Milloin jatkosota alkoi?

"Sotatoimet Suomen puolelta alkovat yhteistyössä Saksalaisten kanssa, noin viikon päästä tästä."

Suomi aloitti ensimmäisen Neuvostoliittoa vastaan suunnatun varsinaisen sotatoimensa jo illalla 21.6.1941 kun Suomen suuret sukellusveneet lähtivät miinoitusretkelle Neuvosto-Viron rannikolle. Toinen suora sotilaallinen hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan aloitettiin illalla 22.6.1941 kun suomalainen kaukopartio lähetettiin rajan yli saksalaisella vesitasolla, suomalaishävittäjien suojatessa tätä lentoa lentäen myös Neuvostoliiton ilmatilassa toista tuntia.

tuohon kirjoitti:

"Sotatoimet Suomen puolelta alkovat yhteistyössä Saksalaisten kanssa, noin viikon päästä tästä."

Suomi aloitti ensimmäisen Neuvostoliittoa vastaan suunnatun varsinaisen sotatoimensa jo illalla 21.6.1941 kun Suomen suuret sukellusveneet lähtivät miinoitusretkelle Neuvosto-Viron rannikolle. Toinen suora sotilaallinen hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan aloitettiin illalla 22.6.1941 kun suomalainen kaukopartio lähetettiin rajan yli saksalaisella vesitasolla, suomalaishävittäjien suojatessa tätä lentoa lentäen myös Neuvostoliiton ilmatilassa toista tuntia.

Lue lisää

Aivan, mutta Venäläisten suorittama Suomalaisten lentokenttien pommitus tapahtui aikaisemmin, se tapahtui melkein heti sen jälkeen kun Hitler oli lähtenyt liikkeelle Puolasta.

Toisen maan lentokenttien pommittaminen on yksiselitteinen sotatoimi, eli sodanjulistus.

Vaka Vanha kirjoitti:

Aivan, mutta Venäläisten suorittama Suomalaisten lentokenttien pommitus tapahtui aikaisemmin, se tapahtui melkein heti sen jälkeen kun Hitler oli lähtenyt liikkeelle Puolasta.

Toisen maan lentokenttien pommittaminen on yksiselitteinen sotatoimi, eli sodanjulistus.

Lue lisää

"Aivan, mutta Venäläisten suorittama Suomalaisten lentokenttien pommitus tapahtui aikaisemmin, se tapahtui melkein heti sen jälkeen kun Hitler oli lähtenyt liikkeelle Puolasta."

Kyse olikin nyt jatkosodasta. Talvisota oli jo sodittu ja sovittu, elä sitä nyt tähän enää sotke.

"Toisen maan lentokenttien pommittaminen on yksiselitteinen sotatoimi, eli sodanjulistus. "

Ja sodat päättyy rauhaan, kuten Moskovan sellainen 1940. Nyt puhutaankin sotatoimista sen jälkeen.

.............. kirjoitti:

"Aivan, mutta Venäläisten suorittama Suomalaisten lentokenttien pommitus tapahtui aikaisemmin, se tapahtui melkein heti sen jälkeen kun Hitler oli lähtenyt liikkeelle Puolasta."

Kyse olikin nyt jatkosodasta. Talvisota oli jo sodittu ja sovittu, elä sitä nyt tähän enää sotke.

"Toisen maan lentokenttien pommittaminen on yksiselitteinen sotatoimi, eli sodanjulistus. "

Ja sodat päättyy rauhaan, kuten Moskovan sellainen 1940. Nyt puhutaankin sotatoimista sen jälkeen.

Lue lisää

N-liitto aloitti jatkosodan pommittamalla Suomalaisia kenttiä, mikäli sdodan aloituksena pidetään ensimmäistä sotatoimea, niin silloin yksiselitteisesti aloittaja oli N-liitto.

Toisaalta, vaikka N-liitto ei olisikaan pommittanut Suomea, niin Suomi olisi jokatapauksessa liittynyt mukaan hyökkäykseen Saksan rinnalla, koska se oli ainoa järkevä toimenpide siinä vaiheessa.

Hyökkäämällä Karjalaan, Suomi tavallaan työnsi sota-alueen omien rajojensa ulkopuolelle, syvensi puolustusta ja otti aloitteen käsiinsä.
Saamalla N-liiton joukot sidottiin syvällä Karjalassa oleville rintamalohkoille, materiaaliset tappiot syntyivät vallatuille alueille, pääasiassa kaatuneita metsiä.

Puolustus-sota syvällä Suomen omilla alueilla, olisi tuonut paljon suuremmat tappiot, niin miehissä kuin materiaalissakin.
Tämän lisäksi jättäytyminen hyökkäyksen ulkopuolelle, olisi todennäköisesti katkaissut Saksalaisten asetoimitukset ja vaarantanut tätä kautta kaikki tulevat menestykset taisteluissa.

Vaka Vanha kirjoitti:

N-liitto aloitti jatkosodan pommittamalla Suomalaisia kenttiä, mikäli sdodan aloituksena pidetään ensimmäistä sotatoimea, niin silloin yksiselitteisesti aloittaja oli N-liitto.

Toisaalta, vaikka N-liitto ei olisikaan pommittanut Suomea, niin Suomi olisi jokatapauksessa liittynyt mukaan hyökkäykseen Saksan rinnalla, koska se oli ainoa järkevä toimenpide siinä vaiheessa.

Hyökkäämällä Karjalaan, Suomi tavallaan työnsi sota-alueen omien rajojensa ulkopuolelle, syvensi puolustusta ja otti aloitteen käsiinsä.
Saamalla N-liiton joukot sidottiin syvällä Karjalassa oleville rintamalohkoille, materiaaliset tappiot syntyivät vallatuille alueille, pääasiassa kaatuneita metsiä.

Puolustus-sota syvällä Suomen omilla alueilla, olisi tuonut paljon suuremmat tappiot, niin miehissä kuin materiaalissakin.
Tämän lisäksi jättäytyminen hyökkäyksen ulkopuolelle, olisi todennäköisesti katkaissut Saksalaisten asetoimitukset ja vaarantanut tätä kautta kaikki tulevat menestykset taisteluissa.

Lue lisää

Tuolla jatkosodan rintamalla taistelivat myös ruotsalaiset vapaaehtoisosastot.

Marski ei antanut vallata saarrettua Hankoa, mistähän oikein oli kysymys?
" Hanko oli jouduttu Moskovan rauhassa 1940 luovuttamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi ja neuvostoliittolaiset olivat muodostaneet Hangon alueesta suhteellisen vahvan tukikohdan, jossa oli sotilaita ainakin 30.000, vahva tykistö: 174 tykkiä , 50 panssaria, 10-20 lentokonetta ja 7-13 vartio- ja moottoritorpedovenettä.."

http://www.hangonrintama.fi/
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/nummela/lentokentta/hangonrintama.htm

Wikin kertomaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hangon_rintama_1941

" Lähes koko Hangon Ryhmän olemassaoloajan oli ollut suunnitteilla Hangon niemimaan valtaus. Tähän ei kuitenkaan ylipäällikkö Mannerheim antanut lupaa. Niinpä molemmilla osapuolilla näytti olevan puolustustehtävä Hangossa. Tämä johti siihen, että taistelut olivat pääasiassa tykistötaisteluja. Lappohjassa suomalaiset tekivät kylläkin väkivaltaisia tiedusteluhyökkäyksiä. Maarintamalla oli asemasotaa. Se sijaan saarilla taisteltiin verisesti. Erityisesti neuvostosotilaat olivat erikoistuneet saaristosodankäyntiin. Taisteluja käytiin noin komppanioiden vahvuisin joukoin. Suurin taistelu muodostui Bengtskäristä. Muita taisteluja olivat Horsön taistelu, Morgonlandetin taistelu ja Hästön taistelu. Syksyn mittaan suomalaisten menestys kasvoi. Pimeän aikoihin suomalaiset tekivät jopa kanoottipartioretkiä. "

rintama kirjoitti:

Tuolla jatkosodan rintamalla taistelivat myös ruotsalaiset vapaaehtoisosastot.

