Yksilön, hämmästyksellä ei ollut rajaa, kun yksilö, taas kerran, erehtyi avaamaan/lukemaan tuon
Paavalin kirjeitä.
Mikä erityisesti yksilöä hämmästyttää, on tuo notkeus valehteluun ja omalaatuisen teologian viljely mitä tuo, Paavali, harjoitti.
Lukekaamme Paavalia itseään, ja sitä miten hän suorastaan valehtelee, noille onnettomille Korinttilaisille.
"47 Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta.
48 Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset.
49 Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi. 50 Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.
51 Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme"
1 Kori 15:47,51.
Miten se nyt noin ?
Eikö Paavali, tunne "kirjoituksia" ?
Mistäs tämä moukka, Paavali, tuollaista
"ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa" on saanut päähänsä ?
Miksi Paavalin, pitää tuollaista pajunköyttä syöttää, Korinttilaisille ?
Sillä tuo ei pidä paikkaansa.
No ei tietenkään.
"11 Kun he kulkivat ja puhelivat keskenään, siihen ilmestyi yhtäkkiä tuliset vaunut ja tuliset hevoset. Ne erottivat heidät toisistaan, ja Elia nousi tuulenpyörteessä taivaaseen."
2 Kun 2:11.
Voi, Paavali, voi voi.
Ja lisää tulee.
Eikö Paavali ollut tietoinen Jeesuksen, elämästä ?
Miten ?
Miten Paavali voi olla tietämätön tästä ?
"3 Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa.
4 Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.
5 Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!
6 Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa.
7 Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: Nouskaa, älkää pelätkö."
Matt 17:3,7.
Siis Mooses ja Elia molemmat, voivat todistaa Paavalin löyhäpuheisuudesta.
Molemmat olivat siellä Jumalan valtakunnassa.
Ja sitten vielä tälläistä, Paavalia, arvotetaan joissain piireissä, on yksilölle kyllä erittäin outoa.
Taas kerran Paavali, omii omiin arvelluttaviin tarkoituksiinsa, Jumalan kirjoitukset, ja pitää itseänsä jotenkin arvovaltaisena sitä jopa opettamaan.
Onkohan Jumala koskaan ollut turhautunut, tähän Paavaliin, ja hänen yrityksiinsä tehdä itsestään
jonkinlainen auktoritetti, näistä Jumalan sanoista/tarkoituksista ?
Ja miksi Paavali, ei todellakaan ollut tietoinen siitä, mitä tapahtui Jeesukselle siellä korkealla vuorella ?
Yksilöllä, on kyllä teoria, johon kaikki todistusaineisto näyttäisi viittaavan.
Paavalin, tarkoituksena oli höynäyttää noita Korinttilaisia, ja tehdä itsestään se Jumala, miksi hänestä nyt näyttää monelle ihmiselle, tulleen.
Sillä eihän tuollaista huijaamista, voi muuten selittää kuin oman, Paavali uskonnon, propakoimisena.
PS Olkaa varovaisia siellä ulkona sillä moni saarnamies on taas kerran puutteessa. Puutteessa mihin saatatte kysyä ?
Tähän
http://www.youtube.com/watch?v=76ohvqwsNkk
Paavalin kirjeitä.
Mikä erityisesti yksilöä hämmästyttää, on tuo notkeus valehteluun ja omalaatuisen teologian viljely mitä tuo, Paavali, harjoitti.
Lukekaamme Paavalia itseään, ja sitä miten hän suorastaan valehtelee, noille onnettomille Korinttilaisille.
"47 Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta.
48 Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset.
49 Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi. 50 Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.
51 Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme"
1 Kori 15:47,51.
Miten se nyt noin ?
Eikö Paavali, tunne "kirjoituksia" ?
Mistäs tämä moukka, Paavali, tuollaista
"ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa" on saanut päähänsä ?
Miksi Paavalin, pitää tuollaista pajunköyttä syöttää, Korinttilaisille ?
Sillä tuo ei pidä paikkaansa.
No ei tietenkään.
"11 Kun he kulkivat ja puhelivat keskenään, siihen ilmestyi yhtäkkiä tuliset vaunut ja tuliset hevoset. Ne erottivat heidät toisistaan, ja Elia nousi tuulenpyörteessä taivaaseen."
2 Kun 2:11.
Voi, Paavali, voi voi.
Ja lisää tulee.
Eikö Paavali ollut tietoinen Jeesuksen, elämästä ?
Miten ?
Miten Paavali voi olla tietämätön tästä ?
"3 Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa.
4 Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.
5 Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!
6 Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa.
7 Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: Nouskaa, älkää pelätkö."
Matt 17:3,7.
Siis Mooses ja Elia molemmat, voivat todistaa Paavalin löyhäpuheisuudesta.
Molemmat olivat siellä Jumalan valtakunnassa.
Ja sitten vielä tälläistä, Paavalia, arvotetaan joissain piireissä, on yksilölle kyllä erittäin outoa.
Taas kerran Paavali, omii omiin arvelluttaviin tarkoituksiinsa, Jumalan kirjoitukset, ja pitää itseänsä jotenkin arvovaltaisena sitä jopa opettamaan.
Onkohan Jumala koskaan ollut turhautunut, tähän Paavaliin, ja hänen yrityksiinsä tehdä itsestään
jonkinlainen auktoritetti, näistä Jumalan sanoista/tarkoituksista ?
Ja miksi Paavali, ei todellakaan ollut tietoinen siitä, mitä tapahtui Jeesukselle siellä korkealla vuorella ?
Yksilöllä, on kyllä teoria, johon kaikki todistusaineisto näyttäisi viittaavan.
Paavalin, tarkoituksena oli höynäyttää noita Korinttilaisia, ja tehdä itsestään se Jumala, miksi hänestä nyt näyttää monelle ihmiselle, tulleen.
Sillä eihän tuollaista huijaamista, voi muuten selittää kuin oman, Paavali uskonnon, propakoimisena.
PS Olkaa varovaisia siellä ulkona sillä moni saarnamies on taas kerran puutteessa. Puutteessa mihin saatatte kysyä ?
Tähän
http://www.youtube.com/watch?v=76ohvqwsNkk
Vastaukset 21
Vanhimmat
joka ylösotossa muuttui katoavaisesta katoamattomaksi.
Ihan niinkuin Paavali kirjoittikin:
1 Kor.15:51-54
Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu".
Hämmästyttävää.
Kerta kaikkiaan.
"joka ylösotossa muuttui katoavaisesta katoamattomaksi."
Mitä, tai mikä on "katoavaisesta katoamattomaksi." ?
"Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme"
????????????????????????????????????
Miten tuo nyt menee ?
Kun me kuolemme, me olemme mitä ?
Kun pasuuna soi, me olemme mitä ?
Kuolleet nousevat, nouseeko Paavali myös, silloin noin 2000 vuotta sitten, vai miten ?
Jotkut muuttuvat, ketkä ? Kuulijat ? Paavali ?
että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme,
sillä kun me kerran olemme siihen pukeutuneet, ei meitä enää havaita alastomiksi.
Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme raskautettuina, koska emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että elämä nielisi sen, mikä on kuolevaista.
Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta;
sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.
Sentähden me, olimmepa kotona tai olimmepa poissa, ahkeroitsemme olla hänelle mieliksi.
Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
...myös ikuisen säädoksen Korkeimman pappeuden virasta, joka menee Melkisedekin järjestyksen mukaan.
Samalla kun hän siirsi syrjään tämän pappeuden, hän teki myös Lain muutoksen.
Niinkuin hänellä olisi ollut valtuuksia muuttaa Jumalan ikuisiksi
säätämiä säädöksiä.
Paavali ja muut peevelit Ludet/lutheri/lutka/huora jne ovat väärentäneet raamattua. Ja Paavalin osalta on tiedossa, että kristinuskon toimesta väärennettiin hänenkin tekstejä ja siksi Paavali tapettiin ettei se paljastuisi. Pietarin tappamisen syytä en ole tutkinut...
-
Jumalan ja Jeesuksen Sanan Raamattua ei ole olemassakaan kirjoitetussa muodossa.
Ihmiskunnalla oli mahdollisuus saada se mutta kristinusko Paavalinsa tuella murhasivat Jeesuksen seuraajat joilla Jumalan ja Jeesuksen Sanan raamattu oli muisti tietoina ja siksi heidät murhattiin.
5Moos 12:32. Kaikkea, mitä minä käsken, noudattakaa tarkoin. Älkää siihen mitään lisätkö älkääkä siitä mitään ottako pois.
Joh. Ilm. 22:18, 19 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
1845 Raamatussa oli Jeesuksen puhe seurakunnallensa - se on "käännetty" kokonaan pois Ramatusta. Se on niin hyvin käännetty, ettei sanaakaan löydy nykyisestä Raamatusta.
Mielestäni on suorastaan selvää Jumalan ja Jeesuksen pilkkaamista väittää raamattua Heidän sanakseen. Ei kaikkivaltiaamme ole niin huonoja ja ristiriitaisia itseään ilmaisemaan kuin raamattu on.
Ja kristinuskon, lutherilasuudenkin historiaa tutkiessa vaikkapa älä tapa käskyn valossa niin fakta kertoo totuutta siitä, että saatanaa jumalanaan palvelevat.
...kyllä Jeesuskin muutteli sitä, mihin ei saanut kajota, eli lakiin.
Paavalista olemme ilmeisesti samaa kieltä.
Kuinka paljon noissa sanonnoissa lienee totta. Hellenistit Kirjoittivat Evankeliumit, joten he liittivät joukkoon hieman omia uskomuksiaan joita ei tunneta vanhassa testamentissa.
Dianalle Kysymys: Paljonko Tiedät Kabbalah uskosta haluaisis tietää siitä enemmän? Kabbalahan lienee Raamatunalku kertomus?
"Ei kaikkivaltiaamme ole niin huonoja ja ristiriitaisia itseään ilmaisemaan kuin raamattu on"
Mutta me olemme varsin kovapäisiä oppilaita.
Olemme taipuvaisia väärinymmärryksiin.
Meidän on vaikea hahmottaa isoja kokonaisuuksia.
Meidän on vaikea tajua abstrakteja asioita taivaallisia hengellisiä asioita.
Huono-oppisuudesta Jeesuskin joutui omia oppilaitaan moittimaan, kun eivät meinanneet millään käsittää hänen opetuksiaan.
Vasta kuolleistanousemisensa jälkeen oppilaat alkoivat tajuta Jeesuksen opetuksia.
Luuk24:4Jeesus sanoi heille: »Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.» 45Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset.
- samaa porukkaa, mokomakin Paavalin hännystelijä? - kun kirjoittaa:
ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
2.Piet.3:15,16.
Siis kuka väänteli ja vääntelee kirjoituksia (alkuseurakunnan aikana lähinnä Vanhan testamentin laki ja profeetat, mutta voidaan ajatella: myös "alkuseurakunnan" raamatulliset tekstit jatkumona Vt:lle, siis Paavalin ja muiden Jumalan valtuuttamien opetuskirjeet) kieroon?
Paavali - ja Pietari? - väänsivät puhdasta Jumalan sanaa kieroon omaksi edukseen, muotoilivat alkuperäisestä poikkeavan opin, muunsivat Jeesuksen tarkoitukset rakentaen perustuksen kristinuskona tunnetulle harhalle, vai ne, jotka nyt Raamatusta poimivat kuin rusinoita pullasta omiin tulkintoihinsa soveltuviksi ja syyttävät Paavalia huijariksi, heidän mielestään kun Jeesus oli ja on jotain muuta mitä Hän todellisuudessa on ja mitä Paavalikin hänen julistaa olevan?
Herää kysymys mistä on kysymys...
Viittaathan itsekin Raamatun kirjoituksiin niin Vanhan kuin Uuden testamentin puolelle. Jos koko Raamattu ei ole mielestäsi Jumalan sanaa - olennaiselta sisällöltään Hänen synnyttämänsä ja valvomansa ilmoitus - millä perusteella vetoat tiettyihin kohtiin kuin juuri niissä olisi jumalallinen auktoriteetti ja totuus mutta sitten hylkäät muita kohtia huijauksena ja väärennöksinä.
Minun mielestäni olennaista on suhteemme Jumalaan. Henkilökohtainen suhteemme Jeesukseen ja Hänen tuntemiseensa Vapahtajana. Kuinka koemme ja otamme vastaan opetusta Häneltä.
Oletko näiden asioiden ja kysymysten kanssa Hänen edessään etsien ja pyytäen Häneltä valoa, että Hänen läsnäolonsa selkiyttäisi ajatukset ja auttaisi kokemaan kirjoitusten tarkoituksen ja sisällön Kristuksen tuntemisesta käsin. Vai päätteletkö ja valitset itsellesi sopivan "Jumalan" ja "Kristuksen" samaan tapaan kuin valitset ja tulkitset kirjoituksia: mikä sopii omaan ajattelutapaan?
Tämä on kaikille meille tärkeä kysymys...
Itselle ainakin kristittynä. Olla mielipiteideni ja näkemysteni kanssa ristin juurella, niin kuin on tapana sanoa, rukoillen: "Näin minä ajattelen, mutta jos sinä ajattelet toisin siinä tapauksessa sinä Jeesus olet oikeassa ja minä väärässä, auta siis näkemään ja kokemaan asia niin kuin se on sinun kirkkaudessasi, läsnäolosi vaikutuksesta käsin."
Jeesus sanoi meille ja kohdistaen sanansa aivan erityisesti kirjanoppineille ja fariseuksille, että he eksyvät koska eivät tunne Kirjoituksia ja Jumalan voimaa. Juuri nämä ihmiset jos ketkä tunsivat Kirjoitukset ja tiesivät hyvinkin tarkkaan mitä on kirjoitettu. Mutta koska heiltä puuttui Jumalan tunteminen ja sen kautta tuleva sisällinen valo, hengellinen nöyryys ja voima, he eivät nähneet Kristusta kirjoituksissa eivätkä voineet ymmärtää Kirjoitusten tosi sisältöä, niiden tarkoitusta.
