Länsigootit olivat valloittaneet Espanjan. Siellä juutalaisten kohtelu oli vaihtelevaa. Nämä visigootit saivat juutalaisvastaisetlait Roomalta perityistä lakikokoelmista, mutta he eivät ottaneet niitä erityisen vakavasti. Hetkisen verran juutalaiset saivat maistaa vapaampaa yhteiskuntaa. Sitten joku keksi käännyttää länsigoottien kuninkaat katolilaisuuteen. Kaikki juutalaisten vastaiset lait astuivat voimaan. Kirkkolaeissa olevat kohdat kopioitiin myös siviilielämän lakeihin. Alkoi 125 vuotta kestänyt yritys käännyttää Espanjan juutalaiset voimakeinoin. Länsigootit keksivät edellisten lakien lisäksi myös poistaa juutalaisuuden aseman laillisena uskontona. Jos juutalainen ei hankkiutunut eroon uskonnostaan häntä kohdeltiin luopiona. Kaikkia mahdollisia keinoja käytettiin kaappijuutalaisten etsimisessä. Juutalaisia määrättiin tappamaan tulella ja kivettämällä niitä juutalaisia jotka eivät luopuneet uskostaan. Kirkko ei hyväksynyt näitä äärimmäisiä määräyksiä. Kuninkaat päätyivät hyökkäämään koko kristittyä kansaa kohtaan, papit mukaan lukien, yrittäessään pakottaa vastahakoisen kansan ylläpitämään näitä lakeja.
Juutalaiset olivat suuri, menestyvä ja poliittisesti merkittävä ryhmä Espanjassa. Länsigoottien monarkia oli heikko ja jakautunut. Kuninkaat näkivät juutalaiset uhkana itselleen, ja määräsivät viimeisenä keinona juutalaisten luovuttamaan kaiken omaisuuden ja luopumaan kaupallisesta kanssakäymisestä. Epätoivon vallassa olevat juutalaiset alkoivat juonia Juutalaiset ottivat yhteyttä Afrikassa oleviin veljiinsä, aikeinaan luovuttaa Espanja muslimeille. Tämä salajuoni havaittiin, ja juutalaisista tehtiin käytännössä orjia. Heidän omaisuus takavarikoitiin ja lapset vietiin kasvatettavaksi kristityiksi. Pian muslimit kuitenkin valtasivat Espanjan, ja juutalaiset pääsivät pois aallonpohjasta.
Arabien hallintatavat olivat paljon inhimillisempiä. Juutalainen yhteisö pääsi kukoistamaan kuudensadan vuoden ajan. Muslimeilla oli omat alentavat lakinsa niin juutalaisia kuin kristittyjä kohtaan. Mutta suhteutettuna juutalaisilla oli paljon enemmän mahdollisuuksia edetä elämässä muslimien alaisuudessa kuin kristittyjen. Vahvasti muslimien hallussa olevilla alueilla ei tapahtunut massamurhia, -karkotuksia, eikä pakkokäännytyksiä. Juutalaiset hyötyivät monen vuosisadan ajan muslimien ja katolilaisten välisestä kilpailusta. Kummankaan osapuolen ei kannattanut pakottaa juutalaisia ruotuun yksipuolisella uskontopolitiikalla. Katolilainen kuningaskunta levisi etelään, ja näytti oppineen muslimeilta jotakin. Juutalaisille sallittiin avoimen yhteiskunnan oikeuksia. Tällä taktiikalla he saivat suostuteltua juutalaiset katolilaisen kuninkaan puolelle. Muslimien uskonnolliset pakotteet tulivat tiukemmiksi, kun heidän viimeisiä jalansijoja eliminoitiin Euroopassa.
