Nyt on "Ökyisännätkin" pulassa

Oulussa ilmestyvä Kaleva, kertoo Siikajokisen Juha Pietolan vaikeuksista. Kun miehellä on jopa Viisi Luksusnavettaa, joissa ammuu 950 Lihasonnia, ja on 300 hehtaaria viljelyksessä, on lehtitiedon mukaan Suomen 9-sänneksi suurin Maanviljelys ja Lihakarjan tuottaja. Huh huh, sanoo entinen "Pienviljelijä Uusi-Ukki Eteläpohjanmaan Juonenkylältä.

Tämän Kaleva Lehden jutun Pointti, on siinä, että tämäkään tilanpito ei kannata, koska tuotantokustannukset ovat äkkiä nousseet yli tämän Pietolan sietokyvyn. Linkatkkaa Kaleva lehdestä tuo Pietolasta koskeva juttu, tuntuu aivan käsittämättömältä, että noinkin vauras tila, on joutunut vaikeuksiin.

Vieläkö te Kepulit jaksatte kehua Vanhasen Hallitusta, kun tällaista pääsee tapahtumaan, kepun omissa "Nurkkapielissä". Ei ole ihme jos Pietolan Viljelijpariskunta tuntee katkeruutta olevia oloja kohtaan, hän ei syytä kuluttajia kuten Kepuleilla on tapana, vaan hän syyttää Kaupan ylisuuria välityspalkkioita, joita Vanhasen hallitus ei tunnusta olevankaan.

Tuntuu kuitenkin ihmeelliseltä kun Pietolan vaimokin valittaa kun ei saa työstään minkäänlaista palkkaa, onkohan tämä "Unta vai huonoa Viinaa", siis valittelua Aitokepulaiseen tapaan. Nythän on kysymys Maa ja Karjatilasta jonka liikevaihto nousee miljooniin euroihin, se pikkuisen panee myöskin Uusi-Ukin päässälaskukoneen raksuttamaan.

Lukekaa hyvät ihmiset tuo juttu, tuntuu aivan käsittämättömältä, mietin vain, miten ne mainitsemani "Kitutilat" pärjäävät jos Ökytiloilla on noin vaikeaa mitä lehdessä lukee. Nyt olisi Maataloustietäjä Oivalla selvityksen paikka.
231276
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Demarien tuholija jatkuu.

Äänestä

johon eu komissio on kiinnittänyt huomionsa jo kuluvan vuoden alussa.



""

439 allekirjoittajameppiä vaatii komissiolta toimia

Supermarketketjut valvovat "portinvartijoina" maanviljelijöiden ja muiden tavarantoimittajien pääsyä unionin kuluttajamarkkinoille, "käyttävät väärin valtaansa ostajina ja pakottavat tavarantoimittajille maksettavat hinnat kestämättömän alas", mistä seuraa "kielteisiä kerrannaisvaikutuksia sekä työn laatuun että ympäristön suojeluun", parlamentti pahoittelee. ""

Äänestä

Kepun puoluetoimistosta ja kaikki ongelmat johtuvat sossunreppanoista. Näin siis tämä maan mainio itäinsinöörimme.

Äänestä

tuottajan ja kuluttajan välissä.

Äänestä

Mikäli Siikajoki olisi hieman etelämpänä, silloin toimeentulo-ongelmat olisivat ymmärrettävämpiä, mutta 142 tukialueellakin?

Argentiinalaisenlihan tuonnin lopettamisen, olisi luullut auttavan nimenomaan naudanlihan tuottajia. Hintahan on nousussut varsin nopeassa tahdissa, eikö tuottajahinta sittenkään ole? Sikatiloilla on varsin suuria ongelmia, tuontiliha on Eurooppalaista alkuperää ollut aina.

Maanviljelyksessä on ongelmana kohonneet tuotantokustannukset. Kemiran myyminen nosti nopeasti lannotteiden hintoja, energian hinta on noussut myös, molemmat nämä tekijät laskevat kannattavuutta.

Suomalaiset maatilat ovat velkaisia, rakentaminen on täällä kallista, niinpä kohonneet korkokustannukset vievät edelleen tulosta miinukselle.

Ihmettalen edelleenkin tuota, kun 142 tuki on varsin merkittävä, etelänpänä maatilat lopettavat varsin nopeassa tahdissa eläintenpidon, se ei enää kannata.

On varsin ikävää, että yrittelijäisyys ei kannata ja ihmisten työtä ei arvosteta.

Äänestä
  • Tuonti kannattaa nimittäin maahanmuuttajien tuonti......kummasti niiden elättämiseen löytyy rahaa.

    Äänestä

  • UPDATE_5195186 kirjoitti:

    Tuonti kannattaa nimittäin maahanmuuttajien tuonti......kummasti niiden elättämiseen löytyy rahaa.

    Työvoimareserviä on oltava, Suomessa sitä ei enää omasta takaa ole riittävästi. Talous tarvitsee toimiakseen kilpailitekijöitä, mikäli työvoimasta on puute, silloin palkat pyrkivät kohoamaan liiaksi. Työvoiman tulee siis olla niin riittävä, että palkkamaltti voidaan säilyttää ja samalla lisääntyvän työvoiman avulla saadaan joustavuutta työmarkkinoihin.

    Ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen tulisikin vain tottua.

    Pakolaisten maahanmuutto on hieman eri asia, pakolaisia on otettava, koska Suomikin on siihen sitoutunut. Lupauksistaan on pidettävä kiinni.

    Äänestä

  • UPDATE_5195186 kirjoitti:

    Tuonti kannattaa nimittäin maahanmuuttajien tuonti......kummasti niiden elättämiseen löytyy rahaa.

