kaukopartiot ja

Usein kaukopartiotoiminnan ja partisaanisodan välisenä erona pidetään sitä, että ensin mainitut toimivat keskusjohdon organisoimina ja erityisesti että he käyttivät sotilaallisia tunnuksia ja asepukuja. Lieneekö tämä aivan niinkään? Partisaanithan olivat ainakin Neuvostoliitossa organisoitu osa sodankäyntiä viimeistään vuodesta 1942 alkaen, osa myös käytti asepukuja, ja ilmeisen suuri osa vuoden 1941 partisaaneista oli itse asiassa hajonneiden sotilasosastojen jäseniä.

Suomalaisen kaukopartiotoiminnan kertomuksissa näyttäisi puolestaan olevan ainakin joissakin tapauksissa kyse siviileiksi naamioituneista taistelijoista, kuten tässä kuvauksessa, jossa hämätään vartijoitakin venäjää taitavan partiomiehen toimesta:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/kaukopartio/vihollisen_huoltokeskusta_tuhoam.htm

Samoin kesällä 1942 Stalinin kanavalle tehdyssä iskussa partion jäsenet olivat siviilivarusteissa.

Tässä tarinassa myöskin käytettiin venäjää taitavaa miestä, joka sillä kykeni hämäämään vastapuolta, vaikka sitten suomalaisessa asepuvussa:

"Pöllä puhui myös venäjän kieltä. Eversti Somerton mukaan Pöllä vertaansa hakevalla kylmäverisyydellä kuulusteli partiomatkoilla tavattuja siviilejä ja sotilaita. Hän tekeytyi milloin Puna-armeijassa palvelevaksi virolaiseksi, milloin taisteluharjoituksissa olevaksi sotilaaksi. Pöllä ilmoitti, että suomalainen sotilaspuku oli englantilais-amerikkalaista avustusta."

http://kotinetti.suomi.net/brantberg/Sotasankarit - Mikko Polla.htm

Se ero lienee partisaanien ja kaukopartion välillä on, että kaukopartion kohteet lienevät olleet puhtaan sotilaallisia, tai sellaisina pidettyjä, ja kaikki toiminta myös ylhäältä organisoitua. Joissakin tapauksessa "laittoman taistelijan" tunnusmerkit näyttäisivät täyttyvät, tai ainakin raja partisaanin ja kaukopartion välillä on ajoittain häilyvä. Asiasta tutkimuksia lukeneet voinevat täsmentää, jos olen saanut väärän käsityksen asiasta.
712773
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 71

Vanhimmat

Suuressa kaukopartio-operaatiossa Petrovski Jamin huoltovaraston tuhoamiseksi helmikuussa 1942 näyttäisi myös käytetyn siviilivarusteita, tai sitten venäläiset sotilaat eivät tunnista omaa asepukuaan. Näin operaatioon osallistunut kaukopratiomies kertoo:

"Yllättäen huoltotiellä tuli vastaan toinen venäläinen sotilasporukka heinähakumatkalla suomalaisten kärkijoukon nenän eteen ja kysyi: ” keitä olette ja minne menossa.” Porukan kärjessä oli aina venäjää taitavia suomalaisia, jotka vastasivat: " tsuhnat ovat tehneet iskun selustassa, ja olemme menossa vasta-iskuun" Tähän heinämiehet totesivat, että onnea ja hyvää matkaa. Partion onneksi he pitivät vastaan tulleita venäläisinä."

Äänestä

Tässä täytyy näköjään vähän oikaista näitä ehkä jopa tarkoituksella esitettyjä vääriä käsityksiä ...

Partisaaaneja ei pidä sekoittaa desantteihin, desantit oli armeijan erikoisyksikköjä, eli sissejä, kommandoja miten niitä haluaa itse kukakin kutsua.
Eli desantit oli niitä samoja joukkoja, joita Suomen armeijassa kutsuttiin kaukopartiomiehiksi.

Kysymys on komentosuhteesta, desantit oli sotilaallisen organisaation alaisia, eli jonkun sotilasyhtymän tai esikunnan alaisia, jonka komennossa ne taisteli tarkoin määrättyjen tehtävien perusteella.
Eli ne oli sotilaita.

Partisaanit taas oli puolueen alaisia, puolueella oli oma taistelujärjestö, joka ei ollut minkään sotilaallisen esikunnan alainen, eli partisaanit ei olleet minkään sotilaallisen organisaation osa, vain ja ainoastaan puolueen alaisia.
Partisaanit kävi tavallaan omaa vallankumoussotaansa siinä sivussa, ne itse määritteli itselleen tavoitteet ja tehtävät, tosin ne kyllä saattoivat ottaa toimeksiantoja vastaan muiltakin, esim. sisäministriöltä tai puolustusministeriöltä, joskus jopa armeijan esikunnilta, mutta ne ei olleet niiden alaisia.
Eli ne teki niinkuin itse halusivat, eikä niitä nämä organisaatiot saaneet vastuuseen tekemisistään.

Kaukopartiomiehet oli samanlaisia kuin desantit, eli ne oli aina jonkun esikunnan tai suoraan pääesikunna alaisia, jotka antoivat niille selvät ja suorat käskyt, sekä tehtävät.

Suomessahan suojeluskunnat oli tälläinen oma organisaationsa, armeijan rinnalla, tosin sillä tuskin oli omaa esikuntaa, eli se taisi toimia vain kotipuolessa järjestyksenpidossa, millään puolueella ei Suomessa ollut omaa taisteluosastoa.
Mikäli ei oteta huomioon kiellettyä kommunistista puoluetta ...
Joka taistelikin itseasiassa naapurin leivissä ...

Äänestä
  • Kuten jo tuossa lopuksi totesin, en tunne asiaa riittävästi että kuvittelisinkaan mitenkään olevani erehtymätön asiassa, eikä tarkoituksena ole mikään disinformaatio. Lähinnä käsitykseni partisaaneista, tässä tapauksessa neuvostoliittolaisista, perustuu esim. tähän:

    However, the activity of partisan forces were not centrally coordinated and supplied until spring of 1942. In order to coordinate partisan operations the Central Headquarters of the Partisan Movement as Stavka, headed by Ponomarenko (Chief of Staff) and initially commanded by Kliment Voroshilov, was organized on May 30, 1942. The Staff had its liaison networks in the Military Councils of the Fronts and Armies. The territorial Staffs were subsequently created, dealing with the partisan movement in the respective Soviet Republics and in the occupied provinces of the RSFSR.[7]

    http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_partisans

    Tuossa melkoisen selkeästi annetaan ymmärtää että partisaanit olivat sotilasjohdon kontrollissa, ei puolueen. NL:ssa tietysti puolue ja valtiuo menivät iloisesti sekaisen monessa otteessa, olihan politrukki-systeemi jne.

    Äänestä

  • Lisättäköön tähän nyt vielä, että termistö voi Suomessa olla eri kuin muualla, puhutaanhan tuolla wikissäkin sujuvasti mm. puolalaisista partisaaneista jotka taistelivat pakolaishallituksen nimissä.

    Äänestä

  • noin? kirjoitti:

    Kuten jo tuossa lopuksi totesin, en tunne asiaa riittävästi että kuvittelisinkaan mitenkään olevani erehtymätön asiassa, eikä tarkoituksena ole mikään disinformaatio. Lähinnä käsitykseni partisaaneista, tässä tapauksessa neuvostoliittolaisista, perustuu esim. tähän:

    However, the activity of partisan forces were not centrally coordinated and supplied until spring of 1942. In order to coordinate partisan operations the Central Headquarters of the Partisan Movement as Stavka, headed by Ponomarenko (Chief of Staff) and initially commanded by Kliment Voroshilov, was organized on May 30, 1942. The Staff had its liaison networks in the Military Councils of the Fronts and Armies. The territorial Staffs were subsequently created, dealing with the partisan movement in the respective Soviet Republics and in the occupied provinces of the RSFSR.[7]

    http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_partisans

    Tuossa melkoisen selkeästi annetaan ymmärtää että partisaanit olivat sotilasjohdon kontrollissa, ei puolueen. NL:ssa tietysti puolue ja valtiuo menivät iloisesti sekaisen monessa otteessa, olihan politrukki-systeemi jne.

    Tämä on se nimenomainen ero, mikä on partisaanilla ja desantilla, molempia liikkui Suomen puolella.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    Tämä on se nimenomainen ero, mikä on partisaanilla ja desantilla, molempia liikkui Suomen puolella.

    Siis mikä on se ero, tuossahan juuri totesin partisaanotoiminnan koordinointia? Käytettiinkö termiä desantti ylipäätään muualla kuin Suomessa, täällähän sillä on hyvinkin negatiivinen konnotaatio ja desantteina kai toimi suurelta osin suomalaisia tai suomensukuisia? Toki partisaanillakin on osin melko negatiivinen kaiku Suomessa, syystä ja syyttä, voisi kai sanoa.

    Partisaani sanana ei alkujaan viitannut puolueeseen vaan sotivaan osapuoleen. Nykyisen merkityksensä se on saanut toisen maailmansodan ajoilta. Ja huomattakoon että esimerkiksi Jugoslaviassa partisaanit kävivät koordinoituja kenttätaistelujakin. Eli kuten avauksessakin totesin, raja kaukopartiotoiminnan ja partisaanitoiminnan välillä on häilyvä.

    Äänestä

  • partisaanit,. kirjoitti:

    Lisättäköön tähän nyt vielä, että termistö voi Suomessa olla eri kuin muualla, puhutaanhan tuolla wikissäkin sujuvasti mm. puolalaisista partisaaneista jotka taistelivat pakolaishallituksen nimissä.

    Partisaani oli meidän käsitteissä sotilas jonka ensisijaisena tehtävänä oli surmata naisia, vanhuksia ja imeväisiä. Neuvostotilastojen perusteella he tappoivat 40-50000 saksalaista ja suomalaista sotilasta. Jos tarvetta ilmenee niin voin kaivaa kyseisen neuvostotilastoihin perustuvan 2000-luvulla julkaistun. Sen sijaan nostaisin hattuani neuvostodesanteille jotka jo matkalle lähtiessään tiesivät ettei kiinni jäädessä ole kuin yksi tuomio. Kuolema. Pikkasenhan tuo menee asian syrjään, mutta ainakaan minä en kykene näkemään mitään inhottavampaa meidän sodissa kuin naisia ja lapsia työkseen murhanneet neuvostopartisaanit

    Äänestä

  • selviksi. kirjoitti:

    Partisaani oli meidän käsitteissä sotilas jonka ensisijaisena tehtävänä oli surmata naisia, vanhuksia ja imeväisiä. Neuvostotilastojen perusteella he tappoivat 40-50000 saksalaista ja suomalaista sotilasta. Jos tarvetta ilmenee niin voin kaivaa kyseisen neuvostotilastoihin perustuvan 2000-luvulla julkaistun. Sen sijaan nostaisin hattuani neuvostodesanteille jotka jo matkalle lähtiessään tiesivät ettei kiinni jäädessä ole kuin yksi tuomio. Kuolema. Pikkasenhan tuo menee asian syrjään, mutta ainakaan minä en kykene näkemään mitään inhottavampaa meidän sodissa kuin naisia ja lapsia työkseen murhanneet neuvostopartisaanit

    Partisaani siis meidän käsitteissä ja meidän sodassa, ei välttämättä muualla. Esimerkiksi Jugoslaviassa oli eri tilanne. En avauksessa puhunut Suomea vastaan taistelleista partisaaneista, vaan noin ylipäätään partisaanisodasta sotatyyppinä.

    Saksaa vastaan käydyssä Neuvostoliinon alueella partisaanisodassa ei minusta ole mitään laajalti paheksuttavaa (sotarrikoksia toki sielläkin), nehän taistelivat miehittäjää vastaan. Suomen rintamalla partisaanisodassa tehtiin ilmeisiä sotarikoksia, ja partisaanijoukotkaan eivät ilmeisesti olleet alueellisia.

    Tuo desanttiasia sotkee tässä nyt hieman turhaan. Desantithan olivat monessakin tapauksessa siviiliasuisia vakoojia, tarkoituksena esimerkiksi tiedonhankinta. Ja ne olivat usein suomalaisia kommunisteja. Siten niillä ei ole paljoa yhtymäkohtaa kaukopartiotoimintaan, partisaaneilla noin yleisenä sodankäyntityyppinä mielestäni jo enemmän.