Asiat näyttivät siis hyvältä juutalaisten kannalta. Viimeinkin kristitty hallitsija joka ymmärtäisi ettei pakotettu yksipuolinen uskonnollisuus toiminut monien eri uskontojen kanssa. Valitettavasti katolilaiset olivat pitäneet juutalaisvastaisuutensa aisoissa vain siihen asti, että muslimit oli saatu häädettyä Espanjasta. Katolilaiset kääntyivät juutalaisia vastaan 1400-luvulla ja ottivat käyttöön tutut lait ja rajoitukset. Tämä sopeutunut ja oppinut juutalainen yhteisö joutui kokemaan verisiä juutalaisvainoja, pakkokasteita ja ilmestyipä täysin odottamatta espanjalainen inkvisitio etsimään salaisia juutalaisuutta edistäviä henkilöitä. Satojatuhansia juutalaisia pakkokastettiin katolilaisiksi. Jotkut heistä pysyivät salaa juutalaisina. Kieltäytyjät tapettiin tai omaisuus takavarikoitiin. Vuonna 1492 suurinkvisiittori Torquemada vakuutti kuninkaalle, että kaikki pakkokastamattomat juutalaiset piti häätää maasta, jotta inkvisitio voisi keskittyä kaappijuutalaisten metsästämiseen. Sama temppu tehtiin Portugalissa, mutta vaihtoehtoina oli kaste katolilaisiksi tai kuolema.Espanjan juutalaisten historia päättyy ilmiöön, joka on melkein rodullista anti-semitismiä. Juutalainen yhteisö muutettiin kristityksi - ainakin muodollisesti. Inkvisitio jatkoi kuitenkin salaisten "juutalaisten" etsimistä. 1600-luvulla Espanjassa ilmestyi "puhtaan veren" suojelemiseksi tehtyjä lakeja. Etnisesti juutalaiset ihmiset eivät päässeet julkisiin tai kirkon virkoihin, olkoon vaikka salainen uskonnollisesti juutalainen tai harras kristitty. Jos halusi näihin virkoihin, niin inkvisitiolle piti esittää sukupuu josta paljastuu juutalaisista puhtaat juuret. Tällaiset vaatimukset säilyivät katolilaisten uskonnollisissa järjestöissä (esim. jesuiitat) aina 2000-luvulle asti.
Samalla selviää kristittyjen hieman ristiriitaiset vaatimukset. Kun yksilö muuttaa uskontonsa juutalaisuudesta kristinuskoon, on hänelle mahdollisuus sopeutua kristilliseen yhteisöön. Kun kokonainen juutalainen yhteisö pakkokastetaan kristinuskoon, niin yhteisö pysyy erillisenä "juutalaisena" yhteisönä, eli etnisyytenä. Kaikki juutalaisuuteen (=uskontoon) liitetyt negatiiviset mielleyhtymät kohdistuivat kansan mielessä itse juutalaisiin ihmisiin. Kun juutalainen hylkäsi uskontonsa ja kastettiin kristityksi, vaikka pakolla, niin kaikki juutalaisten vastaiset lait eivät enää päteneet. Täten juutalainen pääsi etenemään kristityssä maassa. Kun juutalaiset pakotetaan sopeutumaan kristilliseen yhteisöön suurena massana, niin se nähdään kristityiden silmissä uhkana. Aikaisemmin uskonnollisilla perusteilla pystytetyt muurit rakennetaan uudelleen rotujen perusteella.
Ja sitten oli ristiretket. Voi ne ristiretket. Ristiretkien aikana juutalaisiin kohdistui jopa kirkonjohtajat yllättäneitä juutalaisvainoja. Keskiaikaisten yhteisöjen alaluokat aloittivat raivoisia hyökkäyksiä menestyviä juutalaisia kohtaan. Kirkko tai maalliset johtajat eivät voineet suojella näitä juutalaisia. Kirkkko ja kristitty yhteisö hyväksyivät ajatuksen juutalaisista Jumalan vihaamana kansana, mutta tämän ajatuksen sosiaaliset seuraamukset eivät rekistöröityneet heidän mielessään. Kirkolla oli hienoja teorioita siitä millainen tulevaisuus ja tarkoitus juutalaisilla oli. Juutalaisten tuli elää kansana aikojen loppuun asti, mutta jatkuvassa kurjuudessa, jotta he voisivat nähdä kristikunnan lopullisen voiton. Nämä hienot teologiset ajatukset eivät mahtuneet rahvaan päähän. Kirkko ei voinut ymmärtää, että kansa toteutti käytännössä sen vihan, jota kirkko opetti teoriassa.
