Nopeita kommentteja, pahoittelen että en ole vielä ajatuksella lukenut tuotostasi. Voi olla että olet näihin siellä jossain vastannutkin. Tässä kuitenkin muutamia huomiota.
TuttuM:
Kirjallisuudessa esiintyy erittäin yleisenä käsitys, että kemiallisen
evoluution alkuaikoina on vallinneet pelkistävät
olosuhteet, niin ettei vapaata happea ole esiintynyt.
Z:
ja toisessa kohtaa
TuttuM:
Yleensä kokeissa on käytetty vetyvoittoisia,
pelkistäviä olosuhteita, joskin nyttemmin on suuntaus
ollut vähemmän vetyä sisältäviin lähtöaineisiin päin.
Z:
Viittaat ilmeisesti jälleen Oparin-Haldane hypoteesiin. Heidän mukaansa ilmakehä oli pelkistävä, mutta myös toisensuuntaisia oletuksia on esitetty. Kuten myös sanot seuraavassa
TuttuM:
Hapettavatkaan olosuhteet eivät kuitenkaan näyttäisi muodostavan
ylivoimaisia esteitä synteesille, sillä esimerkiksi
Pavlovskaja(74) on käyttänyt primitiivisen aminohapposynteesin
eräänä lähtöaineena ammoniumnitraattia, jonka muodostuminen vaatii
ainakin paikallisesti hyvin hapettavat olosuhteet.
Z:
Muitakin löytyy, Bar-Nun ja Chang:n hypoteesina oli hapettava ilmakehä. Heidän mukaansa auringonvalon, CO:n ja veden kautta syntyi mm. H2CO, CH4 ja muita aldehydejä. Lisäksi Wachtershauser and Huberin hypoteesissa otettiin mukaan syvänmeren savuttajat. Niissä syntyy ainakin CH3COOH ja muita yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä.
Eli joka tapauksessa alkumaan oloissa on syntynyt orgaanisia yhdisteitä, mitä Oparin-Haldane teoria olettaa.
TuttuM:
Näiden
kokeiden perusteella voitaneen päätellä, millaisia
reaktiomekanismeja orgaanisilla yhdisteillä voisi esiintyä
kemiallisen evoluution aikana. Saatavista pitoisuuksista ei juuri
voine päätellä meressä aikoinaan esiintyneitä pitoisuuksia
siitäkään syystä. että käytetyt koeolosuhteet vaikuttavat
poikkeuksetta epätodennäköisiltä laajoilla merialueilla.
Z:
Niin, laajoilla merialueilla. Entäpä jos kyseessä onkin pienempi alue. Palaan tähän kohta. Sanot seuraavaksi, että
TuttuM:
Esimerkiksi
eräät savimineraalit adsorboivat happamissa olosuhteissa
aminohappoja ja peptidejä. Emäksisiin olosuhteisiin joutuessaan
aminohappopitoinen savikerros saattaisi vapauttaa aminohapot
lähtötilannetta huomattavasti suuremmassa pitoisuudessa. Tosin,
jos muodostunut konsentraatti pääsisi virtaamaan mereen,
laimeneminen tapahtuisi alkuperäiseen pitoisuuteen, eikä mitään
olisi ”voitettu". Sen sijaan pienehkö vesialue saattaisi toimia
jatkossa konsentraatiota lisäävänä systeeminä.
Z:
No, esimerkiksi Ferris ym., kokeilivat tätä hypoteeisia siten, että nukleotidejä ja (saven)mineraaleja sekoitettiin. Tämän jälkeen kiinteät ainekset kerättiin ja niihin lisättiin nukleotidejä. Tämä synnytti jo 2 viikossa 40 nt oligoja ja proteiinien kohdalla jopa 55 ah:n peptidejä. Käsittääkseni muitakin samansuuntaisia kokeita on tehty. Niiden pohjalta voidaan hyvin päätellä, että esimerkiksi vuorovedessä uivat rannat ja/tai mutaisten lampien rannat ovat voineet olla biomolekyylien kansoittamat.
Proteiineista sanot:
TuttuM:
Entsyymi voi menettää katalyyttiominaisuutensa, eli denaturoitua,
vaika sen aminohappojärjestys, eli primäärirakenne, säilyisikin.
