Olen viime vuosina vieraillut turistina useita kertoja Laatokan-Karjalassa.Tarkoitan aluetta Syvärin pohjoispuolella, Äänisen länsipuolella aina Karhumäkeen asti. Toisinsanoen suomalaisten vuosina 1941-1944 miehittämää alueetta. Ihmettelen aina alueen suuruutta ja asukkaiden lukumääriä. Samoin ihmettelen niitä lukemiani oikeistolaisten mahtimiesten ajatuksia, joiden mukaan Suomen alueen piti sodan jälkeen olla likimain miehitetyn alueen suurinen.
Ymmärsivätkö Suomen johtajat sodan aikana miehitetyn alueen suuruuden ja asukkaiden todellisen määrän? Oliko suomalaisilla edes teoreettista mahdollisuutta alistaa isänmaalliset karjalaiset valtaansa sodan aikana ja sen jälkeen? Suunniteltiinko todella väestön venäläisperäisen osan tuhoamista ongelman ratkaisemiseksi? Tehtiinkö sama virhe, jonka NL teki talvisodassa? Eli uskottiinko todella karjalaisten vastaanottavan hyökkääjän (suomalaiset)vapauttajana?
Ymmärsivätkö Suomen johtajat sodan aikana miehitetyn alueen suuruuden ja asukkaiden todellisen määrän? Oliko suomalaisilla edes teoreettista mahdollisuutta alistaa isänmaalliset karjalaiset valtaansa sodan aikana ja sen jälkeen? Suunniteltiinko todella väestön venäläisperäisen osan tuhoamista ongelman ratkaisemiseksi? Tehtiinkö sama virhe, jonka NL teki talvisodassa? Eli uskottiinko todella karjalaisten vastaanottavan hyökkääjän (suomalaiset)vapauttajana?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vuonna 1919 oli vastaavanlaisia pyrkimyksiä. Ketkä isänmaalliset tahot rahoittivat Itä-Karjalan retket? Jos homma olisi jo tuolloin onnistunut, ei nyt olisi puutulleista ongelmia.
Rahoittajina olivat KOP ja metsäyhtiöt. Luulen että ko. tahot ymmärsivät luonnonrikkauksien todellisen arvon. Eihän pääomilla ole isänmaata.
Talvisodan ensimmäisellä viikkona kaatui vajaa 100 miestä päivässä. Kun 10.7.1941 hyökättiin vanhan rajan yli, kaatui ensimmäisellä viikkona yli 300 miestä päivässä. Suur-Suomen saavuttamiseksi uhrattiin.
Ei karjalaisten uskollisuudella ollut mitään merkitystä. Epäkansallinen väestö, siis venäläiset, piti siirtää Saksan valloittamille alueille ja tilalle okeita suomensukuisia ihmisiä. Jos Saksa olisi voittanut, karjalaisten suomalaistaminen olisi onnistunut. Olivathan he tottuneet pahempaankin!
" heninen.net Русский | English
Salainen muistio
Leningradin NKVD:n
hallinto
L.Zakovskille Jagodalta
nro 1455709
15. marraskuuta 1935
Aluksi Leningradin alueen ja Karjalan raja-alueiden puhdistaminen kulakeista ja neuvostovastaisista aineksista aloitettava ensisijaisesti vainoina. Ensimmäinen vaihe - 22 km:n rajavyöhyke, toinen vaihe - 100 km:n rajavyöhyke (erityiset rajapiirit) sekä Karjalan 50 km leveä rajavyöhyke.
Toiseksi. Ensimmäisen vaiheen operaatio aloitettava 1. huhtikuuta ja lopetettava 25. huhtikuuta. Samanaikaisesti on valmistettava laajassa mitassa toisen vaiheen operaatiota.
. . .
Rajavyöhykkeen puhdistaminen suoritettava Leningradin NKVD:n hallinnon miehistön voimin. Niiden vahvistamisksi sallin käyttää Leningradin 3:nnen rajavoimien koulun ja puolueen korkeakoulun opiskelijoita nimittämättä heitä kuitenkaan komendanteiksi. Operaation suorittajien tukena käytettävä myös aktiivisia puolueen ja komsomolin jäseniä.
Teidän kaavailemanne rajavyöhykkeeltä ensisijaisesti häädettävien perheiden lukumäärä - 3457 - vahvistetaan. Häätö tapahtuu koko alueella kerralla.
Häädetyt lähetetään: tuhat perhettä Tadzhikistaniin, 316 perhettä Karjalasta Länsi-Siperiaan ja loput Kazahstaniin. Operaatiota suoritettaessa ei saa häätää entisiä partisaaneja, puna-armeijalaisten perheitä eikä ulkomaiden kansalaisia. Väestön siirtäminen tapahtuu härkävaunuissa. Kielletään jyrkästi häädettävien itsenäinen poismuutto. Vartiointi ja junapäälliköiden nimittäminen on Leningradin NKVD:n hallinnon tehtävä, johon ei käytetä rajavartioston eikä sisäisen vartioinnin osastoja.
--------------------------------------------------------------------------------
"
Tarkoituksena karjalan saamisena oli suomea puhuvien yhdistäminen mutta sota päättyi tappioon.
puolesta tehdyistä strategioista. Ei mistään muusta.
