Köyhien Ihmisoikeuksista Hesarissa

Sieltä löytyy Hesari tai lähikaupan tiskiltä ei se ole pitkä juttu mutta asia siinä tuli selväksi.

KÖYHÄLLISTÖN IHMISOIKEUKSIA ON LOUKATTU KELAN OIKEUS TUTKIJAN MUKAAN.

Toivottavasti joku voisi sen kirjoituksen tänne laittaa. : )

Halien, kiittäen ja pyytäen...

Please !

Eivätkä ihmisoikeus rikokset ole mikään pikku juttu kun niitä aletaan tutkimaan, rikollisuuten syylistynyttä maan korkeinta johtoa suojeli/suojelee Supo, Poliisi ja tietenkin aktiiviset puolueiden jäsenet ja vaikuttaja piirit. Näin se on joka maassa jossa ihmisoikeus rikoksia on tehty, eliitin oma sisäisestä turvallisuudesta vastaavat suojelee heitä rahasta ja vallasta.

Jotkut ovat asioihin osallisia, joitakin on peloteltu olemaan hijaa, joitakin on ostettu hiljaiseksi, jotkut ovat kantaneet asiasta sen raskaimman taakan ja he eivät voi enään vaikuttaa mihinkään maanpäällisiin asioihin.

ps. outoa että tältäkin palstalta poistettiin myös viikonlopun aikaan tullut YK:n kansainvälinen ihmisoikeus julistus kirjoitus ja kirje YK:lle on myös jollain sensuurin mustalla listalla.

Hyvää kesän jatkoa.

linkin kirjoitus

VIERASKYNÄ
Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin

Julkaistu: 21.7.2008 00:00

maija sakslin

Myös sosiaaliturvan varassa eläville on turvattava osuus hyvinvoinnin kasvusta, kirjoittaa Maija Sakslin.

Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin

Julkisuudessa käydyn keskustelun valossa vaikuttaa siltä, että sosiaaliturvaa ja sosiaali- ja terveys- palveluja koskeva päätöksenteko olisi vain taloudellista ja poliittista. Kysymykset ovat kuitenkin myös oikeudellisia. Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet on otettava huomioon taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa, ja ne velvoittavat lainsäätäjää, hallintoa sekä tuomioistuimia.

Perustuslakimme takaa kansalaisille verrattain kattavat sosiaaliset perusoikeudet, kuten oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, oikeuden perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden, sairauden ja vanhuuden aikana sekä oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Keskeiset sosiaaliset oikeudet on turvattu myös EU:n perusoikeuskirjassa. Lisäksi Suomi on sitoutunut useisiin terveyttä ja sosiaalisia oikeuksia turvaaviin YK:n, ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimuksiin. Näiden asiakirjojen perusteella Suomella on oikeudellinen velvollisuus kehittää sosiaaliturvajärjestelmäänsä käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.

Toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen tämän päivän Suomessa vaatii enemmän kuin vain hengissä säilymisen kannalta välttämättömän tason. Perustuslain vaatimus oikeudenmukaisuudesta edellyttää, että tulojen ja elintason noustessa myös sosiaaliturvan varassa elävien henkilöiden elintasoa ja palvelujen laatua parannetaan.

Perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät määrittele yksityiskohtaisesti toimeentuloa turvaavien etuuksien tasoa, hyvän hoidon sisältöä tai sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä. Ne kuitenkin velvoittavat lainsäätäjää turvaamaan jokaiselle toimeentulon silloin, kun hän ei kykene sitä itse hankkimaan esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden aikana.

Lainsäädännöllä on myös huolehdittava sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä ja niiden saatavuudesta. Esimerkiksi asiakasmaksuja ei voida määrätä niin suuriksi, että ne vaarantaisivat perustuslain turvaaman toimeentulon tai mahdollisuuden käyttää sosiaali- tai terveyspalveluja. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet on kirjattava lakiin yksiselitteisesti.