Näin on tänäänkin...
Teorioita ja rakennelmia on paljon.
Oikeita ja vääriä.
Mutta oikeatkaan teoriat ei auta, jos meiltä kaiken keskellä puuttuu rakentava rakkaus, joka on enemmän kuin tieto.
Elävä kristillisyys on ennen kaikkea elämää Jeesuksen yhteydessä ja siitä yhteydestä käsin.
Ja kyllä. Jumala on valvonut sanaansa niin, että sanan valossa voimme hyvinkin tarkistaa käsityksiämme onko elämämme Jeesuksen yhteydessä elämää todellisen Jeesuksen yhteydessä vai omaa haihattelua. Siellä missä mennään sivuun Kirjoituksista mennä sivuun myös Jeesuksesta - rakennellen sitten kaikenlaisia harhoja kosmisesta Kristuksesta, ihmisen sisäisestä Kristuksesta - ym. panteistisiin ja muihin pakanallisiin käsityksiin sopivia kristinuskon tulkintoja - joilla ei ole mitään tekemistä todellisen Jeesuksen ja Hänen opetustensa kanssa.
Näitä harhoja välttääksemme Jumala asetti Paavalin opettamaan. Siksipä juuri monien on vaikea hyväksyä Paavalin opetuksia koska muuten Vt:n kirjoituksia ja Jeesuksen sanoja voisi helpommin vääntää omien tulkintojen mukaisiksi. Kun omat yksilölliset tulkinnat aivan selvästi on ristiriidassa Paavalin opetusten kanssa, täytyy Paavalin olla väärässä?
Koska Hänen kauttaan Jumala osoittaa ja paljastaa nuo harhat.
Aiheeseen muutama lyhyt kommentti...
Ut:ssa käsite "liha ja veri" ja "veri ja liha" kuvaavat sekä ruumiillista, fyysistä olomuotoa että niihin liittyen inhimillistä, näkyväiseen kiinnittynyttä ajattelutapaa.
Jeesus sanoi Pietaria autuaaksi tämän tunnustaessa hänet Kristukseksi eli Messiaaksi, koska Pietari ei ollut saanut käsitystään "lihalta ja vereltä" (ihmisen luontainen, maailmassa muodostunut ajattelutapa) vaan ottanut sen vastaan Jumalalta (hengellinen viisaus avoimuuden ja riippuvaisuuden kautta). Näin minä sen ymmärrän.
"Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa."
Matt.16:17.
Erittäin mielenkiintoinen ja kuvaava tässä yhteydessä on Efesolaiskirjeen kuudennen luvun jakeiden 10-20 opetus, siinä jae 12, joka sanoo että "meillä ei ole taistelu". Amen. Meillä ei ole taistelu. Elävä kristillisyys perustuu armoon, lepoon. Kun on rauha Jumalan kanssa voi suhtautua myös ihmisiin tästä rauhasta käsin, Room.12:18. "Verta ja lihaa vastaan, vaan - ". Taistelu siis kuitenkin on. Ei verta ja lihaa vastaan, vaan henkiolentoja vastaan, joilla on oma hierarkiansa (ja joista osa, kuten Ut selkeästi ilmoittaa, kykenevät tekeytymään valkeudeksi: esiintymään viisauden lähettiläinä, kaikenlaisina muka hyvinä enkeleinä ja henkioppaina, vaikka ovat perkeleitä) ja toiminta-alueensa: hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
Efesolaiskirjeen 6:12 "veri ja liha" ei käsitykseni mukaan tarkoita ainoastaan ruumista, ihmisen fyysillistä olomuotoa, vaan maallista olemustamme laajemminkin:
Kristityn varsinainen taistelu ei ole toisia ihmisiä eikä edes heidän virheellisiä ja harhaanmenneitä ajattelutapojaan vastaan vaan niitä henkivaltoja vastaan, jotka turmiollisia oppeja pitävät yllä ja niiden sekä saastaisten henkivaikutusten kautta sitovat heitä, lähimmäisiä.
Tämän kun ymmärrämme ja keskitymme Jeesuksen tuntemiseen enemmän kuin vihollisen vastustamiseen ja sen juonien pähkäilyyn voimme toimia levosta käsin ja säilyttää rauhan silloinkin kun joudumme tilanteisiin missä ihmiset hyökkäävät, valehtelevat, parjaavat ja panettelevat.
Kiitos Jumalalle!
Järjestys on:
Olkaa alamaiset Jumalalle mutta vastustakaa Perkelettä...
Jaak.4:17 tarkoittaa erityisesti ihmisen sisäistä taistelukenttää missä vihollinen kiusaa ja painostaa lihallisten (maailmallisten) himojen kautta. Kun uskova keskittyy ennen kaikkea Jeesukseen ja Hänessä tarjolla olevaan rakkauteen - olemaan alamainen eli antautumaan Pyhän Hengen hallintavaltaan - moni sisällinen taistelu ja vihollisen hyökkäys raukeaa itsestään.
Sitten voi Jumalan antamalla näkökyvyllä (ja auktoriteetilla) käydä sotaa, ei enää oman ristiriitaisen ja kahtia jakautuneen sielunelämän alueella vaan hengen todellisuudessa: julistaen Jeesuksen voittoa henkimaailmaan (taivaan avaruuksissa).
Joskus voi käydä että järjestys on väärä. Kristitty keskittyy enemmän pähkäilemään vihollisen juonia kuin itse antautumaan Jeesukselle. Kyllä sitä vastustettavaa sitten onkin ja mieli on jatkuva sekasortoinen temmellyskenttä. Ensin pitäisi miettiä henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen ja onko valmis, haluaako olla valmis "uhraamaan" koko elämänsä Hänelle. Sitten yhdessä ja rinnakkain tämän, käytännöllisen kristillisyyden lähtökohdan eli järjellisen jumalanpalveluksen kanssa, toteutuu voitto sielunvihollisen yli.
Siis muutama lyhyt kommentti?
Ilmestyessään taivaan valtakunnan kirkkaudessa Jeesukselle ja valituille opetuslapsille Mooses ja Elia olivat täydellisesti vapautetut inhimillisistä oppirakennelmista, niin oikeista kuin myös vääristä teorioista. Korostan, että kun täällä alhaalla vielä vaellamme niin monet sinänsä oikeatkin käsityksemme voivat käytännössä turmeltua mentaliteettimme kautta, koska tieto paisuttaa, 1.Kor.8:1. Vasta taivaassa pääsemme näkemään ja tuntemaan yhtä täydellisesti kuin Jumala jo nyt meidät tuntee. Mooses ja Elia olivat päässeet tähän tuntemiseen ja siten eivät enää olleet "lihan ja veren" harhautettavissa.
Siteeraamassasi raamatunkohdassa tarkoitetaan myös IHMISEN FYYSISTÄ, RUUMIILLISTA olomuotoa. Se ei "voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa". Mutta tämä ei tarkoita ettei meillä ollenkaan olisi ruumista: "kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis" 15:44.
