Lyhennelty versio Ruotuväen samannimisestä
tekstistä (21/2000)
Armeijan järjestelyt, sekä varusmiesjohtajien ja
henkilökunnan käyttäytyminen saavat aikaan sen,
että nainen armeijassa on pyhä lehmä, joko
kunnioitettu tai halveksittu erikoisuus. Suurin
syy ongelmaan on majoitusjärjestelyt paikassa,
jossa ympärivuorokautinen yhteiselo määrää
sosiaalisia suhteita. Naiset majoitetaan
palvelusyksiköstä riippumatta samoihin tupiin
tilan säästämiseksi. Varusmiehet eivät usein
rohkene lähestyä naisia. Jopa herätys on joskus
jäänyt suorittamatta, koska apupäivystäjä ei
uskaltautunut naisten tupaan.
Majoitusjärjestelyt jakavat miehet ja naiset eri
leireihin. Koulutuksen aikaan ei puhuta
vierustoverin kanssa. Enin sosiaalinen
kanssakäyminen tapahtuu tuvissa. Näin ollen
naisen voi myöhemmin olla vaikeaa murtautua jo
muodostuneeseen kaveriporukkaan. Illalla
vietettävä vapaa-aika on myös tärkeää
sosiaalisten siteiden ylläpidon kannalta.
Vieraaseen/erilliseen yksikköön sijoitettu nainen
ei voi ulkonaliikkumiskiellon takia osallistua
tähän. Kulunvalvonnan alituinen ongelma on se,
että nainen joutuu jatkuvasti juoksemaan omassa
yksikössään nappitaulua räpläämässä.
Käytännöllisempää olisi jos nainen saisi soittaa
ilmoittautumisensa. Spolli ei ilahdu, kun tapaa
naisen keskellä yötä kävelemässä yksiköiden väliä
esim. päivystykseen.
Käytännön elämässä eniten ongelmia tuottavat
muutokset palvelusaikataulussa. Usein sattuu että
varusnainen on väärässä varustuksessa väärään
aikaan väärässä paikassa. On esimiehen
velvollisuus katsoa, että nainen saa erikseen
ohjeistuksen palvelukseen eikä hänen tarvitse
itse anoa ohjeita.
Kränää miesten keskuudessa herättää se, että
naisilla on oma suihku, WC, peili, sälekaihtimet
ja pesukone, lisäksi tuvan tulee olla lukittava.
Miehet haaveilevat ahtaissa tuvissaan edes viiden
minuutin suihkusta kun yhdellä tai kahdella
naisella on yksityinen suihku! Helpottavaa
syrjintää tapahtuu koko ajan tehtävien jaossa
sekä kapiaisten, että varusmiesjohtajien
toimesta. Naisia ei esim. oteta kantamaan edes
kevyttä kantamusta. Harva ryhtyy valittamaan jos
ei ’joudu nakkiin’. Tämä puolestaan lisää
poikaporukan kateutta ”töistä luistavaa naista”
kohtaan. Ihmisen itsetuntohan saattaa vakavasti
kärsiä ilman joukkuetovereiden tukea ja
luottamusta. Tätä nainen ei saa osakseen jos
miehet painostavat pois porukasta, ”johon nainen
ei kuulu” – nainenhan ei asu heidän kanssaan eikä
voi puolustaa itseään.
Olemassa oleva valtakunnallinen ohjesääntö vaatii
naisille hankittavaksi turhia tarvikkeita ja
järjestelyjä jotka vielä herättävät miehissä
kateutta. Naiset tulisi sosiaalisista ja
käytännön syistä majoittaa mahd. lähelle
palvelustovereitaan. Entä seuraavat ongelmat:
Missä naisen asetta tulisi säilyttää? Kummasta
yksiköstä kulunvalvonta olisi järkevää seurata?
Missä naisen pitäisi jäkittää minuuttia tai
järjestäytyä, käytävällä vai jossain tuvassa?