Järvikannakset antoivat armeijallemme paremmat mahdollisuudet puolustautua. Sillanpää Syvärin takana oli strategisesti ajatellen välttämätön.
Siihen Suomi lopetti höökimisensä, tavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Talvisodan kärsimysten huomioon ottaminen jäi sinulta varmaan huomioimatta, koska katsot Suomen olleen suurikin tekijä joka olisi pystynyt valtaamaan naapurimaita sieltä sun täältä.
Voi jumalani pyssyt ja puu panokset!
Baltianmaat piti miehittää ennenkuin Saksa sen tekisi. Samoin Leningradin ympärille piti saada turvavyöhyke suomalaisia fasisteja vastaan ja siksi Talvisota oli oikeutettu.
Lisäksi Leningradin pohjoispuolella ja Syvärin eteläpuolella puna-armeija sai fasisteista syksyllä 1941 torjuntavoiton. Jos Leningrad olisi ollut sotilaallinen tyhjiö, niin se olisi miehitetty. Samoin saksalaiset ja suomalaiset fasistit olisivat edenneet aina Vladivostokiin asti ilman puna-armeijan voittoa. Siellä sitten juoneet kiljua, ainakin suomalaiset.
Suomen kohdalla Neuvostoliitto käytti termiä "pitkä raja - pitkä rauha". Suomen fasistiset lahtarinatsijoukot käyttivät valloitussodassaan termiä "lyhyt raja - pitkä rauha". Siinäkin lahtarinatsit erehtyivät ja puna-armeija puhui puolestaan totta.
"Kun Puna-armeija jyrähtää niin silloin Marskin viisari värähtää!"
Pyhä jysäys ja Neitsyt Marian pikkuhousut!
Aina täällä pyritään vääristelemään historiaa.
kansallis sosialistit ja kommunisti sosialistit on vastuussa toisesta maailmansodasta.
...kai tuo kertoo jotain paikallisväestön suhtautumisestä suomalaismiehittäjiin. Sillä sotilaallisesti merkittävä partisaanitoiminta vihollisen selustassa vaatii ehdottomasti paikallisen väestön tuen. Jo miehitetyssä virossa partisaanitoiminta oli huomattavasti laajempaa kuin suomen miehittämässä karjalassa..
Kun Saksa hyökkäsi NL:ään niin Stalinin alistamat ja murhaamat kansat (balttian kansat, ukrainalaiset jne.) ottivat saksalaiset alkuun vastaan vapauttajina. Mutta saksalaisten rotuoppien soveltaminen käänsi nuokin kansat saksmanneja vastaan ja he alkoivat tukea neuvostopartisaaneja ja lopulta partisaanien toiminta vaati 10% Saksan itä-rintaman
sotavoimasta.
Suomen rintamalla partisaanien toiminta ei koko sodan aikana ollut kovinkaan merkittävää. Historiaan jääneet puhtaasti sotilaaliset saavutukset mahtuvat yhden käden sormiin. Siviliien kimpuun ja muihin helppoihin kohteisiin kyllä hyökättiin (seitajärven verilöyy 44 ym.), mutta mitään sotilaalisesti merkittävää ne ei saavuttaneet johtuen ehkä juuri siiviiliväestön tuen puuteesta. Eli näin ollen voidaan todeta että ainakin suomensukuiset heimot ottivat suomalaismiehittäjät vastaan positiivisesti.
Kun suomalaiset miehitti venäjän karjalan, niin suomalaiset ryhtyivät etniseen puhdistukseen. Venäläiset sullottiin kaikki vankileireille ja heidät oli tarkoitus myöhemmin siirtää Saksan valloittamille alueille. Sen sijaan karjalaiset, vepsäläiset ja muut heimokansat saivat parempaa kohtelua.
"Kun suomalaiset miehitti venäjän karjalan, niin suomalaiset ryhtyivät etniseen puhdistukseen. Venäläiset sullottiin kaikki vankileireille ja heidät oli tarkoitus myöhemmin siirtää Saksan valloittamille alueille. Sen sijaan karjalaiset, vepsäläiset ja muut heimokansat saivat parempaa kohtelua."
Kirjoituksestasi lainaamani kohta on varmasti tosi. Kysymys onkin siitä, miten päätös tälläisestä toiminnasta syntyi? Onko arkistoista löytynyt päätökseen vastuullisia. Kuka päätti tavoitteista ja menetelmistä. Kuka uskalsi tehdä näin merkittävän päätöksen? Millaiset valtuudet päättäjillä oli päätöksiinsä?
Kyseessä oli sentään yksi Suomen historian suurimmasta päätöksestä. Jos Saksa olisi voittanut, olisi koko Karjalan väestöpohja muuttunut. Suomen pinta-ala olisi kasvanut merkittävästi. Suomesta olisi tullut Suurvalta, Suur-Suomi:
"Suomen pinta-ala olisi kasvanut merkittävästi. Suomesta olisi tullut Suurvalta, Suur-Suomi:"
Suomi olisi Saksan voittaessa liitetty Suur-Saksaan.