Roomalaiskirje 5
Varmuus pelastuksesta
1 Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. [Jes. 53:5; Ap. t. 10:36; Kol. 1:20]
2 Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. [Gal. 5:4,5]
3 Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, [2. Kor. 12:10; Jaak. 1:3; 1. Piet. 1:5-7]
4 kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. [Hepr. 10:36; Jaak. 1:12]
5 Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. [2. Kor. 1:22]
6 Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. [Gal. 4:4,5; Kol. 2:13; 1. Piet. 3:18]
7 Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä.
8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. [Joh. 3:16; 1. Joh. 4:10]
9 Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. [1. Tess. 1:10]
10 Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. [Ef. 2:16; Kol. 1:20-22]
11 Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen. [1. Kor. 1:31]
Varmuus pelastuksesta
1 Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. [Jes. 53:5; Ap. t. 10:36; Kol. 1:20]
2 Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. [Gal. 5:4,5]
3 Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, [2. Kor. 12:10; Jaak. 1:3; 1. Piet. 1:5-7]
4 kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. [Hepr. 10:36; Jaak. 1:12]
5 Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. [2. Kor. 1:22]
6 Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. [Gal. 4:4,5; Kol. 2:13; 1. Piet. 3:18]
7 Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä.
8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. [Joh. 3:16; 1. Joh. 4:10]
9 Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. [1. Tess. 1:10]
10 Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. [Ef. 2:16; Kol. 1:20-22]
11 Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen. [1. Kor. 1:31]
Vastaukset 2
Vanhimmat
sanoja ihmisen ja Jumalan välille.Mitä enemmän sanoja sitä enemmän etääisyyttä.Todellisuus ei koskaan voi olla sanoissa eikä jumalaa voi tuntea mielikuvien välityksellä.
i