Kenelle huudetaan naisten tuvassa huomiota?
Nyt tiedustelisinkin, että onko tämä tieto
vanhentunutta, vai vieläkö asiat ovat tällä
tolalla? Onko ihmisiä, joilla on käytännön
kokemusta edellä mainitusta? Haluaisin
kommentteja/mielipiteitä!!
tekstistä (21/2000)
Armeijan järjestelyt, sekä varusmiesjohtajien ja
henkilökunnan käyttäytyminen saavat aikaan sen,
että nainen armeijassa on pyhä lehmä, joko
kunnioitettu tai halveksittu erikoisuus. Suurin
syy ongelmaan on majoitusjärjestelyt paikassa,
jossa ympärivuorokautinen yhteiselo määrää
sosiaalisia suhteita. Naiset majoitetaan
palvelusyksiköstä riippumatta samoihin tupiin
tilan säästämiseksi. Varusmiehet eivät usein
rohkene lähestyä naisia. Jopa herätys on joskus
jäänyt suorittamatta, koska apupäivystäjä ei
uskaltautunut naisten tupaan.
Majoitusjärjestelyt jakavat miehet ja naiset eri
leireihin. Koulutuksen aikaan ei puhuta
vierustoverin kanssa. Enin sosiaalinen
kanssakäyminen tapahtuu tuvissa. Näin ollen
naisen voi myöhemmin olla vaikeaa murtautua jo
muodostuneeseen kaveriporukkaan. Illalla
vietettävä vapaa-aika on myös tärkeää
sosiaalisten siteiden ylläpidon kannalta.
Vieraaseen/erilliseen yksikköön sijoitettu nainen
ei voi ulkonaliikkumiskiellon takia osallistua
tähän. Kulunvalvonnan alituinen ongelma on se,
että nainen joutuu jatkuvasti juoksemaan omassa
yksikössään nappitaulua räpläämässä.
Käytännöllisempää olisi jos nainen saisi soittaa
ilmoittautumisensa. Spolli ei ilahdu, kun tapaa
naisen keskellä yötä kävelemässä yksiköiden väliä
esim. päivystykseen.
Käytännön elämässä eniten ongelmia tuottavat
muutokset palvelusaikataulussa. Usein sattuu että
varusnainen on väärässä varustuksessa väärään
aikaan väärässä paikassa. On esimiehen
velvollisuus katsoa, että nainen saa erikseen
ohjeistuksen palvelukseen eikä hänen tarvitse
itse anoa ohjeita.
Kränää miesten keskuudessa herättää se, että
naisilla on oma suihku, WC, peili, sälekaihtimet
ja pesukone, lisäksi tuvan tulee olla lukittava.
Miehet haaveilevat ahtaissa tuvissaan edes viiden
minuutin suihkusta kun yhdellä tai kahdella
naisella on yksityinen suihku! Helpottavaa
syrjintää tapahtuu koko ajan tehtävien jaossa
sekä kapiaisten, että varusmiesjohtajien
toimesta. Naisia ei esim. oteta kantamaan edes
kevyttä kantamusta. Harva ryhtyy valittamaan jos
ei ’joudu nakkiin’. Tämä puolestaan lisää
poikaporukan kateutta ”töistä luistavaa naista”
kohtaan. Ihmisen itsetuntohan saattaa vakavasti
kärsiä ilman joukkuetovereiden tukea ja
luottamusta. Tätä nainen ei saa osakseen jos
miehet painostavat pois porukasta, ”johon nainen
ei kuulu” – nainenhan ei asu heidän kanssaan eikä
voi puolustaa itseään.
Olemassa oleva valtakunnallinen ohjesääntö vaatii
naisille hankittavaksi turhia tarvikkeita ja
järjestelyjä jotka vielä herättävät miehissä
kateutta. Naiset tulisi sosiaalisista ja
käytännön syistä majoittaa mahd. lähelle
palvelustovereitaan. Entä seuraavat ongelmat:
Missä naisen asetta tulisi säilyttää? Kummasta
yksiköstä kulunvalvonta olisi järkevää seurata?
