Silmää miellyttävä kristillisyys on aistillisuutta korostavaa, sielullisen ihmisen palvontaa. Puheet parannuksen armosta koetaan ilmapiiriä häiritsevänä.
Sille ei (uskova) ihminen voi paljoakaan, jos tämä näkyvä alkaa vallata otetta näkymättömästä, ellei tahdo tilaansa tarkastella Jumalan Sanan valossa. Ellei pysähdy (Jumalan armosta) avatun Raamatun äärellä kysellen: Jumala, mikä Sinun tahtosi on?
Jumala puhuu Sanansa kautta - päivittäin.
Ketään/mitään ei saa tulla Jumalan edelle. Hän on korkein ja ainoa!
Ja Hänellä on tarjota sitä, mitä uskovan sydän halajaa!
Jeesus meissä - Pyhän Henkensä kautta - tekee niitä ihmeitä, jotka ovat usein ihmiskatseilta salassa! Ja uskoontullut saa olla jakamassa sitä rakkautta, josta on itse saanut tulla osalliseksi! Joka haluaa ottaa vastaan Sanan, tulla tuntemaan Totuuden, Jeesuksen, häntä ei jumalisuuden ulkokuori enää tyydytä.
Sille ei (uskova) ihminen voi paljoakaan, jos tämä näkyvä alkaa vallata otetta näkymättömästä, ellei tahdo tilaansa tarkastella Jumalan Sanan valossa. Ellei pysähdy (Jumalan armosta) avatun Raamatun äärellä kysellen: Jumala, mikä Sinun tahtosi on?
Jumala puhuu Sanansa kautta - päivittäin.
Ketään/mitään ei saa tulla Jumalan edelle. Hän on korkein ja ainoa!
Ja Hänellä on tarjota sitä, mitä uskovan sydän halajaa!
Jeesus meissä - Pyhän Henkensä kautta - tekee niitä ihmeitä, jotka ovat usein ihmiskatseilta salassa! Ja uskoontullut saa olla jakamassa sitä rakkautta, josta on itse saanut tulla osalliseksi! Joka haluaa ottaa vastaan Sanan, tulla tuntemaan Totuuden, Jeesuksen, häntä ei jumalisuuden ulkokuori enää tyydytä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
tekopyhää paskanjauhantaa tuo sun julistus. te suomalaiset olette tekopyhiä näennäismoraalisia kaksinaismoralisteja.
jos et ole suomalainen, niin sitten olet sosialipummi! näin se on! joo!
Katsoppas tarkkaan Stadilainen, ettei sinulle ole kasvamassa sarvet päähän.
Sakari
Katso sinäkin sosiaalipummi tarkasti vain josko ne sarvesi jo näkyvät. S##t#n#n P¤*k¤l¤ !!!!!!
tullut mitenkään selväksi, mitä tarkoitat.
"Silmää miellyttävä kristillisyys on aistillisuutta korostavaa, sielullisen ihmisen palvontaa. Puheet parannuksen armosta koetaan ilmapiiriä häiritsevänä."
Mitä aistillisuutta? Miten häiritsevänä?
Tämä yleisluontoinen isojen sanojen viskely on vailla mitään merkitystä, kun et väitteitäsi ja sanomisiasi IKINÄ millään tavalla argumentoi. Miksi et?
Silloin kun ihminen mielistyy ihmeisiin/niiden ilmentymiin ohi Jeesuksen...
Jeesuksen aikana ihmiset näkivät ihmeitä, ja he eivät sittenkään uskoneet!
Usko perustuu Jumalan Sanaan, ja mitä Pyhä Henki sen kautta tekee sisimmässämme.
Kyllä ihmisessä on se sielullinen puolikin, ja sitäkin tarvitsee huomioida. Mutta 'hengellinen' ihminen tutkistelee kaiken hengellisesti. Ja se on sitä, mikä tyydyttää ihmisen sisäisesti. Jeesus uskovassa!
Paavali kirjoitti paljon tästä asiasta kirjeissään eri seurakunnille.
... on mahdoton olla otollinen.
Raamattu sanoo että heissä on Jumalisuuden ulkokuori mutta he kieltävät Jumalan voiman.
Senkaltaista karta.