Ristiretkien aikana teurastetut juutalaiset yhteisöt eivät yleensä olleet prinssien ja kuninkaiden uhreja, vaan köyhien armeijoiden. He olivat suosittujen fanaattisten uskovaisten ohjenuorassa. Eikä kirkko paljoa estellyt tätä intoa. Se tarjosi velkojen anteeksiantoa niille jotka kantoivat ristiä kirkon ristiretkillä. Vuosisatojen saatossa ilmestyi suuria viisauksia; "juutalaisen tappanut sai anteeksi syntinsä," ja käytännöllinen: "ei kannata matkustaa kauas tappamaan Jumalan vihollisia, jos Hänen pahimmat vihollisensa, juutalaiset, ovat lähellä."
Kun kirkon armeijat kohtasivat juutalaisia kauppakaravaaneja, ne tuhottiin. Kansainvälinen kaupankäynti siirtyi Eurooppalaisille valtioille, eikä juutalaisille jätetty tätäkään elinkeinoa. Juutalaiset, syyrialaisten ohella, olivat avanneet ja ylläpitäneet kaupankäyntiä Euroopan ja Aasian välillä silloin kun rappeutuva Rooman keisarikunta mureni.
Juutalaiset kohtasivat ristiretkien aikaiset vainot marttyyreinä. Useimmat valitsivat kuoleman miekkakäännytysten edessä. Joukkoitsemurhat olivat yleisiä. Euroopan juutalaiset muovasivat henkisen marttyyriyyden itselleen. Kristittyjen kolminaisuusoppi oli polyteismiä ja Jeesuksen jumalallisuus jumalanpilkkaa. Kasteen vastustaminen oli uusi versio muinaisista Israelin marttyyreistä. Kaikki tämä oli arvoitus krisityille, jotka väittivät ettei juutalaisuudessa ollut henkistä sisältöä ja se oli vain lihallista. Juutalaisten näennäinen henkisyys kuoleman edessä piti selittää pois, ja tätä varten alettiin levittää uusia myyttejä, jotta ihmisten teurastamiselle saatiin edes jonkinlainen perustelu. Juutalaisia alettiin syyttää rituaalimurhista, kaivojen myrkyttämisestä, ja muita valheita iskostui kansan tajuntaan. Näitä syytöksiä ei ollut olemassa ennen ristiretkiä. Ne keksittiin oikeuttamaan ristiretkien juutalaisvainot, jälkeenpäin.
Ristiretkien aikana alaluokat oppivat myös, että juutalaiset yhteisöt olivat haavoittuvaisia. Laki ei suojellut juutalaisia. Tämä tieto piti vainoja yllä vuosisatojen ajan.
Juutalaiset määrättiin asumaan juutalaiskortteleissa. Vuonna 1215, gettojen ollessa yleisiä, kirkko määräsi juutalaiset pitämään "juutalaismerkkiä." Se oli yleensä keltainen ympyrä, joka symboloi juutalaisia ihmisinä jotka pettivät Kristuksen kullasta. Tosin kirkko pystyi ylläpitämään määräystä laajemmin vasta Baselin konsiilin jälkeen (v. 1434). Ja tietenkin Talmud julistettiin laittomaksi. Sitä ja muita juutalaisia teoksia poltettiin rovioilla Ranskassa 1300-luvulla. Kirkko näytti olettavan, että ilman rabbien opetuksia juutalaiset hyväksyisivät pian kristittyjen opetukset totuutena.
Martin Luther aloitti uskonpuhdistuksen melkein pro-juutalaiset mentaliteetilla. Se muuttui kuitenkin nopeasti, kun kaikki juutalaiset eivät kääntyneetkään luterilaisiksi yhden yön aikana. Martin kirjoitti kirjan nimeltään Juutalaiset ja heidän Valheensa. Hän vaati juutalaisten häätämistä Saksasta. Juutalaiset oli häädetty Euroopan valtioista, ja he kerääntyivät itään, Puolan ja Venäjän välille. Heidät oli ajettu yhteiskunnan pohjalle.