Missä naisen pitäisi jäkittää minuuttia tai
järjestäytyä, käytävällä vai jossain tuvassa?
Kenelle huudetaan naisten tuvassa huomiota?
Nyt tiedustelisinkin, että onko tämä tieto
vanhentunutta, vai vieläkö asiat ovat tällä
tolalla? Onko ihmisiä, joilla on käytännön
kokemusta edellä mainitusta? Haluaisin
kommentteja/mielipiteitä!!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suomen Puolustusvoimat, tuttavallisemmin PV on
useiden sukupolvien mittaisen toimintansa aikana
ehtinyt vakiintua tiettyihin rutiineihin ja
perinteisiin. On myös vakiinnuttu siihen, että
kaikki ovat miehiä, ja mies tietää miten miestä
käsitellään.
Miehillä on oma nokkimisjärjestyksensä, jossa
miehen aseman määrää miehen ominaisuudet, kuten
asenne, nokkeluus, fyysinen olemus. Yleensäkin se
mihin mies pystyy, ja mitä hän on valmis
tekemään. Sitten naiset pääsevät
varusmiespalvelukseen, ja vanhat piinkovat
skapparit, joilla jokaisella on omat
auktoriteetin muodostamismetodinsa ja legendansa,
ovat aivan ulalla, kun he eivät tiedä mitä
naisilla on säädyllistä teettää.
Miestähän saa retuuttaa maanpuolustuksen nimissä
miten vain, ja harvempi jaksaa edes valittaa,
vaikka saisi mielenterveysongelmia
varusmiespalveluksesta, mutta kuinka suhtautua
naiseen, joka luultavasti pistää metelin pystyyn,
jos hän ei varusmiespalveluksensa jälkeen pysty
keskittymään mihinkään, vaan kovat koettelemukset
ja läheltä piti-tilanteet pyörivät päässä, ja
joka ikinen yksinäinen hetki menee rukoillessa
jumalalta armoa.
Meitä PV:n hommissa järkensä valon himmentäneitä
on enemmän kuin kukaan uskookaan, jokainen saanut
hieman eri tasoisia henkisiä vaurioita. Joku
pelkää likaa yli kaiken, joku ei kestä nähdäkään
asetta, ja joku vain rukoilee päässään
armahdusta. Muutenkin skapparien asenne naisiin
on vähän samanlainen kun sotilaskodin myyjään.
Toisaalta myös naisten kovat tavoitteet muuttuvat
peruskoulutuskauden jälkeen sissialikersantista b-
tykkimieheksi, spadeksi tai lämäriksi. Asenteiden
muuttuminen skapparien puolelta kestää
sukupolvenvaihdoksen verran ainakin.
Moni nainen lähtee armeijaan tuntematta henkistä
kanttiaan, liian suurin odotuksin, ja tulee
maitojunalla kotiin, tai jää bemarihommiin, ja
tämä tahraa myös naisten mainetta
varusmiespalveluksessa. Tunnen paljon naisia,
joiden kantti kestää mitä vaan, mutta tunnen myös
vässykkätyttöjä, jotka haluavat päästä armeijaan,
jotta voisivat kerrankin avata suunsa
vihaamalleen miessukupuolelle.
Jos minulta nyt kysyttäisiin, lähdenkö
vapaaehtoisesti armeijaan, ja väitettäisiin että
armeijassa on jännää, haistattaisin paskat
kysyjälle. Mielummin lähden vaikka alpeille
skimbaamaan, jos jännitystä haluan.
Ansionmenetyksienkin kannalta katsottuna
skimbaaminen on halvempi ratkaisu. Jos taas
väitettäisiin että armeija tuo minulle
mahdollisuuden olla merkityksellinen. Vitut.