Oletko tavannut uskovaisia, jotka ei usko Jumalan
ihmeisiin tänä aikana, jos olet niin senkaltaista karta, sillä silloin sinä olet vaaravyöhykkeellä, että joudut itsekin epäuskoon.
Olavi
Tosi on varoituksen sana: 'karta'.
Sillä mitä yhteistä on jumalattomalla ja Jumalaan uskovalla?
Jeesus-rakkaus vie syntisen luo, evankeliumin tähden.
Jeesus sanoo:
Kuka ei ole sinun puolellasi, se on sinua vastaan.
Siitä sinä näet helposti, että onko joku sinun puolellasi, ja jos sanankin sanot väärin, niin heti se on sinua vastaan.
Ja siitä sinä HUOMAAT että hän onkin sinun VIHOLLISESI, hän saattaa näyttää ystävällistä naamaa, mutta jos sanankin sanot tai teet väärin, niin silloin hän on sinua vastaan. Ja Jeesus osoittaa että hän onkin Vihollisesi.
Ja jos hän ei usko Jumalan voimaan tänä aikana, niin karta häntä.
Olavi
Minä nyt olen sitä mieltä, että tulkitsette raamattua ja Jeesuksen sanomaa hiukan oman tahtonne mukaan. Voihan sen noinkin ajatella, mutta jos asia on todellakin noin niin mikä on se lahko/hertätysliike/kirkko , joka on ainoastaan oikeassa.
Jopa kristityillä on eroavia mielipiteitä eikä kaikki voi/osaa olla samaa mieltä.
Eroavia mielipiteitä tulee tämän tästä kristittyjenkin kesken.
Tulee oppiriitoja, tulkintaa riitoja ja kaikkea muuta.
Ihmisten persoona on niin erilainen, että jopa saman liikkeen sisällä on mielipide eroja.
Näin ajatellen voisimme sanoa, että jokainen on meidän vihollinen joka on erimieltä jostain asiasta.
Mutta ehkäpä tarkoitit tuolla sitä rakkautta jota meidän pitäisi keskenämme tuntea. Ei oppi riitoja eikä tulkintariitoja vaan sitä, että rakastamme toisiamme erimielisyyksistämme huolimatta ja annamme Jumalalle tilaisuuden katsoa onko ihmisen sydämessä aito usko vaiko tekopyhä ulkokultaisuus.
Maailmassa on niin monta eri uskonsuuntaa kristinuskossakin, että jokaisen suunnan on mahdoton tulla "toimeen" keskenään.
Itse uskon, että Jumala ei ole niin pikkumainen, että jättää armonsa ja rakkautensa ulkopuolelle ihmisen , joka aidosti uskoo ja tekee asioita Jeesuksen nimissä vaikka ne eroaisivat muiden liikkeiden säännöistä.
Jeesus sanoo, että "Minä olen tie, totuus ja elmämä". Jokainen joka uskoo tuohon sanomaan pelastuu. Ei oppierot tai tavat uskoa vie meitä Jumalan läheisyydestä pois.
Jumala on rakkauden ja armon Jumala.
Aidosta sydämestä se usko lähtee ja siellä on aito usko kun päästämme Jeesuksen sydämeen.
Hän on tärkein ei mikään oppi tai lahko.
Tiedä nyt sitten ketä pitäisi karttaa.
Niitäkö , jotka tuomitsevat minut vääräoppisena kadotukseen vai niitä, jotka eivät kuulu samaan kirkkoon kuin minä.
Itse olen ajatellut, että mikäli sanoma Jeesuksen rakkaudesta ei aiheuta ahdistusta vaan hyvää oloa ja rauhaa silloin siinä ei voi olla vihollista mukana, mutta jos taas sanoma aiheuttaa pahaa oloa ja ahdistusta ja pelkoa siinä ei ole rakkauden Jumalan sanomaa mukana.
Sanotaanhan , että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon.
Itse en karta ketään tai mitään ihmisiä, sillä puolellani on Jeesus, mikä paha minua silloin voisi koskettaa?
Hän on luvannut pitää minusta huolen ja luotan Jumalan sanaan. "Yhtäkään joka minun tyköni tulee en heitä pois".
siunausta
Taistelumme ei ole lihaa&verta vastaan. Ja Puolustajamme on Pyhä Henki.