    Sivumennen sanoen vielä, mielenkiintoinen ristiriita jutussasi kun toisaalta sanot partisaanien tappaneen 40-50 000 sotilasta, silti päätehtävänä naisten ja lasten tappaminen. Paljonko niitä sitten meni, 100 000?

    Äänestä

  • vaan. kirjoitti:

    Partisaani siis meidän käsitteissä ja meidän sodassa, ei välttämättä muualla. Esimerkiksi Jugoslaviassa oli eri tilanne. En avauksessa puhunut Suomea vastaan taistelleista partisaaneista, vaan noin ylipäätään partisaanisodasta sotatyyppinä.

    Saksaa vastaan käydyssä Neuvostoliinon alueella partisaanisodassa ei minusta ole mitään laajalti paheksuttavaa (sotarrikoksia toki sielläkin), nehän taistelivat miehittäjää vastaan. Suomen rintamalla partisaanisodassa tehtiin ilmeisiä sotarikoksia, ja partisaanijoukotkaan eivät ilmeisesti olleet alueellisia.

    Tuo desanttiasia sotkee tässä nyt hieman turhaan. Desantithan olivat monessakin tapauksessa siviiliasuisia vakoojia, tarkoituksena esimerkiksi tiedonhankinta. Ja ne olivat usein suomalaisia kommunisteja. Siten niillä ei ole paljoa yhtymäkohtaa kaukopartiotoimintaan, partisaaneilla noin yleisenä sodankäyntityyppinä mielestäni jo enemmän.

    Sivumennen sanoen vielä, mielenkiintoinen ristiriita jutussasi kun toisaalta sanot partisaanien tappaneen 40-50 000 sotilasta, silti päätehtävänä naisten ja lasten tappaminen. Paljonko niitä sitten meni, 100 000?

    Partisaani konsepti on peräisin jo vallakumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan ajoilta. Partisaaneilla tarkoitettiin siviileistä koottuja terroriosastoja, joiden tarkoituksena oli pelotella tietyn seudun asukkaita ja viranomaisia. Toisessa maailmansodassa "puhdasta" partisaanisotaa käytiin lähinnä Puolassa ja Neuvostoliiton länsiosissa, jossa sekä saksalaiset että partisaanit syyllistyivät siviilien joukkomurhiin, saksalaiset tietysti miehittäjinä ja päälle päsmäreinä. Suomen rintamilla toimineet partisaaniosastot olivat puhtaasti terroriyksiköitä, jotka karttoivat sotilaskohteita ja sotilaita aina kun se oli mahdollista, ja keskittyivät rajakylien ja asukkaiden pelotteluun. Suurin saavutus lienee muutaman kuukauden ikäisen vauvan murhaaminen pistimellä. Lapsesta on karmea kuva asiaa käsitelleessä suomalaisessa kirjassa. Partisaanit eivät toimineet täällä omalla maallaan, vaan tulivat rajan yli Suomeen tekemään tuhoretkiään. Aihe on edelleen Venäjällä tulenarka, eivätkä entiset partisaanit ole koskaan tunnustaneet tappaneensa avuttomia siviilejä. He ovat hyökänneet vain sotilaskohteisiin ja kiitettävällä teholla, tuhoten sellaisiakin tukikohtia joita ei ollut edes olemassa. Toiminta oli kuitenkin täysin linjassa Leninin ja Trotskin luoman poliittisen sodan terroriopin kanssa.

    Äänestä

  • vaan. kirjoitti:

    Partisaani siis meidän käsitteissä ja meidän sodassa, ei välttämättä muualla. Esimerkiksi Jugoslaviassa oli eri tilanne. En avauksessa puhunut Suomea vastaan taistelleista partisaaneista, vaan noin ylipäätään partisaanisodasta sotatyyppinä.

    Saksaa vastaan käydyssä Neuvostoliinon alueella partisaanisodassa ei minusta ole mitään laajalti paheksuttavaa (sotarrikoksia toki sielläkin), nehän taistelivat miehittäjää vastaan. Suomen rintamalla partisaanisodassa tehtiin ilmeisiä sotarikoksia, ja partisaanijoukotkaan eivät ilmeisesti olleet alueellisia.

    Tuo desanttiasia sotkee tässä nyt hieman turhaan. Desantithan olivat monessakin tapauksessa siviiliasuisia vakoojia, tarkoituksena esimerkiksi tiedonhankinta. Ja ne olivat usein suomalaisia kommunisteja. Siten niillä ei ole paljoa yhtymäkohtaa kaukopartiotoimintaan, partisaaneilla noin yleisenä sodankäyntityyppinä mielestäni jo enemmän.

    Sivumennen sanoen vielä, mielenkiintoinen ristiriita jutussasi kun toisaalta sanot partisaanien tappaneen 40-50 000 sotilasta, silti päätehtävänä naisten ja lasten tappaminen. Paljonko niitä sitten meni, 100 000?

    Ajoin takaa tuota Neuvostoarkistojen luotettavuutta. Monissa muissa yhteyksissä on vedottu Juri Kilinin työhön suomalaista sotahistoriaa koskien ja nimenomaan vedottu hänen arkistotyöskentelyynsä. Lähinnä tarkoitin tuolla 2000-luvulla julkaistua venäläisperäistä partisaanitoimintaa koskettavaa kirjaa joka perustuu sikäläisiin arkistoihin. Meidän arkistot kertovat reilusta viidestäsadasta surmatusta joista puolet oli naisia ja lapsia. Täysin vilpittömästi kirjoitettu sikäläinen arkistolähteisiin pohjautuva puhuu 40-50000 sotilaasta. Kumpaan soisit minun luottavan.

    Äänestä

  • revolutsija rodina kirjoitti:

    Partisaani konsepti on peräisin jo vallakumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan ajoilta. Partisaaneilla tarkoitettiin siviileistä koottuja terroriosastoja, joiden tarkoituksena oli pelotella tietyn seudun asukkaita ja viranomaisia. Toisessa maailmansodassa "puhdasta" partisaanisotaa käytiin lähinnä Puolassa ja Neuvostoliiton länsiosissa, jossa sekä saksalaiset että partisaanit syyllistyivät siviilien joukkomurhiin, saksalaiset tietysti miehittäjinä ja päälle päsmäreinä. Suomen rintamilla toimineet partisaaniosastot olivat puhtaasti terroriyksiköitä, jotka karttoivat sotilaskohteita ja sotilaita aina kun se oli mahdollista, ja keskittyivät rajakylien ja asukkaiden pelotteluun. Suurin saavutus lienee muutaman kuukauden ikäisen vauvan murhaaminen pistimellä. Lapsesta on karmea kuva asiaa käsitelleessä suomalaisessa kirjassa. Partisaanit eivät toimineet täällä omalla maallaan, vaan tulivat rajan yli Suomeen tekemään tuhoretkiään. Aihe on edelleen Venäjällä tulenarka, eivätkä entiset partisaanit ole koskaan tunnustaneet tappaneensa avuttomia siviilejä. He ovat hyökänneet vain sotilaskohteisiin ja kiitettävällä teholla, tuhoten sellaisiakin tukikohtia joita ei ollut edes olemassa. Toiminta oli kuitenkin täysin linjassa Leninin ja Trotskin luoman poliittisen sodan terroriopin kanssa.

    Riippuu mitä vallankumousta ja sisällissotaa tarkoitat, Ranskan vallankumous olisi oikeahko ajankohta partisaanikäsitteen muotoutumiselle. Lähinnä sillä siis tarkoitettiin paikallisista asukkaista koottuja pieniä yksiköitä.

    Partisaaneja on ihan tuoreeltaankin syytetty sotarikoksista entisen Neuvostoliiton alueella, Liettuassa muun muassa.

    Äänestä

  • ilmaisuissa. kirjoitti:

    Ajoin takaa tuota Neuvostoarkistojen luotettavuutta. Monissa muissa yhteyksissä on vedottu Juri Kilinin työhön suomalaista sotahistoriaa koskien ja nimenomaan vedottu hänen arkistotyöskentelyynsä. Lähinnä tarkoitin tuolla 2000-luvulla julkaistua venäläisperäistä partisaanitoimintaa koskettavaa kirjaa joka perustuu sikäläisiin arkistoihin. Meidän arkistot kertovat reilusta viidestäsadasta surmatusta joista puolet oli naisia ja lapsia. Täysin vilpittömästi kirjoitettu sikäläinen arkistolähteisiin pohjautuva puhuu 40-50000 sotilaasta. Kumpaan soisit minun luottavan.

    Enpä voi oikein neuvoa antaa kumpaan pitäisi luottaa, kun en kumpaakaan lähdettä riittävän hyvin tunne. Mutta esittämäsi luvut puhuisivat sen puolesta että pääasiassa partisaanien kohteena olivat sotilaat.

    Äänestä

  • sanoa. kirjoitti:

    Enpä voi oikein neuvoa antaa kumpaan pitäisi luottaa, kun en kumpaakaan lähdettä riittävän hyvin tunne. Mutta esittämäsi luvut puhuisivat sen puolesta että pääasiassa partisaanien kohteena olivat sotilaat.

    Kummalla meilläö on käsityskyvyssä vikaa.Neuvostoarkistot puhuvat 50000 surmasta. Suomalaiset 500:sta. Missä olettaisit virheen olleen.

    Äänestä

  • kysyä. kirjoitti:

    Kummalla meilläö on käsityskyvyssä vikaa.Neuvostoarkistot puhuvat 50000 surmasta. Suomalaiset 500:sta. Missä olettaisit virheen olleen.

    Ainakin sinun esittämäsi tiedon mukaan tuo NL lähde kertoo 40-50 000 suomalaisesta JA saksalaisesta.

    Äänestä

  • kysyä. kirjoitti:

    Kummalla meilläö on käsityskyvyssä vikaa.Neuvostoarkistot puhuvat 50000 surmasta. Suomalaiset 500:sta. Missä olettaisit virheen olleen.

    Täällä muuten puhutaan vajaasta 200 siviiliuhrista, iskuja kaikkiaan oli reilu 40:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_partisaani-iskut_Suomeen

    Äänestä

  • kysyä. kirjoitti:

    Kummalla meilläö on käsityskyvyssä vikaa.Neuvostoarkistot puhuvat 50000 surmasta. Suomalaiset 500:sta. Missä olettaisit virheen olleen.

    Alla mainitussa teoksessa väitetään viralliseksi surmattujen määräksi 14 000.

    Stepakov, Kononov, Petrov, Frolov, Kaivola: Partisaaneja, desantteja, sissejä - rintaman molemmilla puolilla. Alkuperäisteos KOMANDOS; Moskova 8/2004 Eksmo- kustannusliike. Suomeksi 2005. ISBN 952 - 5617 - 00 - 9 (Hipputeos Oy H:ki)

    Aiheesta keskustelua englanniksi täällä, sekä kaukopartion että partisaanien osalta:

    http://www.randi.org/forumlive/showthread.php?p=1366690

    Äänestä

  • "partisaanit" riehuivat käytännössä kokonaan Suomen maaperällä ei siis miehitetyllä alueella, eli partisaani on väärä nimitys näille henkilöille. Nykyään heitä kutsuttaisiin terroristeiksi, mitä he ilmanmuuta ovatkin. Tarkoitus oli järjrettömällä siivilien murhaamisella ja raiskaamisella herättää kauhua. Itse rinnastan nämä Suomen alueella terroritekoja tehneet yksinkertaisesti rikollisiksi, jotka vieläkin voitaisiin tuomita kansainvälisisissä tuomioistuimissa, kuten natsirikolliset.

    Äänestä

  • roistoja. kirjoitti:

    "partisaanit" riehuivat käytännössä kokonaan Suomen maaperällä ei siis miehitetyllä alueella, eli partisaani on väärä nimitys näille henkilöille. Nykyään heitä kutsuttaisiin terroristeiksi, mitä he ilmanmuuta ovatkin. Tarkoitus oli järjrettömällä siivilien murhaamisella ja raiskaamisella herättää kauhua. Itse rinnastan nämä Suomen alueella terroritekoja tehneet yksinkertaisesti rikollisiksi, jotka vieläkin voitaisiin tuomita kansainvälisisissä tuomioistuimissa, kuten natsirikolliset.