Intissä jokainen on vain yksi muurahainen keossa,
jossa isommat muurahaiset haluavat olla erittäin
vittumaisia kasvaakseen isommiksi.
siinäpä oli negatiivinen asenne..
myös ne naiset tahraavat muitten mainetta, jotka
lähtevät inttiin puutteessa olevien poikien
takia -eli yleiseksi jakorasiaksi. toiset
haluavat lähteä näyttämään miehille että "kyllä
tämä tyttö pärjää". hieman väärät motivaatiot..
Negatiiviselle asenteelle on syynsä...
todellisuus.
Tuo "kyllä tämä tyttö pärjää"-asenne on todella
yleinen, ja tarkoittaa:
"mä näytän jätkille et mä oon kova mimmi, kun mua
vituttaa se etten näytä juuri miltään",
tai:
"Kaikki jätkät on ihan perseestä, kun toi
viimenenkin jätti mut ennenkuin mä sitä, ja mä
kyllä niille näytän... sit ne on kateellisii ja
haluu mua."
kärjistettyä, mutta ikävä kyllä totta.
tai jos joku miespuolinen on joskus sattunut
epäilemään että ko. naishenkilö ei ehkä intissä
pärjäisi. (mikä luultavasti pitää paikkansa!!)
sitten lähdetään näyttämään ja hampaat irvessä,
verenmaku suussa yritetään olla paras. huh huh..
kuinka paljon helpompaa olisi, jos naisia ei edes
päästettäisi harmaisiin. miesten hommaa..
...onko totta, että naiset menee inttiin että ne
sais munaa? Siis sellaset rumat naiset käy intin,
ku ne ei saa missään muualla?
liian monen kohdalla tämä on totta. toki löytyy
niitä rehellisesti isänmaallisiakin naisia, jotka
menevät oikeiden asioiden vuoksi harmaisiin.
liian monella motiivina on näyttämisen halu,
puutteessa oleminen tms. ja olempa kerran kuullut
erään neidin suusta että hän haluaa inttiin
koska "haluaa oppia tappamaan". eipä tämä
pikkuneiti tainnut oikein ymmärtää
puolustusvoimien todellista merkitystä. tappamaan
voi oppia sillä että ottaa leipäveitsen ja
huitaisee!
muuten, asia tosiaan on aika pitkälti niin kuin
Ruotuväessä sanottiin, mutta se ei tuota loppujen
lopuksi suuriakaan vaikeuksia. kyllä siihen
kaveriporukkaan mahtuu, jos on rehti nainen joka
ei valita kaikesta ja joka jaksaa kantaa kamansa
jne. suosittelen palvelusta lämpimästi kaikille
naisille, joilla vain intoa ja OIKEITA
MOTIVAATIOITA riittää!!
Jos Kersantti olet,niin tiedät ettei naiset
intissä jaa pillua...oman komppanian tytöistä
liikkui sellasia huhuja ettei niille voinut kuin
nauraa..."Antoi vain kahdelle: KoroHorolle ja
TeijoVeijolle" itse tiesi kuitenkin miten hyviä
tyyppejä ne olivat, minkälainen motivaatio nillä
oli palvella vuoden päivät.
kapiaiset on hulluja
tietysti pitäis
mokujen päästä naimaan
mutta ei taida onnistua
kapiaiset on hulluja
tietysti pitäis
mokujen päästä naimaan
mutta ei taida onnistua
kyllä asiat ovat kai niin noin yleisesti ottaen
ja ei kai niitä tarvitse yksilöidysti ottaakaan.
Kuitenkin, mikäli alueellinen maanpuolustus on
edelleen voimassa ei naisia tulisi ottaa
armeijaan, sillä tämän alueellisen
maanpuolustuksen haasteissin ei pysty Jani-
Petterikään vastaamaan terveenä.
Jani-Petteri ei pysy metsässä jos perhettä
tapetaan ja koska on kotometstät niin Jani-
Petteri tietää siitä.