    ..panee puurot ja vellit sekaisin, oppi-isänsä populisti Soinin tapaan.
    Onnistuneen poliittisen keskustelun perustekijöitä on ymmärtää se perusviisaus, joka on löydettävissä ravikilpailuista. ÄLÄ piiskaa vieraan hevosta , vaan VALMENNA ja ohjasta ja tarvittaessa, jopa piiskaa omaa hevosta. Jos oma hevonen (puolue)on ,huonokuntoinen tai vauhko kuin poliittinen populisti, eli ei siis pärjää kilpailussa, tai jopa mahdollisesti diskataan on järjen köyhyyttä alkaa sättimään ja piiskaamaan kanssakilpailijan hevosta, joka menestyy ja juoksee kauniisti.
    Nyt te simppeli-sossut ja persu-pojut sättitte tällä saitilla keskustaa kuin "vierasta hevosta." Minusta tuntuu,:"Hai olette jotain sanoisinko poliittisia mustalaisia moraaliltanne."
    Ps.menihän serifiltä sekaisin sonnimullikat ja maahan muuttajat.

    Äänestä

Pieniä 10 Ha ja isojakin n. 100 Ha tiloja näkyy olevan myynnissä pelkästään etuovi.com sivuilla yli 300 kpl.

Omavarainen ruuan tuotanto on todellisessa vaarassa kun isotkin tilat ovat kannattamattomia. Mutta olihan tämä tiedossa kun Eu:n liityttiin että suomen maatalous halutaan ajaa alas vaan kansahan ei tätä ymmärrä eikä ymmärrä vieläkään.

Äänestä
  • Suurin syy lienee ettei jälkipolvia kiinnosta jatkaa maataloutta vaan hypemmät ammatit vievät voiton. Tässäpä työsarkaa keskustasosilistipuoluellee miten tehdä maanviljelystä kiinnostava ala nuorille, muullakin keinoilla kuin lappomalla veronmaksajien rahoja houkuttimeksi.

    Äänestä

  • Maaseudulla menee myös muita yrittäjiä nurin, autoalakin kärvistelee kalliiden polttoainekustannuksiensa takia. Keskusta on esittänyt hulabalohoota yrittäjyyden tukijana, mutta eipäs ole autoalan yrittäjätkään sympatiaa keskustalta naaneet. Lappuja luukulle siellä maaseudulla laitetaan muillekin yrityksille, mm. kalankasvatuslaitoksia suljetaan. Mitä se keskusta oikein sitten tukee, se taitaakin olla suuri kysymysmerkki?

    Onko nämä keskustan puoluetoimistoa tukikohtanaan pitäneet suurimmalta osin keskustan vaalirahoittajat kähmimässä päältä kermat kakusta? Täytyy ilmoittaa myös yksi tärkeä huomio, keskustan politiikassa on myös tavallinen ihminen unohdettu.

    Äänestä

ole raksuttanut, että liikevaihto voi olla suurikin mutta jos menot on isommat kuin tulot niin siinä käy niinkuin sinullekkin.

Demariloiset yrittä selvittää tyhmälle tuulipukupalkansaajalle että, miljoonatukijaiset on lopullista tuloa! :)

Äänestä

on niinku moolokin kita, sinne uppoaa veronmaksajien rahoja syömätukina paljon, mutta sittenkin ne valittaa, että ruoka on kallista vaikka se on faktatiedolla todistettu olevan suhteellisesti ottaen halvempaa kuin koskaan ennen.

Äänestä
  • Nykyruuan olevan halvempaa kuin Lipposen hallituksen aikaan. Ottakaa hyvät Kepulit huomioon, Lipposen hallitus piti huolen, että Työntekijöillä oli myöskin Ostovoimaa, siis rahaa ei ollut Inflaation keinoin tehty arvottomaksi.

    Nyt Suomessa on käymässä kuten Venäjällä, Eläkeläiset eivät kohta saa eläkkeellään kuinkuin muutaman kilon Pietolan Sonninlihaa kuukaudessa ei ole vara tehdä edes ulkomaanreissuja, joko nyt ymmärsit mitä tämän hallituksen aikana on käymässä.

    Äänestä

  • Maatalouden ylituotantoon, käyttämättömiin tienpätkiin, siltarumpuihin ja konkurssikypsien Kepu-kuntien kunnantaloihin on uponnut sellaiset miljardimäärät ettei niitä hirviä edes laskea. Kepu on maailmansivu imenyt veronmaksajien verta.

    Äänestä

  • Uusi-Ukki kirjoitti:

    Nykyruuan olevan halvempaa kuin Lipposen hallituksen aikaan. Ottakaa hyvät Kepulit huomioon, Lipposen hallitus piti huolen, että Työntekijöillä oli myöskin Ostovoimaa, siis rahaa ei ollut Inflaation keinoin tehty arvottomaksi.

    Nyt Suomessa on käymässä kuten Venäjällä, Eläkeläiset eivät kohta saa eläkkeellään kuinkuin muutaman kilon Pietolan Sonninlihaa kuukaudessa ei ole vara tehdä edes ulkomaanreissuja, joko nyt ymmärsit mitä tämän hallituksen aikana on käymässä.

    Ruokaa vähemmällä työllä

    Viime viikolla julkistettu ruotsalainen tutkimus antaa lohtua ruokansa eteen raataville suomalaisille. Matkassen-vertailun mukaan meidän täytyy tehdä yhä vähemmän töitä saadaksemme syötävää.