Musta surma ilmestyi tappamaan eurooppalaisia. Juutalaiset omasivat uskonnollisten sääntöjen sanelevat hygieniastandardit, jotka pitivät kuolemat suhteellisen alhaisina juutalaisten parissa. Tämä lisäsi juorujen virtaa. Juutalaiset levittivät tautia taikapusseilla, jotka oli täytetty ulosteilla ja kuukautisverellä. Kaupunkien kaivot oli yhdistetty salaisilla tunneleilla juutalaisten piilopaikkoihin. Kristittyjen mielissä juutalaiset muuttuivat demonisiksi olennoiksi. Uudet juutalaisvainot lisäsivät ruumiita ruton tappamien ihmisten päälle. Puukaiverrukset ja näytelmät kuvasivat juutalaiset olennoiksi joilla oli häntä, sarvet ja kaviot.
Natsit perivät kaiken tämän.
Siinä välissä oli kuitenki Ranskan vallankumous, jonka jälkeen juutalaisten vastaiset lait kumottiin. Jälleenrakennuksen aikana joissain paikoissa rajoituksia laitettiin kuitenkin takaisin voimaan. Venäjän vallankumous poisti samoja lakeja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopassa getot poistettiin, ja kansalaisoikeudet palautettiin, vasta 1800-luvun aikana. Saksassa poistettiin viimeiset lait ja rajoitukset vasta Weimarin tasavallan aikana (1919-33). Me emme saa koskaan unhoittaa juutalaisiin kohdistuvat vainot ja niin myös romaneihin.
Juutalaiset olivat suuri, menestyvä ja poliittisesti merkittävä ryhmä Espanjassa. Länsigoottien monarkia oli heikko ja jakautunut. Kuninkaat näkivät juutalaiset uhkana itselleen, ja määräsivät viimeisenä keinona juutalaisten luovuttamaan kaiken omaisuuden ja luopumaan kaupallisesta kanssakäymisestä. Epätoivon vallassa olevat juutalaiset alkoivat juonia Juutalaiset ottivat yhteyttä Afrikassa oleviin veljiinsä, aikeinaan luovuttaa Espanja muslimeille. Tämä salajuoni havaittiin, ja juutalaisista tehtiin käytännössä orjia. Heidän omaisuus takavarikoitiin ja lapset vietiin kasvatettavaksi kristityiksi. Pian muslimit kuitenkin valtasivat Espanjan, ja juutalaiset pääsivät pois aallonpohjasta.
Arabien hallintatavat olivat paljon inhimillisempiä. Juutalainen yhteisö pääsi kukoistamaan kuudensadan vuoden ajan. Muslimeilla oli omat alentavat lakinsa niin juutalaisia kuin kristittyjä kohtaan. Mutta suhteutettuna juutalaisilla oli paljon enemmän mahdollisuuksia edetä elämässä muslimien alaisuudessa kuin kristittyjen. Vahvasti muslimien hallussa olevilla alueilla ei tapahtunut massamurhia, -karkotuksia, eikä pakkokäännytyksiä. Juutalaiset hyötyivät monen vuosisadan ajan muslimien ja katolilaisten välisestä kilpailusta. Kummankaan osapuolen ei kannattanut pakottaa juutalaisia ruotuun yksipuolisella uskontopolitiikalla. Katolilainen kuningaskunta levisi etelään, ja näytti oppineen muslimeilta jotakin. Juutalaisille sallittiin avoimen yhteiskunnan oikeuksia. Tällä taktiikalla he saivat suostuteltua juutalaiset katolilaisen kuninkaan puolelle. Muslimien uskonnolliset pakotteet tulivat tiukemmiksi, kun heidän viimeisiä jalansijoja eliminoitiin Euroopassa.
