Onko Suomessa ollenkaan näitä itäistä riittiä noudattavia katolilaisia? Mielenkiinnosta kysyn, hehän eivät ole tietääkseni menneet pilaamaan omaa liturgiaansa niin kuin Rooman kirkko.
Idän katolilaisia Suomessa?
Hapanleipä
231647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Suomessa on n. 60 000 ortodoksikristittyä, tehden ortodoksisesta kirkosta Suomen toiseksi suurimman uskonnollisen yhteisön.
Roomalaiskatolisia Suomessa on parikymmentätuhatta, joista Suomessa rekisteröityneitä ehkä puolet.
Ortodokseissa on se pieni ero, etteivät tunnusta Rooman piispan asemaa ja varsinkaan "erehtymättömyyttä". Tarkoitin niitä idän porukoita, joiden paavi antaa pitää omat riittinsä ja liturgiansa, mutta jotka eivät ole skismaatikkoja kuten ortodoksit.
Ei siinä mitään, ortodoksit ovat oikeastaan meikäläisiä verrattuna protestantteihin joiden keskellä joudumme kaikki elämään. Mutta ekumeeninen yhdentyminen tai jopa skisman päättyminen ei ole mahdollinen, jos ainoastaan Rooman puoli tulee vastaan eivätkä ortodoksit juuri ollenkaan.
skismaatikkoja ovat roomalais-katoliset, jotka erosivat ortodoksisesta kirkosta samalla kun he muuttivat yhteisen Nikean ja Konstantinopolin uskontunnustuksenkin omaan muotoonsa, myöhemmin sitten on tullut kaikenlaisia muitakin omia dogmena kuten pappien selibaatti, paavin erehtymättömyys jne jne. Ortodoksinen kirkko on säilyttänyt oppinsa, roomalais-katolinen muuttanut sitä vielä 1900-luvulla viimeksi.
Pappien selibaatti ei ole dogmi.
****** se on helvetinmoinen harhaoppi ja vastoin a) Kirkon perintöä, b) p Raamattua.
Itse olen ns. uniaatti, koska olen ortodoksina päättänyt tunnustaa Pyhän Pietarin seuraajan eli paavin aseman koko yleismaailmallisen kirkon päänä. Se on antanut minulle ehtoollisyhteyden koko katolisen kirkon kanssa, vaikka en olekaan luopunut ortodoksiasta. Katolisen mieheni kanssa asumme ulkomailla, mutta nyt on jo selvää, että lapsistamme tulee niin ikään idän katolilaisia eli "uniaatteja" (sana on minusta hyvä, enkä ymmärrä miksi se olisi loukkaava).
Oma arvioni on, että ns. uniattien lukumäärä on tulossa Suomessa roimaan kasvuun. Varmasti sinne muuttaa väkeä muun muassa Ukrainasta, Romaniasta ja Bulgariasta, missä uniaattikirkot ovat vahvoja. Itse toivon ainakin Helsinkiin omaa uniaattiseurakuntaa, jotta nuo maahanmuuttajat ja jonkin ajan kuluttua meidänkin perheemme saamme oman hengellisen kodin Suomesta. Nyt vaarana on se, että ns. uniaatit jäävät kokonaan pois tai hakeutuvat ortodoksiseen kirkkoon.
Tiedän varsin hyvin, että meidän ns. uniaattien olemassaolomme ei ole mieliksi ortodokseille, koska olen itse vastaanottanut lapsesta lähtien ortodoksiset sakramentit (jopa kummatkin vanhempani olivat ortodokseja). Mutta ei tässä elämässä ja maailmassa voi olla aina kaikille mieliksi! Toisaalta ortodoksit itse tekevät mitä lystäävät ja viis veisaavat katolilaisten ajatuksista tai edes oikeuksista mm. Venäjällä.
Oma arvioni on, että uniatismi on kovaa vauhtia tulossa Suomeen jäädäkseen. Jollei ole jo tullut.
Toivon itsekin, että määränne Suomessa kasvaa, sekä maahanmuuton seurauksena että muutoin. Saamme lisää oikeaa hengellisyyttä katolilaisten joukkoon. Ex oriente lux...
ex oriente lux.
Aforismi kertoo paljon sanojastaan.
Minä menettäisin toivoni, ellei minulle olisi Kristus maailman valo, kaiken totuuden lähde.
Näin ne meidän kirkkomme eroavat toisistaan.
Mikä on kirkkosi tai "kirkkosi"
ei merkitystä.
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Joka ei usko, se kadotetaan. Se on Herramme sana.
jos uskoo ja kastetaan?
väheksyä historiallisen ja näkyvän kirkon merkitystä. Semmoinen johtaa vain uusiin hajaannuksiin. Kristus on todellakin maailman valo ja Hän on myös tie, totuus ja elämä. Montako kirkkoa Hän perusti?
sitä pelastuu sinunlaistesi kohtalolta.
Ei väheksyä?
Ei pidä yliarvioidakaan.
Historialla ja successiolla ei ole mitään merkitystä tuomarin edessä. Historia ja rakenteet eivät korvaa Jumalan sanaa, eivätkä ne muuta harhakäsityksiä totuudeksi. Sanassa pysyminen on se, joka ratkaisee.
Historiasta voi kyllä oppia.
Käsissämme oleva VT on pienen, epävirallisen ja epähistoriallisen vähemmistön hengellisen aktiviisuuden tuote.
Jumala ilmoitti vuosisatojen ajan sille ohi virallisten historiallisten rakenteiden.
Sama näkyy toistuvan UT:n kirkon historiassa.