    Kun vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaistutkimuksen määrittelemän ruokakorin täyttämiseksi täytyi työskennellä kolme tuntia ja yhdeksän minuuttia, viime vuonna rahamäärän sai kasaan jo kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa. Parannusta on kertynyt vuosikymmenessä liki puoli tuntia.

    Suomi on vertailussa toisena, ykköseksi nousseiden hollantilaisten ruokakori tulee täyteen kolme minuuttia aikaisemmin.

    Perää pitää Ranska. Siellä tarvittava työaika on kymmenessä vuodessa lyhentynyt vain 13 minuutilla tasan neljään tuntiin.

    Matkassen-tutkimus on vertaillut jo kolmen vuosikymmenen ajan kahdeksaa eurooppalaista maata. Koriin on kerätty joka vuosi samojen kauppojen samoja tai vastaavia ruokatarvikkeita.

    Koriin on napattu litran tai kilon verran viittätoista eri tuotetta, esimerkiksi voita, maitoa, paahtopaistia, sokeria, perunoita, leipää, kanaa sekä Suomessa hieman harvinaisempaa turskafileetä.

    Suomalaisten ruokakori maksoi vuosikymmen sitten 54,83 euroa, viime vuonna sama satsi kustansi 68,68 euroa. Jos laskee pelkän ruokakorin hinnan ilman suhteuttamista kansalaisten käytössä oleviin varoihin, halvin maa on Ruotsi. Suomi jää neljänneksi.
    Tilastokeskus säikäytti torstaina kertomalla, että erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaation tammikuussa 3,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen.

    Prosenttilukujen perusteella alkuvuoden tahti kieltämättä näyttää hurjalta: esimerkiksi vehnäjauhojen hinta on noussut joulukuusta verrattuna 46,3 prosenttia, makaronin 20,7 prosenttia, kevytmaidon 13,8 prosenttia ja voin 13,4 prosenttia.

    Supermarketeiden kassoilla riittää jupinaa ja sadattelua. Se on kuitenkin turhaa: ruoka on oikeasti halpaa!

    Vuonna 1951 ruuan osuus yksityisestä kulutuksesta oli peräti 46,2 prosenttia. Vielä 1980-luvullakin ruuan osuus kulutuksesta oli parhaimmillaan 21 prosenttia, mutta nykyään se on tippunut jo alle 13 prosentin.

    Toisin sanoen kansalaisten rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan - sillä rahalla, mikä ennen meni suoraan leipään ja maitoon, ostellaan tänä päivänä taulutelevisioita ja Thaimaan-lomia.

    - Suomalaisten keskimääräiset ansiotulot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin ruuan hinnat ovat nousseet, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.

    Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.

    Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.

    Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!

    Syömme siis selvästi halvempaa ruokaa kuin lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

    Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.

    - Näinhän se on, että vain palkat saisivat nousta, mutta minkään hinta ei saisi samaan aikaan kohota, Pekkarinen hymähtää.

    Miksi ihmiset sitten jaksavat jatkuvasti narista ruuan kalleudesta?

    - Kun ruuan hinnan kohtaa lähes joka päivä, muutoksetkin huomaa helpommin. Muut hinnat jäävät enemmän piiloon, Pekkarinen arvioi.

    Ruokakeskon johtajalla Ari Akselilla on oma näkemyksensä.

    - Aivan varmasti ajattelee, että hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, jos menee jonnekin huoltoasemalle kahville. Mutta se ei kerro mitään siitä, mitä kahvi maksaa ruokakaupassa.

    Akseli kertoo esimerkin hintojen kehityksestä.

    - Kaksikymmentä vuotta sitten kolme litran pulloa Coca-Colaa maksoi 10 markkaa, eli 1,68 euroa. Nyt myimme joulukuussa samaa juomaa täsmälleen samaan litrahintaan.

    Samaan aikaan kun ruokien hintojen nousu on ollut maltillista, on kauppojen valikoima puolestaan moninkertaistunut.

    - Vielä 80-luvulla isoimmissa hypermarketeissa oli 5 000 ruokanimikettä. Nykyään isoissa kaupoissa voi olla lähes 20 000 eri ruokatuotetta. Eli nyt samalla hinnalla saa enemmän valikoimaa.

    - Ruuan hintojen pitäminen alhaisena on ollut päivittäistavarakaupalta kova saavutus näinkin harvaan asutussa maassa, Akseli kehuu itseään ja kollegoitaan.

    Nyt kannattaa syödä terveellisesti

    Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.

    Tilastokeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan esimerkiksi paprika on nyt peräti 18 prosenttia halvempaa kuin viime vuoden lopulla, ja jäävuorisalaattia saa lähes 16 prosenttia halvemmalla. Halvempia ovat myös muun muassa appelsiini (-8,3%), päärynä (-6,9%) ja kukkakaali (-5%).

    Terveysnaposteltavien poikkeus on porkkana. Sen hinta on noussut yli yhdeksän prosenttia viime vuoden heikon sadon takia.

    Hedelmät ja vihannekset ovat ainoa ruokahyödykeryhmä, jonka hinnannousu on vuositasolla pysynyt käytännössä nollassa.

    - Kaikkien muiden ruokaryhmien hinnat ovat keskimäärin kallistuneet inflaatiota nopeammin, laskee Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.

    Halpaan hintaan on syynä alan tuottajien kiroama ylitarjonta.

    - Viime aikoina on ollut hedelmien ja vihannesten kuluttajilla hyvät ajat, toteaa Satotukun toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen.

    - Monissa tuotteissa on jatkuva ylituotanto, joka on pitänyt hinnat kurissa.

    Ylituotantoa on niin ulkomailla kuin Suomessa; täällä kasvihuoneiden pinta-alaneliöt ovat lisääntyneet voimakkaasti. Syy on valtion tukipolitiikka, joka kannustaa kasvattamaan kotimaisia vihanneksia.

    - Myös energian hinta on ollut tähän saakka kohtuullinen, mikä on mahdollistanut tomaattien ja kurkkujen viljelyn poikkeuksellisen pohjoisessa ympäri vuoden. Ei esimerkiksi Hollannissa kasvateta tomaattia vuoden ympäri, Hakkarainen huomauttaa.

    Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että hinnat saattavat muuttua radikaalisti jopa yhdessä yössä.

    - Jos eteläisessä Espanjassa sataa lunta, hinnat nousevat dramaattisesti.

    Espanjasta tulee pääosa Suomessa syötävästä paprikasta ja jäävuorisalaatista. Ne ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen halpoja.

    -Isot sadot ovat juuri kypsyneet ja niistä pitää luonnollisesti päästä eroon. Ja kun tarjontaa ja kilpailua on paljon, myös hinnat ovat kuluttajan kannalta edulliset, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto.


    TEKSTI TOMMI PARKKONEN
    [email protected]

    Äänestä

  • tämä ensihätään kirjoitti:

    Ruokaa vähemmällä työllä

    Viime viikolla julkistettu ruotsalainen tutkimus antaa lohtua ruokansa eteen raataville suomalaisille. Matkassen-vertailun mukaan meidän täytyy tehdä yhä vähemmän töitä saadaksemme syötävää.

    Kun vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaistutkimuksen määrittelemän ruokakorin täyttämiseksi täytyi työskennellä kolme tuntia ja yhdeksän minuuttia, viime vuonna rahamäärän sai kasaan jo kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa. Parannusta on kertynyt vuosikymmenessä liki puoli tuntia.

    Suomi on vertailussa toisena, ykköseksi nousseiden hollantilaisten ruokakori tulee täyteen kolme minuuttia aikaisemmin.

    Perää pitää Ranska. Siellä tarvittava työaika on kymmenessä vuodessa lyhentynyt vain 13 minuutilla tasan neljään tuntiin.

    Matkassen-tutkimus on vertaillut jo kolmen vuosikymmenen ajan kahdeksaa eurooppalaista maata. Koriin on kerätty joka vuosi samojen kauppojen samoja tai vastaavia ruokatarvikkeita.

    Koriin on napattu litran tai kilon verran viittätoista eri tuotetta, esimerkiksi voita, maitoa, paahtopaistia, sokeria, perunoita, leipää, kanaa sekä Suomessa hieman harvinaisempaa turskafileetä.

    Suomalaisten ruokakori maksoi vuosikymmen sitten 54,83 euroa, viime vuonna sama satsi kustansi 68,68 euroa. Jos laskee pelkän ruokakorin hinnan ilman suhteuttamista kansalaisten käytössä oleviin varoihin, halvin maa on Ruotsi. Suomi jää neljänneksi.
    Tilastokeskus säikäytti torstaina kertomalla, että erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaation tammikuussa 3,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen.

    Prosenttilukujen perusteella alkuvuoden tahti kieltämättä näyttää hurjalta: esimerkiksi vehnäjauhojen hinta on noussut joulukuusta verrattuna 46,3 prosenttia, makaronin 20,7 prosenttia, kevytmaidon 13,8 prosenttia ja voin 13,4 prosenttia.

    Supermarketeiden kassoilla riittää jupinaa ja sadattelua. Se on kuitenkin turhaa: ruoka on oikeasti halpaa!

    Vuonna 1951 ruuan osuus yksityisestä kulutuksesta oli peräti 46,2 prosenttia. Vielä 1980-luvullakin ruuan osuus kulutuksesta oli parhaimmillaan 21 prosenttia, mutta nykyään se on tippunut jo alle 13 prosentin.

    Toisin sanoen kansalaisten rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan - sillä rahalla, mikä ennen meni suoraan leipään ja maitoon, ostellaan tänä päivänä taulutelevisioita ja Thaimaan-lomia.

    - Suomalaisten keskimääräiset ansiotulot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin ruuan hinnat ovat nousseet, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.

    Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.

    Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.

    Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!

    Syömme siis selvästi halvempaa ruokaa kuin lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

    Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.

    - Näinhän se on, että vain palkat saisivat nousta, mutta minkään hinta ei saisi samaan aikaan kohota, Pekkarinen hymähtää.

    Miksi ihmiset sitten jaksavat jatkuvasti narista ruuan kalleudesta?

    - Kun ruuan hinnan kohtaa lähes joka päivä, muutoksetkin huomaa helpommin. Muut hinnat jäävät enemmän piiloon, Pekkarinen arvioi.

    Ruokakeskon johtajalla Ari Akselilla on oma näkemyksensä.

    - Aivan varmasti ajattelee, että hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, jos menee jonnekin huoltoasemalle kahville. Mutta se ei kerro mitään siitä, mitä kahvi maksaa ruokakaupassa.

    Akseli kertoo esimerkin hintojen kehityksestä.

    - Kaksikymmentä vuotta sitten kolme litran pulloa Coca-Colaa maksoi 10 markkaa, eli 1,68 euroa. Nyt myimme joulukuussa samaa juomaa täsmälleen samaan litrahintaan.

    Samaan aikaan kun ruokien hintojen nousu on ollut maltillista, on kauppojen valikoima puolestaan moninkertaistunut.

    - Vielä 80-luvulla isoimmissa hypermarketeissa oli 5 000 ruokanimikettä. Nykyään isoissa kaupoissa voi olla lähes 20 000 eri ruokatuotetta. Eli nyt samalla hinnalla saa enemmän valikoimaa.

    - Ruuan hintojen pitäminen alhaisena on ollut päivittäistavarakaupalta kova saavutus näinkin harvaan asutussa maassa, Akseli kehuu itseään ja kollegoitaan.

    Nyt kannattaa syödä terveellisesti

    Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.

    Tilastokeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan esimerkiksi paprika on nyt peräti 18 prosenttia halvempaa kuin viime vuoden lopulla, ja jäävuorisalaattia saa lähes 16 prosenttia halvemmalla. Halvempia ovat myös muun muassa appelsiini (-8,3%), päärynä (-6,9%) ja kukkakaali (-5%).

    Terveysnaposteltavien poikkeus on porkkana. Sen hinta on noussut yli yhdeksän prosenttia viime vuoden heikon sadon takia.

    Hedelmät ja vihannekset ovat ainoa ruokahyödykeryhmä, jonka hinnannousu on vuositasolla pysynyt käytännössä nollassa.

    - Kaikkien muiden ruokaryhmien hinnat ovat keskimäärin kallistuneet inflaatiota nopeammin, laskee Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.

    Halpaan hintaan on syynä alan tuottajien kiroama ylitarjonta.

    - Viime aikoina on ollut hedelmien ja vihannesten kuluttajilla hyvät ajat, toteaa Satotukun toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen.

    - Monissa tuotteissa on jatkuva ylituotanto, joka on pitänyt hinnat kurissa.

    Ylituotantoa on niin ulkomailla kuin Suomessa; täällä kasvihuoneiden pinta-alaneliöt ovat lisääntyneet voimakkaasti. Syy on valtion tukipolitiikka, joka kannustaa kasvattamaan kotimaisia vihanneksia.

    - Myös energian hinta on ollut tähän saakka kohtuullinen, mikä on mahdollistanut tomaattien ja kurkkujen viljelyn poikkeuksellisen pohjoisessa ympäri vuoden. Ei esimerkiksi Hollannissa kasvateta tomaattia vuoden ympäri, Hakkarainen huomauttaa.

    Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että hinnat saattavat muuttua radikaalisti jopa yhdessä yössä.

    - Jos eteläisessä Espanjassa sataa lunta, hinnat nousevat dramaattisesti.

    Espanjasta tulee pääosa Suomessa syötävästä paprikasta ja jäävuorisalaatista. Ne ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen halpoja.

    -Isot sadot ovat juuri kypsyneet ja niistä pitää luonnollisesti päästä eroon. Ja kun tarjontaa ja kilpailua on paljon, myös hinnat ovat kuluttajan kannalta edulliset, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto.


    TEKSTI TOMMI PARKKONEN
    [email protected]

    Ylistyslaulu Vanhasen Hallitukselle, hän toimittajan taitavuudella muuttaa mustankin valkeaksi, kehtaa vielä tuoda jopa "Persikatkin" hintavertailuunsa, todistaen kuinka halpaa ruokaa Persikka on.

    Tämä Parkkosen todistelu ruuan halpuudesta tuo mieleen sen Tuntemattoman sotilaanJossa Veikko Sinisalo näyttelee jossa hän kuvaa
    , miten Herrat todistelevat, simulla ei voi olla nälkä, kun ruuassa mitä teille annetaan on kaikki kalorit mitä ihmisroppa tarvitsee.

    Tuo toimittaja Parkkosen pitkäveteisellä kirjoituksellaan, tosin taitavasti, on myönnettävä, yrittää todistaa Ruokakorimme halpuutta jopa kymmenien vuosien taakse.

    Kas kun Parkkonen unohtaa autuaallisesti sen Euromäärän mikä menee ruuanhankintaan. Ainakin minä uskon noita Perheenäitejä, joita tuolla Myymälöiden kassoilla haastatellaan, he eivät taatusti valittaisi jos ruoka ei olisi huomattavasti kallistunut.

    Ja vielä tälle arvon Parkkoselle sanoisin, tuo sinun laskentatapasi lähentelee jo hurmostilaa johon ehkä nämä Kepulireppanat uskovat täysin. Me muut kuluttajat emme luule emmekä selitä mitään, me tiedämme ruokamme kallistuvan kiihtyvällä nopeudella, näin Inflaatiota "Ruokkien".

    Mitä taas tuohon otsikkoosi tulee >>>ruokaa vähemmällä työllä

    Äänestä

  • Uusi-Ukki kirjoitti:

    Nykyruuan olevan halvempaa kuin Lipposen hallituksen aikaan. Ottakaa hyvät Kepulit huomioon, Lipposen hallitus piti huolen, että Työntekijöillä oli myöskin Ostovoimaa, siis rahaa ei ollut Inflaation keinoin tehty arvottomaksi.

    Nyt Suomessa on käymässä kuten Venäjällä, Eläkeläiset eivät kohta saa eläkkeellään kuinkuin muutaman kilon Pietolan Sonninlihaa kuukaudessa ei ole vara tehdä edes ulkomaanreissuja, joko nyt ymmärsit mitä tämän hallituksen aikana on käymässä.

    olenkin arvostettu henkilö. :)

    Äänestä

  • tämä ensihätään kirjoitti:

    Ruokaa vähemmällä työllä

    Viime viikolla julkistettu ruotsalainen tutkimus antaa lohtua ruokansa eteen raataville suomalaisille. Matkassen-vertailun mukaan meidän täytyy tehdä yhä vähemmän töitä saadaksemme syötävää.

