Jospa...

Ei kannata stressata karman funtsimista liikaa, keskity sen sijaan tekoihisi :D

Samanlaiset ajatukset vetävät puoleensa samanlaisia ajatuksia. Energia diggaa lisääntymistä :D Suunta vapaa :D

Maailma on varsin ihmeellinen paikka. Niin ihmeellinen, että sitä ei yleensä edes huomaa.

Karmahan on kiinni sielussamme kuin iho on kiinni ruumiissamme. Siitä ei pääse mihinkään.

Ja uskoisin, että kaikki itseoivaltaneet sielut alkavat automaattisesti miettiä karman lakia? Ihminen voi todeta jonkin vaikeuden kohdatessaan, että se on vain hänen karmansa. Mielestäni erittäin terve suhtautuminen elämämme vaikeuksiin. Jos sillä suhtautumisella ei pääse vaikeuksien ylitse niin ei sitten oikein millään muullakaan suhtautumisella. ;)

Uskoonhan voi aina tulla mikä myöskin voi helpottaa paljonkin tätä elämistämme. Yleensä se kuitenkin vaatii aikamoisen pohjalle menemisen josta ei enää ole muuta tietä ylös kuin elämänsä luovuttaminen korkeamman käsiin. Jos taas ihminen on elänyt elämänsä suht kunnialla, niin silloin ei näin rankkaa ja radikaalia muutosta tarvita. Ja niinhän sitä usein uskovaisista joutuukin toteamaan, että he ovat hieman hupsuja ja lapsellisia sieluja. Heille sopiikin se heidän dualistinen tapansa ajatella tästä maailmasta. Muille sellainen tosin voi olla aika rasittavaa.

>>Eikä siinä kaikki, vaan kaikki ne sanat ja lauseet, jotka hän jumaluudesta, elämisestä ja kuolemisesta lausui olivat yhtä sen kanssa, mitä minä olisin lausunut.

Emmekä koskaan, emmekä kuunaan näistä asioista olleet yhdessä edes keskustelleet.

kun en ookaan tätä nikkiä vähään aikaan käyttänyt niin laitoin vahingossa tuon kesävänkis niccini. Mut säähän kyllä tiijätkin...

:)

En osaa sanoa onko olemassa edes karmaa. On se kiva kuitenkin miettiä asioita, mutta en näe mitään syytä muodostaa asiasta mitään kiinteään kantaa kun en voi tietää mitään varmaksi.

Eläkää ihmisisiksi, se on neuvoni. En mielestäni vaadi mitenkään liikaa.