Työvoimapula on jo huutava. Kuljin katua, niin erään firman ovi oli auki ja sieltä kuului huutoa. Menin katsomaan, niin työvoimapulahan se siellä huusi.
Avoinna oli myyjän paikka ja kysyin pomolta, onko paljon hakijoita. Pomo kertoi, että ei ole vielä edes kahta sataa, vasta jotain 170 ja että lisää pitäisi saada, jotta saataisiin kunnon kilpailu pystyyn työnhakijoiden kesken.
Hän kertoi, että aiemmin on ensin paperilla raakattu hakijoista pois 90%, sitten 10% kutsuttu ryhmähaastatteluun ja niistä valittu kolme henkilökohtaiseen haastatteluun ja testeillä selvitetty sopivin. Nyt hänellä oli uusi idea, mutta hakijoita tarvittaisiin pari sataa, jotta se toimisi, nykyisessä työvoimapula tilanteessa vaan ei meinaa löytyä ihan sitä kahta sataa hakijaa.
Jätin hakemuksen ja menin kysymään seuraavana päivänä, onko tilanne parempi, kun ei huutoa kuulu. Työvoimapula ei enää huutanut niin kovaa, nyt oli hakijoita jo 220, mutta ei se ihme, olihan palkkakin 7,40 tunti. Pomo sanoi, että hakuprosessi etenee nyt niin, että jokainen hakija maksaa sata euroa osallistumisestaan, jotta saadaan vähän rekrytointikuluja pois.
Sitten kaikki hakijat pistetään tappelemaan karsintaerien kautta finaalia kohti työpaikasta. Samalla pomo myy lippuja katsomoon seuraamaan, kun köyhät tappelee työpaikasta. Voittaja saa kuulemma määräaikaisen "kutsuttaessa" työsuhteen, jossa työtunteja on tarpeen mukaan 0-20 tuntia viikossa, seuraavan päivän vuorot sovitaan edellisen päivän päätteeksi, jotta ei tule varattua vuoroja turhaan, jos sattuu kaveri tulemaan kipeäksi vaikka viikoksi.
Päätin osallistua työnhakuun. Siinä me 200 hakijaa aloimme järjestäytyä tappelemaan konkreettisesti tästä upeasta työmahdollisuudesta. Sivusilmällä näin työvoimapulan huutavan yleisön joukossa juuri ennen kuin ensimmäinen vastustajani latasi nyrkkinsä nenääni.
Myöhemmin kuulin, että työvoimapula aikoo jatkaa huutamistaan niin kauan, kunnes jokaiseen työpaikkaan on vähintään 300 hakijaa. Joko sinä olet kohdannut huutavan työvoimapulan....
Avoinna oli myyjän paikka ja kysyin pomolta, onko paljon hakijoita. Pomo kertoi, että ei ole vielä edes kahta sataa, vasta jotain 170 ja että lisää pitäisi saada, jotta saataisiin kunnon kilpailu pystyyn työnhakijoiden kesken.
Hän kertoi, että aiemmin on ensin paperilla raakattu hakijoista pois 90%, sitten 10% kutsuttu ryhmähaastatteluun ja niistä valittu kolme henkilökohtaiseen haastatteluun ja testeillä selvitetty sopivin. Nyt hänellä oli uusi idea, mutta hakijoita tarvittaisiin pari sataa, jotta se toimisi, nykyisessä työvoimapula tilanteessa vaan ei meinaa löytyä ihan sitä kahta sataa hakijaa.
Jätin hakemuksen ja menin kysymään seuraavana päivänä, onko tilanne parempi, kun ei huutoa kuulu. Työvoimapula ei enää huutanut niin kovaa, nyt oli hakijoita jo 220, mutta ei se ihme, olihan palkkakin 7,40 tunti. Pomo sanoi, että hakuprosessi etenee nyt niin, että jokainen hakija maksaa sata euroa osallistumisestaan, jotta saadaan vähän rekrytointikuluja pois.
Sitten kaikki hakijat pistetään tappelemaan karsintaerien kautta finaalia kohti työpaikasta. Samalla pomo myy lippuja katsomoon seuraamaan, kun köyhät tappelee työpaikasta. Voittaja saa kuulemma määräaikaisen "kutsuttaessa" työsuhteen, jossa työtunteja on tarpeen mukaan 0-20 tuntia viikossa, seuraavan päivän vuorot sovitaan edellisen päivän päätteeksi, jotta ei tule varattua vuoroja turhaan, jos sattuu kaveri tulemaan kipeäksi vaikka viikoksi.
Päätin osallistua työnhakuun. Siinä me 200 hakijaa aloimme järjestäytyä tappelemaan konkreettisesti tästä upeasta työmahdollisuudesta. Sivusilmällä näin työvoimapulan huutavan yleisön joukossa juuri ennen kuin ensimmäinen vastustajani latasi nyrkkinsä nenääni.
Myöhemmin kuulin, että työvoimapula aikoo jatkaa huutamistaan niin kauan, kunnes jokaiseen työpaikkaan on vähintään 300 hakijaa. Joko sinä olet kohdannut huutavan työvoimapulan....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin ne ajat muuttuu.