Asiaan liittyy kysymysmerkkejä ja millaisen "ruumiin" kerran saamme tulee nähtäväksi sitten. Nyt on tärkeintä etsiä Jumalan yhteydessä sitä mieltä, että olisimme kiinnostuneet mikä elämässämme on Hänen näkökulmastaan tärkeää juuri nyt, kuinka Hän haluaa meitä ohjata ja meissä vaikuttaa ihmissuhteissa, ajattelutavoissa, asennoitumisessa. Suhteessa Jeesukseen ja lähimmäisiin. Mitä Jumala haluaa sanoa MINULLE juuri nyt.
Siitä lähtee oikea hengellinen elämä...
Ja siinä Jumalan Henki käyttää opastamiseemme koko Raamattua. Kiitos Jumalalle tästä ihanasta lahjasta. Myös Paavalin kautta tulleista opetuksista.
Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne, ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.
2.Piet.3:17,18.
minkään kirkkokunnan sivustolta tai edes heidän opetuksista. Mielelläni kyllä käyn kaikkien kristillisten seurakuntien tilaisuuksissa, yhdessä rakentuen yhteisestä uskosta, mutta en minä automaattisesti ja pureksimatta ota vastaan asioita, joita näissä kuulee. Rukoillen pyrin ennen kaikkea kuuntelemaan Jumalaa, ja sen kautta myös suhtautumaan seurakuntaan, veljiin ja siskoihin.
Ei niin että ensin kirkkokunta on rakas ja sen kautta Jeesus vaan ensin Jeesus. Hänen kanssaan veljet ja siskotkin on sitten rakkaita.
Mielestäni korostin tai ainakin tarkoitukseni oli korostaa henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen, antautumista Hänelle ja omien mieltymysten, uskomusten alistamista Hänen hallintavaltaan. Jos jossakin kirkkokunnassa opetetaan näin, se on mielestäni aivan oikeaa opetusta.
Oman kokemuksen ja hengellisen kasvun myötä olen oppinut että Kristus ei koskaan johda sanan yläpuolelle ikäänkuin tutkimaan Kirjoituksia niin että minä tässä tutkin ja pääsen selvyyteen. Hän johtaa minut itseni Kirjoitusten tutkittavaksi. Silloin voin itsekin päästä itsestäni selvyyteen: löydän asioita ja seikkoja, käyttäytymismalleja ja tottumuksia joita saattaisin inhimillisyydessäni jopa hurskastellen puolustella, mutta jotka Jeesus osoittaa lihallisiksi, synnillisiksi.
Vähitellen on oppinut ymmärtämään ettei se olekaan nöyryyttävää vaan kerrassaan ihanaa. On suurenmoinen etuoikeus kun voi niin turvata Vapahtajaan, että Hän saisi osoittaa ikävät taipumukseni ja ei ainoastaan osoittaa vaan voittaa ne.
Tämän etuoikeuden Kristus on ansainnut kaikille omilleen.
Pietarin aika tulee, ei nyt Hyvä mamabeard, mutta tulle kuitenkin, nyt on aiheena, Paavali.
"Herää kysymys mistä on kysymys...
Viittaathan itsekin Raamatun kirjoituksiin niin Vanhan kuin Uuden testamentin puolelle. Jos koko Raamattu ei ole mielestäsi Jumalan sanaa - olennaiselta sisällöltään Hänen synnyttämänsä ja valvomansa ilmoitus - millä perusteella vetoat tiettyihin kohtiin kuin juuri niissä olisi jumalallinen auktoriteetti ja totuus mutta sitten hylkäät muita kohtia huijauksena ja väärennöksinä."
Miksi ei ?
Miksi, Jumala huijaisi ihmistä ?
Miksi, Jumala sanoisi toisessa paikassa jotain, ja muuttaisi mieltään, kun Paavali, tulee kuvaan mukaan ?
"Minun mielestäni olennaista on suhteemme Jumalaan. Henkilökohtainen suhteemme Jeesukseen ja Hänen tuntemiseensa Vapahtajana. Kuinka koemme ja otamme vastaan opetusta Häneltä."
Jeesus, ei ole Jumala.
Miksi oi miksi ja mihin, Hyvä, mammbeard, tarvitset jotain välimiestä ?
"Jeesus sanoi meille ja kohdistaen sanansa aivan erityisesti kirjanoppineille ja fariseuksille, että he eksyvät koska eivät tunne Kirjoituksia ja Jumalan voimaa. Juuri nämä ihmiset jos ketkä tunsivat Kirjoitukset ja tiesivät hyvinkin tarkkaan mitä on kirjoitettu. Mutta koska heiltä puuttui Jumalan tunteminen ja sen kautta tuleva sisällinen valo, hengellinen nöyryys ja voima, he eivät nähneet Kristusta kirjoituksissa eivätkä voineet ymmärtää Kirjoitusten tosi sisältöä, niiden tarkoitusta."
Aivan, ja siksi he vastustivat Jeesusta.
Sillä he luottivat Jumalaan, ja siihen mitä Jumala sanoi.
Heille F & K, Jumala ole mikään tuuliiviiri.
He luottivat tähän
"5 Minä olen Herra.
Ei ole ketään toista,
ei ole muuta jumalaa kuin minä.
Vaikka sinä et minua tunne,
minä vyötän sinut"
"Elävä kristillisyys on ennen kaikkea elämää Jeesuksen yhteydessä ja siitä yhteydestä käsin"
Jeesus, on parhaimmillaan vain Jumalan korvaan kuiskuttaja, ja Messias pyrkyri.
Epäonnistunut.
Luuseri.
Alittaja alhaalla olleen riman.
"Näitä harhoja välttääksemme Jumala asetti Paavalin opettamaan. Siksipä juuri monien on vaikea hyväksyä Paavalin opetuksia koska muuten Vt:n kirjoituksia ja Jeesuksen sanoja voisi helpommin vääntää omien tulkintojen mukaisiksi. Kun omat yksilölliset tulkinnat aivan selvästi on ristiriidassa Paavalin opetusten kanssa, täytyy Paavalin olla väärässä"
Vai asetti ?
valehtelen? Kuulun vapaaseurakuntaan mutta en ole koskaan sanonut enkä mieltänyt itseäni vapaakirkolliseksi koska en koe omaavani jonkinlaista vapaakirkollista identiteettiä. Sen kyllä olen näiden vuosien aikana vapaaseurakunnassa havainnut ja pidän hyvänä että vapaakirkossa ei ole ehdotonta ja sitovaa oppirakennelmaa vaan vapaakirkollisen opetuksen mukaan hengellisen elämän auktoriteetti on Raamattu. Siinä jää varaa erilaisille tulkinnoille ja korostuksille sekä kyselylle ja keskustelulle. Sekin on mielestäni hyvä, että vapaaseurakunnissa (sen kokemuksen mukaan mikä minulla on) ei yleensä pyritä sitomaan ihmistä seurakuntaan vaan että hän kiintyisi Jeesukseen ja eläisi omakohtaista uskonelämää. Esimerkiksi jos joku vapaaseurakunnan tilaisuudessa tulee uskoon häntä kehotetaan rauhassa rukoilemaan ja etsimään mikä olisi hänelle paras seurakunta missä kasvaa kristittyjen yhteydessä, ei automaattisesti haalita häntä omaan seurakuntaan. Tämä on mielestäni hyvä ja oikein. Mutta samaa toteutetaan muissakin kristillisissä seurakunnissa kuin vapaaseurakunnassa. Ja kuten sanottu ei kaikki vapaaseurakunnatkaan ole keskenään samanlaisia ja joissain vapaaseurakunnissa voidaan enemmän kuin toisissa vetää niin sanotusti kotiin päin.