Denaturoivasti vaikuttavat(82)
-hapot ja emäkset
-orgaaniset liuottimet
-konsentroidut virtsa-aine- ja guanidiiniliuokset sekä Smetyyli-
isotiourealiuokset
-pinta-aktiiviset aineet
-raskasmetallit
-hapettimet ja pelkistimet
-lämpö
-paine
-runsas laimentaminen vedellä
-UV- ja ionisoiva säteily
-ravistelu
Edellä luete11ut denaturoivat tekijät rajaavat entsyymien
synteesi- ja säilytysolosuhteet varsin tarkasti.
Z:
Et ota ilmeisesti sitä huomioon, että lämpö, paine, runsas laimentaminen (?), ravistelu, mm. urea ja jossain määrin myös orgaaniset liuottimet ja hapot aiheuttava reversiibeliä denaturaatiota. Esimerkiksi lämpötilan laskiessa proteiini voi renaturoitua spontaanisti.
TuttuM:
Huomioimalla vesien
pintalkerroksissa UV-säteilyn denaturoiva vaikutus, reaktiota
6-1 katalysoivien reagenssien, kuten happojen ja emästen,
mahdollinen läsnäolo ja proteiinimolekyylien hidas diffuusio
vesiliuoksissa voidaan olettaa suurissa vesialtaissa vallinneen
lähes kemiallinen tasapaino peptidien ja aminohappojen
välillä.
Z:
Et taida tässä ottaa huomioon, että peptidin synnyttyä se yleensä foldaantuu ja siten siitä tulee paljon vakaampi rakenne. Tällöin sen peptidi sidokset eivät välttämättä olekaan enää niin helposti hydrolysoitavissa. Lisäksi gradusi aikoihin ei ole ollut mitään tietoa katalyyttisestä RNA:sta. Sille pätee aivan saman säännöt. Se foldaantuu myös, jolloin sen stabilius kasvaa. Lopussa:
TuttuM:
Kolmanneksi yhdisteiden keskimääräinen elinikä on hyvin lyhyt
avoimissa vesissä, elleivät yhdisteet ole aivan yksinkertaisimpia.
Esimerkiksi glysiinin puoliintumisajaksi on laskettu
1000 vuotta, vaikka se olisi 4000 metrin syvyydessä meres-
sä.(88) Monimutkaisemmilla yhdisteillä hajoaminen tapahtuu vie
lä nopeammin.
Z:
Tämä ei nyt ole mikään hirveä ongelma. Jos uusia molekyylejä syntyy koko ajan, vaikka huonolla saannolla, niin mikä ongelma silloin on 1000 vuoden puoliintumisaika? Tässähän vain valinta pääsee suosimaan niitä molekyylejä, jotka ovat stabiileimpia.
Yritän lukea gradusi "oikeasti" tässä lähiaikoina. Palaan sitten uudestaan asiaan, jos keksin jotain sanomista....
Z
TuttuM:
Kirjallisuudessa esiintyy erittäin yleisenä käsitys, että kemiallisen
evoluution alkuaikoina on vallinneet pelkistävät
olosuhteet, niin ettei vapaata happea ole esiintynyt.
Z:
ja toisessa kohtaa
TuttuM:
Yleensä kokeissa on käytetty vetyvoittoisia,
pelkistäviä olosuhteita, joskin nyttemmin on suuntaus
ollut vähemmän vetyä sisältäviin lähtöaineisiin päin.
Z:
Viittaat ilmeisesti jälleen Oparin-Haldane hypoteesiin. Heidän mukaansa ilmakehä oli pelkistävä, mutta myös toisensuuntaisia oletuksia on esitetty. Kuten myös sanot seuraavassa
TuttuM:
Hapettavatkaan olosuhteet eivät kuitenkaan näyttäisi muodostavan
ylivoimaisia esteitä synteesille, sillä esimerkiksi
Pavlovskaja(74) on käyttänyt primitiivisen aminohapposynteesin
eräänä lähtöaineena ammoniumnitraattia, jonka muodostuminen vaatii
ainakin paikallisesti hyvin hapettavat olosuhteet.
