Aleksanteri Suuri ei hävinnyt yhtään taistelua. Napoleon hävisi useita. Näistä Leipzigin kansojentaistelu ja Waterloo olivat ratkaisevia. (Jo Marengossa oli tulla pahasti turpiin, mutta alipäällikkö Desaix'n joukot ehtivät juuri ja juuri kääntämään taistelun voitoksi, ja kaiken lisäksi Desaix itse kaatui sopivasti jättäen kunnian Napelle...)
Aleksanteri joutui Persian valtakunnan itäosissa kukistamaan samantapaisen kansannousun kuin mikä Espanjassa nousi Napoleonin joukkoja vastaan. Napoleon ei saanut koskaan Espanjaa kuriin - johtuiko se siitä että 1800-luvun vaihteen moraali ei enää sallinut käyttää kaikkia Aleksanterin ajan brutaaleja menetelmiä (kapinoivien kylien miehet hengiltä, naiset ja lapset orjiksi)?
Aleksanteri Suuri palasi Intiasta takaisin Babyloniaan Gedrosian aavikon läpi marssimalla. Tämä oli Intiaan saakka voittamattomana edenneen armeijan kannalta melkein yhtä tuhoisa kuolemanmarssi kuin Napoleonin vetäytyminen Moskovasta.
Aleksanteri kuoli 33-vuotiaana (samanikäisenä siis kuin Jeesus perimätiedon mukaan). Siinä iässä Napoleon oli vasta konsuli, ei vielä keisari. Olisiko Aleksanterin suuruudenhuulluus johtanut valtakunnan hajoamiseen jo hänen elinaikanaan, jos Aleksanteri olisi elänyt vanhemmaksi? Vai oliko vain Napoleon suuruudenhullu, ja Aleksanteri oikeasti suuri? Napoleon olisi voinut pysähtyä lepäämään laakereilleen ennen Venäjän retkeä. Miksi piti lähteä seuraamaan Kaarle XII:sta jalanjälkiä? - Tosin Aleksanteri olisi pysähtynyt Eufratille, "jos olisi ollut Parmenion". Tjaa tjaa.
Niin tai näin, Aleksanterista ja Napoleonista ei kummastakaan ole Hollywood tai muukaan taho pystynyt tekemään uskottavaa draamallista kuausta. Oliver Stonen versio Aleksanterista on surkea nyyhkyhinttari, joka ei koskaan olisi pystynyt valloittamaan suurinta osaa tunnetusta maailmasta. Myöskään Napoleonin neroutta ei ole valkokankaalla osattu kuvata. Siihen olisi kenties pystynyt Stanley Kubrick, jonka haave Napoleon-filmatisoinnista ei vain koskaan toteutunut.
Aleksanteri joutui Persian valtakunnan itäosissa kukistamaan samantapaisen kansannousun kuin mikä Espanjassa nousi Napoleonin joukkoja vastaan. Napoleon ei saanut koskaan Espanjaa kuriin - johtuiko se siitä että 1800-luvun vaihteen moraali ei enää sallinut käyttää kaikkia Aleksanterin ajan brutaaleja menetelmiä (kapinoivien kylien miehet hengiltä, naiset ja lapset orjiksi)?
Aleksanteri Suuri palasi Intiasta takaisin Babyloniaan Gedrosian aavikon läpi marssimalla. Tämä oli Intiaan saakka voittamattomana edenneen armeijan kannalta melkein yhtä tuhoisa kuolemanmarssi kuin Napoleonin vetäytyminen Moskovasta.
Aleksanteri kuoli 33-vuotiaana (samanikäisenä siis kuin Jeesus perimätiedon mukaan). Siinä iässä Napoleon oli vasta konsuli, ei vielä keisari. Olisiko Aleksanterin suuruudenhuulluus johtanut valtakunnan hajoamiseen jo hänen elinaikanaan, jos Aleksanteri olisi elänyt vanhemmaksi? Vai oliko vain Napoleon suuruudenhullu, ja Aleksanteri oikeasti suuri? Napoleon olisi voinut pysähtyä lepäämään laakereilleen ennen Venäjän retkeä. Miksi piti lähteä seuraamaan Kaarle XII:sta jalanjälkiä? - Tosin Aleksanteri olisi pysähtynyt Eufratille, "jos olisi ollut Parmenion". Tjaa tjaa.
Niin tai näin, Aleksanterista ja Napoleonista ei kummastakaan ole Hollywood tai muukaan taho pystynyt tekemään uskottavaa draamallista kuausta. Oliver Stonen versio Aleksanterista on surkea nyyhkyhinttari, joka ei koskaan olisi pystynyt valloittamaan suurinta osaa tunnetusta maailmasta. Myöskään Napoleonin neroutta ei ole valkokankaalla osattu kuvata. Siihen olisi kenties pystynyt Stanley Kubrick, jonka haave Napoleon-filmatisoinnista ei vain koskaan toteutunut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Napoleonin "Grande armeen" eli suuren armeijan tuhosi punatauti, ei talvi, nälkä tai pakkaset.
Napoleon lähti liikkeelle muistaakseni elokuussa, syksy oli hyvin lämmin ja tauti esiintyi jo silloin armeijan piirissä.
Tautia levittivät täit.
Kun armeija sitten eteni Moskovaan, armeija oli jo sairas, kaupunki oli tyhjä ja Napoleon sai sen haltuun oikeastaan ilmaiseksi.
Venäläiset ilmeisesti tajusivat taudin olemassaolon ja vain odottelivat Ranksalaisetn vetäytymistä.
Jokin taistelukin käytiin, jossa ei syntynyt sellaista ratkaisua, joka olisi pakottanut Ranskalaiset vetäytymään ...
Napoleon huollon katkettua, määräsi sairan armeijan marssimaan takaisin Eurooppaan, talven ankaruus ja taudin heikentämät miehet, hajaantuivat aroille, pieniksi ryhmiksi, jotka marssivat epäjärjestyksessä kotia kohti ...
Mikäli joku olisi ymmärtänyt taudin luonteen, niin koko armeija olisi voitu pelastaa muutamalla parturilla, jotka olisivat leikanneet miehet kaljuiksi.
Totesi Napo
Hyökkäys Venäjälle ei olisi muutenkaan voinut onnistua, sillä Napoleonilla ei ollut kunnollisia kuormastoja. Huoltoon ei oltu valmistauduttu kunnolla. Eli tappio olisi tullut ilman täitäkin.
Borodinon taistelu oli Ranskalaisille paha takaisku, vaikka suurempi menestys olisi ollut mahdollinen, mikäli Napoleon ei olisi kieltänyt vihollisen takaa ajoa.
tosiaan oli kunno homo sen elokuvan mukaan. Ihme kun kerkesi petihommiltaan valtaamaa persian.