Painotukset ja korostukset vaihtelevat siis paikkakunnittain mutta opin keskus eli Jeesuksen sovitustyö on sama kuten kaikissa kristillisissä seurakunnissa. Se on asia jonka olen omakohtaisesti kokenut jo ennen vapaaseurakuntaan liittymistäni. Siis Jeesuksessa tarjolla olevan armon, ja henkilökohtaisen hengellisen kasvun Hänen varassaan.
Seurakunta on minulle rakas koska ymmärrän että se on Jeesukselle rakas. Laajasti käsitettynä seurakunta on kaikki ne uskovat jotka ovat Jeesuksen omia. Siksi koen seurakunnallista yhteyttä uskovien parissa yhtä hyvin muuallakin esimerkiksi helluntaiseurakunnissa, metodistiseurakunnissa ja seurakuntien ulkopuolella pienemmissä rukousryhmissä. Hengellisesti olemme samaa seurakuntaa. Kristillinen identiteettini ei perustu tiettyyn kirkkokuntaan vaan Jeesukseen ja Hänen seurassa vaeltamiseen. - Missä siis valehtelin?
En korostanut enkä edelleenkään korosta jotain nimellistä seurakuntaa vaan Jeesusta ja näin ollen sitä hengellistä seurakuntaa johon kaikki Jumalan omat kuuluvat ja Hän omansa tuntee. Lauri Hokkanen kirjoitti vuonna 1937 ilmestyneessä kirjassaan mielestäni varsin hyvin: "Kerta kaikkiaan asia on niin, että kaikki Kristuksessa olevat pyhät ovat minun veljiäni ja sisariani, vaikka minä en heitä siksi tunnustaisikaan. Ja päinvastoin. Kyllä minäkin vaivainen, mutta armoitettu syntinen olen sinun veljesi, jos olet Herrassa, vaikka sinä et minua veljeksesi tunnustaisikaan..."
Jeesuksen korostaminen ja Hänen elävään todellisuuteensa keskittyminen, sen korostaminen mitä Hän on tehnyt ja tekee sekä mitä Hän itsessään on ja tarjoaa, on opetusta, jota pidän oikeana. Silloin kun tätä seurakunnassa opetetaan on kyseessä vapaaseurakunta tai jonkin muun kirkkokunnan seurakunta, ollaan mielestäni oikeilla linjoilla. Jos opetetuksen painopiste on jossain muualla joudutaan sivuraiteille olkoon seurakunta mikä tahansa.
Paholaisen Top7/2
Kirjoittanut: TeuvoSuni 18.7.2008 klo 17.36
Kun se on kaikki Raamatun rakkauslauseet huoneensa seinille
hyvään järjestykseen laittanut - kaikki muut, mutta ei näitä:
"Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän
vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista.
Te ette voi palvella sekä Jumalaa, että mammonaa."
"Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa
minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän
kuin minua, kelpaa minulle."
"Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan.
Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni
valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä."
"Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa
kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi."
Se aloittaa purkaa tätä toista rekkalastiaan, jossa se tuo omien sydämiin
välinpitämättömyyden eli velttouden hengen, ja tämän ensimmäisen hän
on lähtemättömästi taltioinut jokaisen omansa, niin piispan, papin ja
maallikon, niin miehen kuin naisenkin sydämeen:
"Kukaan meistä ei voi tietää totuutta, ja jos joku sanoo sen tietävänsä,
on hänestä jo silloin tullut toisten tuomitsija."
Ja tästä jotkut vielä ylpeilevätkin, koska kokevat, että tämä tietämättömyys
pitää heidät jatkuvasti nöyränä Jumalan edessä.
Ja jo tästä toisesta omasta hengestään se on todella ylpeä, koska se
sisältää samalla sen yhden Paholaiselle tärkeimmän asian: Pyhän
Hengen pilkan. Koska siinä herjataan tätä Jeesuksen ilmoitusta vastaan:
"Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.
Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee ja
ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta."
Ja tällekin hengelle se löytää Raamatusta vaikka kuinka paljon todisteita,
kun se sitä omillaan luettaa niin kuin Piru sitä luettaa. Tässä joitakin
vuosien varrelta kerättyjä tämän hengen lausuntoja:
"Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista."
"Se on täytetty!" sillä armosta me olemme pelastetut.
"Sinä luet liikaa Raamattua, lukisit kirkkohistoriaa niin näkisit, että aina
on kirkon historiassa tehty vääryyksiä."
"Sinun on hankittava itsellesi sielunhoitaja, sillä ei Jumala enää tässä
ajassa voi puhua yhdellekään ihmiselle."
"Kuinka Jumala voi muka sinulle puhua, kun ei se puhu meidän Reijollekaan,
joka sentään on pappi."
"Minun sydämestäni ei ainakaan löydy muuta kuin syntiä ja saastaa, ja silti
saan olla Jeesuksen verellä pesty suuri syntinen."
"Minä teen joka päivä syntiä, ja joka päivä minä saan ne Jeesukselta anteeksi."
"Teuvo, minä en pysty sinua auttamaan sillä en ole hengenmies, vaan hallintojohtaja."
Ja lopuksi tämän välinpitämättömyyden hengen loppuhuipennus.:
"Huolettomasti he parantelevat minun kansani vammoja. He sanovat
"Nyt on rauha, kaikki hyvin!" vaikka rauhaa ei ole.
Heille käy onnettomasti, koska ovat tehneet kauhistuttavia
tekoja mutta eivät suostu edes häpeämään - häpeän tunne heiltä
puuttuu tyystin. He kaatuvat kaatuneitten joukkoon, heistä
tulee loppu, kun minä rankaisen heitä."
vetoat Jeesuksen omiin sanoihin (Matt.17:3-7) ja toisella kertaa toteat, että hän on epäonnistunut pyrkyri ja luuseri. Miksi hänen sanoihinsa sitten kannattaa vedota? Ainoastaan siksikö että niitä on hyvä käyttää tarkoitushakuisesti osoittamaan että Paavali on vielä suurempi tai vähintään yhtä suuri luuseri ja paitsi pyrkyri myöskin huijari... Mielestäsi Paavali kait onnistui huijauksessaan paremmin kuin Jeesus, koska onnistui hänen opetustensa pohjalta muokkaamaan ja muotoilemaan sellaisen kristinuskon mikä yhä edelleenkin on voimassa ja vaikuttaa kaikkialla maailmassa?