Z:
Muitakin löytyy, Bar-Nun ja Chang:n hypoteesina oli hapettava ilmakehä. Heidän mukaansa auringonvalon, CO:n ja veden kautta syntyi mm. H2CO, CH4 ja muita aldehydejä. Lisäksi Wachtershauser and Huberin hypoteesissa otettiin mukaan syvänmeren savuttajat. Niissä syntyy ainakin CH3COOH ja muita yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä.
Eli joka tapauksessa alkumaan oloissa on syntynyt orgaanisia yhdisteitä, mitä Oparin-Haldane teoria olettaa.
TuttuM:
Näiden
kokeiden perusteella voitaneen päätellä, millaisia
reaktiomekanismeja orgaanisilla yhdisteillä voisi esiintyä
kemiallisen evoluution aikana. Saatavista pitoisuuksista ei juuri
voine päätellä meressä aikoinaan esiintyneitä pitoisuuksia
siitäkään syystä. että käytetyt koeolosuhteet vaikuttavat
poikkeuksetta epätodennäköisiltä laajoilla merialueilla.
Z:
Niin, laajoilla merialueilla. Entäpä jos kyseessä onkin pienempi alue. Palaan tähän kohta. Sanot seuraavaksi, että
TuttuM:
Esimerkiksi
eräät savimineraalit adsorboivat happamissa olosuhteissa
aminohappoja ja peptidejä. Emäksisiin olosuhteisiin joutuessaan
aminohappopitoinen savikerros saattaisi vapauttaa aminohapot
lähtötilannetta huomattavasti suuremmassa pitoisuudessa. Tosin,
jos muodostunut konsentraatti pääsisi virtaamaan mereen,
laimeneminen tapahtuisi alkuperäiseen pitoisuuteen, eikä mitään
olisi ”voitettu". Sen sijaan pienehkö vesialue saattaisi toimia
jatkossa konsentraatiota lisäävänä systeeminä.
Z:
No, esimerkiksi Ferris ym., kokeilivat tätä hypoteeisia siten, että nukleotidejä ja (saven)mineraaleja sekoitettiin. Tämän jälkeen kiinteät ainekset kerättiin ja niihin lisättiin nukleotidejä. Tämä synnytti jo 2 viikossa 40 nt oligoja ja proteiinien kohdalla jopa 55 ah:n peptidejä. Käsittääkseni muitakin samansuuntaisia kokeita on tehty. Niiden pohjalta voidaan hyvin päätellä, että esimerkiksi vuorovedessä uivat rannat ja/tai mutaisten lampien rannat ovat voineet olla biomolekyylien kansoittamat.
Proteiineista sanot:
TuttuM:
Entsyymi voi menettää katalyyttiominaisuutensa, eli denaturoitua,
vaika sen aminohappojärjestys, eli primäärirakenne, säilyisikin.
Denaturoivasti vaikuttavat(82)
-hapot ja emäkset
-orgaaniset liuottimet
-konsentroidut virtsa-aine- ja guanidiiniliuokset sekä Smetyyli-
isotiourealiuokset
-pinta-aktiiviset aineet
-raskasmetallit
-hapettimet ja pelkistimet
-lämpö
-paine
-runsas laimentaminen vedellä
-UV- ja ionisoiva säteily
-ravistelu
Edellä luete11ut denaturoivat tekijät rajaavat entsyymien
synteesi- ja säilytysolosuhteet varsin tarkasti.
Z:
Et ota ilmeisesti sitä huomioon, että lämpö, paine, runsas laimentaminen (?), ravistelu, mm. urea ja jossain määrin myös orgaaniset liuottimet ja hapot aiheuttava reversiibeliä denaturaatiota. Esimerkiksi lämpötilan laskiessa proteiini voi renaturoitua spontaanisti.
TuttuM:
Huomioimalla vesien
pintalkerroksissa UV-säteilyn denaturoiva vaikutus, reaktiota
6-1 katalysoivien reagenssien, kuten happojen ja emästen,
mahdollinen läsnäolo ja proteiinimolekyylien hidas diffuusio
vesiliuoksissa voidaan olettaa suurissa vesialtaissa vallinneen
lähes kemiallinen tasapaino peptidien ja aminohappojen
välillä.