Marski ei antanut vallata saarrettua Hankoa, mistähän oikein oli kysymys?
" Hanko oli jouduttu Moskovan rauhassa 1940 luovuttamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi ja neuvostoliittolaiset olivat muodostaneet Hangon alueesta suhteellisen vahvan tukikohdan, jossa oli sotilaita ainakin 30.000, vahva tykistö: 174 tykkiä , 50 panssaria, 10-20 lentokonetta ja 7-13 vartio- ja moottoritorpedovenettä.."

http://www.hangonrintama.fi/
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/nummela/lentokentta/hangonrintama.htm

Wikin kertomaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hangon_rintama_1941

" Lähes koko Hangon Ryhmän olemassaoloajan oli ollut suunnitteilla Hangon niemimaan valtaus. Tähän ei kuitenkaan ylipäällikkö Mannerheim antanut lupaa. Niinpä molemmilla osapuolilla näytti olevan puolustustehtävä Hangossa. Tämä johti siihen, että taistelut olivat pääasiassa tykistötaisteluja. Lappohjassa suomalaiset tekivät kylläkin väkivaltaisia tiedusteluhyökkäyksiä. Maarintamalla oli asemasotaa. Se sijaan saarilla taisteltiin verisesti. Erityisesti neuvostosotilaat olivat erikoistuneet saaristosodankäyntiin. Taisteluja käytiin noin komppanioiden vahvuisin joukoin. Suurin taistelu muodostui Bengtskäristä. Muita taisteluja olivat Horsön taistelu, Morgonlandetin taistelu ja Hästön taistelu. Syksyn mittaan suomalaisten menestys kasvoi. Pimeän aikoihin suomalaiset tekivät jopa kanoottipartioretkiä. "

Lue lisää

Hangon niemimaalla olevat N-liiton joukot vetäytyivät lavoilla kohti Pietaria, kalustoineen ja perheineen, suoraan Suomalaisten asettamaan miinakenttään.

Suomalaiset, eli Suomen laivasto oli tutkinut merireittejä ja niiden perusteella tehnyt ratkaisun, eli se oli miinoittanut todennäköisimmän merireitin ja keskittänyt tälle reitille kaikki miinansa, muuta merialueet jätettiin riskillä vapaiksi.
Suomalaiset ajatteli, että jos miinat jaetaan koko merilaeelle ja kaikille reiteille, niin niiden teho o niin olematon, ettei siitä ole viholliselle varsinaista haittaa.
Tämän taki valittiin todennäköisin reitti ja kaikki miinat asettiin sille reitille.

Tämä oli onnistunut ratkaisu, ensiksi sille reitille ajoi Tallinnasta vetätyvät neuvostojoukot, perheineen ja aseineen, koko laivasto, yhteensä noin 85 000 miestä kaikkien varusteineen, koko tallinnan osasto vetätyvä puna-armeija, jota tarvittiin vahvistamaan Leningradin puolustusta, tuhoutui yli 90 %:sti tässä miinakentässä.
Tämän jälkeen Hangosta lähti noin 68 000 miestä perheieen ja kalustoineen liikkeelle, ne ajoi ensin Tallinaan ja sitten samaa reittiä kohti Leningradia, tämän laivasto-osaston kohtalo oli sama, se tuhoutui yli 90 %:sti.

Näissä kahdessa vetäytvässä osastossa puna-armeija menetti yli 140 000 miestä kalustoineen, laivoineen, varusteineen, eli tuho oli valtava, kun vielä ajattelee että homma hoidettiin miinakentällä, eli Suomalaisten omat tappiot oli ihan nimellisiä.

Tämä on itseasiassa tappiolla mitattuna, toisen maailmansodan kolmanneksi verisin meritaistelu.
Kun vielä ajattelee, että tappiot oli puhtaasti Venäläisen osapuolen kontolla ...
Niin merivoimiemme maine vain kirkastuu.

Vaka Vanha kirjoitti:

Aivan, mutta Venäläisten suorittama Suomalaisten lentokenttien pommitus tapahtui aikaisemmin, se tapahtui melkein heti sen jälkeen kun Hitler oli lähtenyt liikkeelle Puolasta.

Toisen maan lentokenttien pommittaminen on yksiselitteinen sotatoimi, eli sodanjulistus.

Lue lisää

Venäläiset eivät pommittaneen vain lentokenttiä, vaan myös suuria kaupunkeja (esim. Turkua)

Kello 6.05

Venäjä aloitti Jatkosodan Venäjän ja Suomen välillä pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjän alueelle.

Venäjän suoritettua 25.6.1941 yli kymmenen rauhallisen suomalaisen kaupungin pommitukset n. 500 pommikoneen voimin (joista ammuttiin alas 27 konetta Suomen alueelle) Suomi katsoi viimein olevansa jälleen sodassa Venäjän kanssa.

En ole löytänyt todisteita siitäkään, että saksalaiset olisivat pommittaneet Venäjän alueita Suomesta käsin ennen tätä 22.6.1941 klo 6.05. Sen sijaan on lukuisia viitteitä siitä, että Suomen taholta olisi nimenomaan kielletty saksalaisia hyökkäämästä Suomen alueelta ennen kuin Venäjä on hyökännyt Suomen alueelle ja että tämä olisi myös toteutunut. Esimerkiksi professori Mauno Jokipiin perusteellinen tutkimus Jatkosodan synty vuodelta 1987 antaa nimenomaisen esimerkin tällaisesta saksalaisesta käskystä: ”Venäjän raja saataisiin ylittää vasta divisioonan nimenomaisesta käskystä ja silloinkin vain, jos vihollinen on suuremmalla kuin komppanian vahvuisella joukolla tai panssarivoimilla tullut Suomen rajan yli”[xi] Ja vielä uudelleen mm. sivulla 415.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm

,,,,,,,,,,, kirjoitti:

Kello 6.05

Venäjä aloitti Jatkosodan Venäjän ja Suomen välillä pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjän alueelle.

Venäjän suoritettua 25.6.1941 yli kymmenen rauhallisen suomalaisen kaupungin pommitukset n. 500 pommikoneen voimin (joista ammuttiin alas 27 konetta Suomen alueelle) Suomi katsoi viimein olevansa jälleen sodassa Venäjän kanssa.

En ole löytänyt todisteita siitäkään, että saksalaiset olisivat pommittaneet Venäjän alueita Suomesta käsin ennen tätä 22.6.1941 klo 6.05. Sen sijaan on lukuisia viitteitä siitä, että Suomen taholta olisi nimenomaan kielletty saksalaisia hyökkäämästä Suomen alueelta ennen kuin Venäjä on hyökännyt Suomen alueelle ja että tämä olisi myös toteutunut. Esimerkiksi professori Mauno Jokipiin perusteellinen tutkimus Jatkosodan synty vuodelta 1987 antaa nimenomaisen esimerkin tällaisesta saksalaisesta käskystä: ”Venäjän raja saataisiin ylittää vasta divisioonan nimenomaisesta käskystä ja silloinkin vain, jos vihollinen on suuremmalla kuin komppanian vahvuisella joukolla tai panssarivoimilla tullut Suomen rajan yli”[xi] Ja vielä uudelleen mm. sivulla 415.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm

Lue lisää

"Venäjä aloitti Jatkosodan Venäjän ja Suomen välillä pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjän alueelle. "

Kyllä olivat, saksalaiset miinalaivat Suomen saaristosta käsin, kaksi saksalaista pommituslaivuetta suomalaisia lentokenttiä käyttäen ja suomalaiset sukellusveneetkin olivat parhaillaan offensiivisissa miinoitustehtävissä Neuvosto-Viron vesillä. Kaikesta tästä toiminnasta on olemassa varsin kattavat todisteet arkistolähteiden ja todistajien lausuntojen perusteella.

Putkisen "ei ole todisteita" -paskapuheet voi jo jättää omaan arvoonsa, mies on jäänyt sutimaan omaan soopaansa.

vai että ihan putkissoopaa ... kirjoitti:

"Venäjä aloitti Jatkosodan Venäjän ja Suomen välillä pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjän alueelle. "

Kyllä olivat, saksalaiset miinalaivat Suomen saaristosta käsin, kaksi saksalaista pommituslaivuetta suomalaisia lentokenttiä käyttäen ja suomalaiset sukellusveneetkin olivat parhaillaan offensiivisissa miinoitustehtävissä Neuvosto-Viron vesillä. Kaikesta tästä toiminnasta on olemassa varsin kattavat todisteet arkistolähteiden ja todistajien lausuntojen perusteella.