Ja suurin 'vastustus' tulee saatanalta, joka on pukeutunut 'valkeuden enkeliksi'.
Siunausta! ;)
Onko niin, että tuo "pukeutunut valkeuden enkeliksi" pelko ei olisi jo hieman vainoharhaista.
Näettekö te jokaisen joka ei toteuta teidän oppianne ja tapaanne uskoa Jeesukseen, vihollisena ja valkeuden hengeksi pukeutuneelta paholaiselta.
Minä en oikein nyt ymmärrä tuota jaottelua enkä sitä miksi ihminen jaottelee muita, eikö se ole Jumalan tehtävä.
Kuten tuossa aiemmin sanoin, on minun Jumalani rakkauden ja armon Jumala.
Hän on opettanut minulle ne arvot, että ihmistä ja inhimillisyyttä tulisi korostaa eikä suinkaan pahuutta ihmisessä.
Onko tämä nyt ihan persoonallisuus kysymys.
Toinen uskovainen tarvitsee tuota "synnintuntoa" ja ahdistuksen tunnetta pysyäkseen Jumalan yhteydessä ja toinen taas rakkauden ja armon tunnetta.
Ehkä on niin, ettei kummankaan "tapa" kokea uskoa ole väärä. Persoonamme muokkaa sen miten haluamme ja alamme toteuttamaan Jeesuksen sanomaa.
Mitkä kohdat Jeesuksen sanomasta tulevat erityisesti esille.
Minä kuuluun niihin kristittyihin, joille tuo "taistelu" hyvän ja pahan välillä on käyty aikoja sitten ja uskon siihen lupaukseen jonka Jumala on antanut minulle eli rakkauden ja armon lupaukseen, pelastukseen.
Minä en käsitä miksi uskovainen ei saisi levätä Jumalan rakkaudessa ja armossa, miksi pitää jatkuvasti taistella ja mitä vastaan.
Jos Jumala on kerran minut pelastanut ja antanut tuon ihanan rakkauden ja armon virrata sisälleni, miksi minun pitäisi joka ikinen päivä uudelleeen ja uudelleen tuntea ahdistavaa synnintuntoa.
Me kukin varmasti toteutamme omalta osaltamme tuota Jeesuksen sanomaa aivan tosissamme ja oikein, olemme vain persoonina niin erilaisia, että koemme jopa tuon Jumalan armon eri tavalla.
Koko kristinuskossa on peruspilarina Jeesus ja Hänen sanomansa.
Sanoma rakastavasta ja armahtavasta Isästä.
Rakkaudesta lähimmäistä ja itseään kohtaan.
Minä henkilökohtaisesti en edes jaksa miettiä missä se paholainen luuraa, sillä olen varma, että Jeesus on voittanut paholaisen ja olen Jeesuksen puolella.
En siis vaivaa omaa itseäni enää noilla paholaisjutuilla.
Koko uskossa ei ole mitään mieltä jos kokoajan pitää olla varuillaan milloin paholainen tulee ja vie minut Jeesuksen yhteydestä.
Jumala ei hylkää ketään, ei sitten millään jos on kerran ottanut armon ja rakkauden vastaan.
Moni heikko mieli (kuten minä) ei oikein jaksa ottaa vastaan noita jatkuvia epäilyjä tuosta paholaisesta.
Sitä on joko uskottava, että Jumala pitää minusta huolen tai sitten vain luovuttava koko jutusta, mutta yksinkertaisesti "pää" ei kestä jos täytyy jatkuvasti olla varpaisillaan.
Minkähänlainen usko oikein on tervettä uskoa.
Lainaan Outi Terhon sanoja;
"Pystyttäkää minulle viiri, te jotka ette pelkää pettyä ihmiseen"
Siunausta sinulle sisar, toivottavasti osaamme rakastaa toisiamme "eriävistä" mielipiteistä huolimatta, sillä se on Jeesuksen sanoma, rakkaus!
Kuitenkin olemme saman Jumalan lapsia, miksi meidän täytyy aina yrittää etsiä sitä pientä epäkohtaa joka ei sovi "minun" uskooni saadaksemme sisaremme pois Jumalan yhteydestä?