Z:
Et taida tässä ottaa huomioon, että peptidin synnyttyä se yleensä foldaantuu ja siten siitä tulee paljon vakaampi rakenne. Tällöin sen peptidi sidokset eivät välttämättä olekaan enää niin helposti hydrolysoitavissa. Lisäksi gradusi aikoihin ei ole ollut mitään tietoa katalyyttisestä RNA:sta. Sille pätee aivan saman säännöt. Se foldaantuu myös, jolloin sen stabilius kasvaa. Lopussa:
TuttuM:
Kolmanneksi yhdisteiden keskimääräinen elinikä on hyvin lyhyt
avoimissa vesissä, elleivät yhdisteet ole aivan yksinkertaisimpia.
Esimerkiksi glysiinin puoliintumisajaksi on laskettu
1000 vuotta, vaikka se olisi 4000 metrin syvyydessä meres-
sä.(88) Monimutkaisemmilla yhdisteillä hajoaminen tapahtuu vie
lä nopeammin.
Z:
Tämä ei nyt ole mikään hirveä ongelma. Jos uusia molekyylejä syntyy koko ajan, vaikka huonolla saannolla, niin mikä ongelma silloin on 1000 vuoden puoliintumisaika? Tässähän vain valinta pääsee suosimaan niitä molekyylejä, jotka ovat stabiileimpia.
Yritän lukea gradusi "oikeasti" tässä lähiaikoina. Palaan sitten uudestaan asiaan, jos keksin jotain sanomista....
Z
Vastaukset 12
Vanhimmat
Asenteesi on mielestäni melko hyvä, lupaat vielä tutustua lisää. Etkä näytä mitenkään tikulla kaivavan virheitäkään.
Graduni on kirjoitettu mielestäni "myötäkarvaan", yrittämättä kaataa evolutuutio-oletuksia enempää kuin kemian piiriin voi katsoa kuuluvan.
Jos sopii, kommentoin muutamia juttuja ihan ulkomuistista, koska tämä ei varmaan ollut vielä viimeisin sanasi.
Z:[Muitakin löytyy, Bar-Nun ja Chang:n hypoteesina oli hapettava ilmakehä. Heidän mukaansa auringonvalon, CO:n ja veden kautta syntyi mm. H2CO, CH4 ja muita aldehydejä.]
En ole tutustunut näihin kokeisiin. Paras veikkaukseni on se, että konsentraatiot eivät pääsisi reaalisissa oloissa kovinkaan korkeiksi, eikä kokeissa käytetty auringonvaloa muistuttavaa valoa, vaan monokromattista UV:tä.
Jos tämä muodostuu tärkeäksi, voin tarkistaa, ellet itse tee niin.
Z:[Lisäksi Wachtershauser and Huberin hypoteesissa otettiin mukaan syvänmeren savuttajat. Niissä syntyy ainakin CH3COOH ja muita yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä. ]
Todennäköisesti ei pidä vettä tuo väite. Jos pitäisi, savuttajissa voisi olla fotosynteesistä riippumaton ekosfääri. Tähän minulla on kohtalaisesti tietoa, ettei näin ole. Linkkejä saat, jos tarvitset. Eli savuttajissa syntyvät orgaaniset molekyylit ovat biogeenisia luultavimmin.
Z:[No, esimerkiksi Ferris ym., kokeilivat tätä hypoteeisia siten, että nukleotidejä ja (saven)mineraaleja sekoitettiin. Tämän jälkeen kiinteät ainekset kerättiin ja niihin lisättiin nukleotidejä. Tämä synnytti jo 2 viikossa 40 nt oligoja ja proteiinien kohdalla jopa 55 ah:n peptidejä.]
Muistuttaa kokeita, joihin gradussanikin viitataan. Tarkistaisitko, oliko lähtöaineet nukleotideja, eikä mukana käytetty mitään anhdyrididityyppistä "katalyyttiä", eli kemiallisen potentiaalin muodostajaa. Pelkillä nukleotideilla en vielä ole tietoinen savimineraalienkaan pinnalla tapahtuvasta polymeroitumisesta. Ikiliikkujia ei liene ollut alkumaassakaan. (Nukleotidit savimineraali --> korkeamman potentiaalin polymeeri --> hydrolyysienergia talteen nukleotidit savimineraali = ikiliikkuja)
Z:[Tämä ei nyt ole mikään hirveä ongelma. Jos uusia molekyylejä syntyy koko ajan, vaikka huonolla saannolla, ...]