    Nimitykset sinällään ovat yhdentekeviä. Kyse on sotarikoksesta, kuten on suomalaisten kaukopartiomiesten väitetyssä sairaalan hävittämisessäkin Petrovskij Jamissa 1942.

    Äänestä

  • Desantti on yleisnimitys (ransk. descend=laskeutua) kohteelleen jollakin välineellä kuljetettavasta sotilaasta.Puna-armeija käytti sitä paitsi laskuvarjomiehistä myös esim. panssarivaunun päällä tai aluksilla kuljetettavista sotilaista.Suomessa käytettiin desantti-nimikettä NL:n laskuvarjoilla pudotettamista tiedustelijoista, tuholaisista ja vakoilijoista.

    Partisaanit taas olivat oman esikuntansa alaisia, lähinnä Saksan SS:ään verrattavia puoluejoukkoja, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan.

    Suojeluskunnat olivat oma vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestönsä esikuntineen. Johdossa oli yliesikunta ja ylipäällikkö. Suojeluskunnat muodostivat Talvisodasa kotijoukot koulutuskeskuksineen.Sodan alussa ne yhdistettiin puolustusvoimien aluejärjestelmään, jolloin organisaatio oli samalla järjestö ja sotilassviranomainen. Suojeluskuntapiirien esikunnat olivat samalla sotilaspiirien esikuntia.
    Ne vastasivat mm. kotiseudun puolustuksesta kuten desanttijahdista ja ilmasuojelusta sekä avustivat poliisia ja muita viranomaisia.

    Kaukopartiomiehet organisoitiin Päämajsn alaiseksi Erillispataljoona 4:ksi. Sen komppaniat huolehtivat rintamanosillaan partiotoiminnasta.Kyseesssä olivat siis erikoiskoulutetut ja varustetut sotilaat. Heidän leimaamisensa sotarikollisiksi on yhtä mieletöntä kuin monet muutkin tämän palstan mustamaalaukset.

    Äänestä

  • kohdalleen kirjoitti:

    Desantti on yleisnimitys (ransk. descend=laskeutua) kohteelleen jollakin välineellä kuljetettavasta sotilaasta.Puna-armeija käytti sitä paitsi laskuvarjomiehistä myös esim. panssarivaunun päällä tai aluksilla kuljetettavista sotilaista.Suomessa käytettiin desantti-nimikettä NL:n laskuvarjoilla pudotettamista tiedustelijoista, tuholaisista ja vakoilijoista.

    Partisaanit taas olivat oman esikuntansa alaisia, lähinnä Saksan SS:ään verrattavia puoluejoukkoja, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan.

    Suojeluskunnat olivat oma vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestönsä esikuntineen. Johdossa oli yliesikunta ja ylipäällikkö. Suojeluskunnat muodostivat Talvisodasa kotijoukot koulutuskeskuksineen.Sodan alussa ne yhdistettiin puolustusvoimien aluejärjestelmään, jolloin organisaatio oli samalla järjestö ja sotilassviranomainen. Suojeluskuntapiirien esikunnat olivat samalla sotilaspiirien esikuntia.
    Ne vastasivat mm. kotiseudun puolustuksesta kuten desanttijahdista ja ilmasuojelusta sekä avustivat poliisia ja muita viranomaisia.

    Kaukopartiomiehet organisoitiin Päämajsn alaiseksi Erillispataljoona 4:ksi. Sen komppaniat huolehtivat rintamanosillaan partiotoiminnasta.Kyseesssä olivat siis erikoiskoulutetut ja varustetut sotilaat. Heidän leimaamisensa sotarikollisiksi on yhtä mieletöntä kuin monet muutkin tämän palstan mustamaalaukset.

    Sotarikollisiksi leimaamisessa ei ole mitään mieletöntä silloin kun ja jos sotarikoksia on tapahtunut. Tämä koskee niin partisaaneja, desantteja, Waffen-SS:ää, Wehrmachtia kuin kaukopartiomiehiäkin. Eri asia sitten on, tuleeko yksittäisten toimien perusteella leimata kokonaisuudet sotarikollisiksi ja organisaation jäsenet lähtökohtaisesti sotarikollisiksi. Mielestäni niin ei tule tehdä minkään kohdalla, vaan asiat tutkia yksitellen.

    Kaukopartioitten toimista vaan ei näyttöä juuri ole, muutamaa väitettyä siviilien tappamista lukuun ottamatta, joissa niissäkin näyttö melkoisen hatara, johtuen jo mm. aineiston puutteesta kun osaston asiakirjat tuhottiin sodan lopussa.

    Äänestä

  • kohdalleen kirjoitti:

    Desantti on yleisnimitys (ransk. descend=laskeutua) kohteelleen jollakin välineellä kuljetettavasta sotilaasta.Puna-armeija käytti sitä paitsi laskuvarjomiehistä myös esim. panssarivaunun päällä tai aluksilla kuljetettavista sotilaista.Suomessa käytettiin desantti-nimikettä NL:n laskuvarjoilla pudotettamista tiedustelijoista, tuholaisista ja vakoilijoista.

    Partisaanit taas olivat oman esikuntansa alaisia, lähinnä Saksan SS:ään verrattavia puoluejoukkoja, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan.

    Suojeluskunnat olivat oma vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestönsä esikuntineen. Johdossa oli yliesikunta ja ylipäällikkö. Suojeluskunnat muodostivat Talvisodasa kotijoukot koulutuskeskuksineen.Sodan alussa ne yhdistettiin puolustusvoimien aluejärjestelmään, jolloin organisaatio oli samalla järjestö ja sotilassviranomainen. Suojeluskuntapiirien esikunnat olivat samalla sotilaspiirien esikuntia.
    Ne vastasivat mm. kotiseudun puolustuksesta kuten desanttijahdista ja ilmasuojelusta sekä avustivat poliisia ja muita viranomaisia.

    Kaukopartiomiehet organisoitiin Päämajsn alaiseksi Erillispataljoona 4:ksi. Sen komppaniat huolehtivat rintamanosillaan partiotoiminnasta.Kyseesssä olivat siis erikoiskoulutetut ja varustetut sotilaat. Heidän leimaamisensa sotarikollisiksi on yhtä mieletöntä kuin monet muutkin tämän palstan mustamaalaukset.

    voi olla hyvin pitkälle samaa mieltä. Talvisodassa Laatokan-Karjalassa esiintyi desanttipataljoonia ja jopa yksi prikaati. Nämä olivat venäläisen mittapuun mukaan valioyksiköitä ja nimenomaan kokoonpantu laskuvarjosotilaista.

    Äänestä

  • kohdalleen kirjoitti:

    Desantti on yleisnimitys (ransk. descend=laskeutua) kohteelleen jollakin välineellä kuljetettavasta sotilaasta.Puna-armeija käytti sitä paitsi laskuvarjomiehistä myös esim. panssarivaunun päällä tai aluksilla kuljetettavista sotilaista.Suomessa käytettiin desantti-nimikettä NL:n laskuvarjoilla pudotettamista tiedustelijoista, tuholaisista ja vakoilijoista.

    Partisaanit taas olivat oman esikuntansa alaisia, lähinnä Saksan SS:ään verrattavia puoluejoukkoja, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan.

    Suojeluskunnat olivat oma vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestönsä esikuntineen. Johdossa oli yliesikunta ja ylipäällikkö. Suojeluskunnat muodostivat Talvisodasa kotijoukot koulutuskeskuksineen.Sodan alussa ne yhdistettiin puolustusvoimien aluejärjestelmään, jolloin organisaatio oli samalla järjestö ja sotilassviranomainen. Suojeluskuntapiirien esikunnat olivat samalla sotilaspiirien esikuntia.
    Ne vastasivat mm. kotiseudun puolustuksesta kuten desanttijahdista ja ilmasuojelusta sekä avustivat poliisia ja muita viranomaisia.

    Kaukopartiomiehet organisoitiin Päämajsn alaiseksi Erillispataljoona 4:ksi. Sen komppaniat huolehtivat rintamanosillaan partiotoiminnasta.Kyseesssä olivat siis erikoiskoulutetut ja varustetut sotilaat. Heidän leimaamisensa sotarikollisiksi on yhtä mieletöntä kuin monet muutkin tämän palstan mustamaalaukset.

    "Partisaanit taas olivat oman esikuntansa alaisia, lähinnä Saksan SS:ään verrattavia puoluejoukkoja, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan."

    Vertaus SS:ään on suhteellisen osuva mielestäni. Partisaanijoukkoja muodostettiin Neuvostoliitossa puolueen määäräyksellä, mutta myöhemmin joukot alistettiin enempi vähempi onnistuneesti vakinaisen armeijan alaisuuteen, partisaaniliikkeen pääesikunta oli vakinaisen armeijan alainen. Käytännössä siis keväästä 1942 eteenpäin, huolimatta puoluearmeija luonteestaan, partisaanit olivat osa vakinaista armeijaa.

    Äänestä

  • sotarikoksia. kirjoitti:

    Sotarikollisiksi leimaamisessa ei ole mitään mieletöntä silloin kun ja jos sotarikoksia on tapahtunut. Tämä koskee niin partisaaneja, desantteja, Waffen-SS:ää, Wehrmachtia kuin kaukopartiomiehiäkin. Eri asia sitten on, tuleeko yksittäisten toimien perusteella leimata kokonaisuudet sotarikollisiksi ja organisaation jäsenet lähtökohtaisesti sotarikollisiksi. Mielestäni niin ei tule tehdä minkään kohdalla, vaan asiat tutkia yksitellen.

    Kaukopartioitten toimista vaan ei näyttöä juuri ole, muutamaa väitettyä siviilien tappamista lukuun ottamatta, joissa niissäkin näyttö melkoisen hatara, johtuen jo mm. aineiston puutteesta kun osaston asiakirjat tuhottiin sodan lopussa.

    Sulla on nyt taas nää kuviot pikkusen sekasin. Päämajan kaukopartiot olivat sotilastiedustelua etupäässä ja niitä vastaan Neuvostoliitto asetti NKVDn erikoisjoukkoja, eli ei puna-armeijan joukkoja. Periaatteessa kaukopartiomiehet siis näitä sisäisen turvallisuuden joukkoja surmatessaan surmasivat siviilejä, niinkö? Neukku partisaanien kaikki kohteet Suomessa olivat etupäässä siviilikohteita jo alkajaisiksi. Ne oli siis valittu maaleiksi jo siellä pääkallopaikalla, siis koko toiminta oli kohdistettu siviileihin. Eli neuvostopartisaanien koko toiminta Suomen rintamilla oli jo lähtökodiltaan sotarikos. Suomalaisten sissien vihollisen puolella tekemistä "sotarikoksista" tunnetuin taitaa olla sotasairaalan tuhominen Mai Gubassa tai siellä toisessa mestassa jota en nyt muista (Petrovski??Jam tai sinne päin). Mutta siinä sivussa tuhottiin kokonainen vihollisen sotilashuoltokeskus, eli periaatteessa tämä oli sotatoimen ohessa tullut collateral damage niin ku jenkit nykysin sanois. Varmaan neukut tykkäs et oli muitakin, mutta vähiin ne jäi jos vertaa neuvostopartisaanien touhuihin joissa tapettiin lähes yksinomaan siviilejä ja lapsia etenkin, jos kiinni saatiin.

    Äänestä

  • argumentyji i faktyji kirjoitti:

    Sulla on nyt taas nää kuviot pikkusen sekasin. Päämajan kaukopartiot olivat sotilastiedustelua etupäässä ja niitä vastaan Neuvostoliitto asetti NKVDn erikoisjoukkoja, eli ei puna-armeijan joukkoja. Periaatteessa kaukopartiomiehet siis näitä sisäisen turvallisuuden joukkoja surmatessaan surmasivat siviilejä, niinkö? Neukku partisaanien kaikki kohteet Suomessa olivat etupäässä siviilikohteita jo alkajaisiksi. Ne oli siis valittu maaleiksi jo siellä pääkallopaikalla, siis koko toiminta oli kohdistettu siviileihin. Eli neuvostopartisaanien koko toiminta Suomen rintamilla oli jo lähtökodiltaan sotarikos. Suomalaisten sissien vihollisen puolella tekemistä "sotarikoksista" tunnetuin taitaa olla sotasairaalan tuhominen Mai Gubassa tai siellä toisessa mestassa jota en nyt muista (Petrovski??Jam tai sinne päin). Mutta siinä sivussa tuhottiin kokonainen vihollisen sotilashuoltokeskus, eli periaatteessa tämä oli sotatoimen ohessa tullut collateral damage niin ku jenkit nykysin sanois. Varmaan neukut tykkäs et oli muitakin, mutta vähiin ne jäi jos vertaa neuvostopartisaanien touhuihin joissa tapettiin lähes yksinomaan siviilejä ja lapsia etenkin, jos kiinni saatiin.

    Jos haluat niitä keskenään vertailla, siitä vaan. Partisaanien siviiliuhreja oli tiettävästi vajaa 200, kaukopartimiesten siviiliuhreista ei ole tietoa. Sairaalan tuhoaminen, sikäli kun se on selkeästi merkitty, ei mene mihinkään collateral damagen piiriin vaan on selkeä sotarikos. Mistä muuten päättelet että partisaanien kohteet oli valittu jossain "pääkallonpaikalla", kenen toimesta siis, mikä lienee lähteesi?

    Tässä esimerkki partisaanien iskusta sotilaskohteeseen:

    "Ensimmäisiä havaintoja partisaanitoiminnasta Ilomantsissa tekivät 985. Ilmasuojelukomppanian partiot jo vuoden 1944 heinäkuun alkupäivinä. Varsinainen taistelutoiminta suomalaisten joukkojen selustassa alkoi 13.07.1944 Kuolismaa ja Salmijärven välisellä tiellä, lähellä Kuuttivaaraa. Ylläkkö oli tuhoisa, sillä siinä menetettiin 25 pioneeria haavoittuneina ja kaatuneina autoineen."

    http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/partisaani.htm

    Äänestä

  • argumentyji i faktyji kirjoitti:

    Sulla on nyt taas nää kuviot pikkusen sekasin. Päämajan kaukopartiot olivat sotilastiedustelua etupäässä ja niitä vastaan Neuvostoliitto asetti NKVDn erikoisjoukkoja, eli ei puna-armeijan joukkoja. Periaatteessa kaukopartiomiehet siis näitä sisäisen turvallisuuden joukkoja surmatessaan surmasivat siviilejä, niinkö? Neukku partisaanien kaikki kohteet Suomessa olivat etupäässä siviilikohteita jo alkajaisiksi. Ne oli siis valittu maaleiksi jo siellä pääkallopaikalla, siis koko toiminta oli kohdistettu siviileihin. Eli neuvostopartisaanien koko toiminta Suomen rintamilla oli jo lähtökodiltaan sotarikos. Suomalaisten sissien vihollisen puolella tekemistä "sotarikoksista" tunnetuin taitaa olla sotasairaalan tuhominen Mai Gubassa tai siellä toisessa mestassa jota en nyt muista (Petrovski??Jam tai sinne päin). Mutta siinä sivussa tuhottiin kokonainen vihollisen sotilashuoltokeskus, eli periaatteessa tämä oli sotatoimen ohessa tullut collateral damage niin ku jenkit nykysin sanois. Varmaan neukut tykkäs et oli muitakin, mutta vähiin ne jäi jos vertaa neuvostopartisaanien touhuihin joissa tapettiin lähes yksinomaan siviilejä ja lapsia etenkin, jos kiinni saatiin.

    Onkohan tämäkin useita siviiliuhreja vaatinut partisaani-isku sitten vaan sitä kollateraalia, autoahan kuljetti sotamies ja mukana oli aseistettu sotilasvirkamies sekä vielä lisäksi yksi sotamies?

    http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/media/download_gallery/Lieksan lehti 17.11.1967 - Kohtalokas lakkareissu Patvinsuolle.pdf

    Lisäksi alueella liikkui sotilaskuljetuksia:

    "Myöhemmin nimittäin saatiin kuulla, että parin päässä saman tien varrella Erkkalan mäen kohdalla oli ollut toinen partisaanijoukko väijyksissä ja surmasi siellä sotilaita kuljettaneesta autosta 12 sotilasta."

    Äänestä

  • osuva. kirjoitti:

    "Partisaanit taas olivat oman esikuntansa alaisia, lähinnä Saksan SS:ään verrattavia puoluejoukkoja, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan."

    Vertaus SS:ään on suhteellisen osuva mielestäni. Partisaanijoukkoja muodostettiin Neuvostoliitossa puolueen määäräyksellä, mutta myöhemmin joukot alistettiin enempi vähempi onnistuneesti vakinaisen armeijan alaisuuteen, partisaaniliikkeen pääesikunta oli vakinaisen armeijan alainen. Käytännössä siis keväästä 1942 eteenpäin, huolimatta puoluearmeija luonteestaan, partisaanit olivat osa vakinaista armeijaa.

    Minulla ei nyt tässä ole tarkistuslähdettä, mutta olen juuri lukenut partisaaniliikkeen historiaa. En muista, että liike olisi alistettu puna- armeijalle. Voi olla, että Stavka koordinoi 1942 alaken entistä tarkemmin toimintoja, mutta kyllä partisaaniesikunta oli suoraan puoluejohdon alainen. Partissanit ewivät siis kuuluneet puna-armeijaan.Toinen juttu on, että liike ei suinkaan alkanut siviiliväestöstä, vaan puoluorganisazatiosta ja hajalla lyötyjen joukkojen sotilaista sekä karkureista.Siviili tulivat mukaan vasta saksalaisten aloitettua järjettömät tuhotoimensa.

    Äänestä

  • kohdalleen kirjoitti:

    Desantti on yleisnimitys (ransk. descend=laskeutua) kohteelleen jollakin välineellä kuljetettavasta sotilaasta.Puna-armeija käytti sitä paitsi laskuvarjomiehistä myös esim. panssarivaunun päällä tai aluksilla kuljetettavista sotilaista.Suomessa käytettiin desantti-nimikettä NL:n laskuvarjoilla pudotettamista tiedustelijoista, tuholaisista ja vakoilijoista.

    Partisaanit taas olivat oman esikuntansa alaisia, lähinnä Saksan SS:ään verrattavia puoluejoukkoja, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan.

    Suojeluskunnat olivat oma vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestönsä esikuntineen. Johdossa oli yliesikunta ja ylipäällikkö. Suojeluskunnat muodostivat Talvisodasa kotijoukot koulutuskeskuksineen.Sodan alussa ne yhdistettiin puolustusvoimien aluejärjestelmään, jolloin organisaatio oli samalla järjestö ja sotilassviranomainen. Suojeluskuntapiirien esikunnat olivat samalla sotilaspiirien esikuntia.
    Ne vastasivat mm. kotiseudun puolustuksesta kuten desanttijahdista ja ilmasuojelusta sekä avustivat poliisia ja muita viranomaisia.

    Kaukopartiomiehet organisoitiin Päämajsn alaiseksi Erillispataljoona 4:ksi. Sen komppaniat huolehtivat rintamanosillaan partiotoiminnasta.Kyseesssä olivat siis erikoiskoulutetut ja varustetut sotilaat. Heidän leimaamisensa sotarikollisiksi on yhtä mieletöntä kuin monet muutkin tämän palstan mustamaalaukset.

    No tässähän se onkin täsmennettynä, mitä tarkoitin, eli desantit oli armeijan joukkoja ja partsaanit puolueen alaisia.

    Äänestä

  • ilmaisuissa. kirjoitti:

    Ajoin takaa tuota Neuvostoarkistojen luotettavuutta. Monissa muissa yhteyksissä on vedottu Juri Kilinin työhön suomalaista sotahistoriaa koskien ja nimenomaan vedottu hänen arkistotyöskentelyynsä. Lähinnä tarkoitin tuolla 2000-luvulla julkaistua venäläisperäistä partisaanitoimintaa koskettavaa kirjaa joka perustuu sikäläisiin arkistoihin. Meidän arkistot kertovat reilusta viidestäsadasta surmatusta joista puolet oli naisia ja lapsia. Täysin vilpittömästi kirjoitettu sikäläinen arkistolähteisiin pohjautuva puhuu 40-50000 sotilaasta. Kumpaan soisit minun luottavan.

    Syy on aivan yksinkertainen. Ne perustuvat partisaaniosastojen ja -esikuntien ilmoituksiin.Ne olivat erityisen valheellisia. Mm. on tuhottu varuskuntia joita ei ole koskaan ollutkaan. Neuvostosystemmi oli sellainen, että annettu tehtävä oli aina ilmoitettava suoriteuksi korkojen kanssa, muuten hukka peri. Siksi siviilikylä ilmoitettiin tuhotuksi suomalais-saksalaiseksi varuskunnaksi. Sellaisia ei ylipäänsä edes ollut, vaan joukot toimivat erillään.Kun ilmoituksia ei kukaan pystynyt tarkistamaan, ne välitettiin eteenpäin sellaisinaan.Partisaaneista tehtiin suuria sankareita, kun he periaatteessa olivat puhtaita terroristeja.Tämä koskee siis ainakin Suomen rintamaa, joskin sielläkin tuhottiin myös joitakin sotilaskohteita.

    Äänestä

  • mikä? kirjoitti:

    Siis mikä on se ero, tuossahan juuri totesin partisaanotoiminnan koordinointia? Käytettiinkö termiä desantti ylipäätään muualla kuin Suomessa, täällähän sillä on hyvinkin negatiivinen konnotaatio ja desantteina kai toimi suurelta osin suomalaisia tai suomensukuisia? Toki partisaanillakin on osin melko negatiivinen kaiku Suomessa, syystä ja syyttä, voisi kai sanoa.

    Partisaani sanana ei alkujaan viitannut puolueeseen vaan sotivaan osapuoleen. Nykyisen merkityksensä se on saanut toisen maailmansodan ajoilta. Ja huomattakoon että esimerkiksi Jugoslaviassa partisaanit kävivät koordinoituja kenttätaistelujakin. Eli kuten avauksessakin totesin, raja kaukopartiotoiminnan ja partisaanitoiminnan välillä on häilyvä.

    No se ero on se, että partisaanit on puolueen alaisia ( kommunistinen puolue ) ja desantit armeijan alaisia, koulutettuja erikoismiehiä. ( puna-armeija ).

    Kyse on kai Venäjällä jonkinverran myös siitä, että vainoharhaiset kommunistijohtajat, kuten Stalin, pelkäsivät tulevansa esim. armeija syrjäyttämiksi, joten ne perustivat tämän "partisaani-armeijan" puna-armeijan rinnalle ja pitivät huolen siitä, ettei se ole missään vaiheessa puolustusministeriön komennossa tai hallinnassa, se oli vain kommunistisen puolueen omassa komennossa.

    Äänestä

  • johtosuhteet oikein? kirjoitti:

    Minulla ei nyt tässä ole tarkistuslähdettä, mutta olen juuri lukenut partisaaniliikkeen historiaa. En muista, että liike olisi alistettu puna- armeijalle. Voi olla, että Stavka koordinoi 1942 alaken entistä tarkemmin toimintoja, mutta kyllä partisaaniesikunta oli suoraan puoluejohdon alainen. Partissanit ewivät siis kuuluneet puna-armeijaan.Toinen juttu on, että liike ei suinkaan alkanut siviiliväestöstä, vaan puoluorganisazatiosta ja hajalla lyötyjen joukkojen sotilaista sekä karkureista.Siviili tulivat mukaan vasta saksalaisten aloitettua järjettömät tuhotoimensa.

    Ja puoluejohto oli yhtä kuin Stalin, ylipäällikkö?

    Äänestä

  • valehtelevat kirjoitti:

    Syy on aivan yksinkertainen. Ne perustuvat partisaaniosastojen ja -esikuntien ilmoituksiin.Ne olivat erityisen valheellisia. Mm. on tuhottu varuskuntia joita ei ole koskaan ollutkaan. Neuvostosystemmi oli sellainen, että annettu tehtävä oli aina ilmoitettava suoriteuksi korkojen kanssa, muuten hukka peri. Siksi siviilikylä ilmoitettiin tuhotuksi suomalais-saksalaiseksi varuskunnaksi. Sellaisia ei ylipäänsä edes ollut, vaan joukot toimivat erillään.Kun ilmoituksia ei kukaan pystynyt tarkistamaan, ne välitettiin eteenpäin sellaisinaan.Partisaaneista tehtiin suuria sankareita, kun he periaatteessa olivat puhtaita terroristeja.Tämä koskee siis ainakin Suomen rintamaa, joskin sielläkin tuhottiin myös joitakin sotilaskohteita.

    Mihinkäs suomalaisten kaukopartioidenkaan toimista tiedot muuhun perustuvat kuin joukkojen ilmoituksiin? No, on se toki partisaanien osalta todettu, että ilmoitukset eivät useinkaan olleet totuudenmukaisia.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    No se ero on se, että partisaanit on puolueen alaisia ( kommunistinen puolue ) ja desantit armeijan alaisia, koulutettuja erikoismiehiä. ( puna-armeija ).

    Kyse on kai Venäjällä jonkinverran myös siitä, että vainoharhaiset kommunistijohtajat, kuten Stalin, pelkäsivät tulevansa esim. armeija syrjäyttämiksi, joten ne perustivat tämän "partisaani-armeijan" puna-armeijan rinnalle ja pitivät huolen siitä, ettei se ole missään vaiheessa puolustusministeriön komennossa tai hallinnassa, se oli vain kommunistisen puolueen omassa komennossa.

    Ja miten ne siis eroavat esimerkiksi Waffen-SS:stä? Pointtihan oli alussa lähinnä se, että myös partisaanit olivat keskitetyn johdon alaisia, ja mitä ilmeisimmin myös operationaalisesti kytköksissä vakinaiseen armeijaan. Alkuperäinen teema partisaanien ja kaukopartion toimintatapojen eroista näkyy hukkuneen desanttehin sun muihin.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    No se ero on se, että partisaanit on puolueen alaisia ( kommunistinen puolue ) ja desantit armeijan alaisia, koulutettuja erikoismiehiä. ( puna-armeija ).

    Kyse on kai Venäjällä jonkinverran myös siitä, että vainoharhaiset kommunistijohtajat, kuten Stalin, pelkäsivät tulevansa esim. armeija syrjäyttämiksi, joten ne perustivat tämän "partisaani-armeijan" puna-armeijan rinnalle ja pitivät huolen siitä, ettei se ole missään vaiheessa puolustusministeriön komennossa tai hallinnassa, se oli vain kommunistisen puolueen omassa komennossa.

    saksalaisten etenemisen seurauksena rintaman selustassa, selustaanhan jäi miljoonia venäläisiä jotka joutuivat vuosiksi erilleen omista joukoistaan ja johdostaan. Suuri osa eli yhteistyössä saksalaisten kanssa yrittäen pitää normaaleja yhteiskunnalle tyypillisiä rakenteita yllä, osa järjestäytyi partisaaniliikkeisiin ja sabotaasien tekoihin. Sodan jälkeen alkoi pidätykset niitä kohtaan jotka olivat olleet yhteistyössä saksalaisten kanssa. Kannattaa lukea Aleksandr Solženitsynin teoksia.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Solženitsyn

    http://koti.mbnet.fi/atlas/filmi/tausta/leirisaaristo.htm

    Äänestä

  • damage? kirjoitti:

    Onkohan tämäkin useita siviiliuhreja vaatinut partisaani-isku sitten vaan sitä kollateraalia, autoahan kuljetti sotamies ja mukana oli aseistettu sotilasvirkamies sekä vielä lisäksi yksi sotamies?

    http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/media/download_gallery/Lieksan lehti 17.11.1967 - Kohtalokas lakkareissu Patvinsuolle.pdf

    Lisäksi alueella liikkui sotilaskuljetuksia:

    "Myöhemmin nimittäin saatiin kuulla, että parin päässä saman tien varrella Erkkalan mäen kohdalla oli ollut toinen partisaanijoukko väijyksissä ja surmasi siellä sotilaita kuljettaneesta autosta 12 sotilasta."

    Selkeesti siviilikohteisiin tehdyt iskut mm. rajaseudun kyliin ja maatiloille, on selkeitä sotarikoksia. Sotilaskohteisiin tehdyt eivät ole. Sen takia partisaanit itkee vieläkin, et Pelkosenniemellä vai missä se oli se yhden perheen joukkomurha, missä se vauvakin tapetiin pistimellä parin muun sylilapsen sekaan, oli sotilastukikohta. Lukekaa niitten satuja ja tarinoita niin tajuutte. Joka paikka missä ne riehui oli olevinaan sotilastukikohta niiden jutuissa. Jos selkeesti sotilaskohteeseen hyökätään, esim. huoltotukikohtaan jossa on myös sotilassairaala (jota ei oltu muuten merkattu mitenkään)ja se menee päreiks, ni nykytermein se on collateral damage. Neukuthan ei koskaan kunnioittanu Geneven sopimusta. 1980-luvulla NATO-sotaharjoituksissa tarkkailijoina olleet neukku-upseerit nauroivat kun sairaalat oli merkattu isolla valkoisella ympyrällä, jossa oli iso punanen risti. Kun he huomauttivat et tohon on helppo sihdata ohjus tai pommi, vastaus sairaaloiden asemasta Genevan sopimuksessa yllätti heput tyystin. Niille oli opetettu koko ajan, että antaa paukkua vaan. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, et partisaanien iskut Suomessa oli sotarikoksia enimmäkseen. Ani harvoin ne kävi sotilaitten kimppuun, jollei ollu ylivoima jne.

    Äänestä

  • pointtisi. kirjoitti:

    Jos haluat niitä keskenään vertailla, siitä vaan. Partisaanien siviiliuhreja oli tiettävästi vajaa 200, kaukopartimiesten siviiliuhreista ei ole tietoa. Sairaalan tuhoaminen, sikäli kun se on selkeästi merkitty, ei mene mihinkään collateral damagen piiriin vaan on selkeä sotarikos. Mistä muuten päättelet että partisaanien kohteet oli valittu jossain "pääkallonpaikalla", kenen toimesta siis, mikä lienee lähteesi?

    Tässä esimerkki partisaanien iskusta sotilaskohteeseen:

    "Ensimmäisiä havaintoja partisaanitoiminnasta Ilomantsissa tekivät 985. Ilmasuojelukomppanian partiot jo vuoden 1944 heinäkuun alkupäivinä. Varsinainen taistelutoiminta suomalaisten joukkojen selustassa alkoi 13.07.1944 Kuolismaa ja Salmijärven välisellä tiellä, lähellä Kuuttivaaraa. Ylläkkö oli tuhoisa, sillä siinä menetettiin 25 pioneeria haavoittuneina ja kaatuneina autoineen."

    http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/partisaani.htm

    Ihan sulle tiedoks, partisaanitoimintaa johtivat nimenomaan Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja sen virkailijat, sekä turvallisuuselimet, kuten NKVD. Partisaanit olivat olennainen osa poliittisen sodan doktriinia, jonka Lenin, Troksi ja kumppanit olivat kehittäneet jo vallankumouksen aikana. TSEKAn ensimmäiset terrorijoukot Pietarissa miehitettiin vankiloista haetuilla rikollisilla, jotka olivat syyllistyneet murhiin. Nämä sitten "hyökkäsi vät" puolueen antamiin kohteisiin, esim. tunnettujen porvareiden koteihin jne. Toisen maailmansodan aikana partisaanien tehtävä oli herättää kauhua vihollisessa ja sitä tukevissa siviileissä. Neuvostoliiton länsiosissa partisaanit syyllistyivät myäs joukkomurhiin, kidutuksiin ja vastaaviin, joskin pienemmässä mitassa kuin saksalaismiehittäjä. Suomessa partisaanit toimivat yleensä vieraalla maalla, eli Suomessa, mutta tavoite oli sama. Terrorisoida kaikin mahdollisin keinoin siviilejä ja murtaa vihollisen taistelutahto äärimmäistä väkivaltaa käyttäen. Paras esimerkki on muutaman kuukauden ikäisen vauvan murhaaminen pistimellä kotitalon pihalle. Muitakin lapsia murhattiin. Suomalaiset kaukopartiot olivat päämajan alaisia tiedustelujoukkoja, joiden ensisijainen tavoite oli välttää taistelukosketusta. Ymmärettävää, kun kotiin saattoi olla 200km. Heidän toiminnastaan ei tiedetä kaikkea, mutta se tiedetään, ettei tavoite ollut siviilien terrorisointi, kuten neuvostopartisaaneilla oli ollut koko neuvostovaltion alusta asti. Tässä on sulle se pääkallopaikka ja se ohjeistus minkä mukaan Suomeenkin hyökänneet partisaanit toimi.

    Äänestä

  • kunet unnutuntevanasiaa kirjoitti:

    Ihan sulle tiedoks, partisaanitoimintaa johtivat nimenomaan Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja sen virkailijat, sekä turvallisuuselimet, kuten NKVD. Partisaanit olivat olennainen osa poliittisen sodan doktriinia, jonka Lenin, Troksi ja kumppanit olivat kehittäneet jo vallankumouksen aikana. TSEKAn ensimmäiset terrorijoukot Pietarissa miehitettiin vankiloista haetuilla rikollisilla, jotka olivat syyllistyneet murhiin. Nämä sitten "hyökkäsi vät" puolueen antamiin kohteisiin, esim. tunnettujen porvareiden koteihin jne. Toisen maailmansodan aikana partisaanien tehtävä oli herättää kauhua vihollisessa ja sitä tukevissa siviileissä. Neuvostoliiton länsiosissa partisaanit syyllistyivät myäs joukkomurhiin, kidutuksiin ja vastaaviin, joskin pienemmässä mitassa kuin saksalaismiehittäjä. Suomessa partisaanit toimivat yleensä vieraalla maalla, eli Suomessa, mutta tavoite oli sama. Terrorisoida kaikin mahdollisin keinoin siviilejä ja murtaa vihollisen taistelutahto äärimmäistä väkivaltaa käyttäen. Paras esimerkki on muutaman kuukauden ikäisen vauvan murhaaminen pistimellä kotitalon pihalle. Muitakin lapsia murhattiin. Suomalaiset kaukopartiot olivat päämajan alaisia tiedustelujoukkoja, joiden ensisijainen tavoite oli välttää taistelukosketusta. Ymmärettävää, kun kotiin saattoi olla 200km. Heidän toiminnastaan ei tiedetä kaikkea, mutta se tiedetään, ettei tavoite ollut siviilien terrorisointi, kuten neuvostopartisaaneilla oli ollut koko neuvostovaltion alusta asti. Tässä on sulle se pääkallopaikka ja se ohjeistus minkä mukaan Suomeenkin hyökänneet partisaanit toimi.

    Ei asiasi siitä toistamalla muutu.

    Äänestä

  • damages at war kirjoitti:

    Selkeesti siviilikohteisiin tehdyt iskut mm. rajaseudun kyliin ja maatiloille, on selkeitä sotarikoksia. Sotilaskohteisiin tehdyt eivät ole. Sen takia partisaanit itkee vieläkin, et Pelkosenniemellä vai missä se oli se yhden perheen joukkomurha, missä se vauvakin tapetiin pistimellä parin muun sylilapsen sekaan, oli sotilastukikohta. Lukekaa niitten satuja ja tarinoita niin tajuutte. Joka paikka missä ne riehui oli olevinaan sotilastukikohta niiden jutuissa. Jos selkeesti sotilaskohteeseen hyökätään, esim. huoltotukikohtaan jossa on myös sotilassairaala (jota ei oltu muuten merkattu mitenkään)ja se menee päreiks, ni nykytermein se on collateral damage. Neukuthan ei koskaan kunnioittanu Geneven sopimusta. 1980-luvulla NATO-sotaharjoituksissa tarkkailijoina olleet neukku-upseerit nauroivat kun sairaalat oli merkattu isolla valkoisella ympyrällä, jossa oli iso punanen risti. Kun he huomauttivat et tohon on helppo sihdata ohjus tai pommi, vastaus sairaaloiden asemasta Genevan sopimuksessa yllätti heput tyystin. Niille oli opetettu koko ajan, että antaa paukkua vaan. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, et partisaanien iskut Suomessa oli sotarikoksia enimmäkseen. Ani harvoin ne kävi sotilaitten kimppuun, jollei ollu ylivoima jne.

    Joopati joo, turha kai olikaan olettaa mitään objektiivisuutta näissä jutuissa, se kun on saivartelua...

    Äänestä

  • mutta,, kirjoitti:

    Mihinkäs suomalaisten kaukopartioidenkaan toimista tiedot muuhun perustuvat kuin joukkojen ilmoituksiin? No, on se toki partisaanien osalta todettu, että ilmoitukset eivät useinkaan olleet totuudenmukaisia.

    Sodan jälkeen Neuvostoliitto vaati suomalaisia sotarikollisia tuomittaviksi ja erikseen kaukopartiomiehiä. Neuvostoliitto väitti heidän syyllistyneen sotarikoksiin. Kun sitten piti esittää todisteet, homma kuivui kasaan. Omat tutkimukset osoittivat ettei aineksia ollut. Asekätkentä jupakassa saatiin sitten napattua muutamia kaukopartiomiehiä. Neuvostoliitto kuvitteli, että kaukopartiot olivat suomalainen vastine partisaaniyksiköille ja että terrori oli heidänkin perustoimintaansa. Kun sitten etsittiin sopivia tapauksia sotarikosoikeudenkäyntejä varten, neukuillekin selvisi ettei asia ollutkaan niin ja juttu unohdettiin siltä osin. Neukuthan vaativat Törniäkin sotarikoksista oikeuteen, kun tämä oli tuhonnut 300 miehen saattueen. Valitettavasti suomalaiset eivät tehneet niin ohjelmallisesti pahaa kuin naapuri, joten sellaisia oikeudenkäyntejä ei saatu aikaiseksi, vaikka aikomus oli.

    Äänestä

  • mutta,, kirjoitti:

    Mihinkäs suomalaisten kaukopartioidenkaan toimista tiedot muuhun perustuvat kuin joukkojen ilmoituksiin? No, on se toki partisaanien osalta todettu, että ilmoitukset eivät useinkaan olleet totuudenmukaisia.

    esimerkiksi lento- ja radiotiedustelulla sekä sotavankikuulusteulilla.Tietysti tiedot saattoivat silti jäädä puuutteellisiksi.Ero on siinä, että neuvostosysteemi pakotti järjestelmälliseen valehteluun ja uskotteli sen olevan totta.Suomalaiset saattoivat tietysti jättää jotakin kertomatta tai kaunistella asioita.Siinä tuskin on ihmettelemistä.Sotakirjallisuuden kaukopartiouroteot ovat enimmäkseen puhdastta mielikuvitusta silloinkin kun ne perustuvat tositapahtumiin.

    Äänestä

  • ei parane. kirjoitti:

    Ei asiasi siitä toistamalla muutu.

    No mikä sua sitten asiassa hiertää??

    Äänestä

  • hai. kirjoitti:

    Joopati joo, turha kai olikaan olettaa mitään objektiivisuutta näissä jutuissa, se kun on saivartelua...

    No mikäs tossa ei pitäny paikkaansa tai oli subjektiivista? Sun mielestä on varmaan objektiivista seurailla neuvostoviranomaisten linjaa ja selittää, että partisaanit oli urhoollisia patriootteja, kun ne oli todellisuudessa raukkamaisia puolueen murhaajia, jotka vältti sotilaskohteita viimeiseen asti.

    Äänestä

  • wtfiwwtgt kirjoitti:

    No mikäs tossa ei pitäny paikkaansa tai oli subjektiivista? Sun mielestä on varmaan objektiivista seurailla neuvostoviranomaisten linjaa ja selittää, että partisaanit oli urhoollisia patriootteja, kun ne oli todellisuudessa raukkamaisia puolueen murhaajia, jotka vältti sotilaskohteita viimeiseen asti.

    No objektiivista on se, että asioita tarkastellaan samoilla kriteereillä, ja että totean partisaanien tehneen sotarikoksia, ja myös suomalaisten sairaalan poltto on sellainen, mikäli sairaala oli selkeästi merkitty. Collateral damageen vetoaminen on asian peittelyä, yhtä hyvin voidaan sitten turvautua partisaanien toimissa siihen termiin, kuten jo esitin, mutta se olisi absurdia ja totuuden vääristelyä.

    Äänestä

  • organisatorinen. kirjoitti:

    Ja miten ne siis eroavat esimerkiksi Waffen-SS:stä? Pointtihan oli alussa lähinnä se, että myös partisaanit olivat keskitetyn johdon alaisia, ja mitä ilmeisimmin myös operationaalisesti kytköksissä vakinaiseen armeijaan. Alkuperäinen teema partisaanien ja kaukopartion toimintatapojen eroista näkyy hukkuneen desanttehin sun muihin.

    No ei ihan niinkään, sillä desantit oli se ryhmä, jota pitäisi verrata kaukopartiomiehiin.

    Partsaanit kävi omaa sotaansa, omien tavoitteiden mukaisesti, omilla menetelmillä ja olivat vastuussa vain omalle sodanjohdolle.

    Tässä tulee sellainen ristiriita, eli geneven sopmuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaan, sotatoimialueen tapahtumista ja rikoksista on aina vastuussa sotatoimialueen komentaja.
    Desantit ja kaukopartiomiehet on esikuntien alaisuudessa, eli sotatoimialueen komentajan seurannassa ja ne joutuu raportoimaan toiminnastaan näille esikunnille.

    Partisaanien kanssa ei ole näin, sotatoimialueen komentaja on periaatteessa myös niiden toiminnasta rikosoikeudellisesti vastuussa, mikäli ei kykene osoittamaan, että ne on toimineet käskyjen tai lain vastaisesti, mutta kun ne ei ole sen komentajan käskyvallassa.

    Toisaalta, komentaja ei aina edes tiedä, mikä on se käsky tai tehtävä, mikä partisaaneille on annettu, eli valvominen siltäkin osalta ontuu.

    Äänestä

  • wtfiwwtg kirjoitti:

    No mikä sua sitten asiassa hiertää??

    Pointteja on tässä ketjussa ollut useampikin, mutta tässä sivujuonteessa lähinnä se, että sotarikos on sotarikos, joukko-osastosta tai kansallisuudesta riippumatta.

    Äänestä

  • siis. kirjoitti:

    Pointteja on tässä ketjussa ollut useampikin, mutta tässä sivujuonteessa lähinnä se, että sotarikos on sotarikos, joukko-osastosta tai kansallisuudesta riippumatta.

    Toki on näin, mutta ei pidä unohtaa, että partisaanijoukkojen tavoitteena oli terrori, toisin kuin kaukopartio-osastoilla.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    No ei ihan niinkään, sillä desantit oli se ryhmä, jota pitäisi verrata kaukopartiomiehiin.

    Partsaanit kävi omaa sotaansa, omien tavoitteiden mukaisesti, omilla menetelmillä ja olivat vastuussa vain omalle sodanjohdolle.

    Tässä tulee sellainen ristiriita, eli geneven sopmuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaan, sotatoimialueen tapahtumista ja rikoksista on aina vastuussa sotatoimialueen komentaja.
    Desantit ja kaukopartiomiehet on esikuntien alaisuudessa, eli sotatoimialueen komentajan seurannassa ja ne joutuu raportoimaan toiminnastaan näille esikunnille.

    Partisaanien kanssa ei ole näin, sotatoimialueen komentaja on periaatteessa myös niiden toiminnasta rikosoikeudellisesti vastuussa, mikäli ei kykene osoittamaan, että ne on toimineet käskyjen tai lain vastaisesti, mutta kun ne ei ole sen komentajan käskyvallassa.

    Toisaalta, komentaja ei aina edes tiedä, mikä on se käsky tai tehtävä, mikä partisaaneille on annettu, eli valvominen siltäkin osalta ontuu.

    Väitteesi pitänee paikkansa vuoden 1941 operaatioissa, ei myöhemmin. Kuten todettu, partisaanit toimivat Stavkan koordinoimina vuodesta 1942, ja 1943 itseasiassa partisaaniprikaatien ja muidenkin yksiköiden komentajia korvattiin puna-armeijan upseereilla.

    Desantteihin vertaaminen mielestäni ontuu, sillä desantit lienevät ainakin Suomessa toimineet lähinnä siviiliasuisina vakoojina, ei suoranaisissa sotilastehtävissä.

    Mitä tulee sitten Geneven sopimukseen, partisaaneja koskee sitten alkuvaiheen osalta muut kuin sotilassäädökset, sillä sellaista tilannettahan ei ole, jossa sopimus lakkaisi jonkun kohdalla toimimasta.

    Äänestä

  • Vaka Vanha kirjoitti:

    No ei ihan niinkään, sillä desantit oli se ryhmä, jota pitäisi verrata kaukopartiomiehiin.

    Partsaanit kävi omaa sotaansa, omien tavoitteiden mukaisesti, omilla menetelmillä ja olivat vastuussa vain omalle sodanjohdolle.

    Tässä tulee sellainen ristiriita, eli geneven sopmuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaan, sotatoimialueen tapahtumista ja rikoksista on aina vastuussa sotatoimialueen komentaja.
    Desantit ja kaukopartiomiehet on esikuntien alaisuudessa, eli sotatoimialueen komentajan seurannassa ja ne joutuu raportoimaan toiminnastaan näille esikunnille.

    Partisaanien kanssa ei ole näin, sotatoimialueen komentaja on periaatteessa myös niiden toiminnasta rikosoikeudellisesti vastuussa, mikäli ei kykene osoittamaan, että ne on toimineet käskyjen tai lain vastaisesti, mutta kun ne ei ole sen komentajan käskyvallassa.

    Toisaalta, komentaja ei aina edes tiedä, mikä on se käsky tai tehtävä, mikä partisaaneille on annettu, eli valvominen siltäkin osalta ontuu.

    Olikos Juri Andropov jo tässä vaiheessa NKVDn ja puolueen nokkamiehenä Karjalassa vai oliko se myöhemmin? Jos oli, niin sehän se oli johtamassa partisaaneja.

    Äänestä

  • wtfiwwtg kirjoitti:

    Toki on näin, mutta ei pidä unohtaa, että partisaanijoukkojen tavoitteena oli terrori, toisin kuin kaukopartio-osastoilla.

    Mistä sinä sen tavoitteen todennat, pelkästään toimien perusteella vai miten, sitähän minä tässä kysyin ja en ole vieläkään kunnon vastausta saanut. Onko olemassa joku käsky tai määräys siitä, vai toimivatko ryhmät siviilejä tappaessaan omin päin?

    Äänestä

  • mites se menikään kirjoitti:

    Olikos Juri Andropov jo tässä vaiheessa NKVDn ja puolueen nokkamiehenä Karjalassa vai oliko se myöhemmin? Jos oli, niin sehän se oli johtamassa partisaaneja.

    Niin se oli. Juri Andropov oli koko ajan Karjalan rintaman partisaaniesikunnan johtaja. Hän suunnitteli toiminnan linjat ja antoi ohjeet partisaaniosastoille. Hän oli myös tietoinen siviiliväestön surmaamisesta, mutta sehän oli tarkoituskin suomalaisten moraalin heikentämiseksi.

    Äänestä

  • miten? kirjoitti:

    Mistä sinä sen tavoitteen todennat, pelkästään toimien perusteella vai miten, sitähän minä tässä kysyin ja en ole vieläkään kunnon vastausta saanut. Onko olemassa joku käsky tai määräys siitä, vai toimivatko ryhmät siviilejä tappaessaan omin päin?

    yleensä. Silloin tuli välttää kaikkea taistelutoimintaa. Mitään lupaa tai ohjetta siviilien surmaamiseen ei tietenkään ollut. Hätätapauksissa toimittiin tietysti tilanteen mukaan oman hengen pelastamiseksi. Joskus katsotiin välttämättömäksi ottaa kiinni siviili tietojen saamiseksi. Tällainen saatettiin joskus surmata. Entäs sitten? Montako siviiliä neuvostojoukot surmasivat pommituksilla ja partisaani-iskuilla. Kaukopartioilla ei ollut tappotehtäviä kuin erikseen määrättyjen sotilaskohteiden tuhoamisessa.

    Vuosikymmneten jälkeen on muuten aivan turha hurskastella, onko jossain kaukopartio-operaatiossa surmattu jokunen siviili tai ei. Sota oli sotaa. Siinä tehtiin sellaista, mikä oli siinä tilantessa välttämätöntä, vaikka ei ehkä moraalisesti aina kaikkein kauneinta ja kestävintä. suomalaisten toimintaan ei kuitenkaan järjestelmälliset rikokset kuuluneet niin paljon kuin se näiden palstojen mustamaalaajia harmittaakin.

    Äänestä

  • tiedustelutehtävä kirjoitti:

    yleensä. Silloin tuli välttää kaikkea taistelutoimintaa. Mitään lupaa tai ohjetta siviilien surmaamiseen ei tietenkään ollut. Hätätapauksissa toimittiin tietysti tilanteen mukaan oman hengen pelastamiseksi. Joskus katsotiin välttämättömäksi ottaa kiinni siviili tietojen saamiseksi. Tällainen saatettiin joskus surmata. Entäs sitten? Montako siviiliä neuvostojoukot surmasivat pommituksilla ja partisaani-iskuilla. Kaukopartioilla ei ollut tappotehtäviä kuin erikseen määrättyjen sotilaskohteiden tuhoamisessa.

    Vuosikymmneten jälkeen on muuten aivan turha hurskastella, onko jossain kaukopartio-operaatiossa surmattu jokunen siviili tai ei. Sota oli sotaa. Siinä tehtiin sellaista, mikä oli siinä tilantessa välttämätöntä, vaikka ei ehkä moraalisesti aina kaikkein kauneinta ja kestävintä. suomalaisten toimintaan ei kuitenkaan järjestelmälliset rikokset kuuluneet niin paljon kuin se näiden palstojen mustamaalaajia harmittaakin.

    No miksi sitten hurskastelet partisaanien tekosilla? Onko sinulla esittää se siviilien tappokäsky tai lupa siihen partisaanien osalta?

    Mutta kaikkiaan, juurikin noin, vielä kun esität jotain tukea väitteillesi partisaaneista:

    "Vuosikymmneten jälkeen on muuten aivan turha hurskastella, onko jossain kaukopartio-operaatiossa surmattu jokunen siviili tai ei. Sota oli sotaa. Siinä tehtiin sellaista, mikä oli siinä tilantessa välttämätöntä, vaikka ei ehkä moraalisesti aina kaikkein kauneinta ja kestävintä."

    Äänestä

  • jaa. kirjoitti:

    No miksi sitten hurskastelet partisaanien tekosilla? Onko sinulla esittää se siviilien tappokäsky tai lupa siihen partisaanien osalta?

    Mutta kaikkiaan, juurikin noin, vielä kun esität jotain tukea väitteillesi partisaaneista:

    "Vuosikymmneten jälkeen on muuten aivan turha hurskastella, onko jossain kaukopartio-operaatiossa surmattu jokunen siviili tai ei. Sota oli sotaa. Siinä tehtiin sellaista, mikä oli siinä tilantessa välttämätöntä, vaikka ei ehkä moraalisesti aina kaikkein kauneinta ja kestävintä."

    Jos poika osaisit lukea, niin voisit lukea Leninin, Trotskin, Stalinin ja kummpaneiden kirjoituksia sodasta ja terrorista. Niissä teksteissä kerrotaan sunkinlaiselles puupäälle mistä poliittisessa sodankäynnissä on kyse ja mitä se sisältää. Siihen kuuluu olennaisena osana terrori. Partisaanit olivat terrorijoukkoja, aivan kuten ss-joukotkin, ja aivan kuten ss-joukot, nekin olivat puolueen ohjauksessa. Mielikuva sankarillisesta vastarintataistelijasta on peräisin sodan alkuajoilta, jolloin NLn länsiosissa piileksivät sotilaat ja siviilit muodostivat partisaaniyksiköitään. Myöhemmin NLn korkein sodanjohto otti partisaanitoiminnan johtaakseen. Suomen rintamalla toimeitten partisaantiyksiköiden toiminta oli hyvin tehotonta ja suuntautui pääasiassa siviilikohteisiin (2/3 suhteessa). Jopa partisaanitoiminnan johto oli tyytymätöntä näiden partisaanien toimintaan. Mukana oli myös huomattava määrä rikollisia (10-19%). Ei ole mitään hurskastelun tarvetta mulla.

    Äänestä

  • the truth is out there kirjoitti:

    Jos poika osaisit lukea, niin voisit lukea Leninin, Trotskin, Stalinin ja kummpaneiden kirjoituksia sodasta ja terrorista. Niissä teksteissä kerrotaan sunkinlaiselles puupäälle mistä poliittisessa sodankäynnissä on kyse ja mitä se sisältää. Siihen kuuluu olennaisena osana terrori. Partisaanit olivat terrorijoukkoja, aivan kuten ss-joukotkin, ja aivan kuten ss-joukot, nekin olivat puolueen ohjauksessa. Mielikuva sankarillisesta vastarintataistelijasta on peräisin sodan alkuajoilta, jolloin NLn länsiosissa piileksivät sotilaat ja siviilit muodostivat partisaaniyksiköitään. Myöhemmin NLn korkein sodanjohto otti partisaanitoiminnan johtaakseen. Suomen rintamalla toimeitten partisaantiyksiköiden toiminta oli hyvin tehotonta ja suuntautui pääasiassa siviilikohteisiin (2/3 suhteessa). Jopa partisaanitoiminnan johto oli tyytymätöntä näiden partisaanien toimintaan. Mukana oli myös huomattava määrä rikollisia (10-19%). Ei ole mitään hurskastelun tarvetta mulla.

    Tiedän vallan hyvin mitä esimerkiksi Trotski kirjoitti terrorista luokkasodan välineenä mm. vuosisadan alkupuolella teoksessaan Terrorismista. Mutta mitä sitten, oletatko siis rivitaistelijan pitäneen Trotskin teosta povitaskussaan ja taisteluoppaanaan, vai annettiinko vai eikö annettu käskyjä iskeä siviilikohteisiin? Ihan simppeli kysymys, johon sinä vastaamisen sijaan vetoat kaikkeen mahdolliseen Leninistä Staliniin ja säestät sitä vielä solvauksilla. Tätä "keskustelua" on ilmeisen turha jatkaa, koska aihe on sinulle ilmeisesti turhan herkka. Joten tämä tästä minun osaltani.

    Äänestä

  • vastauksen sijaan. kirjoitti:

    Tiedän vallan hyvin mitä esimerkiksi Trotski kirjoitti terrorista luokkasodan välineenä mm. vuosisadan alkupuolella teoksessaan Terrorismista. Mutta mitä sitten, oletatko siis rivitaistelijan pitäneen Trotskin teosta povitaskussaan ja taisteluoppaanaan, vai annettiinko vai eikö annettu käskyjä iskeä siviilikohteisiin? Ihan simppeli kysymys, johon sinä vastaamisen sijaan vetoat kaikkeen mahdolliseen Leninistä Staliniin ja säestät sitä vielä solvauksilla. Tätä "keskustelua" on ilmeisen turha jatkaa, koska aihe on sinulle ilmeisesti turhan herkka. Joten tämä tästä minun osaltani.

    No tulihan se sieltä! En tietenkään kuvittele, että partisaaneilla olisi ollut tuo taskussaan, mutta kuvitteletko sinä, etteivät partisaanitoimintaa ohjanneet tahot, mm. toveri Stalin, toimineet puolueen viitoittamalla tiellä? Tottakai heidän näkemyksensä luokkavihollisista, imperialisteista ja fasistisista valkobandiiteista heijastui partisaaniosastojen ohjeistukseen ja käskyihin. En nyt ulkoa muista milloin toveri Stalin piti puheen, jossa nimenomaan kehoitti partisaaneja olemaan täysin armottomia vihollisia kohtaan. Ja sitähän he olivat. Aihe on minulle sinänsä täysin neutraali, mutta sen tosiasian kieltäminen, että partisaanitoiminta oli terroritoimintaa, kieltämättä kiehauttaa. Myös se väite, että kaukopartioiden toiminta olisi jotenkin rinnastettavissa noihin roskajoukkoihin. Mutta sehän on minun ongelmani.

    Äänestä

  • terrorisotaa kirjoitti:

    No tulihan se sieltä! En tietenkään kuvittele, että partisaaneilla olisi ollut tuo taskussaan, mutta kuvitteletko sinä, etteivät partisaanitoimintaa ohjanneet tahot, mm. toveri Stalin, toimineet puolueen viitoittamalla tiellä? Tottakai heidän näkemyksensä luokkavihollisista, imperialisteista ja fasistisista valkobandiiteista heijastui partisaaniosastojen ohjeistukseen ja käskyihin. En nyt ulkoa muista milloin toveri Stalin piti puheen, jossa nimenomaan kehoitti partisaaneja olemaan täysin armottomia vihollisia kohtaan. Ja sitähän he olivat. Aihe on minulle sinänsä täysin neutraali, mutta sen tosiasian kieltäminen, että partisaanitoiminta oli terroritoimintaa, kieltämättä kiehauttaa. Myös se väite, että kaukopartioiden toiminta olisi jotenkin rinnastettavissa noihin roskajoukkoihin. Mutta sehän on minun ongelmani.

    Miksi partisaanit eivät sitten kertoneet näistä toimista raporteissaan, jos se kerran oli ihan virallinen, Stalinin sanelema politiikka?

    Äänestä

ttä partisaanit olivat aika sekalaista proukkaa, joka vaihteli sotilaista tappajiin. Mitenkään kauhian organisoitua tuo ei ollut, eli näitä sotarikoksiakin voidaan pitää lähinnä yksittäisten sekoboltsien tekosina, johon ei oltu annettu käskyjä ylhäältä päin.

Äänestä
  • Neuvostopartisaanien tärkein tehtävä oli "synnyttää pelkoa ja kauhua" vihollisissa. Sitä Lenin tarkoitti poliittisella terrorilla. Sitä mahnolaiset ja muut harjoittivat, myös myöhemmin nämä Suomessa sylilapsia murhanneet sankarit.

    Äänestä

Liettuan uusnatsit vaativat syytetutkimusta Liettuan juutalaisten anti-natsien ja vastarintataistelijoiden sodanaikaisesta toiminnasta. Liettuan valtionsyyttäjän syytetutkimus on johtanut vastasyytöksiin, että tämä pieni ’täikansa’ (Himmler) yrittää väärentää toisen maailmansodan historiaa.

Kiista koskee maan valtionsyyttäjän käynnistämiä tutkimuksia siitä, ovatko entiset partisaanit - henkilöt, jotka säästyivät Holocaustilta ja kansanmurhalta – tehneet itse sotarikoksia.

- ”Reopening Lithuania's old wounds”, kirjoittaa BBC:n toimittaja Tim Whewell.

... http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/crossing_continents/7508375.stm

Me tiedämme historian kirjoistamme, että natsit murhasivat maailmansodan vuosina satoja tuhansia Baltian juutalaisia, sotavankeja ja näiden maiden omiakin kansalaisia. Mutta useimmat meistä eivät ole varmaankaan tienneet, että 20 000 - 30 000 juutalaista taisteli natseja vastaan jutalaispartisaaneina. Nämä juutalaiset olivat vastuussa tuhansien panssaroitujen saattueiden räjäyttämisestä ja natsien sotakoneiston tuhoamisesta lukemattomin eri keinoin.

Liettuan partisaanit – ilmeisen autenttinen (!?) video:

http://www.youtube.com/watch?v=s8qOkAp4HUU

Äänestä
  • tai olla luulevinaan. Ehdottomasti pahinta mitä ihminen itselleen tekee on pitää kanssaihmistä yksinkertaisena.

    Äänestä

ketä kiinnostaa Hannes Kolehmaisen valmennusohjelma. Vähän kyllä ihmetyttää, että miten Hannes ja kummppanit pystyivät sellaisiin suorituksiin kuin pystyivät. Paavo Nurmi ja Hannes eivät tienneet aikaeron aiheeuttamista ongelmista mitään. Silti he menestyivät erinomaisesti Yhdysvalloissa.

Suomalaiset huippuurheilijat ennen sotia olivat suomalaisen kansanliikkeen tässä tapauksessa urheiluliikkeen tuotteita. Ilman kansan innostusta ei olisi ollut Paavo Nurmen kaltaisia juoksijoita.

Äänestä
  • potassa?

    Äänestä

neuvostopartisaanien uhrauksista maailman rauhan ja demokratian hyväksi. Vai onko hälytetty koolle ylimääräiset kesäpäivät, kun mustamaalauksen aiheet tuntuvat totaalisesti loppuneen? Samoista on luettu jo kyllästyksiin asti.

Äänestä
  • Jos sinua kyllästyttää, siirry seuraavaan ketjuun.

    Äänestä

Nykyään kaukopartio miehiä / naisia voisi kutsua terroristeiksi. Muta eihän ne sellaisia olleet eihän
Voi tätä hienostelua sanoilla.

Äänestä
  • itsellesi kaukopartiomiehne ja terroristin ero.Se on sekä käsitteellinen että toiminnallinen.

    Äänestä

  • Nyt meni sitten kaikki puurot ja vellit sekasin. Kaukopartioissa ei ollut yhtä ainoaa naista, mutta partisaaneissa oli paljonkin mm. komsomolskeja jne. Partisaanien yksi annettu tehtävä oli: siviilikeskusten tuhoaminen mahdollisuuksien mukaan. Eli puhtaasti terroria. Siis partisaaneja voisi kutsua terroristeiksi. Partisaanit olivat myös poliittisesti ohjattuja puolueen joukkoja, jotka kävivät poliittista sotaa. Kaukopartiot olivat päämajan alaisen sotilastiedustelun joukkoja, jotka pyrkivät välttämään taisteluita ja iskivät vain sotilaskohteisiin. Pikkuisen kannattaa lukea ennen kuin pistää noin rankkoja vitsejä tänne.

    Äänestä

  • o tempora o mores kirjoitti:

    Nyt meni sitten kaikki puurot ja vellit sekasin. Kaukopartioissa ei ollut yhtä ainoaa naista, mutta partisaaneissa oli paljonkin mm. komsomolskeja jne. Partisaanien yksi annettu tehtävä oli: siviilikeskusten tuhoaminen mahdollisuuksien mukaan. Eli puhtaasti terroria. Siis partisaaneja voisi kutsua terroristeiksi. Partisaanit olivat myös poliittisesti ohjattuja puolueen joukkoja, jotka kävivät poliittista sotaa. Kaukopartiot olivat päämajan alaisen sotilastiedustelun joukkoja, jotka pyrkivät välttämään taisteluita ja iskivät vain sotilaskohteisiin. Pikkuisen kannattaa lukea ennen kuin pistää noin rankkoja vitsejä tänne.

    "Partisaanien yksi annettu tehtävä oli: siviilikeskusten tuhoaminen mahdollisuuksien mukaan."

    Roskaa. Partisaanien tehtävänä oli tuhota sotilaallista infraa. Senpä takia heidän raporttinsakin kertovat menestyksekkäistä "varuskuntien" tuhoamisista, kun siis oikeasti oli isketty pienen kenttävartion suojaamaan asutukseen.

    Vaikka kovasti tunnut muuta luulevan, ei edes neukkujen mielestä muutaman kymmenen suomalaisen siviilin tappaminen ollut niin suuri asia sotamenestyksen kannalta että sellaiseen murhatyöhön olisi pitänyt ryhtyä. Sen sijaan miehittäjien kanssa toimivia kollaboraattoreita vastaan käytiin varmasti myös tuollaista sotaa (siis omia kansalaisia vastaan).

    Äänestä

  • nyt menee yli kirjoitti:

    "Partisaanien yksi annettu tehtävä oli: siviilikeskusten tuhoaminen mahdollisuuksien mukaan."

    Roskaa. Partisaanien tehtävänä oli tuhota sotilaallista infraa. Senpä takia heidän raporttinsakin kertovat menestyksekkäistä "varuskuntien" tuhoamisista, kun siis oikeasti oli isketty pienen kenttävartion suojaamaan asutukseen.

    Vaikka kovasti tunnut muuta luulevan, ei edes neukkujen mielestä muutaman kymmenen suomalaisen siviilin tappaminen ollut niin suuri asia sotamenestyksen kannalta että sellaiseen murhatyöhön olisi pitänyt ryhtyä. Sen sijaan miehittäjien kanssa toimivia kollaboraattoreita vastaan käytiin varmasti myös tuollaista sotaa (siis omia kansalaisia vastaan).

    Ylivoimaisesti kaikkein säälittävimpänä kirjana mitä on toimitettu Venäjän arkistojen perusteella ja pyrkimyksenä totuuteen on .

    Partisaaneja, desantteja, sissejä : rintaman molemmilla puolilla / Victor Stepakov ... [et al.] ; [suomenkielinen teksti: Timo Kaivola]
    Helsinki : Hipputeos, 2005

    Tuon luettuasi et voi luottaa myöskään Juri Kilinin suorittamiin arkistotutkimuksiin. Uskoakseni kaikilta sikäläisen koulutuksen saaneilta puuttuu kyky hahmottaa mikä niissä moneen kertaan uusiksi kirjoitetuissa venäläisissä arkistoissa on totta ja mikä "tarkoituksenmukaista" puolueen kannalta.

    "Roskaa. Partisaanien tehtävänä oli tuhota sotilaallista infraa. Senpä takia heidän raporttinsakin kertovat menestyksekkäistä "varuskuntien" tuhoamisista, kun siis oikeasti oli isketty pienen kenttävartion suojaamaan asutukseen."

    Äänestä

  • nyt menee yli kirjoitti:

    "Partisaanien yksi annettu tehtävä oli: siviilikeskusten tuhoaminen mahdollisuuksien mukaan."

    Roskaa. Partisaanien tehtävänä oli tuhota sotilaallista infraa. Senpä takia heidän raporttinsakin kertovat menestyksekkäistä "varuskuntien" tuhoamisista, kun siis oikeasti oli isketty pienen kenttävartion suojaamaan asutukseen.

    Vaikka kovasti tunnut muuta luulevan, ei edes neukkujen mielestä muutaman kymmenen suomalaisen siviilin tappaminen ollut niin suuri asia sotamenestyksen kannalta että sellaiseen murhatyöhön olisi pitänyt ryhtyä. Sen sijaan miehittäjien kanssa toimivia kollaboraattoreita vastaan käytiin varmasti myös tuollaista sotaa (siis omia kansalaisia vastaan).

    No kun sä et muuten usko, että urhoolliset neuvostopartisaanit tappoivat siviilejä terrorisointitarkoituksessa niin tässä sulle yks esimerkki: Seitajärvi 7.7.1944. Tapetut: Jalmari Alajärvi 55v, Aino Alajärvi 52v, Tyyne Alajärvi 39v, Elli Alajärvi 20v, Eliisi Ollila 18v, Valtteri Ollila 16v, Anna-Liisa Alajärvi 16v, Martta Alajärvi 15v, Leila Yli-Loikka 14v, Siiri Alajärvi 13v, Katri Alajärvi 9v, Valma Alajärvi 5v, Maija-Liisa Alajärvi 3v, RITVA ALAJÄRVI 9 KUUKAUTTA. Ruumiinavauksissa todettiin, että "nuorille tytöille oli tehty "väkivaltaa" ja sitten ammuttu niskaan tai päähän". Mutta mitäpä näitä, nehän on sun mielestä vaan sotilaallista infraa ja miehittäjien kanssa toimivia kollaboraattoreita. Eihän tällainen teko ole mikään rikos tai terroriteko, vaan urhoollisen partisaaniyksikön loistava uroteko suuressa isänmaallisessa sodassa ja voitto suomalaisista fasisteista ja heidän valkobandiiteistaan. Siis menikö nyt oikein, urvelo?? Siis tämähän on sun mielestäs oikeutettu ja upea oikeamielisten sankaripartisaanien voitto fasisteista, eiks niin?

    Äänestä

  • diipadaapadaadaa kirjoitti:

    No kun sä et muuten usko, että urhoolliset neuvostopartisaanit tappoivat siviilejä terrorisointitarkoituksessa niin tässä sulle yks esimerkki: Seitajärvi 7.7.1944. Tapetut: Jalmari Alajärvi 55v, Aino Alajärvi 52v, Tyyne Alajärvi 39v, Elli Alajärvi 20v, Eliisi Ollila 18v, Valtteri Ollila 16v, Anna-Liisa Alajärvi 16v, Martta Alajärvi 15v, Leila Yli-Loikka 14v, Siiri Alajärvi 13v, Katri Alajärvi 9v, Valma Alajärvi 5v, Maija-Liisa Alajärvi 3v, RITVA ALAJÄRVI 9 KUUKAUTTA. Ruumiinavauksissa todettiin, että "nuorille tytöille oli tehty "väkivaltaa" ja sitten ammuttu niskaan tai päähän". Mutta mitäpä näitä, nehän on sun mielestä vaan sotilaallista infraa ja miehittäjien kanssa toimivia kollaboraattoreita. Eihän tällainen teko ole mikään rikos tai terroriteko, vaan urhoollisen partisaaniyksikön loistava uroteko suuressa isänmaallisessa sodassa ja voitto suomalaisista fasisteista ja heidän valkobandiiteistaan. Siis menikö nyt oikein, urvelo?? Siis tämähän on sun mielestäs oikeutettu ja upea oikeamielisten sankaripartisaanien voitto fasisteista, eiks niin?

    Et osaa ilmeisesti juurikaan lukea?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


partisaanit kirjoitti:

Usein kaukopartiotoiminnan ja partisaanisodan välisenä erona pidetään sitä, että ensin mainitut toimivat keskusjohdon organisoimina ja erityisesti että he käyttivät sotilaallisia tunnuksia ja asepukuja. Lieneekö tämä aivan niinkään? Partisaanithan olivat ainakin Neuvostoliitossa organisoitu osa sodankäyntiä viimeistään vuodesta 1942 alkaen, osa myös käytti asepukuja, ja ilmeisen suuri osa vuoden 1941 partisaaneista oli itse asiassa hajonneiden sotilasosastojen jäseniä.

Suomalaisen kaukopartiotoiminnan kertomuksissa näyttäisi puolestaan olevan ainakin joissakin tapauksissa kyse siviileiksi naamioituneista taistelijoista, kuten tässä kuvauksessa, jossa hämätään vartijoitakin venäjää taitavan partiomiehen toimesta:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/kaukopartio/vihollisen_huoltokeskusta_tuhoam.htm

Samoin kesällä 1942 Stalinin kanavalle tehdyssä iskussa partion jäsenet olivat siviilivarusteissa.

Tässä tarinassa myöskin käytettiin venäjää taitavaa miestä, joka sillä kykeni hämäämään vastapuolta, vaikka sitten suomalaisessa asepuvussa:

"Pöllä puhui myös venäjän kieltä. Eversti Somerton mukaan Pöllä vertaansa hakevalla kylmäverisyydellä kuulusteli partiomatkoilla tavattuja siviilejä ja sotilaita. Hän tekeytyi milloin Puna-armeijassa palvelevaksi virolaiseksi, milloin taisteluharjoituksissa olevaksi sotilaaksi. Pöllä ilmoitti, että suomalainen sotilaspuku oli englantilais-amerikkalaista avustusta."

http://kotinetti.suomi.net/brantberg/Sotasankarit - Mikko Polla.htm

Se ero lienee partisaanien ja kaukopartion välillä on, että kaukopartion kohteet lienevät olleet puhtaan sotilaallisia, tai sellaisina pidettyjä, ja kaikki toiminta myös ylhäältä organisoitua. Joissakin tapauksessa "laittoman taistelijan" tunnusmerkit näyttäisivät täyttyvät, tai ainakin raja partisaanin ja kaukopartion välillä on ajoittain häilyvä. Asiasta tutkimuksia lukeneet voinevat täsmentää, jos olen saanut väärän käsityksen asiasta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu