Paremmin talvisotaan perehtyneet voinevat valaista tätä asiaa:
onko todella niin, että Suomi ei käytännössä hävinnyt yhtäkään merkittävää taistelua talvisodassa ennen Summan läpimurtoa vuoden 1940 kevättalvella? Sellaisen kuvan yleisestä historiasta ainakin saa: Kollaa kesti, Raatteessa ja Suomussalmella venäläiset tuhottiin, Tolvajärvellä ja Karjalassa motittettiin heitä urakalla, Lapissa eteneminen tyssäsi nopeasti, Viipuria ei vallattu jne.
onko todella niin, että Suomi ei käytännössä hävinnyt yhtäkään merkittävää taistelua talvisodassa ennen Summan läpimurtoa vuoden 1940 kevättalvella? Sellaisen kuvan yleisestä historiasta ainakin saa: Kollaa kesti, Raatteessa ja Suomussalmella venäläiset tuhottiin, Tolvajärvellä ja Karjalassa motittettiin heitä urakalla, Lapissa eteneminen tyssäsi nopeasti, Viipuria ei vallattu jne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
suojajoukkotaisteltu Kannaksella epäoonistuivat. Joulukuussa epäonnistui suuri vastahyökkäys. Pohjois-Karjalassa peräännyttiin lähes pakokauhussa.Petsamo menetettiin. Sallassa vetäydyttiin Pelkosenniemelle.Nämä ovat jääneet onnistuneiden torjuntataisteluiden varjoon.
Millä perusteella väität suojajoukkotaisteluiden epäonnistuneen? Niiden aikana ja jälkeen päin kiisteltiin käytettävästä joukkojen määrästä, mutta viivytystehtävänä 10 päivää rajalta pääasemaan oli kelpo saavutus suurvaltaa vastaan.
Suojajoukot vetäytyivät usein ilman käskyä. Yhteys katkesi viholliseen mm. keski-Kannksella.Rannikolla kyllä taisteltiin. Sinänsä asialla ei ollut merkitystä, koska kenttäarmeija oli ollut toista kuukautta pääasemassa.Vihollinen oli Summan edustalla 6. joulukuuta. Ei siitä tule kuin viikko. Pohjois-Karjalassa syntyi suoranaista pakokauhua. Suomussalmella peräännytiin kirkonkylään.Kyllä nämä tappiollisia taisteluja olivat, mutta eiväthän ne vielä mitään ratkaisseet. Mieliala oli ,kuitenkin hyvin alhaalla nousten sitten voittojen myötä.
Paljon oli sotaväkeä syvällä Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella kun samaan aikaan puna-armeija oli jo ylittänyt Viipurinlahden ja tuonut lisäjoukkoja mm. Kollaalle kuin Vuosalmellekin. Kotkan edustalla käytiin samoihin aikoihin jäälakeuksilla taisteluita. Kauan ei enää Suomi olisi kestänyt. Nyt
tapahtuikin jotain ihmeellistä, puna-armeija lopetti
Stalinin määräyksellä hyökkäyksen, vastoin puna-armeijan marsalkoiden ja politbyroon jäsenten mielipidettä.
hetkeen asti ja vähän sen ylikin.Rauha solmittiin, koska Suomen nopea valtaus oli epäonnistunut ja Stalin oli joutumassa kahnauksiin sekä länsivaltojen että liittolaisensa natsi-Saksan kanssa.
kuten asian toin esiin. Myös politbyroossa enemmistö
näki vain sotilaallisen puolen. Stalin jätti siinä tilanteessa Suomen valtaamisen tuonemmaksi, senhetkiset poliittiset ja sotilaspoliittiset realiteetit olivat sodan jatkamista vastaan. Pelkät sotilaalliset seikat tukivat sodan jatkamista tavoitteeseen asti. Stalinin alkuperäisenä tavoitteena oli Suomen valtaaminen. Joten siihen tietoon nojautuen, voi todeta että hän lopetti sodan kesken.
Jatkosodasta viis muta jatkosodassa Laatokan saarien miehitys oli selkee virhe. Noilla saarilla kuoli tuhansia suomalaisia ja turhaan.