Kun kunnat velvoitetaan huolehtimaan sosiaalisista oikeuksista, valtion tulee huolehtia siitä, että kunnilla on taloudelliset mahdollisuudet selviytyä tehtävästä. Toisaalta kuntien tulee talousarvioita laatiessaan huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveyssektorille annetaan riittävästi voimavaroja.

Sosiaaliset oikeudet eivät ole vain poliittisia tavoitteita; ne ovat sekä hallinnossa että tuomioistuimissa sovellettavaa oikeutta.

Hallinnollisessa päätöksenteossa perusoikeuksien tuntemus on usein riittämätöntä tai niitä ei oteta vakavasti. Hoitopäätöksen tekevä lääkäri ja sosiaalietuudesta tai palvelusta päättävä sosiaalityöntekijä ovat kuitenkin velvollisia toteuttamaan perusoikeuksia ja noudattamaan lakia.

Perustuslain mukaista oikeutta ei voi jättää toteuttamatta sillä perusteella, että tarkoitukseen ei ole varattu riittävästi varoja. Toisaalta, vaikka kysymyksessä olisi harkinnanvarainen etuus, hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Vaikka muutoksenhakulautakunnat ja tuomioistuimet ovatkin usein valmiimpia soveltamaan sosiaalisia perus- ja ihmisoikeussäännöksiä kuin hallinto, myös muutoksenhakujärjestelmään liittyy ongelmia.

Asioiden käsittely on hidasta, ja suullisia käsittelyjä järjestetään harvoin. Muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden kokoonpano, riippumattomuus ja objektiivisuus sekä muutoksenhakukiellot herättävät toistuvasti epäilyksiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta.

Apua tai tukea tarvitseva saattaa olla liian sairas tai muutoin kyvytön turvautumaan muutoksenhakuun. Ratkaisut tulevat myöhässä tai ne ovat riittämättömiä, sillä tuomioistuimilla ei ole keinoja vastata sosiaalisiin ongelmiin, eivätkä ne esimerkiksi voi vaikuttaa terveyspalvelujen riittävyyteen.

Oikeuksien toteutumisen kannalta eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin toiminta onkin tärkeää. Perus- ja ihmisoikeuksien sisältö on konkretisoitunut heidän kannanottojensa kautta ja niiden perusteella on käynnistetty lainsäädännön uudistuksia. Valitettavasti lainvalvojatkin voivat vain harvoin auttaa yksittäistapauksissa.

Kun sosiaali- ja terveyspalveluja yksityistetään ja muutetaan markkinaehtoisiksi, tarve valvoa perusoikeuksien toteutumista kasvaa. Erityisesti palvelujen tuotannon sirpaloituminen saattaa vaarantaa perusoikeuksien toteutumisen, jos riittävästä perus- ja ihmisoikeusosaamisesta ei huolehdita ja vastuu oikeuksien toteuttamisesta katoaa eri toimijoiden välille.

Hoidon, hoivan tai tuen tarpeessa olevat henkilöt eivät läheskään aina pysty itse valvomaan oikeuksiensa toteutumista.

Juuri tässä on julkisen vallan velvoitteiden ydin: sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet velvoittavat niin lainsäädännössä, hallinnossa kuin tuomioistuimissakin – myös taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.


Kirjoittaja on oikeudellisesta tutkimuksesta vastaava tutkija Kelan tutkimusosastossa

sekä Ihmisoikeusliiton varapuheenjohtaja.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin/1135238010299

poista jos tuli kahteen kertaan

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin/1135238010299


VIERASKYNÄ
Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin

Julkaistu: 21.7.2008 00:00

maija sakslin

Myös sosiaaliturvan varassa eläville on turvattava osuus hyvinvoinnin kasvusta, kirjoittaa Maija Sakslin.

Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin

Julkisuudessa käydyn keskustelun valossa vaikuttaa siltä, että sosiaaliturvaa ja sosiaali- ja terveys- palveluja koskeva päätöksenteko olisi vain taloudellista ja poliittista. Kysymykset ovat kuitenkin myös oikeudellisia. Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet on otettava huomioon taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa, ja ne velvoittavat lainsäätäjää, hallintoa sekä tuomioistuimia.

Perustuslakimme takaa kansalaisille verrattain kattavat sosiaaliset perusoikeudet, kuten oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, oikeuden perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden, sairauden ja vanhuuden aikana sekä oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Keskeiset sosiaaliset oikeudet on turvattu myös EU:n perusoikeuskirjassa. Lisäksi Suomi on sitoutunut useisiin terveyttä ja sosiaalisia oikeuksia turvaaviin YK:n, ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimuksiin. Näiden asiakirjojen perusteella Suomella on oikeudellinen velvollisuus kehittää sosiaaliturvajärjestelmäänsä käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.

Toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen tämän päivän Suomessa vaatii enemmän kuin vain hengissä säilymisen kannalta välttämättömän tason. Perustuslain vaatimus oikeudenmukaisuudesta edellyttää, että tulojen ja elintason noustessa myös sosiaaliturvan varassa elävien henkilöiden elintasoa ja palvelujen laatua parannetaan.

Perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät määrittele yksityiskohtaisesti toimeentuloa turvaavien etuuksien tasoa, hyvän hoidon sisältöä tai sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä. Ne kuitenkin velvoittavat lainsäätäjää turvaamaan jokaiselle toimeentulon silloin, kun hän ei kykene sitä itse hankkimaan esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden aikana.

Lainsäädännöllä on myös huolehdittava sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä ja niiden saatavuudesta. Esimerkiksi asiakasmaksuja ei voida määrätä niin suuriksi, että ne vaarantaisivat perustuslain turvaaman toimeentulon tai mahdollisuuden käyttää sosiaali- tai terveyspalveluja. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet on kirjattava lakiin yksiselitteisesti.

Kun kunnat velvoitetaan huolehtimaan sosiaalisista oikeuksista, valtion tulee huolehtia siitä, että kunnilla on taloudelliset mahdollisuudet selviytyä tehtävästä. Toisaalta kuntien tulee talousarvioita laatiessaan huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveyssektorille annetaan riittävästi voimavaroja.

Sosiaaliset oikeudet eivät ole vain poliittisia tavoitteita; ne ovat sekä hallinnossa että tuomioistuimissa sovellettavaa oikeutta.

Hallinnollisessa päätöksenteossa perusoikeuksien tuntemus on usein riittämätöntä tai niitä ei oteta vakavasti. Hoitopäätöksen tekevä lääkäri ja sosiaalietuudesta tai palvelusta päättävä sosiaalityöntekijä ovat kuitenkin velvollisia toteuttamaan perusoikeuksia ja noudattamaan lakia.

Perustuslain mukaista oikeutta ei voi jättää toteuttamatta sillä perusteella, että tarkoitukseen ei ole varattu riittävästi varoja. Toisaalta, vaikka kysymyksessä olisi harkinnanvarainen etuus, hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Vaikka muutoksenhakulautakunnat ja tuomioistuimet ovatkin usein valmiimpia soveltamaan sosiaalisia perus- ja ihmisoikeussäännöksiä kuin hallinto, myös muutoksenhakujärjestelmään liittyy ongelmia.

Asioiden käsittely on hidasta, ja suullisia käsittelyjä järjestetään harvoin. Muutoksenhakulautakuntien ja vakuutusoikeuden kokoonpano, riippumattomuus ja objektiivisuus sekä muutoksenhakukiellot herättävät toistuvasti epäilyksiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta.

Apua tai tukea tarvitseva saattaa olla liian sairas tai muutoin kyvytön turvautumaan muutoksenhakuun. Ratkaisut tulevat myöhässä tai ne ovat riittämättömiä, sillä tuomioistuimilla ei ole keinoja vastata sosiaalisiin ongelmiin, eivätkä ne esimerkiksi voi vaikuttaa terveyspalvelujen riittävyyteen.