Asiat näyttivät siis hyvältä juutalaisten kannalta. Viimeinkin kristitty hallitsija joka ymmärtäisi ettei pakotettu yksipuolinen uskonnollisuus toiminut monien eri uskontojen kanssa. Valitettavasti katolilaiset olivat pitäneet juutalaisvastaisuutensa aisoissa vain siihen asti, että muslimit oli saatu häädettyä Espanjasta. Katolilaiset kääntyivät juutalaisia vastaan 1400-luvulla ja ottivat käyttöön tutut lait ja rajoitukset. Tämä sopeutunut ja oppinut juutalainen yhteisö joutui kokemaan verisiä juutalaisvainoja, pakkokasteita ja ilmestyipä täysin odottamatta espanjalainen inkvisitio etsimään salaisia juutalaisuutta edistäviä henkilöitä. Satojatuhansia juutalaisia pakkokastettiin katolilaisiksi. Jotkut heistä pysyivät salaa juutalaisina. Kieltäytyjät tapettiin tai omaisuus takavarikoitiin. Vuonna 1492 suurinkvisiittori Torquemada vakuutti kuninkaalle, että kaikki pakkokastamattomat juutalaiset piti häätää maasta, jotta inkvisitio voisi keskittyä kaappijuutalaisten metsästämiseen. Sama temppu tehtiin Portugalissa, mutta vaihtoehtoina oli kaste katolilaisiksi tai kuolema.Espanjan juutalaisten historia päättyy ilmiöön, joka on melkein rodullista anti-semitismiä. Juutalainen yhteisö muutettiin kristityksi - ainakin muodollisesti. Inkvisitio jatkoi kuitenkin salaisten "juutalaisten" etsimistä. 1600-luvulla Espanjassa ilmestyi "puhtaan veren" suojelemiseksi tehtyjä lakeja. Etnisesti juutalaiset ihmiset eivät päässeet julkisiin tai kirkon virkoihin, olkoon vaikka salainen uskonnollisesti juutalainen tai harras kristitty. Jos halusi näihin virkoihin, niin inkvisitiolle piti esittää sukupuu josta paljastuu juutalaisista puhtaat juuret. Tällaiset vaatimukset säilyivät katolilaisten uskonnollisissa järjestöissä (esim. jesuiitat) aina 2000-luvulle asti.
Samalla selviää kristittyjen hieman ristiriitaiset vaatimukset. Kun yksilö muuttaa uskontonsa juutalaisuudesta kristinuskoon, on hänelle mahdollisuus sopeutua kristilliseen yhteisöön. Kun kokonainen juutalainen yhteisö pakkokastetaan kristinuskoon, niin yhteisö pysyy erillisenä "juutalaisena" yhteisönä, eli etnisyytenä. Kaikki juutalaisuuteen (=uskontoon) liitetyt negatiiviset mielleyhtymät kohdistuivat kansan mielessä itse juutalaisiin ihmisiin. Kun juutalainen hylkäsi uskontonsa ja kastettiin kristityksi, vaikka pakolla, niin kaikki juutalaisten vastaiset lait eivät enää päteneet. Täten juutalainen pääsi etenemään kristityssä maassa. Kun juutalaiset pakotetaan sopeutumaan kristilliseen yhteisöön suurena massana, niin se nähdään kristityiden silmissä uhkana. Aikaisemmin uskonnollisilla perusteilla pystytetyt muurit rakennetaan uudelleen rotujen perusteella.
Ja sitten oli ristiretket. Voi ne ristiretket. Ristiretkien aikana juutalaisiin kohdistui jopa kirkonjohtajat yllättäneitä juutalaisvainoja. Keskiaikaisten yhteisöjen alaluokat aloittivat raivoisia hyökkäyksiä menestyviä juutalaisia kohtaan. Kirkko tai maalliset johtajat eivät voineet suojella näitä juutalaisia. Kirkkko ja kristitty yhteisö hyväksyivät ajatuksen juutalaisista Jumalan vihaamana kansana, mutta tämän ajatuksen sosiaaliset seuraamukset eivät rekistöröityneet heidän mielessään. Kirkolla oli hienoja teorioita siitä millainen tulevaisuus ja tarkoitus juutalaisilla oli. Juutalaisten tuli elää kansana aikojen loppuun asti, mutta jatkuvassa kurjuudessa, jotta he voisivat nähdä kristikunnan lopullisen voiton. Nämä hienot teologiset ajatukset eivät mahtuneet rahvaan päähän. Kirkko ei voinut ymmärtää, että kansa toteutti käytännössä sen vihan, jota kirkko opetti teoriassa.