Mikään tunnettu mekanismi ei takaa korkeaa tuottoa globaalisti. Tunnetut mekanismit takaavat globaalin hajoamisen yksinkertaisimmiksi yhdisteiksi (ja ehkä vähäisessä määrin hiilikondriitti-tyyppiseksi massaksi). Eli huono saanto antaa alhaisen pitoisuuden.
Z:[Tässähän vain valinta pääsee suosimaan niitä molekyylejä, jotka ovat stabiileimpia. ]
Tässä olet täysin oikeassa. Sitä vain et ehkä tajua, että termodynamiikka, eikä evoluutiousko, on se, mikä määrittää stabiilisuuden ja stabiileimmat molekyylit ovat ne yksinkertaisimmat, kuten esim. CO2, N2, ja H2O. Steady state -tilassa oleva biosfääri toimii megakatalyyttisesti kohti noita stabiileimpia yhdisteitä.
Katso kuoleman prosessia. Jos uskot ylösnousemukseen (= kuoleman prosessin vastakohtaan) voit ehkä uskoa myös spontaaniin syntyyn.
"En ole tutustunut näihin kokeisiin. Paras veikkaukseni on se, että konsentraatiot eivät pääsisi reaalisissa oloissa kovinkaan korkeiksi, eikä kokeissa käytetty auringonvaloa muistuttavaa valoa, vaan monokromattista UV:tä."
Tähän voi riittää ehkä joku erittäin kirkas kuuma tähti lähellä , joka auringon lisäksi antaa voimakkaan UV-valaisun (parhaillaan Orionin sumussa jne).
Lyyran ym rengassumut ovat hyvinkin monokreomaattisia (harrastajat käyttää niiden löytämiseen monokr. suodattimia), ehkä se UV:kin voisi olla ?
Yleensäkin tuntuu että näissä piireissä on unohdettu avaruudelliset näköalat, avaruudesta on löydetty alkoholia, aminohappoja, jopa sokeria. Ei kaikkea tarvi maassa syntyä.
Täytyy myöntää, että kuulostan säälittävältä vanhalta mieheltä, joka ei ole eläissään saanut mitään muuta aikaan kuin yhden gradun, mutta ...
Mutta siellä gradussa on käsitelty tuo avaruudellinenkin orgaaninen materia maapallon elämän alkuperän suhteen. Ei varmaan täydellisesti, mutta vähintään kursorisesti.
Mutta siinä ja tässä keskustelussanne näyttää jääneen tähtimaailma vähälle huomiolle, se on voinut olla yleinen vika biokemistien keskuudessa tuohon aikaan(ehkä?).
Tuon ajan ja alan kirjalliset tuotteet, oppikirjat jne alkaa näyttää vähän säälittäviltä, koska uudempaa tietoa on kertynyt.
Olenkin ihmetellyt, mikä on, kun gradustani kommentit tulevat vain vilaisun jälkeen, kukaan ei kerro tarkemman lukemisensa päätelmiä. Kun on tullut tyrkyteltyä yhdelle jos toisellekin taholle luettavaksi.
Tässä lienee syy:"Tuon ajan ja alan kirjalliset tuotteet, oppikirjat jne alkaa näyttää vähän säälittäviltä, koska uudempaa tietoa on kertynyt."
Hienotunteiset ihmiset vain ajattelevat vanhan miehen tunteitakin ja vaikenevat mitään sanomattomasta sisällöstä.
Alan kotimaisista teoksista niin Mustelin kuin Valtaojakin ottavat mielestäni kosmiset tekijät "riittävästi" huomioon.
Voihan olla, että valmis biosfääri laskeutui maan päälle jostakin kosmisesta viinahöyryisestä pilvestä. Onhan se mahdollista. Ei kukaan ainakaan ole todistanut mahdottomaksi, eihän?
Niin, ehkäpä jahve itse on ollut pienessä sivumyötäisessä tekaistessaan biosfäärin? Niin, jos kerran tyhjästä voisi tällaista tehdä, niin miksei sitten myös kosmisesta viinanhöyryisestä pilvestä? Molemmat lienevät yhtä todistettuja vaihtoehtoja. Kreationistinen teoria kulkee läpimurrosta toiseen...