Oikeuksien toteutumisen kannalta eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin toiminta onkin tärkeää. Perus- ja ihmisoikeuksien sisältö on konkretisoitunut heidän kannanottojensa kautta ja niiden perusteella on käynnistetty lainsäädännön uudistuksia. Valitettavasti lainvalvojatkin voivat vain harvoin auttaa yksittäistapauksissa.

Kun sosiaali- ja terveyspalveluja yksityistetään ja muutetaan markkinaehtoisiksi, tarve valvoa perusoikeuksien toteutumista kasvaa. Erityisesti palvelujen tuotannon sirpaloituminen saattaa vaarantaa perusoikeuksien toteutumisen, jos riittävästä perus- ja ihmisoikeusosaamisesta ei huolehdita ja vastuu oikeuksien toteuttamisesta katoaa eri toimijoiden välille.

Hoidon, hoivan tai tuen tarpeessa olevat henkilöt eivät läheskään aina pysty itse valvomaan oikeuksiensa toteutumista.

Juuri tässä on julkisen vallan velvoitteiden ydin: sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet velvoittavat niin lainsäädännössä, hallinnossa kuin tuomioistuimissakin – myös taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.


Kirjoittaja on oikeudellisesta tutkimuksesta vastaava tutkija Kelan tutkimusosastossa

sekä Ihmisoikeusliiton varapuheenjohtaja.

Hallitukset mutta muutos ja korjaus vaati kansakunnan yhteisiä ponnisteluja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Tavoite olisi saada köyhällistölle ihmisoikeudet takaisin ja estää ihmisten ennenaikainen kuoleminen, köyhyydestä johtuvista syistä.

Köyhien elinikä ennuste on muutenkin noin 5.v alhaisempi kuin rikkaiden
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001889&posting=22000000036755736

.

Tjaah, sanoisin että toimeentulotuen määrä pitäisi olla siinä n. 2000 €• / kuukausi
jotta köyhäkin voisi viettää ihmisarvoista elämää, harrastaa ja matkailla.

Har!

.

9*2 kirjoitti:

.

Tjaah, sanoisin että toimeentulotuen määrä pitäisi olla siinä n. 2000 €• / kuukausi
jotta köyhäkin voisi viettää ihmisarvoista elämää, harrastaa ja matkailla.

Har!

.

Kenenkä rahoilla näiden ns. köyhien pitäisi saada matkailla? Minä tulin juuri pesemästä kalustoa, eli kohtuullisen pitkän päivän taas vetäisin vielä kun on tankkeja joita tyhjätä. Kohta sekin on historiaa kun jätevesiasetus vie ammatin. Tankit ainakin ovat jatkossa helkkarin kaukana, eli polttoainetta palaa ja hitaalla kalustolla myös aikaa.
Viime vuonna käteen jäi verojen jälkeen 23585,55 euroa miinus tietysti vuoden vanhentunut ja arvoaan pudottanut kalusto.

Oletko sinä ihan tosissasi, että sinun pitäisi saada tyhjästä vähän enemmän kuin minun joka teen kirjaimellisesti paskaduunia 16 tuntia päivässä ilman lomia?

En minä valita, mutta sinun lomiasi en todellakaan halua veroillani maksettavan.

Tule minulle yhtiökumppaniksi niin ostetaan sinulle velaksi traktori tai vaikka oikein auto. http://www.nettikone.com/scania/124-6x4/1289587
Kyllä sille vielä töitä löytyy niin paljon, että ei pääse aika tulemaan pitkäksi ja saat olla ylpeä elättäessäsi itsesi.

9*2 kirjoitti:

.

Tjaah, sanoisin että toimeentulotuen määrä pitäisi olla siinä n. 2000 €• / kuukausi
jotta köyhäkin voisi viettää ihmisarvoista elämää, harrastaa ja matkailla.

Har!

.

Köyhälläkin pitäisi olla työintoa sen verran että ei tarvitsisi tuoda Virosta satojatuhansia työntekijöitä tekemään työt joita suomalainen ei viitsi tehdä.

Menkää vaikka sinne Norjaan töihin jos olette niin perseaukisia. Ruotsiin meni aikanaan puoli miljoonaa suomalaista eikä kukaan ruikuttanut yhteiskunnalta 12 000 markan kuukausittaista elatusta harrastuksiin ja matkailuun!

Jo on aikoihin eletty, kun työ ei enää kelpaa, mutta pitäisi saada leipää ja sirkushuveja vetelehtimisestä!

kakkamies tikkailla kirjoitti:

Kenenkä rahoilla näiden ns. köyhien pitäisi saada matkailla? Minä tulin juuri pesemästä kalustoa, eli kohtuullisen pitkän päivän taas vetäisin vielä kun on tankkeja joita tyhjätä. Kohta sekin on historiaa kun jätevesiasetus vie ammatin. Tankit ainakin ovat jatkossa helkkarin kaukana, eli polttoainetta palaa ja hitaalla kalustolla myös aikaa.
Viime vuonna käteen jäi verojen jälkeen 23585,55 euroa miinus tietysti vuoden vanhentunut ja arvoaan pudottanut kalusto.

Oletko sinä ihan tosissasi, että sinun pitäisi saada tyhjästä vähän enemmän kuin minun joka teen kirjaimellisesti paskaduunia 16 tuntia päivässä ilman lomia?

En minä valita, mutta sinun lomiasi en todellakaan halua veroillani maksettavan.

Tule minulle yhtiökumppaniksi niin ostetaan sinulle velaksi traktori tai vaikka oikein auto. http://www.nettikone.com/scania/124-6x4/1289587
Kyllä sille vielä töitä löytyy niin paljon, että ei pääse aika tulemaan pitkäksi ja saat olla ylpeä elättäessäsi itsesi.

*Repesin* https://www.youtube.com/watch?v=Nf_yEHMuUAg

9*2 kirjoitti:

.

Tjaah, sanoisin että toimeentulotuen määrä pitäisi olla siinä n. 2000 €• / kuukausi
jotta köyhäkin voisi viettää ihmisarvoista elämää, harrastaa ja matkailla.

Har!

.

Tjaah, sanoisin että toimeentulotuen määrä pitäisi olla siinä n. 2000 €• / kuukausi
jotta köyhäkin voisi viettää ihmisarvoista elämää, harrastaa ja matkailla.

Har!
YRITÄT SANOA ETTÄ OLET SAMA KUIN KIRJOITTAJA:
Kiitos kun toit koko artikelin tänne, mikään noista klinkeistä ei aukea.

Toimeentulotuki ei ole riittävä.

Olen ihan vapaaehtoisesti kokeillut kuinka sillä elää, kokeeni ajanjaksona 1.7.2013-1.7.2014 . Rahaa olisi oltava 50 € enemmän yhden talouteen eli 530 € /kk ja tästä ei yhtään asumiseen. Sähkön maksoin vakuutuksia ei ole.
Vaikka tuloni ovat kyöhyysrajalla halusin koittaa onko todella mahdoton elää 480 €/kk. ON.
No sain kivasti säästöön ajanjaksona, mutta koska en elänyt vain 530 €/kk minulla meni rahaa säästöön en psyykkisesti olut samassa tilanteessa kuin tuen varassa elävä.
Hinnat ovat taasen nouseet, nyt tarvitsisi jo 580 €/kk samoin elämiseen.
Tiedätkö mitä ovat; 702 €, 743,38 €, 480,20 €, 22,59 € / pv https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/maksukieltolaskuri, jos et ne ovat summat joilla muiden pitää elää.

ET OLE TUO ON RIKOLLISTA. JAUHA HULLUT HÖPINÄSI OMAAN PIIKKIISI.