Jumala ei todellakaan huijaa ihmistä...
Mutta jos koko Raamattu ei ole Jumalan sanaa, mistä voimme päätellä, mikä kohta on ja mikä ei? Onko ainoastaan Vanha testamentti ok ja Ut on huijaus?
Kuitenkin on niin että kun kirjoitukset tunteva juutalainen tulee uskoon ja käsittää että Jeesus jota hän on vastustanut on tosi Messias, hänelle Vt avautuu vain syvemmällä tasolla ja nyt hän voi nähdä Messiaan sielläkin mutta aikaisemmin hän oli sille sokea. Ei hän tee tyhjäksi Uutta testamenttia Vt:n perusteella eikä Vanhaa testamenttia Ut:n perusteella vaan Jeesuksen tuntemisen kautta pääsee Kirjoitusten ytimeen ja löytää Hänet kummassakin. Uusi testamentti vain syventää Vanhan testamentin kirjoitukset ja auttaa niiden merkitystä avautumaan ja samoin Vanhasta testamentista löytyy syvyyksiä ja rikkauksia jotka alleviivaavat ja täydentävät Uuden testamentin kertomia tapahtumia ja opetuksia.
Messiaaninen uskova ei suinkaan tee Paavalin opetuksia tyhjäksi vaan löytää niistä ihanaa Jumalan viisautta mitä Herra hänen kauttaan on Raamattuun laittanut!
Kysymys tuntuisi nyt olevan siitä kuka tai mikä Jeesus oli? Sinun mielestäsi ei ainakaan Jumala...
Miksi tarvitsen välimiestä?
Hyvä nimimerkki Eniteetti, minä vaelsin vuosikausia ilman Jumalaa kaivaten totuutta jos ehkä jotain sellaista mitä syvemmässä mielessä voi totuudeksi sanoa on olemassa, ja hyväksyin että jos sellaista ei ole ja kaikki on vain suhteellista ja jokainen ns. totuus pelkästään ihmisrakennelma, ok. En missään tapauksessa halunnut omaksua jotakin uskontoa tai ideologiaa tai edes henkistä harjoitusta saadakseni mielenrauhaa tai tarkoituksellisuuden tunnetta, ellei se uskonto/ideologia/harjoitus olisi ehdottomasti todellisuuden mukainen. Ainoat uskonnot mihin tunsin jonkinlaista sympatiaa oli hinduismi ja buddhalaisuus mutta niitäkään en tahtonut tarkasti ottaen omaksua ja huonoimpana pidin kristinuskoa, mielestäni Jeesus kuului ihmisten rakentamaan valheelliseen juttuun missä todellisuuspakoiset henkilöt huijaavat ja kusettavat itseään ja toisiaan. En siis missään tapauksessa olisi valinnut uskoa Jeesukseen jos olisin voinut omien mieltymysten mukaan valita mikä on totta ja mikä ei.
Mutta kun etsintäni loppuvaiheessa sitten tulin sille kohtaa että olin valmis rukoilemaan JEESUS, JOS SINÄ OLET oikeasti olemassa ja olet rakkaus ja totuus, JOS ON TOTTA että olet kuollut syntieni tähden SIINÄ TAPAUKSESSA anna pahat tekoni anteeksi ja tule elämääni - ja sain kokea Jumalan armon todellisuuden, anteeksiantamuksen vaikutuksen ja miten erottava tekijä minun ja Jumalan väliltä väistyi, niin elämääni tuli ja on jotain enemmän kuin teorioita ja ajatusrakennelmia, todellinen läsnäoleva ja vaikuttava Jumala.
En halua elää jossakin rakennelmissa ja ideoissa vaan ennen kaikkea todellista elämää Jumalan yhteydessä, hengellistä elämää eikä sen selityksiä. Asioista voidaan keskustella ja omia käsityksiä avata selitysten avulla mutta parhaatkaan keskustelut ja selitykset, olkoot ulkonaisesti oikeita tai vääriä, eivät voi tuoda sitä sisällistä elämää minkä Kristus antaa. Se on minun kokemukseni.
Olen aivan samaa mieltä niin kuin siteeraat Raamattua että Herra on yksi ja että toista (todellista Jumalaa) ei ole. Mutta juuri Jeesuksen kautta päästään tämän TODELLISEN JUMALAN tuntemiseen, koska Jeesuksessa on anteeksiantamus mitä tarvitsemme syntisyytemme vuoksi. Muuten meillä on vain ajatuksia ja mielipiteitä mitä Jumala on ja mitä ei ole. Hänet - joka on Herra, yksi - päästään tuntemaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskon että hän on Vt:ssä ilmoitettu kärsivä Messias, josta mm. Jesaja 53 (arviolta noin 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää) kertoo.
Ennen tuloaan maan päälle ihmiseksi Hän oli yhtä Kaikkivaltiaan kanssa taivaallisessa kirkkaudessa. Jeesus on siis yhtä iankaikkinen kuin Isä. Asian voisi ehkä muotoilla niin, että Jumala ennen aikojen alkua otti itsestään jotain, ikäänkuin loi itsestään persoonan jonka nyt tunnemme Poikana eli Jeesuksena. Hänet lähetettiin maan päälle valmistamaan pelastus...
Jeesusta sanotaan ainosyntyiseksi Pojaksi koska Hän on suoraan Isän olemuksesta mutta kaikki muu minkä Isä on tehnyt on tehty yhdessä Pojan kanssa ja jopa niin, että Raamattu sanoo POJAN KAUTTA mm. Kolossalaiskirje ensimmäinen luku. Koska Poika on lähtöisin Isästä ennen aikojen alkua Hän on yhtä iankaikkinen kuin Isä, niin että vaikka on kolme persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki) on kuitenkin vain yksi Jumala. En osaa sitä tarkemmin määritellä mutta missä on yksi persoona siellä ovat aina kaksi muutakin: mikään Jumalan persoonista ei toimi irrallaan muista, koska Jumalassa on sisällinen ykseys. Merkittävää kuitenkin on, että kun Poika syntyi Jeesukseksi (vapahtajaksi) maan päälle niin Hän jätti jumalallisen kirkkautensa taivaaseen Isän luo. Siksi Hän ei voinut tehdä asioita jumalallisuuteensa vedoten vaan niin kuin kuka tahansa ihminen rukousyhteyden ja kuuliaisuuden kautta. Erona muihin ihmisiin on, että Jeesus synnittömänä saattoi lähestyä Isää suoraan eikä tarvinnut välittäjää, kun taas me tarvitsemme Jeesuksen välittäjäksi, välimieheksi kuten toteat.
Hänessä on tarjolla kaikki Jumalan hyvyys ja iankaikkinen rikkaus syntistä ihmistä varten lahjana.