Ristiretkien aikana teurastetut juutalaiset yhteisöt eivät yleensä olleet prinssien ja kuninkaiden uhreja, vaan köyhien armeijoiden. He olivat suosittujen fanaattisten uskovaisten ohjenuorassa. Eikä kirkko paljoa estellyt tätä intoa. Se tarjosi velkojen anteeksiantoa niille jotka kantoivat ristiä kirkon ristiretkillä. Vuosisatojen saatossa ilmestyi suuria viisauksia; "juutalaisen tappanut sai anteeksi syntinsä," ja käytännöllinen: "ei kannata matkustaa kauas tappamaan Jumalan vihollisia, jos Hänen pahimmat vihollisensa, juutalaiset, ovat lähellä."
Kun kirkon armeijat kohtasivat juutalaisia kauppakaravaaneja, ne tuhottiin. Kansainvälinen kaupankäynti siirtyi Eurooppalaisille valtioille, eikä juutalaisille jätetty tätäkään elinkeinoa. Juutalaiset, syyrialaisten ohella, olivat avanneet ja ylläpitäneet kaupankäyntiä Euroopan ja Aasian välillä silloin kun rappeutuva Rooman keisarikunta mureni.
Juutalaiset kohtasivat ristiretkien aikaiset vainot marttyyreinä. Useimmat valitsivat kuoleman miekkakäännytysten edessä. Joukkoitsemurhat olivat yleisiä. Euroopan juutalaiset muovasivat henkisen marttyyriyyden itselleen. Kristittyjen kolminaisuusoppi oli polyteismiä ja Jeesuksen jumalallisuus jumalanpilkkaa. Kasteen vastustaminen oli uusi versio muinaisista Israelin marttyyreistä. Kaikki tämä oli arvoitus krisityille, jotka väittivät ettei juutalaisuudessa ollut henkistä sisältöä ja se oli vain lihallista. Juutalaisten näennäinen henkisyys kuoleman edessä piti selittää pois, ja tätä varten alettiin levittää uusia myyttejä, jotta ihmisten teurastamiselle saatiin edes jonkinlainen perustelu. Juutalaisia alettiin syyttää rituaalimurhista, kaivojen myrkyttämisestä, ja muita valheita iskostui kansan tajuntaan. Näitä syytöksiä ei ollut olemassa ennen ristiretkiä. Ne keksittiin oikeuttamaan ristiretkien juutalaisvainot, jälkeenpäin.
Ristiretkien aikana alaluokat oppivat myös, että juutalaiset yhteisöt olivat haavoittuvaisia. Laki ei suojellut juutalaisia. Tämä tieto piti vainoja yllä vuosisatojen ajan.
Juutalaiset määrättiin asumaan juutalaiskortteleissa. Vuonna 1215, gettojen ollessa yleisiä, kirkko määräsi juutalaiset pitämään "juutalaismerkkiä." Se oli yleensä keltainen ympyrä, joka symboloi juutalaisia ihmisinä jotka pettivät Kristuksen kullasta. Tosin kirkko pystyi ylläpitämään määräystä laajemmin vasta Baselin konsiilin jälkeen (v. 1434). Ja tietenkin Talmud julistettiin laittomaksi. Sitä ja muita juutalaisia teoksia poltettiin rovioilla Ranskassa 1300-luvulla. Kirkko näytti olettavan, että ilman rabbien opetuksia juutalaiset hyväksyisivät pian kristittyjen opetukset totuutena.
Martin Luther aloitti uskonpuhdistuksen melkein pro-juutalaiset mentaliteetilla. Se muuttui kuitenkin nopeasti, kun kaikki juutalaiset eivät kääntyneetkään luterilaisiksi yhden yön aikana. Martin kirjoitti kirjan nimeltään Juutalaiset ja heidän Valheensa. Hän vaati juutalaisten häätämistä Saksasta. Juutalaiset oli häädetty Euroopan valtioista, ja he kerääntyivät itään, Puolan ja Venäjän välille. Heidät oli ajettu yhteiskunnan pohjalle.