Tässä kohtaa puhumme jo suvaitsevaisuudesta.
Kuule "kristitty". Jos olet pumpulissa kasvatettu Kristitty, ja sinuun ei kukaan ole "Syviä" oikein "Syviä" haavoja lyönyt. Niin tottakai sinun ei tarvitse karttaa ketään.
Mutta jos sinuun lyödään haavoja jatkuvasti sentakia että muutamat kristityt ovat mieleltään vikaisia, ja nauttivat toisen lyömisestä, ja eivät kadu, vaan nauravat jos toinen haavoittuu oikein pahasti. Niin kyllä sinäkin kartat sellaisia uskovaisia. Se ei haittaa niinpaljon jos onkin eri näkemykset uskon asioista, silti voi seurustella sellaisen uskovan kanssa, mutta sellaisen joka lyö haavoja haavojen päälle, nauttii siitä, niin sellaisesta minä sanon että
PITÄÄ karttaa, että haavat paranevat, eikä pääse katkeruutta tulemaan.
Olavi
Niin, Niin sanoo Niin.
Mutta kun on uudestisyntyneestä kristitystä kysymys, niin voiko hän pukeutua valkeuden enkeliksi, kun hän on jo kuin valkeuden enkeli,
mutta kateudesta aina sotii vastaan, vaikka sanoo hänelle niin tai näin, sellaista PITÄÄ karttaa.
Olavi
Sä haavoitettu?
ootko sä saanu tulla uskoon?
Liha&henki taistelevat päivittäin; se on uskoontulleen osa!
Ei se ole mitään uutta oppia. Se on ihan raamatullista.
Ei se ole ristiriidassa rakkauden&armon kanssa.
Uskoontulo on armoa. Parannukseen nöyrtyminen on armoa. Suurinta rakkautta on julistaa syntien anteeksiantoa.
Hempeät puheet&haalea usko ei kestä koetusta. Ihmisihailu&ihmiskunnia asettaa ansan.
Ehkä tapani kirjoittaa/puhua ei ole se 'suvaitsevin', mutten tahdo pettää ketään puheillani. Ne kirjoittajat olkoon erikseen ;).
Luterilainen sakramenttioppi on vaativaa, pitää tehdä sitä sun tätä; Jeesus ei vaadi!
Saa tulla syntisenä Jeesuksen luo, ottaa vastaan armo&rakkaus, nöyrtyä parannukseen ja omistaa anteeksianto. Ja Jeesus antaa Pyhän Hengen opettajaksi&Puolustajaksi Saatanan pimeyttä vastaan. Uskova ei halua tehdä syntiä ja Jeesus-nimessä on voima syntiä&saastaisuutta vastaan.
Ei Jeesus tee meistä maailmankansalaisia, vaan Taivastien kulkijoita. Ja harvat ovat jotka uskovat (Jeesukseen). Satatuhatta muuta asiaa houkuttaa ihmistä; sana rististä on edelleen hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta heille, jotka uskovat, se on Jumalan voima.
Nimikristitty Suomi palvelee Jumalaa huulillaan, ja Jeesuksen todistajat tulevat 'lyödyiksi' päivittäin.
Olen kuule saanut tulla uskoon ja oikein tunteen kautta.
Pyhän hengen voimasta.
Tämä on jotenkin minusta vaan kauhean ikävää kun kristityt keskenään eivät voi hyväksyä muiden tapaa eli persoonallisuutta uskoa vaan vaaditaan vaatimalla,
että "hei näin on oikein , muuten olet jossain kadotuksen ja maailman tiellä".
Minä en vain tajua sitä ,miksi pitää koetella koko ajan.
Eikö uskossa ole sekin vaihe kun voi levätä siinä Jumalan rakkaudessa jonka on kokenut.
Minun pelastajani on Jeesus. Se mitä muut "kristityt" sanovat /opettavat on aivan sama, sillä minun opettajani on Jeesus ja pelastukseni sanoma on Jumalan rakkaus.
Mielestäni tämä tällainen keskustelu ei ole kenenkään kannalta enää edistävää eikä johda mihinkään vähiten pelastumiseen.
En ole pyytänyt ihmisihailua enkä ihmiskunniaa, ainoa mitä pyydän, on , että me voisimme rakastaa toisiamme siitä huolimatta että mielipiteemme ei aina ole sama.
Sinä olet todella uskossa, sillä jos puhut jo olevasi taivaan kansalainen tiedän, että elämässäsi ei ole muuta kuin Jeesus ja ajattelet jo niin kuin "taivaassa" ajatellaan.
Itse olen maailmassa elävä kristitty ja kansalaisuuteni on edelleen maailma, mutta olen taivastiellä.
Se on tosiasia , jota en voi sulkea pois, että elän maailmassa ja maailmassa on omat sääntönsä ja tapansa.
Mutta sitä tosiasiaa edes maailman kansalaisuus ei voi viedä pois, että me ihmiset voimme jo tässä elämässä toteuttaa Kristuksen sanomaa rakkaudesta ja armosta.
Jos sanot olevasi taivaan kansalainen alan pikkuhiljaa ymmärtää, tuota sinun ehdottomuuttasi kaikkia asioita ja ihmisiä kohtaan.
Sinulla on siinä tilassa hyvä olla ja en halua edes lähteä "kisaamaan" kanssasi onko sinun valintasi oikea, sillä se on juuri sinulle oikea.
Ainoa mitä pyydän, on , että siinä taivastielläsi näkisit vielä meidän "maailman" ihmistenkin arvon Jumalan silmissä ja voisit suvaita ja rakastaa meitä.Kuten Jeesuskin rakasti.
Ikävää, jos tunnet niin että Jeesuksen todistajia lyödään päivittäin.Itse en haluaisi olla lyömässä, mutta jos olen jotenkin kirjoituksillani loukannut sinua tai muita "kaltaisiasi" pyydän aivan oikeasti anteeksi.
En ole halunnut romuttaa mitenkään tapaanne uskoa.
Ainoa mitä olen yrittänyt sanoa on, että voisitteko silti te "taivaankansalaiset" rakastaa meitä, niin että me myös voisimme tuntea olevamme Jumalalle rakkaita?
Huomaan asenteestasi luterilaisia ja "nimikristittyjä" kohtaan, että olet sitä mieltä,ettei meillä ole osaa Jumalan valtakuntaan.
Valitettavaa sikäli, että uskon Jumalan kuitenkin ja kaikesta huolimatta päästävän luokseen iänkaikkiseen elämään myös meitä "nimikritittyjä", jotka toteutamme, teemmme ja uskomme kuten Jeesus sanoi.
Tämän keskustelun jatkaminen lienee turhaa, sillä olemme jotenkin niin eri aaltopituudella, että en näe mitään järkeä "tapella" asiasta joka on jo kummallekin meille aivan selvä.
Onnea ja siunausta tielläsi witness;)))
Olen keskustellut kanssasi 'kauan', koska olen... huolissani.
Uskovien yhteys on Jeesuksessa - ei meidän tunteissamme tai tavassa uskoa.
Ei uudestisyntynyt ole nimikristitty! Sinä olet Jeesuksen kalliilla verellä ostettu. Et sinä tee kompromisseja synnin kanssa.
Se, miksi kirjoitan enimmäkseen luterilaisuus-palstalla, on evankeliointi-tarkoitus. En ole sitä koskaan salannut. Mielestäni kastepelastukseen turvaava luterilainen tarvitsee pelastuksen Jeesuksessa. En ymmärrä (?), miksi olet sitä vastaan?
Joka on Hengestä syntynyt, iloitsee Jumalan lasten yhteydestä. Se on iloa&rauhaa Pyhässä Hengessä. Se on arkisia oikeuksia/velvollisuuksia.
Me saamme levätä Jeesuksen täytetyssä työssä. Siinä on voitto kaikesta pahasta, eikä Jeesukseen uskovan tarvitse tehdä/tuntea halua syntiin. Se on raamatullista, ei se ole itsensä ylentämistä. Se on Jeesuksen korottamista, että me Häneen uskomme, Hänestä kerskaamme.
Siunausta Jeesuksessa, Sinulle! Olen aina valmis keskustelemaan, en itseni tähden.