Jupiterissa ja Saturnuksessa ei tämän hetken tietooni kellu lintuja tai aminohappopilvia tai RNA-järviä, ei edes alkoholia taitane olla. (Ehkä Europassa tai Titanissa on jotain?)
Gradusi on hieno ja kirjoituksesi Kanava-lehdessä on hyvin tehty, (johon en usko itse koskaan pystyväni).
Mutta sen ajan (80-l alun Kanava) kreationismi-vs-evoluutio keskustelukin vaikuttaa nyt osittain vanhentuneelta ja alkeelliselta. Ei silloin ollut IC/ID-liikettä, eikä itsereplikoivaa RNA:ta ja mustat savuttajat oli huonosti tunnettuja(vieläkin).
""oppikirjat jne alkaa näyttää vähän säälittäviltä""
Minun silmissäni kaikki ennen 1998 printatut tähtitieteen kirjat ja oppikirjat näyttää nyt säälittäviltä kosmologian osalta koska viim. 5 vuoden aikana on tapahtunut hurjasti (kiihtyvä
laajeneminen ja pimeä energia löydetty 1997, pimeä aineosuus ja energia mitattu, maailman ikä tarkasti 13.7 mrd.v. jne).
(Jos tämä lohduttaa ?)
terv. Mr.K.A.T.
Luin gradusi kunnolla ja jopa kertasin pari unohtunutta asiaa pystyäkseni seuraamaan. Yksinkertaisesti kyllästyin väittelemään kanssasi, kun tieteenfilosofiasi oli niin hämärää. Et ole esittänyt mitään mielekästä vaihtoehtoa abiogeneesille ja tavoittelemasi abiogeneesin "mahdottomuuden todistus" on toivoton yritys.
Ennen kuin abiogeneesistä on olemassa jonkinlaien teoria, ei väittely oikein etene. Gradusi on kekseliäs yritys käsitellä prosessia hyvin yleisellä tasolla. Näin ei kuitenkaan voi kattaa kaikkia mahdollisia tapahtumakulkuja.
Yhden abiogeneesihypoteesissa pitäytymisen syyn kuitenkin vielä keksin: solujen kalium/natrium tasapaino olisi surkeaa suunnittelua mikäli solut olisi "suunniteltu" nykyisiin olosuhteisiin. Soluthan käyttävät suuren osan energiastaan tämän tasapainon ylläpitoon. Nykyisinhän merissä on lähinnä natriumia. Monet solun toiminnot syntyivät kuitenkin nuoren maan merissä, joissa (geologien mukaan) kaliumpitoisuus oli korkea ja natriumpitoisuus matala ja siksi ne vaativat kaliumpitoisen ympäristön toimiakseen.
Ps. Nykyisissä oppikirjoissakin (ainakin Campbell's Biology 6th ed.) esitetään kemiallisen potentiaalin "nopea" lasku olosuhteiden vakiutumisen jälkeen perusteluksi sille, että elämän on täytynyt syntyä hyvin aikaisessa vaiheessa.
Pps. Gradusi oli hyvinkin relevantti 80-luvun keskustelun kannalta. Siinä ei kuitenkaan käsitellä nykyisiä hypoteeseja, joissa oletetaan erilaisia paikallisen suuren konsentraation tuottavia mekanismeja.
Eilen oli Mikon päiväkin. Myöstyneet onnittelut nimimerkillesi.
[Et ole esittänyt mitään mielekästä vaihtoehtoa abiogeneesille ja tavoittelemasi abiogeneesin "mahdottomuuden todistus" on toivoton yritys.]
Niin, olen vain yrittänyt puolustaa havaittua luonnonlakia, biogeneesin periaatetta. Termodynamiikkakin tekee ikiliikkujan keksijöiden esitykset "vaihtoehdottomiksi".