Kun lukee isä Mitrosta siunaamassa ravintolaa, ei kuolleempaa hengellisyyttä voi kohdata. Täyttä mediaseksikästä pelleilyä se onkin, mutta mukavuudenhaluisiin nimikristittyihin se puree kuin Katri-Helena.
Ravintolan siunauksesta on tehty taikakalu ja amuletti ja Jumalasta pelle, joka juoksee "tuottamaan onnea" milloin millekin siunatulle projektille.
Kreikassa tämä on yleistä, toteaa isä Mitro.
Tässä voisi kysyä, miksi sitten Kreikassa menee niin huonosti? Omat rahat eivät riitä, ja hallinto on 100 vuotta Pohjois-Eurooppaa jäljessä.
Esitetyn käsityksen mukaan siunaus siis tarkoittaa kilinää kassakoneessa ja paksuutta omistajan lompakossa. Puolipakanuutta, voisi joku Jumalan hurskas sanoa.
Todellinen Jumalan siunaus voi pikemminkin tarkoittaa konkurssia tai köyhyyttä. Jumalan rakkaus näet kohdataan useimmin vastakohtien kautta. Kun ihminen on joutunut ensin köyhyyteen, pystyy hän vasta sitten havaitsemaan Jumalan aarteiden arvon ja rikkauden. Joka tapauksessa Jumalan lahjat ovat muuta kuin saldonumeroita ja valtaa.
kerrohan tarkemmin.
Minkälainen olen?
Millainen kohtalo minunlaisiani odottaa?
on mielenkiintoinen tapaus mutta vielä mielenkiintoisempaa on se tapa millä hänestä uutisoidaan. En tunne isä Mitroa tarpeeksi hyvin, jotta voisin arvostella häntä (hän kun ei ole ainoa ortopappi Suomessa eikä Helsingin ortoseurakunta ole ainoa ortoseurakunta). Ne uutiset, jotka kertovat isä Mitrosta edustavat enemmän tekijöitään kuin isä Mitroa, vaikka isä Mitrokin saattaa itse antaa pinnallisen kuvan itsestään.
Viimeinen kappaleesi: "Todellinen Jumalan siunaus voi pikemminkin tarkoittaa..." on mielestäni ortodoksisen uskonkilvoituksen kanssa samaa mieltä. Eli noin minunkin olisi pitänyt kirjoittaa jo edellisessä viestissäni. Suomeksi on saatavilla sen verran ortodoksista uskonkilvoitusta käsittelevää kirjallisuutta, että siihen tutustuva kyllä löytää hengellistä luettavaa ja hengellistä ravintoa kun etsijä vain jaksaa syventyä itse asiaan eikä julkisuutta ruokkivaan mediaan.
Historiasta ja rakenteista vielä sen verran, että parhaimmillaan ja oikein ymmärrettyinä ne auttavat pysymään siinä mitä Sinä nimität Jumalan sanaksi. Siksi niitä ei kannata väheksyä.
Ortodoksinen kirkko kehuu historiallaan, mutta sisällön eli jumalansanan kanssa on vähän niin ja näin. Eivät annaalit paljoa auta, jos henki kuihtuu seremonioihin.
Varsin rivoa on ortodoksien tapa taistella esimiestensä kanssa lehtien sivuilla. Nyt on remmissä Hesan Purmonen, mutta muistan vastaavan tapauksen Hymylehdestä, jossa Turun kirkkoherra esiintyi kuvassa ehtoollismalja kädessä.
Ut kertoo, että harhaoppien historia on yhtä vanha kuin kirkon historia. Katolisissa kirkoissa on sellainen merkillinen käsitys, että ne on saatu aina rajattua kirkon ulkopuolelle.
Perilutherilainen rasisti... teille naureskellaan niin monelta taholta.
Vähän samaa kategoriaa kuin eräästä artikkelista: "koulutettu pohjois-eurooppalainen ei voi ymmärtää..." kyse oli ehkäisystä...
En ole varma onko tuo asenne leimallisempi naisille vai miehille, molempien sukupuolten suusta noita sutkauksia kuulee.
Hellari haukkui minut lyttyyn kun kerroin rukoilevani Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Olisi pitänyt rukoilla Jeesuksen nimeen pelkästään (sic). Teki pahaa kun toinen on niin harhautunut eikä ymmärrä...
merkitystä. Jumala ei muista viimeisellä tuomiolla niitä syntejämme, jotka olemme saaneet katumuksen sakramentissa anteeksi. Katumuksen sakramentin voi kuitenkin toimittaa vain apostolien seuraaja, oikeauskoinen ja oikein vihitty piispa tai presbyteeri (pappi siis).
Taitaapi löytyä joitain yksilöitä.
Turun alueella on ryhmä kaldealaisia, jotka ovat alunperin kuuluneet Babylonian Idän kirkon patriarkaattiin (keskus bagdadissa). Mutta he lienevät täysin latinalaistuneet eli sulautuneet Turun roomalaiskatolisen seurakunnan jäseninä läntiseen menoon.
Lähin idän katolisten seurakunta taitaapi löytyä Tallinnasta, missä toimii Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko.
pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Puhutaan idän katolilaisista Suomessa vasta sitten kun täällä on edes yksi itäinen kappeli/kirkko ja siinä palvelemassa tarpeellinen henkilökunta eli edes yksi pappi ja mielellään myös kanttori.
mutta piispa Wrobel oli antanut sen jollekin epämääräiselle pappisseminaarille. Isä Robertin elämäntyö tärvellään.
täällä OLI Myllyjärvi. Isä Robertin kuoleman jälkeen en ole siellä käynyt. En siis tiedä miten isä Robertin elämäntyön käy/on käynyt. Pelkkä kappeli ei riitä. Siellä pitäisi olla bysanttilaista jumalanpalveluselämää.