En näe asiaa niin että Jumala olisi muuttanut mieltään Jeesuksen (tai Paavalin) tullessa kuvaan vaan että Jeesuksessa Jumala nimenomaan ilmoittaa itsensä, osoittaa tien sydämelleen että ihminen voisi omista hapuiluista ja haahuiluista päästä Kaikkivaltiaan tuntemiseen. Paavalia Jumala käytti että voimme helpommin erottaa ja välttyä harhoilta missä Jeesusta väitetään joksikin sellaiseksi mitä Hän ei ole.
voitaisiin sanoa:
Kun se on kaikki Raamatun tuomiolauseet ja muut vakavat kehoitukset seinällensä laittanut muistuttamaan itseään Jumalan ankaruudesta noita penseitä ja kovakorvaisia kohtaan sekä tähdentämään millaista pyhää elämää Jumala ihmiseltä odottaa - kaikki muut, paitsi näitä
Room.12:9-18. 1.Kor.12:14-26. 1.Kor.16:13,14. 2.Kor.10:7.
Gal.5:6 ja 22-26. Ef.4:1-3 ja 32.
Ja vielä:
niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte KAIKKIEN PYHIEN KANSSA käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on,
Ef.3:18
se alkaa täydeltä laidalta ampua niitä, joiden meno sen silmiin näyttää liian kevyeltä, niitä, jotka eivät sen lailla ole valmiit äärimmäisyyksiin asti ponnistelemaan täydellisyytensä hyväksi - ja jokaisella iskullaan se kokee "pyhää" mielihyvää, varmuutta että on juuri oikeanlainen uskon soturi ja valittu ase, julistaessaan:
Matt.6:24. Matt.10:37.
Jne. Jne.
Huomaatko. Tien kummallakin puolella on oja.
"Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut. Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus. Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi. Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa, antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa." Snl.8:17-21.
OIKEUDEN TEITTEN KESKIKOHTAA
Ymmärrän tämän niin, että Jeesus Kristus on ydin. Häntä tulisi etsiä, tai oikeastaan... koska Hän jo on omiensa elämässä... sitä kosketuskohtaa, sitä mentaliteettia eli asennetta, elämän tilaa, missä olen avoimena Hänen edessään, itseni Hänelle antaneena... olla siinä keskuksessa, elämän ytimessä missä Jeesus omiaan odottaa saadakseen olla heidän rikkautensa ja aarteensa, vapahtajansa ja Herransa arkipäivässä. Olenko elämässäni siinä kohdassa, on tärkeä kysymys. Haluanko katsella ja kuunnella Hänen kauneuttaan.
Kun Jeesus puhui lihansa syömisestä ja verensä juomisesta moni loukkaantui ja meni pois. Se oli heidän mielestään liian kovaa puhetta. Keskittyä Häneen itseensä ja tulla sisällisesti osalliseksi Hänestä, ravita itsensä Kristuksen elämällä. Olisi ollut helpompaa jos Jeesus olisi sanonut: "tee näin ja näin, kuuntele mitä minä opetan ja noudata opetuksia, niin sinä pelastut" mutta Hän siirsi painopisteen tekemisestä Häneen itseensä, ei ainoastaan joidenkin noudatettavien ohjeiden kuuntelemiseen vaan Hänen itsensä kuulemiseen ja vastaanottamiseen. Ihminen voi lähes äärimmäisyyksiin saakka pyrkiä noudattamaan Jumalan antamia ohjeita ja kuitenkin vielä pitää elämänsä hallintavallan itsellään, olla luopumatta omasta egostaan - mutta todella nöyrtyä ja tulla hengellisesti köyhäksi, tarvitsevaksi ja siinä uhrata itsensä Herralle, se oli ja on liikaa niille jotka tahtovat vielä itse olla jotakin.
Kuinka siis on...
Jokainen meistä on taipuvainen lipsumaan jompaan kumpaan ojaan ja ehkä vuorotellen kumpaankin.
1) On niitä jotka turvaavat armoon niin ettei se mihin turvataan edes ole armoa enää, jos on koskaan ollutkaan, on heidän itsemuotoilemansa käsitys armosta ja se on irstaudeksi käännettyä armoa, missä ohitetaan Jumalan pyhyys, ja hoetaan rakkautta ja rauhaa vaikka on ajat sitten menty sivuun Hänestä jossa Jumalan rakkaus ja rauha on tarjolla eli Kristuksesta ja mitä Hän omiltaan odottaa.
2) Sitten on toinen tien reuna eli oja missä keskitytään elämään mahdollisimman hyvää elämää mutta siinäkään ei ole löydetty armoa voimaksi, ajatellaan kyllä Jumalan pyhyyttä ja puhutaan siitä mutta se on Jumalan pyhyyden irvikuva, legalismiksi muuntunutta pyhyyttä. Todellisen pyhyyden edessä ymmärrettäisiin että en itsessäni mitenkään voi täyttää Jumalan ehdotonta lakia, minä tarvitsen anteeksiantamuksen ja armahduksen. Sitä kautta vasta löytyy tosi pyhyys - Jumalan luona on anteeksiantamus että Häntä peljättäisiin, siis kunnioitettaisiin. Oikeassa jumalanpelossa on aina mukana rakkaus, se ei ole neuroottista miellyttämistä ja lahjan hankkimista, koska lahja on lahja, minkä Jeesus verisellä sovitustyöllä hankki omilleen.
Armon kokeminen - kun on kyse todellisesta armosta - johtaa vääjäämättä lähemmäs Hänen sydäntään jota kunnioitetaan ja synnyttää syventyvää halua elää Hänen mielensä mukaan. Tällöin pyhityksen voima on anteeksiantamus, hyvyys, ei ulkoapäin kohdistettu vaatimusten tulva.
Fariseukset arvosteli Paavalia ja pilkkasi kristittyjen elämänvakaumusta, irvaillen:
Tehkäämme pahaa että siitä hyvää tulisi.
Heidän mielestään kristillinen armo-opetus johtaisi laittomuuteen, mutta Paavali osoitti ettei niin ole, vaan nimenomaan armo johtaa pyhitykseen. Siinä tulee esiin Jumalan todellisuus.
Kuten sanottu, olemme taipuvaisia lipsumaan "elämän keskuksesta" eli "oikeuden teitten keskikohdasta" milloin mihinkin ojaan ja jos olemme armo-ojassa syytämme niitä jotka oikeasti elävät armon vaikuttamaa pyhityselämää, että he ovat lakihenkisiä, ja jos taas olemme suorituskeskeisyyden ojassa, sanottakoon sitä vaikka pyhyys-ojaksi, niin että mielikuvamme Jumalan ankaruudesta johtavat meitä vaatimusten ikeeseen ja niin alamme vaatia myös toisilta ja käyttäydymme armottomasti, silloin sanomme niistä jotka ymmärtävät armon itseämme paremmin, että he eivät käsitä Jumalan pyhyyttä eivätkä kilvoittele kyllin tosissaan.
