Upseereja suosiva, miehiä mollaava on suomen historia.Sodanjohdon ainoiden ja oikeiden ratkaisujen vuoksi itsenäisyys saatiin ja vielä "torjuntavoiton ansiosta".Ei sen vuoksi että koko hallitus vaihdettiin moskovaan kelpaavaksi ja Mannerhein muutti suuntaa. Ehdoton tai ehdollinen siitä voi olla mitä mieltä haluaa. Suomi kuitenkin pakotettiin hyväksymään Moskovan ehdot.
Kiiltokuvan omainen
historia
10329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Liittoutuneiden ja Neuvostoliiton ansiosta myös sosialistien vasemmistosiipi, joiden johtajat oli sodan aikaan vangittu osana oikeiston sortotoimenpiteitä ja rotupolitiikan pönkitystä, sai osallistua Suomen tasavallan ensimmäisiin täysin vapaisiin ja demokraattisiin vaaleihin. Ja kuinka kävi? Vasemmistoenemmistö tuli, ja "uusia kasvoja" tukuttain. Alkoi voimakkaiden positiivisten uudistusten kausi. Se keskeytyi 50-luvun vaihteessa mutta kiihtyi uudelleen 60-luvun lopulla. Työväen luokkavoima näytti lujuutensa.
Yrjö Leino sai 1948 epäluottamuslauseen eduskunnalta.
demokratia siitä alkaen kun valtionhoitaja Mannerheim vahvisti perustuslain kesällä 1919.
Kaikilla lainkuuliaisilla kansalaisilla ja puolueilla oli täydet toimintaoikeudet. Äärioikeiston ja -vasemmiston yhtesikunnan vastaisia toimia jouduttiin ajoittain hieman rajoittamaan.
Sodan jälkeen äärivasemmisto uskoi voivansa viedä Suomen sosialismiin, mutta kansa torjui sen vapaissa vaaleissa toisensa jälkeen.
Voisitko luetella NL:ssa pidetyt vapaat vaalit ja niissä esiintyneet puolueet?
Johan sulle nauraa entiset stallaritkin. Demokratia Neukkulasta? Käys kysymässä puolalaisilta, tsekeiltä, slovakeilta, liettualaisilta, romanialaisilta, unkarilaisilta, latvialaisilta, eestiläisiltä, bulgarialaisilta ja muilta millanen oli neukkujen demokratia. Voit kokea elämäs järkytyksen. Sitä ei ollu olemassakaan. Eikä ollu niiden omien sanojenkaan mukaan. Oli olemassa työväenluokan diktatuuri, jota johti puolue-eliitti. Näin siis Leninin, Stalinin, Trotskin ja monen muun mukaan. Mutta ehkä sä tiedät paremmin kuin bolshevikkien johtajat ja ideologit ja koko neuvostokommunismin luojat mitä se oli. Vaikuttaa pikkuisen siltä.
Punainen Valpo harjoitti liian näkyvää ja räikeää toimintaa,tarkoituksena auttaa SKDL hallitsevaksi puolueeksi. Eduskunta sai tästä tarpeekseen. Uuden hallituksen pääministeriksi tuli Fagerholm.
Fagerholmin hallitus hajoitti Valpon (valtionpoliisin).Tästä SKDL:n edustajat kantoivat hänelle kaunaa vielä 1956 presidentinvaaleissa.
SKDL:n valitsijamiehet äänestivät Kekkosta.Ilmoittivat:Jos ehdokkaana olisi toinen demari äänestäisimme häntä.
Kokoomuksen edustajat äänestivät Fagerholmia, siitä yhdestä ratkaisevasta äänestäjästä ei ole varmuutta.
Ei aloittajan teksti nyt ihan tuulesta temmattu ole.
Lue mitä mieltä Churcill ja Roosevelt olivat Stalinin toimista Suomea koskien.
Viittaan nyt Teheranisaa pidettyyn kokoukseen vuonna 1943.
http://www.hs.fi/tulosta/1076153822466
poikkeava näkemys sotien jälkeen alkaneesta demokraattisesta kehityksestä jos sitä vertaa vaikka sen aikaiseen Eduskuntaan.Kumman tulkintaan vaikka sinä luottaisit enemmän nyt 60-v myöhemmin.
katson että sodassa oli myös hyviä puolia. Mutta koko Jatkobarbarossaan ei olisi jouduttukaan jos demokratia olisi ollut jo ennen sotia yhtä hyvää kuin sodan jälkeen.
Edelleen suuret porvarilehdet välittävät propagandaa siitä miten Jatkosodan tavoite oli pelkästään menetettyjen alueiden palauttaminen. Kyse oli kuitenkin rosvoretkestä.
VAIN Suomen torjuntavoitto ratkaisi Suomen aseman, länsimaisena demokraattisena kansakuntana, muiden kansakuntien joukossa.
Suomi, kuten muutkin reunavaltiot ( Viro, Latvia, Liettua ja Puola ), joutui salaisen Molotov-Rippnetrop sopimuksen uhreiksi, maat oli päätetty liittää kahteen suurvaltaan alueella, N-liitto ja Saksa.
Suomi, päinvastoin kuin muut näistä valtioista, osasi parhaiten pelata suurvaltoja toisiaan vastaan ja hyödyntää toista toista vastaan, kun sudanteet muuttui.
Viro, Latvia ja Liettua liittoutuivat N-liiton kanssa, molemmat suurvallat marssi niiden yli kaksi kertaa ja alueet liitettiin ensin N-liittoon, sitten Saksaan ja lopulta N-liittoon uudestaan.
Puola liittoutui ensimmäisen maailmansodan kokemusten pohjalta, Englannin ja Ranskan kanssa, Saksa ja N-liitto jakoivat alueen kahtia ja hyökkäsivät sinne yhdessä.
Myöhemmin Puola sai itsenäisyyden Saksan hallintaan jääneille alueille, mutta järjestelmäksi tuli sama kuin oli N-liitolla, N-liiton valtaamasta osasta tuli uusi neuvostotasavalta nimeltä Valkovenäjä, joka jäi osaksi N-liitoa ja itsenäistyi muiden neuvostasavaltojen mukana 1990 Neuvostoliiton kaaduttua.
Suomi soti ensin yksin, totesi ettei menesty yksin sodassa N-liittoa vastaan ja liittoutui löyhästi myöhemmin Saksan kanssa.
Suomi irtautui sodasta oikeaan aikaan, mikäli se olisi yrittänyt irtautua aikaisemmin, niin todennäköisesti Saksa olisi yritänyt sen estää, jopa asein.
Toisaalta torjuntavoitot varmistivat sen, ettei puna-armeijalla ollut tarpeeksi joukkoja ja voimaa sillä hetkellä vallata Suomea, joten se oli hyvä hetki irtautua sodasta ja kääntää aseet kohti pohjoista Saksaa vastaan.