Musta surma ilmestyi tappamaan eurooppalaisia. Juutalaiset omasivat uskonnollisten sääntöjen sanelevat hygieniastandardit, jotka pitivät kuolemat suhteellisen alhaisina juutalaisten parissa. Tämä lisäsi juorujen virtaa. Juutalaiset levittivät tautia taikapusseilla, jotka oli täytetty ulosteilla ja kuukautisverellä. Kaupunkien kaivot oli yhdistetty salaisilla tunneleilla juutalaisten piilopaikkoihin. Kristittyjen mielissä juutalaiset muuttuivat demonisiksi olennoiksi. Uudet juutalaisvainot lisäsivät ruumiita ruton tappamien ihmisten päälle. Puukaiverrukset ja näytelmät kuvasivat juutalaiset olennoiksi joilla oli häntä, sarvet ja kaviot.
Natsit perivät kaiken tämän.
Siinä välissä oli kuitenki Ranskan vallankumous, jonka jälkeen juutalaisten vastaiset lait kumottiin. Jälleenrakennuksen aikana joissain paikoissa rajoituksia laitettiin kuitenkin takaisin voimaan. Venäjän vallankumous poisti samoja lakeja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopassa getot poistettiin, ja kansalaisoikeudet palautettiin, vasta 1800-luvun aikana. Saksassa poistettiin viimeiset lait ja rajoitukset vasta Weimarin tasavallan aikana (1919-33). Me emme saa koskaan unhoittaa juutalaisiin kohdistuvat vainot ja niin myös romaneihin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
..ihmisten koostamia kirjoituksia? Onko sinulla ajattelutoimintaa?
Pasteesi on täältä, osa jätetty pois. Miksi tähän pirstaleeseen, sattumanvarainen ilman kontekstia, nyt pitäisi keskittyä. Eikö sinulla ole muuta tekemistä?
Tällainen pakkoluettaminen ei ole asiallinen avaus, eikä 'keskustelun'-avaamista.
Ethän itse sano yhtään mitään!
http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2007/05/juutalaisvainot-ja-kristinusko-osa-ii.html
Kirjoittanut joku "Juha Leinivaara. Yritän käsitellä mahdollisimman laajasti huuhaata, vaihtoehtohoitoja, humpuukia, biologiaa, kreationismia, Älykästä suunnittelua, uskontoa, uskonnottomuutta, joskus harvoin huumoria, elokuvia, kirjoja ja historiaa.
Olen 28 vuotias mies, jolla on onnellinen elämä..."
TÄH???
Jonkun ykstyisen ihmisen kirjoituksiako toivoisit että nyt kaikki innolla alkavat kahlata, sinä siellä kielipitkälläsi odotat jotakin.. niin varmaan, mutta MITÄ??
näetkö unta?
joka tapauksessa. Vaikka hän kopioi sen tänne, se sisälsi paljon sellaista tietoa josta en tiennyt.
Hihhuli olisi voinut laittaa edes maininnan siitä mistä kopsasi jutun, sillä sieltä löytyy jatkoa tuolla tekstille. Bloggaukseni perustuu Faith and Fratricide-kirjaan, joka on lukemisen arvoinen.
muistaakseni artikkelin kirjoittaja ilmoittaa olevansa onnellinen 28-vuotias mies joka ei koskaan ole ollut uskovainen! Mistä tiedämme etteivät hänen onnellisena kirjoittamansa teksti kauhistuta häntä itseäänkin päivänä jona hänen 'onnensa kääntyy' ja hänestä tulee, no ei tiedä mikä, voi tulla jonkin lajin uskovainenkin, tiedä häntä. Mutta tulevaisuuttaan hän tuskin tietää, vaikka ilmoittaakin, että uskovaista hänestä ei tule. Voi, kuinka monet kertoilevatkaan lausuneensa nuo samat sanat.
Äijähän ei muuten ymmärrä uskonnoista yhtään mitään,..selailin vähän hänen linkkejään.. Mistä lie fakta-nippunsa koonnut. Ignoroi uskovien kontekstin. Asiantuntijako tekee näin??