Pysyykö tämä melkein tai joopa äiti metsässä??
Ei ole pennut niinkään yksinkertainen juttu.
taidat itse olla Pentu isolla P:llä!!
tottakai naisia saa ottaa palvelukseen, mutta
saisivat nämä harmaisiin vapaaehtoisesti pyrkivät
olla sitä tasoa että siellä sitten pärjäävät
paremmpin kuin Jani-Petteri.. se vain, että
naisia ei tarvitsisi ottaa AUK:iin tai RUK:iin.
kiljuva nainen ei ole kaunista kuultavaa :/
Olipa taas asiallinen viestin otsikko, ja
viestikin samaa luokkaa. Tunnetko nyt olevasi
aikuinen, ja arvostelukykyinen ihminen. Ei,
luulen että olet varusmiespalvelustasi suorittava
nuorimies, jääkäri, tykäri, tai alikessu, sama
se. En usko, että sinulla on varaa kutsua ketään
pennuksi.
Jos naiset pääsevät armeijaan, on heidän päästävä
myös upseerikoulutukseen. Sinänsä hyvä, sillä
tällöin naisilla voi olla naiskouluttaja, jolloin
ongelmat vähenevät. Ongelmina on vain nämä
väärillä perusteilla varusmiespalvelukseen
aikovat, ja heidän toimintansa seuraukset.
Myöskään epävarmuus naisten tehtävien tason
suhteen ei paranna tilannetta. Asiaan pitäisi
suunnitella yhtenäinen toimintaperiaate.
okei, pyydän anteeksi. olihan se asiatonta.
(tosin itsekin haukuit meitä muita pennuiksi ja
sinullako siihen on yksinoikeus?!!)
"Myöskään epävarmuus naisten tehtävien tason
suhteen ei paranna tilannetta. Asiaan pitäisi
suunnitella yhtenäinen toimintaperiaate."
selventäisitkö mitä tuolla tarkoitit? naisillahan
on samat vaatimukset ja he pääsevät kaikkiin(?)
aselajeihin/puolustushaaroihin, mutta et tainnut
puhua siitä asiasta? cooprein testeissä tosin
taitaa olla eri arvostelu..
okei, pyydän anteeksi. olihan se asiatonta.
(tosin itsekin haukuit meitä muita pennuiksi ja
sinullako siihen on yksinoikeus?!!)
"Myöskään epävarmuus naisten tehtävien tason
suhteen ei paranna tilannetta. Asiaan pitäisi
suunnitella yhtenäinen toimintaperiaate."
selventäisitkö mitä tuolla tarkoitit? naisillahan
on samat vaatimukset ja he pääsevät kaikkiin(?)
aselajeihin/puolustushaaroihin, mutta et tainnut
puhua siitä asiasta? cooperin testeissä tosin
taitaa olla eri arvostelu..
Nimimerkki "jurma" haukkui muut pennuiksi, en
minä. Tuo
"Myöskään epävarmuus naisten tehtävien tason
suhteen ei paranna tilannetta. Asiaan pitäisi
suunnitella yhtenäinen toimintaperiaate."
Tarkoittaa lähinnä sitä, että jos skapparilla on
käytössään molemman sukupuolen jääkäreitä, kenet
hän valitsee paskahommiin? Uskaltaako hän
nakittaa naisia? Asiassa ilmenee käsitykseni
mukaan usein epävarmuutta.
Kusta päässä on jos väittää varusnaisten jakavan
kaikille. Omassa yksikössä oli 5 naista ja kukaan
ei moista tehnyt. Taitavat Ns. Komppanian kunkut
(Lue:Sluibaajat) levitellä tuollaisia huhuja, kun
ei sellasta kunnioitusta sen vemppailun takia
muuten saa.
Tuo ensimmäisen viestin juttu oli Ruotuvaäki
lehden eränänlainen satiirinen kolumni, joka oli
vitsiksi tarkoitettu.