    Kun vielä kymmenen vuotta sitten ruotsalaistutkimuksen määrittelemän ruokakorin täyttämiseksi täytyi työskennellä kolme tuntia ja yhdeksän minuuttia, viime vuonna rahamäärän sai kasaan jo kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa. Parannusta on kertynyt vuosikymmenessä liki puoli tuntia.

    Suomi on vertailussa toisena, ykköseksi nousseiden hollantilaisten ruokakori tulee täyteen kolme minuuttia aikaisemmin.

    Perää pitää Ranska. Siellä tarvittava työaika on kymmenessä vuodessa lyhentynyt vain 13 minuutilla tasan neljään tuntiin.

    Matkassen-tutkimus on vertaillut jo kolmen vuosikymmenen ajan kahdeksaa eurooppalaista maata. Koriin on kerätty joka vuosi samojen kauppojen samoja tai vastaavia ruokatarvikkeita.

    Koriin on napattu litran tai kilon verran viittätoista eri tuotetta, esimerkiksi voita, maitoa, paahtopaistia, sokeria, perunoita, leipää, kanaa sekä Suomessa hieman harvinaisempaa turskafileetä.

    Suomalaisten ruokakori maksoi vuosikymmen sitten 54,83 euroa, viime vuonna sama satsi kustansi 68,68 euroa. Jos laskee pelkän ruokakorin hinnan ilman suhteuttamista kansalaisten käytössä oleviin varoihin, halvin maa on Ruotsi. Suomi jää neljänneksi.
    Tilastokeskus säikäytti torstaina kertomalla, että erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihdyttänyt inflaation tammikuussa 3,8 prosenttiin, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen.

    Prosenttilukujen perusteella alkuvuoden tahti kieltämättä näyttää hurjalta: esimerkiksi vehnäjauhojen hinta on noussut joulukuusta verrattuna 46,3 prosenttia, makaronin 20,7 prosenttia, kevytmaidon 13,8 prosenttia ja voin 13,4 prosenttia.

    Supermarketeiden kassoilla riittää jupinaa ja sadattelua. Se on kuitenkin turhaa: ruoka on oikeasti halpaa!

    Vuonna 1951 ruuan osuus yksityisestä kulutuksesta oli peräti 46,2 prosenttia. Vielä 1980-luvullakin ruuan osuus kulutuksesta oli parhaimmillaan 21 prosenttia, mutta nykyään se on tippunut jo alle 13 prosentin.

    Toisin sanoen kansalaisten rahoista yhä pienempi osa kuluu ruokaan - sillä rahalla, mikä ennen meni suoraan leipään ja maitoon, ostellaan tänä päivänä taulutelevisioita ja Thaimaan-lomia.

    - Suomalaisten keskimääräiset ansiotulot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin ruuan hinnat ovat nousseet, sanoo Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.

    Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.

    Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.

    Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!

    Syömme siis selvästi halvempaa ruokaa kuin lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

    Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.

    - Näinhän se on, että vain palkat saisivat nousta, mutta minkään hinta ei saisi samaan aikaan kohota, Pekkarinen hymähtää.

    Miksi ihmiset sitten jaksavat jatkuvasti narista ruuan kalleudesta?

    - Kun ruuan hinnan kohtaa lähes joka päivä, muutoksetkin huomaa helpommin. Muut hinnat jäävät enemmän piiloon, Pekkarinen arvioi.

    Ruokakeskon johtajalla Ari Akselilla on oma näkemyksensä.

    - Aivan varmasti ajattelee, että hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti, jos menee jonnekin huoltoasemalle kahville. Mutta se ei kerro mitään siitä, mitä kahvi maksaa ruokakaupassa.

    Akseli kertoo esimerkin hintojen kehityksestä.

    - Kaksikymmentä vuotta sitten kolme litran pulloa Coca-Colaa maksoi 10 markkaa, eli 1,68 euroa. Nyt myimme joulukuussa samaa juomaa täsmälleen samaan litrahintaan.

    Samaan aikaan kun ruokien hintojen nousu on ollut maltillista, on kauppojen valikoima puolestaan moninkertaistunut.

    - Vielä 80-luvulla isoimmissa hypermarketeissa oli 5 000 ruokanimikettä. Nykyään isoissa kaupoissa voi olla lähes 20 000 eri ruokatuotetta. Eli nyt samalla hinnalla saa enemmän valikoimaa.

    - Ruuan hintojen pitäminen alhaisena on ollut päivittäistavarakaupalta kova saavutus näinkin harvaan asutussa maassa, Akseli kehuu itseään ja kollegoitaan.

    Nyt kannattaa syödä terveellisesti

    Vähähiilihydraattistaieettiä noudattavilla sekä vihanneksia ja hedelmiä muutoin suosivilla on tällä hetkellä aihetta ruokataloudelliseen iloon. Viljan ja sen johdannaistuotteiden hinnat ovat nousseet alkuvuodesta jopa yli 40 prosenttia, mutta kasvisten hinnat puolestaan ovat tippuneet roimasti.

    Tilastokeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan esimerkiksi paprika on nyt peräti 18 prosenttia halvempaa kuin viime vuoden lopulla, ja jäävuorisalaattia saa lähes 16 prosenttia halvemmalla. Halvempia ovat myös muun muassa appelsiini (-8,3%), päärynä (-6,9%) ja kukkakaali (-5%).

    Terveysnaposteltavien poikkeus on porkkana. Sen hinta on noussut yli yhdeksän prosenttia viime vuoden heikon sadon takia.

    Hedelmät ja vihannekset ovat ainoa ruokahyödykeryhmä, jonka hinnannousu on vuositasolla pysynyt käytännössä nollassa.