Kuvittelee vakuuttavansa vedenpaisumusmyyttiin vakavasti suhtautuvat (uskovat, monenlaiset) ihmiset geologisilla FAKTOILLA! Kirjoittaa kirjan nimen pienellä, vaikka se että Raamatun kirjoittaa isolla R:llä on yhtä asiallista kuin että Seitsemän veljestä alkaa isolla S:llä.
minua alkoi hihityttää tämä: Ja sitten lisää pelottavaa/outoa asiaa Jenkkilästä: Maastokuviollisia Raamattuja (linkki jonnekin)
Nuori mies, mikä sen niminyt olikaan - onnelinen ei-koskaan-uskovainen, niin kirkasotsainen, mistäpä kukaan tietää mihin hän vielä ehtii. :()
Noh, mutta kyllä mikä vain on kiinnostavaa. Tai sitten ei. Mieluummin valitsen itse mihin käytän aikaani.
oli negatiivinen ilmaisu juutalaisista tästä syystä en halunnut laittaa linkkiä tänne,
mutta olisi pitänyt sanoa että se oli lainaus.
Puolustan juutalaisia ja romaneita aina, molemmat kansat on saanut kärsiä paljon,kuin mitkä muut kansat läpi historian. Miksi sinä olet noin ilkeä minulle?
...tai sitten yliarvioit itseäsi. Tämä ei ole henkilökohtaista.
tällä palstalla on paljon rasismia.
... tuo ihailtava kyky täyttää internettiä.
tyttäreni - joka kävi ala-asteen viidettä luokkaa talvella - luki tuota tekstiä....
Nytkö sinä sen vasta sait käsiisi?
opintojen äiti, teillekin.
Keskittyä vähän muuhunkin, kuin minän erinomaisuuden esilletuomiseen.
Jospa kirjoittaja on vaikka tyttäresi.
eikä liene millään tavoin vahingollista,että historian tapahtumia palautetaan kontekstissaan keskustelun kohteiksi myös tähän päivään.
En näin ollen näkisi ´Hihhulin´ historiankertausta mitenkään epäasiallisena,joskin olisi ehkä suotavaa,että mikäli kyseessä tosiaan on suora lainaus jostakin aiemmin julkaistusta materiaalista,se myös selvästi mainittaisiin lähteineen.
ei liene, joskin arvattavaa, joskin tuskin, tosiaan palautetaan kontekstiin, näin ollen, mitenkään ehkä suotavaa, joskaan ei vahingollista.. loro loro
..typerä avaus, tyhjän peitettä, sen tyhjän joka ei muuta keksi kuin läiskiä palstalle irrallisia sattumia, joku joka ei ole edes avaustensa aiheita koskien mitään mieltä mistään,kunhan lätisee ja seikkailee netissä ja poimii palan sieltä palan täältä, milloin mitäkin..hölöä
juutalaisuuspalstalla rikotaan tekijänoikeuslakia eikä kukaan välitä siitä mitään, asiallista?
faktojen luettelointiako keskustelu on? faktat hei kelpaa ihan tarpeen mukaan lähes mihinkä tahansa kontekstiin. Mistä sinä tiedät mihin kontekstiin joku yksityisen kirjoittama artikkeli kuuluu. Missä se on tarkastettu että siinä on 'neutraali' ja 'objektiivinen', lähteensä ilmoittanut kirjittaja? Eikö kirjoittaja pitäsi saada itse tänne selittämään mitä mieltä hän on artikkelinsa lainaamisesta ilman lupaa, sen pilkkomisesta mielivaltaisesti, ilman manintaa kuka on artikkelin laatinut..
Onko sinulla pääsy johonkin universaaliin kontekstien kontekstiin, josta käsin suoralta kädeltä voit ilmaista 'tuomiosi' satunnaisesta artikkelin palasesta: FAKTAA!! mittailet faktajonojen oikeat kontekstit?
kuin minulta jäi sanomatta että se oli lainaus.
Ei kai tässä kukaan kuollut.
Uudelleenmuokkausta ja myyntiä seitsemän sukupolven ajan - jotta Katolinen Usko Puhdistui värillisten afroin vaikutuksesta ja tawoista. Nahkain palautus punnusten avulla