Jos Jumala nyt ryhtyisi vetämään meitä tuomiolle lipsumisistamme, niin armo- kuin pyhyys-ojan puolelle kallistuneita omiaan, ei kukaan kestäisi. Tuskin kukaan meistä aina on niin ehdottomasti siinä kohtaamisen tilassa, kohtauspaikalla, missä avonaisesti seurustellaan Kristuksen kanssa ja ilman minkäänlaista lihallisuutta vaelletaan armossa ja totuudessa, täysin raittiisti ja erehtymättä. Onneksi Jumala ymmärtää heikkoutemme: niin niiden heikkoudet, jotka eivät ole löytäneet Vapahtajaa avuksi kiusauksiinsa ja siksi ovat ryhtyneet sallimaan itselleen helmasyntejä ajatellen että kyllä Jumala ymmärtää, kuin myös niiden heikkoudet jotka ehkä samasta syystä - kun eivät ole löytäneet Vapahtajan apua kiusauksiinsa - ovat alkaneet moukaroida itseään ja sortuneet legalistiseen suorituskeskeisyyteen. Jumala voisi kummallekin sanoa: HÄIVY MINUN SILMIENI EDESTÄ, ET OLE ENÄÄ MINUN LAPSENI, EN SIEDÄ SINUA. Mutta kuitenkin Hän ymmärtää meitä ja kutsuu meitä yhä lapsikseen.
On aivan varmasti totta, että jos emme edelleenkään suostu näkemään asioita Hänen tavallaan ja tekemään parannusta, kummassa ojassa sitten olemmekin, vaan yhä luotamme enemmän itseemme kuin että uhrautuisimme ja antautuisimme ehdoitta Herralle, jossa itsessään on vastaus ja voima heikkouksien voittamiseen, jossain vaiheessa Herran Henki lähtee ja hylkää piittaamattoman, egoistisen uskovan. Me voimme varoittaa toisiamme ja itkien rukoilla että veljemme ja sisaremme löytäisivät auttavan Kristuksen todelliseksi elämänsä Herraksi, emme kuitenkaan voi tarkalleen sanoa missä kohtaa Henki on jostain uskovasta lähtenyt tai että kun hän meidän mielestämme näyttää olevan armo-ojassa tai pyhyys-ojassa niin hän ei nyt sitten ole muka oikea uskovainen ja Herran oma ollenkaan.
Sorry, jos tuli liian pitkä kirjoitus.
On hyvin vakavaa sanoa, että jossakin uskovaisessa (tai ainakin henkilössä joka uskoo Jeesukseen ja itse pitää itseään uskovaisena) on Paholaisen henki ja että hänen uskonsa ei ole oikeaa. Vähän ihmettelen, että henkilöä ja hänen elämäänsä tuntematta voit lausua tuollaisen arvion: sinussa vaikuttaa Paholaisen henki Top 7/2.
En mielelläni juutu eipäs-juupas-väittelyihin ja kun aika on muutenkin rajallinen täytyy tehdä valintoja kuinka sen käyttää, pidän keskustelemista ihmisten välillä yleisesti ottaen kuitenkin tärkeänä, joten mahdollisuuksien mukaan pyrin vastaamaan. Aina en pysty vastaamaan ja kommentoimaan samana enkä välttämättä edes seuraavana päivänä, mutta yleensä palaan keskusteluun ja jatkan jos vähänkin asiallisella linjalla pysytään.
Tänään oli aikaa olla netissä vaikka välillä kävin kaupungillakin...
Voisin nyt loppuun laittaa kysymyksenä, jos haluttaa vastata, mitä viestissäni oli sellaista että sen perusteella tai minkä perusteella annat ymmärtää, että minussa vaikuttaa Paholaisen henki ja nimenomaan tuollainen kuvaamasi henki? Mikä antaa aiheen olettaa, eikä ainoastaan olettaa vaan saa sinut niin vakuuttuneeksi että rohkeat sen täällä julistaa, että minä halveksin Herraa? Ja palvelen mammonaa? Rakastan äitiäni ja/tai isääni ja/tai tytärtäni ja/tai poikaani enemmän kuin Kristusta? Että olen raamatunjakeissa kuvattu maailmanystävä, joka olen asettunut Jumalan viholliseksi?
>>>Miksi ei ?
Miksi, Jumala huijaisi ihmistä ?
Miksi, Jumala sanoisi toisessa paikassa jotain, ja muuttaisi mieltään, kun Paavali, tulee kuvaan mukaan
Evankeliumi ympärileikatuille ja Evankeliumi pakanoille oli problemaattista pyhäin yhteyden kannalta joillekkin apostoleillekkin!
Pietari ja apostolien kokous kuitenkin ratkaisi pulman myöntämällä Paavalille pakanain apostolin viran, kun taas Pietarille, Matteukselle ja Barnabaalle mm. jäi tehtäväksi julistaa Evankeliumia ympärileikatuille eli juutalaisille!
Samat vaikeudet ovat edelleenkin, sillä "joka antaa itsensä ympärileikkauttaa, on velvollinen kaikkea Lakia (Mooseksen Lakia) täyttämään!" Viittaus Raamattuun
Paavalin opetuksissa ei ole mitään ristiriitaista, vaan ne ovat selkeitä niille, joilla on 'Sana hallussaan' :)
Elia otettiin ylös tulisissa vaunuissa. Älä luulekaan hänen menneen 'lihan ja veren ruumiissa' taivaaseen!
Eipä tietenkään, vaan kuten rakas Paavalimme toisaalla opettaa, niin myös Elia koki yhtäkkisen muodonmuutoksen samalla tavalla kuin me, jotka pian tullaan tempaamaan Herraa vastaan yläilmoihin.
Muodonmuutos on seuraavanlainen:
Meidän ruumiimme muuttuu atomisekunnissa ylösnousemusruumiiksi, jolloin katoamaton ikäänkuin 'nielee' sen, mikä on katoavaista.
Myös kirkastettu Herramme Yeshua tosin kuoletettiin lihassa, mutta hänet tehtiin eläväksi Hengessä. Yeshuan kuoltua lähetti Isä J-la häneen iankaikkisen elämän Hengen ja teki hänen kuolleen ruumiinsa eläväksi.
Yeshuan lihanruumiskin oli sen vuoksi tarpeellista tehdä eläväksi, että me kaikki häneen uskovat saamme nähdä hänen käsissään, jaloissaan ja kyljessään ne naulojen jäljet, jotka ovat ikuinen todiste J-lan Pojan rakkaudesta meitä lunastettuja kohtaan!
Yeshualla on tuon lihanruumiinsa lisäksi myös verrattoman kirkas henkiruumis, jossa hän lähestyy Isä J-lamme kirkkautta aina tämän kanssa kommunikoidessaan.
Hallelujah!
Totuus on teidät vapauttava. Paavalin oli valheprofeetta ja Lukas oikeakäsi. Todennäköisesti 2 Pietarin kirje on tämän kaksikon kynäilyjä myös. Pitäkää ihmiset 10 käskyä ( ne jotka raamatussa on, ei niitä lut tai kat opettaa)
Kuka siis Jeesus oikeasti on?
Onko tämä video tosi?
https://youtu.be/Wx4TU6ezRww
No sinnepäin. Jotain nyansseja kovinkin lutterilaisia mutta jos hän tekee niinkuin opettaa. En moiti.
Puu hedelmistään tunnetaan.