Fluoritabletit

FLUORI, Fluorum ( F)
NNR2004 Kap.42.suomennosta LÄHDE ISBN92-893-1062-6
Apunumerot
42.1 Johdanto
42.2. Fysiologia ja aineenvaihdunta
42.3. Tarve ja suositeltu saanti
42.4. Yläraja ja toksisuus
42.5. Ravintoperäiset lähteet ja saanti

”42.1 Johdanto

Fluori (FLUORUM, F) esiintyy ruoassa ja juomavedessä joko fluoridijonina tai sen yhdisteinä. Fluoridilla on hyvin dokumentoitu osuus hammasmädän (caries) ehkäisyssä ja hoidossa, mutta tämän vaikutuksen katsotaan pikemminkin olevan paikallista kuin systeemistä. Fluoridin (F-) osuus essentiellinä hivenaineena on edelleen kyseenalainen.

42.2. Fysiologia ja aineenvaihdunta

Juomaveden fluoridi imeytyy tehokkaasti (>90 %), kun taas sen yhdisteet huonosti. Suurin osa nautitusta fluoridista erittyy munuaisten kautta, mutta osia siitä inkorporoituu (asettuu) luustoon ja lapsuuden aikana hampaisiin. Täten pääosa kehon fluoridista on luustossa ja hammaskudoksessa kompleksisesti kalsiumiin sitoutuneena, jolloin hydroksiapatiittikristallien OH-ryhmien korvautuessa fluoridilla kiteet muuttuvat vähemmän liukoisiksi. Aiemmin arveltiin kariesta ehkäisevän fluoridivaikutuksen perustuvan tähän ilmiöön. Mutta nyt on oivallettu fluoridin antikarioottisen vaikutuksen perustuvan siihen biokalvomuodostukseen, minkä fluorin läsnäolo suuontelossa hampaitten pinnalle CaF2- saostumina tekee, kun se on puskuroimassa kiilteen demineralisaatio- ja remineralisaatiotasapainoa. Näitten paikallisvaikutusten ohella fluoridin muista biologisista funktioista ei toistaiseksi vielä pääasiallisesti enempää tiedetäkään.

42.3. Tarve ja suositeltu saanti

Mitään suositusta fluoridin päivittäiselle saannille ei anneta, koska sen ei katsota olevan essentielli hivenaine. Tämä yhtenee EU komitean SCF johtopäätöksiin, joissa ei myöskään aseta mitään suositeltua saantia (Recommended Intake).

US Institute of Medicin, amerikkalainen lääketieteellinen asiantuntijaryhmä, ei pystynyt määrittelemään RDA - arvoa (Recommended Daily Allowance) fluoridille, mutta asetti sille referenssiarvot (viitearvot) ja ne perustuvat havaittuun arvioituun fluoridimäärään, mikä pystyy vähentämään terveitten aikuisten karieksen esiintyvyyttä. Aikuisilla on tällaiseksi tasoksi asetettu naisille 3 mg fluoridia päivässä ja miehille 4 mg fluoridia päivässä.

42.4. Yläraja ja toksisuus

Aikuiselle on letaalimäärä (tappava) fluoria 2.2 grammaa painokiloa kohden. Lapsilla tämä letaali määrä on 15 mg painokiloa kohden ja 5 mg painokiloa kohden aiheuttaa akuutteja myrkytysoireita, kuten pahoinvointia, vatsakipuja ja oksennuksia. Krooniset korkeat fluoridin saannit voivat haitata luuston mineralisoitumista ja munuaisen toimintaa.

FLUOROOSI
Korkean fluoridimäärän saannista seuraa kaikkein tavallisimmin kiilteen fluoroosi (”mottled teeth”, täplikkäät hampaat). Fluoroosia tapahtuu hampaitten kehittyessä, esim. 0 ja 6-7 ikävuoden välillä.

Tämän takia suositellaan korkeimmaksi päivittäiseksi fluoridin saanniksi
0-6-7 vuotiaille 0.75 mg fluoridia
ja 6 -12 vuotiaille 1.0 mg (1.5)
ja samalla veden fluoridipitoisuuden suositellaan pysyttelevän alle tason 0.8-1 mg litrassa.

42.5. Ravintoperäiset lähteet ja saanti

Ravinnon fluoriditasot ovat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta matalia paitsi mitä veteen tulee. Korkeimpia fluoridipitoisuuksia tavataan ruotoineen syödyissä kaloissa kuten purkitetuissa sardiineissa, eräissä teelaaduissa ja mineraalivesissä sekä joittenkin alueitten juomavedessä.

Aikuiset saavat fluoridia päivittäin keskimäärin 1 mg F ja pienet lapset 0.2 mg F ravinnosta.

Pääasiallinen fluoridin saanti tulee vesilähteistä. Arvioitu vesilähteistä saatu fluorimäärä aikuisilla on 1.7 mg F ja pienillä lapsilla 0.3 mg, kun veden fluoridipitoisuus on 1 mg litrassa.

Mutta koska juomavesien fluoridipitoisuudet vaihtelevat alueesta riippuen, fluoridin saantikin vaihtelee vesilähteistä riippuen.

Pienten lasten toinen fluoridilähde on hammastahnat. Arvellaan alle 6 vuotiaitten lasten nielevän hammastahnasta joka kerta lähes 0.15 mg fluoridia.”

KOMMENTTINI:
Koska fluoritabletteja saattaa olla purkkeina pienten lasten kodeissa, pitäisi ottaa huomioon, että suuri määrä tabletteja on myrkyllistä.
Saattaa olla, että fluori on myrkyllisempää, mitä aiemmin ollaan arvioitu.

http://art-bin.com/art/sallstrom_sw.html
Fluori on solumyrkky.

Mutta pieni määrä on todellakin kariekselta suojaava seikka, varsinkin Suomen oloissa, jossa fluoria ei ole luonnostaan juomavesissä riittäviä pitoisuuksia- tiedämmehän suomalaiset hammasongelmat ennen juomavesien fluoridisoimisen ja fluorihammastahnojen aikakautta.

Juomavesiasia on muuten myös paikallinen: joka kunnassa pitäisi tietää omien vesien fluoripitoisuudet kunnallisvedessä ja antaa ohjeet tilanteen mukaan neuvolan kauta.

Suom. leamarketta

On yksilöeroja fluoritablettien annossa: esim, kariesriski potilaille annetaan hampaiden perushoidon tueksi, sitten se voi riippua myös veden fluoripitoisuudesta ym.. Suositushan on ettei fluoritabletteja tarvitse antaa jos lapsi pesee kaksi kertaa päivässä hammastahnalla hampaat.