Kyllästymiseen ei tarvise sinänsä esittää mitään syitä. Terve ihminen varmasti löytää parempaakin tekemistä kuin vänkäämisen netissä (-;
Graduni on tietenkin vanha. Sen ikä kuitenkin antaa mahdollisuuden tarkastella siinä esitettyjä väitteitä aikaperspektiivistä. Antamasi tiedot viittaisivat siihen, että aika on ollut gradulleni suhtkoht armelias, koska gradussani esitetyt "ennustukset" ovat jossakin määrin osuneet oikeaan. Huomioitavahan on, että melko systemaattisesti esitin silloisen yleisen käsityksen vastaisia väitteitä.
Natrium/kalium -suhteen historiasta en ole ottanut selvää. Panspermian näkökulmasta se ei aiheuttane suurempaa ongelmaa kuin evoluution näkökulmasta.
Tästä asiasta varmaan olemme riittävästi keskustelleet? Minulla on yksi toinen idea mielessä, josta ehkä pistän meiliä.
Kehujahan minä kerjäsinkin, minkä hyvin näytit ymmärtäneen. Kiitos.
Kanavan kirjoitukseni oli kyllä aika paatoksellinen. Semmoista se on, kun on nuori (-;
Niihin mahdollisiin avaruudesta tuleviin orgaanisiin pienmolekyyleihin soveltunee sivulla 20 esitetyt ilmakehän vaihtumiseen viitanneet seikat. Sivulla 27 on myös mainittu avaruuslähtöiset orgaaniset ainekset, lähinnä polymeerit. Etanolipilvet olivat jo tuolloin tiedossani, muistelisin niin. Ehkä en jaksanut etsiä viitettä?
Sitten vielä kommentti tuonne Skepsis-keskuteluun. Se on kuparihome, eikä tinarutto, ainakin minun "Kvarkki ja jaguaari"-teoksessani. Ei ehkä muuta itse asiaa.
Laatiessani ehdotelmaa eliön määrittelemiseksi minulla oli kyllä mielessä ylikyllästettyjen liuosten astiarivistö, jossa ensimmäiseen laitettu kide aiheuttaa "lisääntymistä", joka taas voidaan toistaa ottamalla uusi kide seuraavaan astiaan. Määritelmässäni tällainen "lisääntyminen" ei vielä viittaa eliöön, ainakaan tunnetuilla epäorgaanisilla kiteillä, koska ne eivät ole "ekslusiivisen autokatalyyttisiä" missään oloissa. Tinarutto edennee "ylikylläisten" tilojen ansiosta. Kuparihomeesta en tiedä.
Mr.K.A.T.:[(Jos tämä lohduttaa ?)]
Joo, kyllä.
Uusimmassa New Scientistissa- tuossa karvalakkimallin populaarilehdessä - on artikkeli jossa joku sanoo, että ilmakehän yläosan plasma (kuvassa on revontulet avaruudesta kuvattuna) täyttäisikin elämän määritelmän lisääntymisineen jne.
Kyllähän se sykkii ja väreilee pelottavastikin kuin meduusa öisin päällä, mutta en kyllä heti purematta niele.
"Kuvarihome".
Mullapa leikkaa muistivärkki pahasti kun en muista kvarkki ja jaguaarista semmoista. Tinarutto on niin elävänä aina mielessä Paul Berqsöen erinomaisesta kemian kirjasta..
(BTW.Eräs suosikkielokuvamme "Serkku Lennyksi" muuttui mielessäni ja varmaan toistin sitä niin että velikin olisi vannonut niin olevan mutta olipa ällityksemme suuri kun lehdessä luki uusinnan kohdalla "Serkkuni Vinny". Olen päätellyt sen johtuvan Kovasta Laista jossa Lenny seikkailee.. mutta tää vain osoittaa että muistiharhan voi ympätä toisiinkin ja siten ufosieppaukset ja varhaispedof.muisto-
ronkkimisetkin saa lisää epäilyksen valoa..)
(Tääkin lohduttanee myös muita muistiharhaisia ;)
Kehotin ZB:tä lukemaan A E Wilder Smithin kirjan Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota. ZB ei vieläkään näytä sitä tehneen. Yksikään väitteistään ei ole sellainen joka selittäisi elämän synnyn...ZB vain jauhaa spekulaatioitaan...valtaisaa kehäpäätelmää. Ja tiedettä vielä ollaan tekemässä !
Totuus piilee filosofiasssa ja erityisesti Metafyysisessä Idealismissa, mikä on biologeille täysin tuntematon filosofia.
Spegla