    - Kaikkien muiden ruokaryhmien hinnat ovat keskimäärin kallistuneet inflaatiota nopeammin, laskee Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen.

    Halpaan hintaan on syynä alan tuottajien kiroama ylitarjonta.

    - Viime aikoina on ollut hedelmien ja vihannesten kuluttajilla hyvät ajat, toteaa Satotukun toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen.

    - Monissa tuotteissa on jatkuva ylituotanto, joka on pitänyt hinnat kurissa.

    Ylituotantoa on niin ulkomailla kuin Suomessa; täällä kasvihuoneiden pinta-alaneliöt ovat lisääntyneet voimakkaasti. Syy on valtion tukipolitiikka, joka kannustaa kasvattamaan kotimaisia vihanneksia.

    - Myös energian hinta on ollut tähän saakka kohtuullinen, mikä on mahdollistanut tomaattien ja kurkkujen viljelyn poikkeuksellisen pohjoisessa ympäri vuoden. Ei esimerkiksi Hollannissa kasvateta tomaattia vuoden ympäri, Hakkarainen huomauttaa.

    Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että hinnat saattavat muuttua radikaalisti jopa yhdessä yössä.

    - Jos eteläisessä Espanjassa sataa lunta, hinnat nousevat dramaattisesti.

    Espanjasta tulee pääosa Suomessa syötävästä paprikasta ja jäävuorisalaatista. Ne ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen halpoja.

    -Isot sadot ovat juuri kypsyneet ja niistä pitää luonnollisesti päästä eroon. Ja kun tarjontaa ja kilpailua on paljon, myös hinnat ovat kuluttajan kannalta edulliset, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto.


    TEKSTI TOMMI PARKKONEN
    [email protected]

    että tutkimukset kuitenkin osoittavat suomalaisten maksavan ruoastaan, oliko peräti kalleimman hinnan EU:n alueella?

    En lähde linkittelemään, mutta asia oli aivan hiljakkoin esillä lehdistössäkin.

    Äänestä

Suomen maataloudessa ryhdyttiin jo maalaisliiton politiikan mukaisesti ja Kekkosen tuella pyrkimään yhä suurempiin tiloihin, tukemaan suurmaataloutta ja listimään pientiloja. Tarpeet toisin näkevän Veikko Vennamon johdolla syntyi ensin Pientalonpoikien puolue ja sitten SMP, joiden perillinen taitaa yhä olla piikkinä kepun lihassa ja kasvaa suuremmaksi.

Nyt viimeistään voidaan olla varmoja siitä, että silloin tehty ratkaisu oli väärä. Suomessa ei ole mahdollista kilpailla maatalouden suurtuotannolla niiden maiden kanssa, joissa sellaiseen ovat ilmastolliset ja muut edellytykset monin verroin paremmat, myös tuotannon markkinointimahdollisuudet lyhyiden etäisyyksien päässä oleville suurille kuluttajajoukoille. Pientilavaltaisuus olisi ainoa toimiva maatalous meidän oloissamme. Se myös työllistäisi eniten väkeä ja pienentäisi yhä kiihtyvää muuttoa asutuskeskuksiin.

Muutama päivä sitten uutisoitiin tutkimus, jonka mukaan joka neljäs viljelijä aikoo lopettaa tulevan kuuden vuoden aikana. Epävarmuus pitemmälle jatkamisen kannattavuudesta oli lähes joka toisella viljelijällä.

EU:iin liittyminen tietysti pahensi tilannetta maataloudessamme, mutta kun se toisaalta oli välttämätöntä ja toi niin paljon muita etuja, maatalouselinkeinon uhraaminen lienee pakollinen maksu siitä.

Aikoinaan Huoltokoulun jokaisella talousaliupseerikurssilla pidettiin keittopäivät, joilla koulun opetusemäntä Hilja Pääkkönen opetti oppilaille soppatykin käyttötaitoja. Hilja oli kovin maahenkinen nainen, maalaisliittolainen niin, ettei voinut olla puhumatta politiikkaa oppilaillekaan. Se ärsytti monia oppilita ja lopulta sivusta seurannutta kouluttajakersantti Korhostakin, joka loihe lausumaan: ”maalaoudensta en ymmärrä juuri muuta kuin että kahta kanaa pienempi karjatalous on ilmeisesti heikosti kannattavaa, mutta siitä olen varma, että jos joskus siirrytään maailmanvaltioon, kaikki maan tonkiminen näillä leveysasteilla lailla kielletään, kun maailmassa on niin paljon parempia paikkoja sellaista varten”.

Hilja närkästyi niin, että oli kannellut koulun johtajalle eversti Korpiselle, että ”se Korhonen on kommunisti, se pitää potkia pois armeijasta”. Korpinen kutsui Korhosen puheilleen ja kyseli, mistä oikein oli kyse. Korhonen kertoi asian niin kuin se oli. Asia vain nauratti Korpista, mutta kyllä hän kehotti Korhosta hieman suurempaa varovaisuuteen puheissaan Hiljan kuullen.

Maatalouden lopettamiseksi Suomesta ei näköjään tarvittu siirtymistä maailmanvaltioon, EU:iin siirtyminen siihen näkyy riittävän.

Jos asiasta on löydettävissä jokin hyvä puoli, sellainen on se, että yleisvahingollinen poliittinen suuntaus, kepu, myös kuihtuu Suomesta maatalouden kuihtumisen myötä. Ja jos kepulle haluaa jostain antaa kiitosta, niin siitä, että EU:iin mentiin kepun johdolla ja kepun jälleen johtaessa maata maatalouden alasajo vauhdittuu ennen näkemättömästi.

- - -

Se kersantti Korhonen olin tietysti minä, joka palvelin Huoltokoulussa kolmisen vuotta.

Äänestä
  • esittää viisasta asiassa, josta ei ymmärrä
    höykösen pölähtävää?

    Äänestä

  • asiaan, josta ei ymmärrä hevon persettä.

    Tarkistappa nyt vaikka siitä laajasta "kirjastostasi", miksi elinkelvottomia kylmiä tiloja perustettiin sadoin tuhansin sotien jälkeen.

    Vennamonkin aika oli ja meni. Jopa Pekka Vennamo myönsi sen TV-haastattelussaan.

    "Pientilavaltaisuus olisi ainoa toimiva maatalous meidän oloissamme. Se myös työllistäisi eniten väkeä ja pienentäisi yhä kiihtyvää muuttoa asutuskeskuksiin."

    Voi herranpieksut tätä tyhmyyttä. Miltähän vuosisadalta on tämäkin viisaus?

    Ja sitten pakollinen kaunaosio:

    "Jos asiasta on löydettävissä jokin hyvä puoli, sellainen on se, että yleisvahingollinen poliittinen suuntaus, kepu, myös kuihtuu Suomesta maatalouden kuihtumisen myötä. Ja jos kepulle haluaa jostain antaa kiitosta, niin siitä, että EU:iin mentiin kepun johdolla ja kepun jälleen johtaessa maata maatalouden alasajo vauhdittuu ennen näkemättömästi."

    Tässäkin loistaa tavaton "kaunaviisaus". Maanviljelijöiden suhteellinen osuus kepun kannattajista oli alhaisempi viime eduskuntavaaleissa kuin koskaan aiemmin. Puolue oli vaaleissa suurin puolue?!?

    Ehdotan, että siirryt kokonaan romantiikka osastolle, jos juttusi täällä ovat tätä tasoa.

    Siellähän niitä auervaaroja kaivataan.

    Äänestä

  • aina asialliseen viestiin, ennenkuin sivu käännetään, tuosta aloitukseni tilakoosta. Olisiko nyt käynyt niin, että Isäntä on Investoinut pikkuisen liikaa näihin Navetta ja muihin Laitehankintoihin. Viel 70-80-ntä luvuilla Maatalousneuvojat kiersivät Talonisäntiä neuvomassa minkä Maataloukoneen kannattaa hankkia, ettei tarvitse maksaa veroa Yhteiskunnalle.

    Ja näin ollen, nämä Isännät marssivat Osuuskassaan ja ottivat surutta lainaa, he siis maksoivat ennen otsa hiessä Pankeille korkoja, ennenkuin yhteiskunnalle Latiakaan veroja. Olisikohan tässäkinPietolan tapauksessa käynyt juuri näin, onhan kyse Suomen oloissa tosi Ökytilasta. Ajatelkaapa te Kitutilojen Yrittäjät, peräti Viisi Luksusluokan navettaa, onkohan Isännälle pukannut "Suuruudenhulluus", ja sitämyöten velkakierre päälle.

    Toinen mahdollisuus on, että Talossa ei osata oikein "Täyttää", näitä Eu- papereita "Aitokepulaiseen" tapaan, viisas lukijani ymärtänee tarkoitukseni.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Uusi-Ukki kirjoitti:

Oulussa ilmestyvä Kaleva, kertoo Siikajokisen Juha Pietolan vaikeuksista. Kun miehellä on jopa Viisi Luksusnavettaa, joissa ammuu 950 Lihasonnia, ja on 300 hehtaaria viljelyksessä, on lehtitiedon mukaan Suomen 9-sänneksi suurin Maanviljelys ja Lihakarjan tuottaja. Huh huh, sanoo entinen "Pienviljelijä Uusi-Ukki Eteläpohjanmaan Juonenkylältä.

Tämän Kaleva Lehden jutun Pointti, on siinä, että tämäkään tilanpito ei kannata, koska tuotantokustannukset ovat äkkiä nousseet yli tämän Pietolan sietokyvyn. Linkatkkaa Kaleva lehdestä tuo Pietolasta koskeva juttu, tuntuu aivan käsittämättömältä, että noinkin vauras tila, on joutunut vaikeuksiin.

Vieläkö te Kepulit jaksatte kehua Vanhasen Hallitusta, kun tällaista pääsee tapahtumaan, kepun omissa "Nurkkapielissä". Ei ole ihme jos Pietolan Viljelijpariskunta tuntee katkeruutta olevia oloja kohtaan, hän ei syytä kuluttajia kuten Kepuleilla on tapana, vaan hän syyttää Kaupan ylisuuria välityspalkkioita, joita Vanhasen hallitus ei tunnusta olevankaan.

Tuntuu kuitenkin ihmeelliseltä kun Pietolan vaimokin valittaa kun ei saa työstään minkäänlaista palkkaa, onkohan tämä "Unta vai huonoa Viinaa", siis valittelua Aitokepulaiseen tapaan. Nythän on kysymys Maa ja Karjatilasta jonka liikevaihto nousee miljooniin euroihin, se pikkuisen panee myöskin Uusi-Ukin päässälaskukoneen raksuttamaan.

Lukekaa hyvät ihmiset tuo juttu, tuntuu aivan käsittämättömältä, mietin vain, miten ne mainitsemani "Kitutilat" pärjäävät jos Ökytiloilla on noin vaikeaa mitä lehdessä lukee. Nyt olisi Maataloustietäjä Oivalla selvityksen paikka.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu