Uskovaisuus on pyhyydellä ja tekopyhyydellä naamioitua pahuutta, jota uskovaiset ovat kautta aikojen käyttäneet toisenlaisten ihmisten ja eri tavalla ajattelevien ja käyttäytyvien ihmisten väkivaltaiseen(fyysiseen ja henkiseen)alistamiseen.
Naamioitu pahuus asuu jostain syystä uskovaisen ulkokultaisen naamion alla. Se jää uskovaiselta kokonaan huomaamatta. Siinä voi rauhassa omahyväisyydessään tuomita vääriä ihmisiä kuolemaan(henkiseen ja fyysiseen)ihan omankirjan oppien mukaan. Ei armoa pakanoille eikä uskonnottomille. Vain saman sadun juuri oikeaan versioon uskoville suodaan armoa. Armoa ei heru edes omille lapsille jos lapsi ei satu uskomaan juuri oikeaa versiota sadusta.
Mikä uskovaista oikein ajaa tähän julmaan ja pahaan armottomuuteen. On nimenomaan oltava johonkin "parempaan" tosissaan uskova kyetäkseen tappamaan ihmisiä jotka eivät käyttäydy juuri niin kuin meidän oikea satumme määrää. Nämä perusainekset löytyvät jostain kumman syystä jokaisesta uskonnosta, jota maa päällään kantaa(jotkut aatteetkin muodostavat saman kaltaisen rajatusrakennelman vaikka ovatkin jumaluus uskonnottomia). Väärin ajattelevat/elävät voi aivan hyvin tuomita/eliminoida, koska helvettiin he kuuluvat muutenkin. Satujumala on näin määrännyt. Mistä tämä täysin varma ja ehdoton tieto on lähtöisin. Sehän ei voi olla suoraan täysin pahalta ja pahaksi tunnustautuvalta, koska se on liian helppo huomata ja pysäyttää järjissään olevan yhteisön toimesta. Pahuuden on pakko tulla "hyvyydestä" jonka oikeus on pakottaa muut ihmiset siihen uskon sadun määrittelemään "hyvään ja ainoaan oikeaan totuuteen". Miten uskovaiset kykenevät jättämään tämän mahdollisuuden kokonaan huomioon ottamatta.
Minä olen valittu, minä olen oikeassa, minä olen pelastettu, minulla on valta tuomita muut helvettiin. Minun omatuntoani ei paina yhtään kun tuomitsen ateistin tai väärin ajattelevan ihmisen helvettiin. Olen pelastettu, uudesti syntynyt. Ottakaa sanani vastaan tai... Onko tämä ÄO kysymys vai mikä tässä uskovaisilla mättää.
Ateisti ei ikinä voi tuomita ketään uskonnollisessa mielessä helvettiin, koska mitään helvettiä ei ole olemassa. Jos ateisti tekee vääryyttä tai julmuutta, hän tekee sen omana itsenään. Kaikki vastuu ja taakka on hänen. Miten uskova kykenee puhtain omatunnoin kuitenkin väistämään vastuun? Onko satujumalanne(uskovainen itse)paha? Vai olisiko uskovaisen aika vakavassa mielessä edes pikkuriikkisen katsoa omia kasvojaan peilistä? Löytyykö hyvyyden naamion pinnan alta pelkkää hyvyyttä?
Naamioitu pahuus asuu jostain syystä uskovaisen ulkokultaisen naamion alla. Se jää uskovaiselta kokonaan huomaamatta. Siinä voi rauhassa omahyväisyydessään tuomita vääriä ihmisiä kuolemaan(henkiseen ja fyysiseen)ihan omankirjan oppien mukaan. Ei armoa pakanoille eikä uskonnottomille. Vain saman sadun juuri oikeaan versioon uskoville suodaan armoa. Armoa ei heru edes omille lapsille jos lapsi ei satu uskomaan juuri oikeaa versiota sadusta.
Mikä uskovaista oikein ajaa tähän julmaan ja pahaan armottomuuteen. On nimenomaan oltava johonkin "parempaan" tosissaan uskova kyetäkseen tappamaan ihmisiä jotka eivät käyttäydy juuri niin kuin meidän oikea satumme määrää. Nämä perusainekset löytyvät jostain kumman syystä jokaisesta uskonnosta, jota maa päällään kantaa(jotkut aatteetkin muodostavat saman kaltaisen rajatusrakennelman vaikka ovatkin jumaluus uskonnottomia). Väärin ajattelevat/elävät voi aivan hyvin tuomita/eliminoida, koska helvettiin he kuuluvat muutenkin. Satujumala on näin määrännyt. Mistä tämä täysin varma ja ehdoton tieto on lähtöisin. Sehän ei voi olla suoraan täysin pahalta ja pahaksi tunnustautuvalta, koska se on liian helppo huomata ja pysäyttää järjissään olevan yhteisön toimesta. Pahuuden on pakko tulla "hyvyydestä" jonka oikeus on pakottaa muut ihmiset siihen uskon sadun määrittelemään "hyvään ja ainoaan oikeaan totuuteen". Miten uskovaiset kykenevät jättämään tämän mahdollisuuden kokonaan huomioon ottamatta.
Minä olen valittu, minä olen oikeassa, minä olen pelastettu, minulla on valta tuomita muut helvettiin. Minun omatuntoani ei paina yhtään kun tuomitsen ateistin tai väärin ajattelevan ihmisen helvettiin. Olen pelastettu, uudesti syntynyt. Ottakaa sanani vastaan tai... Onko tämä ÄO kysymys vai mikä tässä uskovaisilla mättää.
Ateisti ei ikinä voi tuomita ketään uskonnollisessa mielessä helvettiin, koska mitään helvettiä ei ole olemassa. Jos ateisti tekee vääryyttä tai julmuutta, hän tekee sen omana itsenään. Kaikki vastuu ja taakka on hänen. Miten uskova kykenee puhtain omatunnoin kuitenkin väistämään vastuun? Onko satujumalanne(uskovainen itse)paha? Vai olisiko uskovaisen aika vakavassa mielessä edes pikkuriikkisen katsoa omia kasvojaan peilistä? Löytyykö hyvyyden naamion pinnan alta pelkkää hyvyyttä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Täällä poukkoilevista ateisteista joku lukee Pahkasikaa, toinen Aku Ankkaa, eräs kehuu South Parkia ja onko nyt niin, että sinun idolisi on Mustanaamio?
ihan tattina istutaan ja naputellaan näppistä.
Pidätkö sinä Andrè Brinkistä?
parempaa luettavaa tai ajanvietettä kuin raamattu.
Jostain kumman syystä ihminen kykenee pahuuteen ihan ilman opastettuja reittejä. Vastuuta taas tuntuu löytyvän vain lain määräämän verran. Samalla tavalla löytyy ikuinen tarve "ei me, vaan ne" ja aina kaikki negatiiviset piirteet löytyvät vastpuoleksi koetusta.
Mutta luultavasti ihmiskunta onkin pelkkä luonnonoikku, jotain parasiittiin rinnastettavaa. Parasiitit tosin tuhoavat vain väli-isäntiään...
Ihmiset ovat kautta aikain laittaneet päähänsä naamioita, peittämään OMAA pahuuttaan, joka tulee läpi muodossa tai toisessa, riippumatta pukeutuuko se toogaan, kasukkaan tai arkivaatteisiin. He käyvät käsin ja sanoin toistensa kimppuun, milloin mistäkin syystä.
Ulkokultaisen naamion tai ilkeän naamion alla asuu todellinen pahuus niin uskovan kuin uskosta osattoman, niin juutalaisen kuin kreikkalaisen kuin muslimin kuin suomalisenkin sydämessä ja jää ihmiseltä itseltään huomaamatta. Hän voi rauhassa omahyväisesti tuomita muita oman mielensä mukaan. Vain häntä miellyttävä ihminen saa armon. Armoa ei heru ellei toinen täytä henkilön OMIA vaatimuksia. Ellei ole juuri oikea versio "ihmisestä".
Mikä ihmistä ajaa tähän julmaan ja pahaan arvottomuuteen? Omassa itsesssä on aina jotain parempaa kuin muissa, jotka eivät käyttäydy kuten ihmisen oma HALU määrää. Nämä perusaineet löytyvät lainkaan yllättämättä jokaisesta ihmisestä jota maa päällään kantaa. Väärinajattelijat ja toimijat on aina helppo tuomita/torjua, koska "MINÄ olen aina oikeassa kumminkin". Ihminen näin päättää. Mistä tämä vääryys on lähtöisin? Se on niin helppo huomata ja kuitenkin jää usein huomaamatta. Kuinka ihmiset kykenevät jättämään oman pahuutensa aina huomiotta?
Minä minä minä minä, MINULLA on tarpeita, MINÄ päätän itse, MINÄ tiedän paremmin. MINÄ.
Onko tämä ÄO kysymys joka ihmisillä mättää?
Ateisti katsoo voivansa toumita yliluonnolliseen uskovat idiooteiksi/hulluiksi/pahoiksi koska hän itse on eri mieltä. Hän katsoo oikeudekseen pilkata näiden ihmisten elämän tärkeintä asiaa, kutsuen sitä vähätellen "saduksi", koska uskoo tietävänsä että asia on toisin. Löytyykö ihmisen kuoren alta mitään hyvyyttä?
että raamattusi kehoittaa julmuuteen ja on väkivaltainen ja sairas kirja, josta oikeasti ei kenenkään tarvitsisi tietää mitään.
Raamattusi käskyjen mukaan on otettu orjia, tehty ristiretkiä, poltettu noitia, jne. Joten turha paeta näitä "saavutuksia" epämääräisen ihmisluonteen taakse. Kristinuskovaisten rikokset ovat aivan vertaansa vailla maapallon historiassa.
Jos sanonta "hedelmistään puu tunnetaan" pitää paikkansa, niin eikö olisi jo korkea aika kaataa tämä vanha käkkyrä?
Ja kaatuuhan se, jos ihmisten ÄO ja koulutus saadaan nousemaan. Mikä ei kylläkään ole helppo tehtävä, kun kirkko oppeineen haluaa ajaa ihmiskunnan maailmanlopun tielle.
Raamattu kehottaa julmuuteen? en muista löytäneeni sellaisia kehotuksia sieltä. Raamattu on kirja ihmisistä ja Jumalasta. Vääkivaltaisuuus ja "sairaus" kuvaa ihmisiä todella hyvin.
Mitä tulee noihin syytöksiin;
1. Raamatuun ajan "orja" oli työläinen, jota tuli kohdella hyvin ja ihmisarvon mukaan. orjat päästettiin vapaaksi riemuvuonna, eli max. seitsemän vuoden palveluksen jälkeen, ja heille tuli anta mukaan lahjoja kun heidät vapautti. Jumala antoi ohjeet kuinka näitä tulee kohdella. Orjuus oli tapa selviytyä. Mielummin olen jonkun orja (työläinen) kuin kuolen nälkään...
2. Ristiretkillä ei ole raamatullista perustaa. Todellinen kristinusko noudattaa Jumalan antamia ohjeita. jos niin ei ole, se on valhetta ja vääryyttä. Ristinretket ovat taas ilmentymä IHMISTEN pahuutta, niitä ei ole käsketty kirjassa.
3. Noidat hävitettiin israelissa, totta. Uuden liiton uskova ei ole pyöveli, vaan rukoilee noitienkn puolesta. Tuohon aikaan laki säädettiin Jumalaa kunnioittavaksi (jossain määrin). noituus oli rikos. Jos tämä on mielestäsi väärämielistä, niin silloin on väärin myös rankaista "maanpetoksesta"
4.Kristinuskovaisten historia on aika kaameaa luettavaa. Lohdullista on että hirveydet EIVÄT pohjaudu kirjoituksiin, jotenka ne menevät ihisten piikkiin, eivät Kristinuskon piikkiin. =)
5. Ihmisten hedelmä tunnetaan kyllä. Mutta on armoa, ettei kirves heilu.
ÄO ja koulutus? En ole mikään mensa jäsen, mutta koulutus on itselläni luokiotasoa, ja pääsin juuri yliopistoon... En liene ihan tyhmä kuitenkaan.
"Uskovaisuus on pyhyydellä ja tekopyhyydellä naamioitua pahuutta"
Ihan sama mitä uskontoa ja miten toteutuu, sinne vaan kaikki viemäristä alas. Ateismiko on puhdasta vai eikö tässä maailmassa ole mitään hyvää. Pyh.
"Ateisti ei ikinä voi tuomita ketään uskonnollisessa mielessä helvettiin"
Juu en minäkään voi tuomita ketään helvettiin. Jos varoitukset otetaan tuomioina, niin ollaan asian vieressä. Enkä voi edes tuomita ketään lökömaahan (jota ei ole olemassa).
"Mikä uskovaista oikein ajaa tähän julmaan ja pahaan armottomuuteen. On nimenomaan oltava johonkin "parempaan" tosissaan uskova kyetäkseen tappamaan ihmisiä jotka eivät käyttäydy juuri niin kuin meidän oikea satumme määrää."
Ei siihen kuule uskovaisuutta tarvita. Elämme kai molemmat Suomessa, katso ympärillesi ja lue kotimaan uutisia. Ihan sama olitko muslimi, luterilainen tai ateisti. Jokaisen päästä löytyy oma satu (omia uskomuksia). Joskus ne sadut on tappavia.
"Minä olen valittu, minä olen oikeassa, minä olen pelastettu, minulla on valta tuomita muut helvettiin."
UskonNaamion oma uskonto ja sen oppi. Ok.
"Löytyykö hyvyyden naamion pinnan alta pelkkää hyvyyttä?"
Viitsisitkö kertoa, mistä uskon suunnasta puhut ja mitä uskon suuntaa siis kritisoit. Itse en tiedä yhtään uskon suuntausta, jonka oppien mukaan ihminen voi olla pelkästään hyvä (riippumatta siitä miltä pinta näyttää).
Olen omahyväinen, koskaan itseäni peilistä kriittisesti katsova uskis hihhuli joka omaa kaiken tiedon kristinuskon tai vaikkapa kaikkien muidenkin uskojen tiedon. Tiedän, että uskonton on ainoa oikea tie. Jos ei usko joutuu helvettiin juuri niinkuin kristinuskon hihhulit kertovat. On niin mukavaa tuomita väärin ajattelijoita, koska minä olen täydellinen ja täynnä pyhyyttä ja opportunistista pisteidenkeräilyä taivaspaikan varmistamiseksi. Koska usko on tie totuus ja elämä on muut alistettava tämän uskovaisuuden alle. Muuten jumala tulee ja raiskaa ja murhaa ja syö loput rippeet jotka sattuvat vielä jäämään jäljelle. Kannattaa uskoa muuten saatte selkäänne ja se on ihan oikein kun ette usko. Usko uSkO USKO UsKousKOusKoUUUUUSSSSKKKKooooooooooooooooo ööööööööööööööööööööööööö??????????????
Sorry, et vastannut kysymykseen. En saanut viestistäsi mitään irti. Jos kirjoitit uskomastasi muiden uskostasta, niin voisit kertoa mitä kristinuskon suuntausta tuo mielestäsi kuvaa.
Kaikki oikeat kristinuskon suunnat ovat täydellisen oikeita ja nautin siitä ei uskovien tulevista kärsimyksistä niinkuin vain kaikki kristityt nauttivat täysillä, mutta salaa...