Putkisen "ei ole todisteita" -paskapuheet voi jo jättää omaan arvoonsa, mies on jäänyt sutimaan omaan soopaansa.

Lue lisää

Putkisella on aina historialliset lähdeviitteet väittämiinsä. En ole tähän päivään mennessä todennut, että kukaan olisi kumonnut yhtään väitettä.

kumoamaan. kirjoitti:

Putkisella on aina historialliset lähdeviitteet väittämiinsä. En ole tähän päivään mennessä todennut, että kukaan olisi kumonnut yhtään väitettä.

"En ole tähän päivään mennessä todennut, että kukaan olisi kumonnut yhtään väitettä. "

Alahan kelata tätä palstaa taaksepäin, kyllä ne sieltä löytyy. Putkinen on pelkkä copy-paste peelo, joka kopioi mistä tahtoo mihin tarkoitukseen tahtoo ja väittää sitten muka todistaneensa jotain asiayhteyksistään irrotetuilla irrallisilla lainauksillaan. Putkinen on täällä jopa keskustelijoille tehdyssä kyselyssä todettu epäonnistuneen yrityksissään siirtää jatkosodan aloitushetki kello nollakuusnollaviiteen. Mies ei ole edes osannut keskustella väittämistään, toistaa vaan loputtomasti itseään ja väärää tietoaan.

Se siitä, Putkisen jutuissa ei ole enää mitään keskustelemista.

kumoamaan. kirjoitti:

Putkisella on aina historialliset lähdeviitteet väittämiinsä. En ole tähän päivään mennessä todennut, että kukaan olisi kumonnut yhtään väitettä.

Mitä tuosta enää jauhamaan. Jos vanhat intokset vielä kiinnostaa ja haluaa nähdä miten Putkinen sai köniinsä niin hakukoneellahan ne löytyy.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000014290362

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=06.05&conference=historia&poster=&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2008&ed=31&em=7&ey=2008&hpp=25

varsinkaan Putkisessa kirjoitti:

"En ole tähän päivään mennessä todennut, että kukaan olisi kumonnut yhtään väitettä. "

Alahan kelata tätä palstaa taaksepäin, kyllä ne sieltä löytyy. Putkinen on pelkkä copy-paste peelo, joka kopioi mistä tahtoo mihin tarkoitukseen tahtoo ja väittää sitten muka todistaneensa jotain asiayhteyksistään irrotetuilla irrallisilla lainauksillaan. Putkinen on täällä jopa keskustelijoille tehdyssä kyselyssä todettu epäonnistuneen yrityksissään siirtää jatkosodan aloitushetki kello nollakuusnollaviiteen. Mies ei ole edes osannut keskustella väittämistään, toistaa vaan loputtomasti itseään ja väärää tietoaan.

Se siitä, Putkisen jutuissa ei ole enää mitään keskustelemista.

Lue lisää

On kelattu ta luettu. Ei löydy yhtään sellaista väitettä, mitä on suorin lähdeviittein kumottu. keskustelupalstan mielipide ei ole todiste.

,,.. kirjoitti:

On kelattu ta luettu. Ei löydy yhtään sellaista väitettä, mitä on suorin lähdeviittein kumottu. keskustelupalstan mielipide ei ole todiste.

Ei sua ota enää kukaan todesta ;)

,,.. kirjoitti:

On kelattu ta luettu. Ei löydy yhtään sellaista väitettä, mitä on suorin lähdeviittein kumottu. keskustelupalstan mielipide ei ole todiste.

"Ei löydy yhtään sellaista väitettä, mitä on suorin lähdeviittein kumottu. keskustelupalstan mielipide ei ole todiste. "

Eipä Putkisen mielipiteet todista mitään vaikka ihan omat webbisivutkin on niistä saanut väsättyä.

Faktaa:

1) Kukaan tunnettu/väitellyt/julkaissut historiantutkija ei ole ilmoittanut olevansa Juhani Putkisen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen jatkosota olisi alkanut Venäjän aloittamana juuri 22.6.1941 klo 6.05, eikä 25.6.1941 niin kuin historiankirjoissa yleisesti sanotaan.

2) Kukaan tunnettu/väitellyt/julkaissut historiantutkija ei ole Juhani Putkisen kanssa samaa mieltä siitä että saksalaiset Suomen alueelta, eivät olisi hyökänneet Venäjälle Saksan operaatio Barbarossan alkaessa 22.6.1941 kello 3.00 alkaen.

Keskustelupalstoille omalla nimellään ja puskista massapostatut hokemat eivät todellakaan todista Putkisen väittämiä oikeaksi, eikä itsensä "sotahistorijoitsijaksi" ylentäminen tee Putkisesta sotahistorijoitsijaa vaikka kuinka ahkerasti nettiä tykittäisi ;)

Jussi jaksaa yrittää :) kirjoitti:

"Ei löydy yhtään sellaista väitettä, mitä on suorin lähdeviittein kumottu. keskustelupalstan mielipide ei ole todiste. "

Eipä Putkisen mielipiteet todista mitään vaikka ihan omat webbisivutkin on niistä saanut väsättyä.

Faktaa:

1) Kukaan tunnettu/väitellyt/julkaissut historiantutkija ei ole ilmoittanut olevansa Juhani Putkisen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen jatkosota olisi alkanut Venäjän aloittamana juuri 22.6.1941 klo 6.05, eikä 25.6.1941 niin kuin historiankirjoissa yleisesti sanotaan.

2) Kukaan tunnettu/väitellyt/julkaissut historiantutkija ei ole Juhani Putkisen kanssa samaa mieltä siitä että saksalaiset Suomen alueelta, eivät olisi hyökänneet Venäjälle Saksan operaatio Barbarossan alkaessa 22.6.1941 kello 3.00 alkaen.

Keskustelupalstoille omalla nimellään ja puskista massapostatut hokemat eivät todellakaan todista Putkisen väittämiä oikeaksi, eikä itsensä "sotahistorijoitsijaksi" ylentäminen tee Putkisesta sotahistorijoitsijaa vaikka kuinka ahkerasti nettiä tykittäisi ;)

Lue lisää

Onko he väittäneet olevansa sitten eri mieltä Putkisen kanssa? En ole vielä kuullut.

,,,,,,,,,,. kirjoitti:

Onko he väittäneet olevansa sitten eri mieltä Putkisen kanssa? En ole vielä kuullut.

"Onko he väittäneet olevansa sitten eri mieltä Putkisen kanssa? En ole vielä kuullut. "

No jos eivät ole Putkista millään tavalla kommentoineet niin todistaako se muka mitään? Ainoastaan sen, ettei Putkista teorioineen noteerata.

Oikeat tutkijat tuskin ovat kuulleet koko Putkisesta ja jos ovat kuulleetkin, taitavat sivuuttaa ukon jorinat pelkällä hymähdyksellä. Keskustelupalstoja seuranneille Putkisen leikkaa-liimaa - valehtele loput ja pakene paikalta -tekniikka on kyllä tuttua.

........................ kirjoitti:

"Onko he väittäneet olevansa sitten eri mieltä Putkisen kanssa? En ole vielä kuullut. "

No jos eivät ole Putkista millään tavalla kommentoineet niin todistaako se muka mitään? Ainoastaan sen, ettei Putkista teorioineen noteerata.

Oikeat tutkijat tuskin ovat kuulleet koko Putkisesta ja jos ovat kuulleetkin, taitavat sivuuttaa ukon jorinat pelkällä hymähdyksellä. Keskustelupalstoja seuranneille Putkisen leikkaa-liimaa - valehtele loput ja pakene paikalta -tekniikka on kyllä tuttua.

Lue lisää

Väitit: 2) Kukaan tunnettu/väitellyt/julkaissut historiantutkija ei ole Juhani Putkisen kanssa samaa mieltä siitä että saksalaiset Suomen alueelta, eivät olisi hyökänneet Venäjälle Saksan operaatio Barbarossan alkaessa 22.6.1941 kello 3.00 alkaen.

Anna joku linnki ja lähdeviite, MISSÄ eivät ole samaa mieltä. Vai keksitkö tuonKIN ihan itse?

,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, kirjoitti:

Väitit: 2) Kukaan tunnettu/väitellyt/julkaissut historiantutkija ei ole Juhani Putkisen kanssa samaa mieltä siitä että saksalaiset Suomen alueelta, eivät olisi hyökänneet Venäjälle Saksan operaatio Barbarossan alkaessa 22.6.1941 kello 3.00 alkaen.

Anna joku linnki ja lähdeviite, MISSÄ eivät ole samaa mieltä. Vai keksitkö tuonKIN ihan itse?

Lue lisää

"Anna joku linnki ja lähdeviite, MISSÄ eivät ole samaa mieltä. Vai keksitkö tuonKIN ihan itse? "

Tässä, ole hyvä:

Näyttääkö tyhjältä? Syy siihen on yksinkertainen. Putkista ei edes noteerata ;)

Operaatio hopeakettu (SILBERFUCHS), kaksoishyökkäys, johon kuuluivat nämä operaatiot Napakettu (Polarfuchs) ja operaatio Platinakettu (Platinfuchs), oli sotahistoriamme hirvittävin katastrofi suomalaisille joukoillemme.

Vastustajan kesän 1944 suurhyökkäys ja Talin - Ihantalankin taistelutkin olivat näihin taisteluihin ja tappiohimme verrattuna kuin...

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

Suomalaiset natsit väittävät tänäänkin eversti Werner August Wiiklan ampuneen itsensä joulun alla 18.12.41, tasan vuosi sen jälkeen kun Hitler oli käynnistänyt operaatio Barbarossan valmistelun (Yleisohje nro 21).

Im Memoriam! kirjoitti:

Operaatio hopeakettu (SILBERFUCHS), kaksoishyökkäys, johon kuuluivat nämä operaatiot Napakettu (Polarfuchs) ja operaatio Platinakettu (Platinfuchs), oli sotahistoriamme hirvittävin katastrofi suomalaisille joukoillemme.

Vastustajan kesän 1944 suurhyökkäys ja Talin - Ihantalankin taistelutkin olivat näihin taisteluihin ja tappiohimme verrattuna kuin...

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

Suomalaiset natsit väittävät tänäänkin eversti Werner August Wiiklan ampuneen itsensä joulun alla 18.12.41, tasan vuosi sen jälkeen kun Hitler oli käynnistänyt operaatio Barbarossan valmistelun (Yleisohje nro 21).

Lue lisää

On melkoista liioittelua puhua pohjoisen sotatoimista kesällä 1941 "sotahistoriamme hirvittävimpänä katastrofina". Hyökkäykset menestyivät suomalaisten osalta aluksi hyvin, mutta saksalaisilla oli tunnetut vaikeutensa. Heille koituivat myös suurimmat tappiot ja hehän näitä operaatioita johtivat.

Siilasvuo oli muuten kenraalimajuri. Prikaatikenralin arvoa ei ollut.

Ilmeisesti suurimmat taistelutappiot rykmenteistä kärsi Kiestingissä JR 53, joka menetti kaatuneina ja kadonneina 530 miestä. Esimerkiksi Tali-Iahntalassa tappiot eräiden rykmenttien osalta olivat suuremmat.Samoin kesällä 1941 esimerkiksi Talvelan VI AK menetti noin 11 000 miestä.Pohjoiset tappiot ja ylensä taistelujen laajuus ovat tämän rinnalla pikkuperunoita.

Eversti Viikla todella ampui itsensä. Tuskin suomalaisilla natseilla on asian kanssa mitään tekemistä tai sillä, että oli vuosi Hitlerin yleisohjeesta. Voi olla, että sotatoimien lopputuloksella ja henkilötappioilla oli vaikutusta Viiklan ratkaisuun. En tiedä.

Joku raja voisi olla liioittelullakin.

liioittelua! kirjoitti:

On melkoista liioittelua puhua pohjoisen sotatoimista kesällä 1941 "sotahistoriamme hirvittävimpänä katastrofina". Hyökkäykset menestyivät suomalaisten osalta aluksi hyvin, mutta saksalaisilla oli tunnetut vaikeutensa. Heille koituivat myös suurimmat tappiot ja hehän näitä operaatioita johtivat.

Siilasvuo oli muuten kenraalimajuri. Prikaatikenralin arvoa ei ollut.

Ilmeisesti suurimmat taistelutappiot rykmenteistä kärsi Kiestingissä JR 53, joka menetti kaatuneina ja kadonneina 530 miestä. Esimerkiksi Tali-Iahntalassa tappiot eräiden rykmenttien osalta olivat suuremmat.Samoin kesällä 1941 esimerkiksi Talvelan VI AK menetti noin 11 000 miestä.Pohjoiset tappiot ja ylensä taistelujen laajuus ovat tämän rinnalla pikkuperunoita.

Eversti Viikla todella ampui itsensä. Tuskin suomalaisilla natseilla on asian kanssa mitään tekemistä tai sillä, että oli vuosi Hitlerin yleisohjeesta. Voi olla, että sotatoimien lopputuloksella ja henkilötappioilla oli vaikutusta Viiklan ratkaisuun. En tiedä.

Joku raja voisi olla liioittelullakin.

Lue lisää

Olisi tietysti pitänyt laittaa tuo prikaatinkenraali lainausmerkkeihin koska se tulee toki, ei suomalaisista, vaan "ulkolaisista" lähteistä. Pyrin aina tarkistamaan usein hyvin epäluotettavat suomalaistiedot jos se suinkin on mahdollista. Tunnetusti suomalainen sotahistoria on jäänyt harrastelijoiden puuhasteluksi näin tämän päivän vinkkelistä katsottuna, eikä sieltä ole vuosiin enää tullut mitään uutta ja mielenkiintoista.

Ja mitä tulee noihin tappioihin niin kesällä ja alkusyksyllä 1941 juuri JR53:n osalta ne olivat suuret kuten kertoo setänsä Johannes Turtolan tarinassa professori Martti Turtolakin...


"Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1941 kello 2.30 aamulla Siilasvuon III armeijakunta hyökkäsi Vienan Karjalaan. Käskyn alla komeili saksalaisen kenraalieverstin Nikolaus von Falkenhorstin, Norjan miehittäjän ja suomalais-saksalaisten joukkojen komentajan nimi.”

”Miehet purnasivat rajan ylitystä, vain Siilasvuo tiesi tavoitteen: Vienan meren ranta. Hänen oli valloitettava puolta Suomea vastaava tuntematon alue.”

”SS-divisioona Nordissa oli 8 000 miestä ja 1 750 autoa, joista kolmannes hajosi erämaassa muutamassa viikossa. Miehet eivät harvalukuisilta teiltä uskaltautuneet maastoon, he pelkäsivät jokaista risahdusta. Vienan meren rannalla sijaitseva Kantalahti jäi pelkäksi valtakunnankansleri Adolf Hitlerin haaveeksi.
Suomalainen Jalkaväkirykmentti 53, Ryhmä J, sen sijaan eteni everstiluutnantti Jussi Turtolan johdolla Kiestingin kautta kohti Muurmannin rataa ja Louhea, joka sekin jäi haaveeksi. Hieman etelämpänä eversti Uno Fagernäsin 3. divisioona, josta Jalkaväkirykmentti 53 oli erotettu, eteni Uhtuaan.”

”Tappiot olivat raskaat, kaatuneiden joukossa oli myös 2 000 miehen kanssa mottiin jäänyt eversti Turtola. Kaikkiaan Turtolan rykmentistä kaatui tai katosi Kiestingin retkellä 900 miestä, haavoittuneita oli 2 200. Siilasvuo sai liikanimen Jalmari Verinen. ”

”Syksy jatkui, pakkaset kiristyivät. Siilasvuo lähti saksalaisten painostuksesta hyökkäämään kohti Louhea, Muurmannin radan risteysasemaa."

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - kenraali Hjalmar Siilasvuo.htm


Samoin Lapin jänkäjääkäreiden (JR12) menehtyneiden määrät olivat suuria, kolminkertaiset Ihantalaan verrattuna. Ja itse kukinhan meistä voi asian tarkistaa hyvin helposti ja yksinkertaisesti tuosta arkistolaitoksen linkistä:

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina on koonnut Pentti Kopsa.

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/a/tiedostot/PDF/kopsa.pdf

Kesän Suurhyökkäyksessä menehtyi, so. kaatui tai ruumis tuhoutui ja katosi, 17.000 suomalaista miestä, mutta operaatio Barbarossassa suurin piirtein - 27.000!

- Enemmän kuin Talvisodassa.

Im Memoriam! kirjoitti:

Operaatio hopeakettu (SILBERFUCHS), kaksoishyökkäys, johon kuuluivat nämä operaatiot Napakettu (Polarfuchs) ja operaatio Platinakettu (Platinfuchs), oli sotahistoriamme hirvittävin katastrofi suomalaisille joukoillemme.

Vastustajan kesän 1944 suurhyökkäys ja Talin - Ihantalankin taistelutkin olivat näihin taisteluihin ja tappiohimme verrattuna kuin...

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

Suomalaiset natsit väittävät tänäänkin eversti Werner August Wiiklan ampuneen itsensä joulun alla 18.12.41, tasan vuosi sen jälkeen kun Hitler oli käynnistänyt operaatio Barbarossan valmistelun (Yleisohje nro 21).

Lue lisää

lähteä Stalinin puolelle taistelemaan saksalaisia vastaan. Stalin ajoi Suomen saksalaisten puolelle!

sallalainen kirjoitti:

Olisi tietysti pitänyt laittaa tuo prikaatinkenraali lainausmerkkeihin koska se tulee toki, ei suomalaisista, vaan "ulkolaisista" lähteistä. Pyrin aina tarkistamaan usein hyvin epäluotettavat suomalaistiedot jos se suinkin on mahdollista. Tunnetusti suomalainen sotahistoria on jäänyt harrastelijoiden puuhasteluksi näin tämän päivän vinkkelistä katsottuna, eikä sieltä ole vuosiin enää tullut mitään uutta ja mielenkiintoista.

Ja mitä tulee noihin tappioihin niin kesällä ja alkusyksyllä 1941 juuri JR53:n osalta ne olivat suuret kuten kertoo setänsä Johannes Turtolan tarinassa professori Martti Turtolakin...


"Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1941 kello 2.30 aamulla Siilasvuon III armeijakunta hyökkäsi Vienan Karjalaan. Käskyn alla komeili saksalaisen kenraalieverstin Nikolaus von Falkenhorstin, Norjan miehittäjän ja suomalais-saksalaisten joukkojen komentajan nimi.”

”Miehet purnasivat rajan ylitystä, vain Siilasvuo tiesi tavoitteen: Vienan meren ranta. Hänen oli valloitettava puolta Suomea vastaava tuntematon alue.”

”SS-divisioona Nordissa oli 8 000 miestä ja 1 750 autoa, joista kolmannes hajosi erämaassa muutamassa viikossa. Miehet eivät harvalukuisilta teiltä uskaltautuneet maastoon, he pelkäsivät jokaista risahdusta. Vienan meren rannalla sijaitseva Kantalahti jäi pelkäksi valtakunnankansleri Adolf Hitlerin haaveeksi.
Suomalainen Jalkaväkirykmentti 53, Ryhmä J, sen sijaan eteni everstiluutnantti Jussi Turtolan johdolla Kiestingin kautta kohti Muurmannin rataa ja Louhea, joka sekin jäi haaveeksi. Hieman etelämpänä eversti Uno Fagernäsin 3. divisioona, josta Jalkaväkirykmentti 53 oli erotettu, eteni Uhtuaan.”

”Tappiot olivat raskaat, kaatuneiden joukossa oli myös 2 000 miehen kanssa mottiin jäänyt eversti Turtola. Kaikkiaan Turtolan rykmentistä kaatui tai katosi Kiestingin retkellä 900 miestä, haavoittuneita oli 2 200. Siilasvuo sai liikanimen Jalmari Verinen. ”

”Syksy jatkui, pakkaset kiristyivät. Siilasvuo lähti saksalaisten painostuksesta hyökkäämään kohti Louhea, Muurmannin radan risteysasemaa."

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - kenraali Hjalmar Siilasvuo.htm


Samoin Lapin jänkäjääkäreiden (JR12) menehtyneiden määrät olivat suuria, kolminkertaiset Ihantalaan verrattuna. Ja itse kukinhan meistä voi asian tarkistaa hyvin helposti ja yksinkertaisesti tuosta arkistolaitoksen linkistä:

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina on koonnut Pentti Kopsa.

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/a/tiedostot/PDF/kopsa.pdf

Kesän Suurhyökkäyksessä menehtyi, so. kaatui tai ruumis tuhoutui ja katosi, 17.000 suomalaista miestä, mutta operaatio Barbarossassa suurin piirtein - 27.000!

- Enemmän kuin Talvisodassa.

Lue lisää

On todella hölynpölyä väittää suomalaisen sotahistorian tutkimuksen olevan harrastelijatasolla. On hyvä ymmärtää, ettei viime sotien tapahtumiin tule enää uutta, koska asiat on viimeistään 1980-luvulla tutkittu varsin perusteellisesti.Joitain yksityiskohtia voi tietysti selvitä ja syitä ynnä seurauksia voidaan pohtia aiempaa tarkempien tietojen valossa. Ainahan tietysti voidan nostaa jokin tapahtuma aiemmpaa tärkeämmäksi niinkuin nyt tässä pohjoisrintama. Suomen armeijan pääosa taisteli ja kärsi tappionsa aivan muualla.

Todettakoon, että jänkäjääkärien Ihantalan tappiot olivat 28.6.-31.8. 44 201 kaatunutta, 1113 haavoittunuttta ja 31 kadonnutta.Kun tappiot ulivat pääasiassa ajankohdan 10 ensi päivän aikana kestävät ne varmasti raskaudessaan vertailun pohjoisrintamaan, jossa taisteltiin kuukausikaupalla.
Väitteen esittäjän kannattaisi ensin perehtyä virkavastuulla tehtyihin Talvi- ja Jatkosodan historioihin ennenkuin ryhtyy esittelemään tietojaan.On aivan varmaa, että mikään ulkolainen lähde ei pysty niissä esitettyjä tietoja kumoamaan.Vastaan voi tietysti väittää.

On erinomaista, että sotahistoriaan perehdytään, mutta tuomioiden jakelu ensi innostuksen pohjalta on aina vaarallista.Sotiemme historiat selvitettiin tapahtumien osalta perusteellisesti jo 1950-luvulla.

asialla? kirjoitti:

On todella hölynpölyä väittää suomalaisen sotahistorian tutkimuksen olevan harrastelijatasolla. On hyvä ymmärtää, ettei viime sotien tapahtumiin tule enää uutta, koska asiat on viimeistään 1980-luvulla tutkittu varsin perusteellisesti.Joitain yksityiskohtia voi tietysti selvitä ja syitä ynnä seurauksia voidaan pohtia aiempaa tarkempien tietojen valossa. Ainahan tietysti voidan nostaa jokin tapahtuma aiemmpaa tärkeämmäksi niinkuin nyt tässä pohjoisrintama. Suomen armeijan pääosa taisteli ja kärsi tappionsa aivan muualla.

Todettakoon, että jänkäjääkärien Ihantalan tappiot olivat 28.6.-31.8. 44 201 kaatunutta, 1113 haavoittunuttta ja 31 kadonnutta.Kun tappiot ulivat pääasiassa ajankohdan 10 ensi päivän aikana kestävät ne varmasti raskaudessaan vertailun pohjoisrintamaan, jossa taisteltiin kuukausikaupalla.
Väitteen esittäjän kannattaisi ensin perehtyä virkavastuulla tehtyihin Talvi- ja Jatkosodan historioihin ennenkuin ryhtyy esittelemään tietojaan.On aivan varmaa, että mikään ulkolainen lähde ei pysty niissä esitettyjä tietoja kumoamaan.Vastaan voi tietysti väittää.

On erinomaista, että sotahistoriaan perehdytään, mutta tuomioiden jakelu ensi innostuksen pohjalta on aina vaarallista.Sotiemme historiat selvitettiin tapahtumien osalta perusteellisesti jo 1950-luvulla.

Lue lisää

Ja ettäkö oikein "virkavastuulla" on sotahistorian tutkimusta tehty?

Jaa-ha, täytyypä laittaa tutkimukseen, onko siellä sattunut virkarikkeitä, tai peräti virkarikoksia, kavalluksia, onko aineistoa väärennetty, tai todistusaineistoa peräti hävitetty!

No, sotahistorian arkisto on ymmärtääkseni siirretty arkistolaitoksen alaisuuteen, jolloin siitä tulevat myös vastaamaan ammatti-ihmiset. Ja eiköhän tuo tutkimuskin siirry ihan oikeidenkin miesten ja ammattitaitoisten tutkijoiden harteille noilta 1950-luvun ajoilta ja myöhempien aikojen höppänöiltä.

Ja yritäpä nyt kuitenkin laskea uudelleen menehtyneet jänkäjääkäritkin. Meni kovasti pieleen tuo ensimmäinen yrityksesi!

oikeusasimies kirjoitti:

Ja ettäkö oikein "virkavastuulla" on sotahistorian tutkimusta tehty?

Jaa-ha, täytyypä laittaa tutkimukseen, onko siellä sattunut virkarikkeitä, tai peräti virkarikoksia, kavalluksia, onko aineistoa väärennetty, tai todistusaineistoa peräti hävitetty!

No, sotahistorian arkisto on ymmärtääkseni siirretty arkistolaitoksen alaisuuteen, jolloin siitä tulevat myös vastaamaan ammatti-ihmiset. Ja eiköhän tuo tutkimuskin siirry ihan oikeidenkin miesten ja ammattitaitoisten tutkijoiden harteille noilta 1950-luvun ajoilta ja myöhempien aikojen höppänöiltä.

Ja yritäpä nyt kuitenkin laskea uudelleen menehtyneet jänkäjääkäritkin. Meni kovasti pieleen tuo ensimmäinen yrityksesi!

Lue lisää

Sotahistorian laitos on sotilasviranomainen. Se tekee virkavastuulla julkaisunsa silloinkin, kun se käyttää ulkopuolisia tutkijoita. Sama koskee kaikkien valtion laitosten tutkimus- ja julkaisutöitä alasta riippumatta.Juuri virkavastuu takaa osaltaan sen, että tutkimus on luotettavaa. Virheistä voidaan julkaisija panna vastuuseen. Sitähän ei voi tehdä yksityiselle tutkijalle, joka vastaa vain tiedeyhteisölle tai itselleen tai työn tilaajalle/maksajalle.Viime sotien historioiden ensimmäinen laitos tehtiin 1950-luvulla.Ei tapahtumiin ole vuoden 1945 jälkeen mitään lisää tullut. Tulkintoja voidaan toki kehitellä ja tietoja tarkentaa.

Sota-arkisto on aina ollut ammatti-ihmisten hoidossa. Toivottavasti edelleen. Ehkä se arkistolaitoksen yhteydessä saa lisää resusseja nyt jo erinomaisen palvelunsa parantamiseksi.Muutenhan se toimii entisellään ja entisessä paikassa järjettömän nimenmuutoksen häiritsemättä.

Sotahistorian tutkijoista et näy tietävän mitään. Vilkaise vaikka Talvi- ja Jatkosodan Pikkujättiläisten kirjoittajakuntia, niin saat edes jotain järkeä hölynpölyysi.Esimerkiksi Jatkosodan Pikku Jättiläisen kirjoittajakunnassa on pikalaskennalla noin 20 professoria ja tohtoria, 25 muuta akateemista tutkintoa ja noin 20 enimmäkseen ye-upseeria, joista useilla on akateeminen tutkinto.Naisia taita olla kymmenkunta. Kaikki höppänöitä, niinkö?

JR 12:n tappiot kesällä 1944 olen ottanut rykmentin sotapäiväkirjasta. Voi olla, että asia on jälkikäteen tarkentunut. Siinähän ovat tapahtuma-ajan tiedot.

painavan kirjoitti:

Sotahistorian laitos on sotilasviranomainen. Se tekee virkavastuulla julkaisunsa silloinkin, kun se käyttää ulkopuolisia tutkijoita. Sama koskee kaikkien valtion laitosten tutkimus- ja julkaisutöitä alasta riippumatta.Juuri virkavastuu takaa osaltaan sen, että tutkimus on luotettavaa. Virheistä voidaan julkaisija panna vastuuseen. Sitähän ei voi tehdä yksityiselle tutkijalle, joka vastaa vain tiedeyhteisölle tai itselleen tai työn tilaajalle/maksajalle.Viime sotien historioiden ensimmäinen laitos tehtiin 1950-luvulla.Ei tapahtumiin ole vuoden 1945 jälkeen mitään lisää tullut. Tulkintoja voidaan toki kehitellä ja tietoja tarkentaa.

Sota-arkisto on aina ollut ammatti-ihmisten hoidossa. Toivottavasti edelleen. Ehkä se arkistolaitoksen yhteydessä saa lisää resusseja nyt jo erinomaisen palvelunsa parantamiseksi.Muutenhan se toimii entisellään ja entisessä paikassa järjettömän nimenmuutoksen häiritsemättä.

Sotahistorian tutkijoista et näy tietävän mitään. Vilkaise vaikka Talvi- ja Jatkosodan Pikkujättiläisten kirjoittajakuntia, niin saat edes jotain järkeä hölynpölyysi.Esimerkiksi Jatkosodan Pikku Jättiläisen kirjoittajakunnassa on pikalaskennalla noin 20 professoria ja tohtoria, 25 muuta akateemista tutkintoa ja noin 20 enimmäkseen ye-upseeria, joista useilla on akateeminen tutkinto.Naisia taita olla kymmenkunta. Kaikki höppänöitä, niinkö?

JR 12:n tappiot kesällä 1944 olen ottanut rykmentin sotapäiväkirjasta. Voi olla, että asia on jälkikäteen tarkentunut. Siinähän ovat tapahtuma-ajan tiedot.

Lue lisää

"Sotahistorian laitos on sotilasviranomainen. Se tekee virkavastuulla julkaisunsa silloinkin, kun se käyttää ulkopuolisia tutkijoita. Sama koskee kaikkien valtion laitosten tutkimus- ja julkaisutöitä alasta riippumatta.Juuri virkavastuu takaa osaltaan sen, että tutkimus on luotettavaa. Virheistä voidaan julkaisija panna vastuuseen. Sitähän ei voi tehdä yksityiselle tutkijalle, joka vastaa vain tiedeyhteisölle tai itselleen tai työn tilaajalle/maksajalle."

Tämä edellä esitetty on kyllä jokseenkin täydellistä potaskaa. Tutkijan virkavastuu ei ulotu tutkimuksen sisältöön. Tutkimuksen luotettavuudesta ja sisällöstä ylipäätäänkin vastaa kirjoittaja ja välillisesti tiedeyhteisön sisäinen kontrolli. Julkaisijalla on vain rikosoikeudellinen vastuu siinä tapauksessa jos julkaisussa esitetään esimerkiksi herjauksia tai vastaavia laittomuuksia, siinä kaikki. Julkaisija tietenkin päättää mitä julkaisee, mutta eivät esimerkiksi virkatöinä tehdyt lukuisat väitöskirjat edusta mitään "virallista" kantaa eikä työnantaja niistä vastaa. Virkatyönä tehty tutkimus (jota tehdään runsaasti myös yliopistoissa, itsekin teen niin parhaillaan) ei eroa niin muodoin mitenkään apurahalla tai vastaavalla tehdystä tutkimuksesta. Eri asia toki ovat sitten virallisten tahojen alulle panemat selvitykset. Sotahistorian laitos ei ole millään tavoin eri asemassa suhteessa yliopistoihin. Pääsääntöisesti muuten väitöskirjat julkaistaankin yliopistojen toimesta.

potaskaa. kirjoitti:

"Sotahistorian laitos on sotilasviranomainen. Se tekee virkavastuulla julkaisunsa silloinkin, kun se käyttää ulkopuolisia tutkijoita. Sama koskee kaikkien valtion laitosten tutkimus- ja julkaisutöitä alasta riippumatta.Juuri virkavastuu takaa osaltaan sen, että tutkimus on luotettavaa. Virheistä voidaan julkaisija panna vastuuseen. Sitähän ei voi tehdä yksityiselle tutkijalle, joka vastaa vain tiedeyhteisölle tai itselleen tai työn tilaajalle/maksajalle."

Tämä edellä esitetty on kyllä jokseenkin täydellistä potaskaa. Tutkijan virkavastuu ei ulotu tutkimuksen sisältöön. Tutkimuksen luotettavuudesta ja sisällöstä ylipäätäänkin vastaa kirjoittaja ja välillisesti tiedeyhteisön sisäinen kontrolli. Julkaisijalla on vain rikosoikeudellinen vastuu siinä tapauksessa jos julkaisussa esitetään esimerkiksi herjauksia tai vastaavia laittomuuksia, siinä kaikki. Julkaisija tietenkin päättää mitä julkaisee, mutta eivät esimerkiksi virkatöinä tehdyt lukuisat väitöskirjat edusta mitään "virallista" kantaa eikä työnantaja niistä vastaa. Virkatyönä tehty tutkimus (jota tehdään runsaasti myös yliopistoissa, itsekin teen niin parhaillaan) ei eroa niin muodoin mitenkään apurahalla tai vastaavalla tehdystä tutkimuksesta. Eri asia toki ovat sitten virallisten tahojen alulle panemat selvitykset. Sotahistorian laitos ei ole millään tavoin eri asemassa suhteessa yliopistoihin. Pääsääntöisesti muuten väitöskirjat julkaistaankin yliopistojen toimesta.

Lue lisää

tehdystä tutkimuksesta, jonka Sotahistorian laitos julkaisee sotilaallisena virastona. Tutkija on tietysti vastuussa sisällöstä, mutta laitoksen asettama toimitusneuvosto hyväksyy esimerkiksi käytetyt lähteet. Tulos on tietysti vain yksi sotahistorian tutkimus, ei virallinen totuus.Virkavastuu on vain yksi tutkimuksen asiallisuuden takuu.Kyse ei ole siis mistään virallisesta historiasta tältäkään osin.

Yliopistojen ja muiden laitosten tutkimukset ovat niiden oma asia.

virkatyönä kirjoitti:

tehdystä tutkimuksesta, jonka Sotahistorian laitos julkaisee sotilaallisena virastona. Tutkija on tietysti vastuussa sisällöstä, mutta laitoksen asettama toimitusneuvosto hyväksyy esimerkiksi käytetyt lähteet. Tulos on tietysti vain yksi sotahistorian tutkimus, ei virallinen totuus.Virkavastuu on vain yksi tutkimuksen asiallisuuden takuu.Kyse ei ole siis mistään virallisesta historiasta tältäkään osin.

Yliopistojen ja muiden laitosten tutkimukset ovat niiden oma asia.

Lue lisää

Ihan sama pätee kylläkin myös yliopistojen tutkimuksiin. Yliopiston henkilökunta kun on virassa pääosin ja tekee hommia siis virkavastuulla. Sotahistorian laitos ei ole sen kummemmin mikään virasto kuin yliopistotkaan, vaan oppilaitos. Eli tuossa jutussa ei ollut mitään järjellistä pointtia.

noinkaan. kirjoitti:

Ihan sama pätee kylläkin myös yliopistojen tutkimuksiin. Yliopiston henkilökunta kun on virassa pääosin ja tekee hommia siis virkavastuulla. Sotahistorian laitos ei ole sen kummemmin mikään virasto kuin yliopistotkaan, vaan oppilaitos. Eli tuossa jutussa ei ollut mitään järjellistä pointtia.

Lue lisää

Sotahistorian laitos on puolustusvoimien yksikkö, jonka tehtävä on koota ja tutkia sotahistoriaa sekä antaa sotahistorian opetusta armeijan henkilöstölle lähinnä sotilasopetuslaitoksissa. Se ei ole oppilaitos, vaan asiantuntijayksikkö. Olen yrittänyt sanoa, että sen henkilöstö tekee sotahistoriallista tutkimustyötä viran puolesta ja virkavastuulla.

vain on kirjoitti:

Sotahistorian laitos on puolustusvoimien yksikkö, jonka tehtävä on koota ja tutkia sotahistoriaa sekä antaa sotahistorian opetusta armeijan henkilöstölle lähinnä sotilasopetuslaitoksissa. Se ei ole oppilaitos, vaan asiantuntijayksikkö. Olen yrittänyt sanoa, että sen henkilöstö tekee sotahistoriallista tutkimustyötä viran puolesta ja virkavastuulla.

Lue lisää

Hohhoijjaa, sotahistorian laitos on osa maanpuolustuskorkeakoulua, ja siis osa maamme korkeinta opetusta. Siellä on aivan siviilejäkin jatko-opiskelijoina. Ja tutkimusta siellä tehdään ihan kuin muuallakin. Sotahistorian laitos ei todellakaan ole mikään viranomaisen asiantuntijayksikkö vaan oppilaitos.

Ehkä sinun kannattaisi perehtyä vaikkapa tähän sivustoon:

http://www.mpkk.fi/fi/esittely/

Jatkosota lienee sitten alkanut tuona päivänä 25.6,
mutta operaatio Barbarossa, so. Saksan, Romanian ja
Suomen hyökkäyssota Venäjälle ja sen alaoperaatiot
Suomen kamaralla (Pohjois-Suomessa) kiistattomasti
alkoivat 22. kesäkuuta 1941.

Miksi sitä pitäisi lähteä enää nykymaailmassa kieltämään,
kylmän sodankin jo loputtua, vaikka ei ehkä kaikille - näille
revansisteille varsin!

faktisesti... kirjoitti:

Jatkosota lienee sitten alkanut tuona päivänä 25.6,
mutta operaatio Barbarossa, so. Saksan, Romanian ja
Suomen hyökkäyssota Venäjälle ja sen alaoperaatiot
Suomen kamaralla (Pohjois-Suomessa) kiistattomasti
alkoivat 22. kesäkuuta 1941.

Miksi sitä pitäisi lähteä enää nykymaailmassa kieltämään,
kylmän sodankin jo loputtua, vaikka ei ehkä kaikille - näille
revansisteille varsin!

Lue lisää

Eihän tällä erillissotakeekoilulla muuhun pyritä kuin tekemään pesäeroa NATSI-Saksaan. Hävettää koko Saksan kelkkaan hyppääminen ja NATSIEN kanssa samalla puolella tappeleminen, joten yritetään sotia Saksan ja sen liittolaisten keskenään sopimaa, suunnittelemaa ja toteuttamaa hyökkäystä Neuvostoliittoon ihan omana erillissotanaan.

Tämä on osa suomalaista kansallisluonnetta, mikä pyrkii aina hakemaan hyväksyntää ja tunnustusta muilta. Jokainen tahraksi suomalaisen hyveellisyyden kilvessä koettu asia pyritään joko maalaamaan piiloon, katsotaan toisaalle tai syytetään tahrasta Venäjää, sehän on helppoa.

Jokainen, joka on rehellinen itselleenkin, pystyy myöntämään Suomen olleen Saksan liittolainen Barbarossassa. Sellainen, joka ei tätä voi myöntää, pettää vain itseään.

niin vietävästi kirjoitti:

Eihän tällä erillissotakeekoilulla muuhun pyritä kuin tekemään pesäeroa NATSI-Saksaan. Hävettää koko Saksan kelkkaan hyppääminen ja NATSIEN kanssa samalla puolella tappeleminen, joten yritetään sotia Saksan ja sen liittolaisten keskenään sopimaa, suunnittelemaa ja toteuttamaa hyökkäystä Neuvostoliittoon ihan omana erillissotanaan.

Tämä on osa suomalaista kansallisluonnetta, mikä pyrkii aina hakemaan hyväksyntää ja tunnustusta muilta. Jokainen tahraksi suomalaisen hyveellisyyden kilvessä koettu asia pyritään joko maalaamaan piiloon, katsotaan toisaalle tai syytetään tahrasta Venäjää, sehän on helppoa.

Jokainen, joka on rehellinen itselleenkin, pystyy myöntämään Suomen olleen Saksan liittolainen Barbarossassa. Sellainen, joka ei tätä voi myöntää, pettää vain itseään.

Lue lisää

Silloin ei varmasti ketään olisi hävettänyt, eihän?
Kyllä sinä olet hoksivaa tyyppiä.

niin vietävästi kirjoitti:

Eihän tällä erillissotakeekoilulla muuhun pyritä kuin tekemään pesäeroa NATSI-Saksaan. Hävettää koko Saksan kelkkaan hyppääminen ja NATSIEN kanssa samalla puolella tappeleminen, joten yritetään sotia Saksan ja sen liittolaisten keskenään sopimaa, suunnittelemaa ja toteuttamaa hyökkäystä Neuvostoliittoon ihan omana erillissotanaan.

Tämä on osa suomalaista kansallisluonnetta, mikä pyrkii aina hakemaan hyväksyntää ja tunnustusta muilta. Jokainen tahraksi suomalaisen hyveellisyyden kilvessä koettu asia pyritään joko maalaamaan piiloon, katsotaan toisaalle tai syytetään tahrasta Venäjää, sehän on helppoa.

Jokainen, joka on rehellinen itselleenkin, pystyy myöntämään Suomen olleen Saksan liittolainen Barbarossassa. Sellainen, joka ei tätä voi myöntää, pettää vain itseään.

Lue lisää

Ja N:liiton ja Saksan veljeily 1939 etupiirisopimuksineen sovittuine Puolan valloituksineen ei sitten ole mikään häpeämisen aihe?

Ai sori, umohdin, sehän oli sitä kuuluisaa TAKTIIKKAA!!

hävetä? .. kirjoitti:

Ja N:liiton ja Saksan veljeily 1939 etupiirisopimuksineen sovittuine Puolan valloituksineen ei sitten ole mikään häpeämisen aihe?

Ai sori, umohdin, sehän oli sitä kuuluisaa TAKTIIKKAA!!

Lue lisää

Sivusta kysymys: miksi Suomen tai suomalaisten pitäisi sitä hävetä?

niin vietävästi kirjoitti:

Eihän tällä erillissotakeekoilulla muuhun pyritä kuin tekemään pesäeroa NATSI-Saksaan. Hävettää koko Saksan kelkkaan hyppääminen ja NATSIEN kanssa samalla puolella tappeleminen, joten yritetään sotia Saksan ja sen liittolaisten keskenään sopimaa, suunnittelemaa ja toteuttamaa hyökkäystä Neuvostoliittoon ihan omana erillissotanaan.

Tämä on osa suomalaista kansallisluonnetta, mikä pyrkii aina hakemaan hyväksyntää ja tunnustusta muilta. Jokainen tahraksi suomalaisen hyveellisyyden kilvessä koettu asia pyritään joko maalaamaan piiloon, katsotaan toisaalle tai syytetään tahrasta Venäjää, sehän on helppoa.

Jokainen, joka on rehellinen itselleenkin, pystyy myöntämään Suomen olleen Saksan liittolainen Barbarossassa. Sellainen, joka ei tätä voi myöntää, pettää vain itseään.

Lue lisää

Ja pahintahan noissa erillissota-väitteissä ei liene sekään, että ulkomailla meille naureskellaan tai vähintäänkin hymähdellään, vaan nimenomaan se, että Suomessa on esiintynyt ja esiintyy vieläkin revansismia:

Pitäisi saada meiltä "ryöstetyt" alueet takaisin, vaikka selvisimme loppuselvittelyissä kohtuullisen hyvin - ainakin verrattuna moniin Itä-Euroopan maihin!

hävetä? kirjoitti:

Sivusta kysymys: miksi Suomen tai suomalaisten pitäisi sitä hävetä?

Aivan, ei mitään häpeämistä olekaan. Sitä pitäisi palstan rusofiilien hävetä, että aina ja vain se NL oli heidän mielestään suuri kansojen puolustaja ja silloin kun SE veljeili natsien kanssa, on se hyväksyttävää, koska sehän oli vain sitä taktiikkaa?

yhtään.. kirjoitti:

Aivan, ei mitään häpeämistä olekaan. Sitä pitäisi palstan rusofiilien hävetä, että aina ja vain se NL oli heidän mielestään suuri kansojen puolustaja ja silloin kun SE veljeili natsien kanssa, on se hyväksyttävää, koska sehän oli vain sitä taktiikkaa?

Lue lisää

Entäpäs ne ei-russofiilit joiden mielestä on vain häpeällistä että Suomi lähti natsien kelkkaan?

edelleen. kirjoitti:

Entäpäs ne ei-russofiilit joiden mielestä on vain häpeällistä että Suomi lähti natsien kelkkaan?

"Entäpäs ne ei-russofiilit joiden mielestä on vain häpeällistä että Suomi lähti natsien kelkkaan? "

Mielestäni ovat väärässä. Oli vain aksi vaihtoehtoa: joko kommunistikelkkaan tai natsikelkkaan. Saksa pelasti Suomen itsenäisyyden ja joutumasta kommunistidiktatuurin alle. .

Jos se on häpeällistä, Suomi ei ole heidän oikea asuinpaikkansa.

väärässä. kirjoitti:

"Entäpäs ne ei-russofiilit joiden mielestä on vain häpeällistä että Suomi lähti natsien kelkkaan? "

Mielestäni ovat väärässä. Oli vain aksi vaihtoehtoa: joko kommunistikelkkaan tai natsikelkkaan. Saksa pelasti Suomen itsenäisyyden ja joutumasta kommunistidiktatuurin alle. .

Jos se on häpeällistä, Suomi ei ole heidän oikea asuinpaikkansa.

Lue lisää

Sotket edelleen asioita; missäänhän ei sanottu etteikö lopputulos olisi ollut ihan kohtuullinen. Natsien kelkassa mukanaoloa voi silti pitää häpeällisenä. Ei se sitä poista etteikö kommunistien kelkassa mukana oleminen olisi ollut yhtä häpeällistä. Tuo vaihtoehdottomuusretoriikka tietysti on osa puolustelukaavaa, mutta eipä siitä enempää, kun ei ollut ainakaan minun pointtini.

vaan revansismi! kirjoitti:

Ja pahintahan noissa erillissota-väitteissä ei liene sekään, että ulkomailla meille naureskellaan tai vähintäänkin hymähdellään, vaan nimenomaan se, että Suomessa on esiintynyt ja esiintyy vieläkin revansismia:

Pitäisi saada meiltä "ryöstetyt" alueet takaisin, vaikka selvisimme loppuselvittelyissä kohtuullisen hyvin - ainakin verrattuna moniin Itä-Euroopan maihin!

Lue lisää

"Pitäisi saada meiltä "ryöstetyt" alueet takaisin, vaikka selvisimme loppuselvittelyissä kohtuullisen hyvin - ainakin verrattuna moniin Itä-Euroopan maihin!"

Eli mielstäsi Suomeltaa saa viedä, ryöstää , alueita, se ei saa taistella vastaan, eikä varsinkaan suorittaa vastahyökkäystä?

Miksi te legitimoitte totalitarismin oikeuden?

sairaita! kirjoitti:

"Pitäisi saada meiltä "ryöstetyt" alueet takaisin, vaikka selvisimme loppuselvittelyissä kohtuullisen hyvin - ainakin verrattuna moniin Itä-Euroopan maihin!"

Eli mielstäsi Suomeltaa saa viedä, ryöstää , alueita, se ei saa taistella vastaan, eikä varsinkaan suorittaa vastahyökkäystä?

Miksi te legitimoitte totalitarismin oikeuden?

Lue lisää

Suomessa ei sentään kuten kaikkissa muissa natsi-Saksan liittolaismaissa ketään teloitettu hirttämällä - tuomiot sotasyyllisyydestä ja sotarikoksistakin olivat lopulta varsin lieviä, vain muutamia vuosia.

Sotasyyllisyysoikeuskin istui Suomessa ja tuomiot pantiin täytäntöön Suomen omissa vankiloissa suhteellisen hyvissä olosuhteissa.

Jos joku tänäkin päivänä lähtee väittämään, että tuomiolle ei ollut oikeudellisia perusteita niin hän joko on täysin sotahistoriaamme tuntematon typerys, valehtelee tai hän on yksinkertaisesti natsi!

Sinä selvästi kuulut noihin ensimmäisiin - TYPERYKSIIN!

ja paljon muutetaankin.

Jos sen hetkinen poliittinen sopimus on vain silmänlumetta ja propagandaa niin jälkikäteen voidaan päivämääriä ja sopimuksia muuttaa.
Pariisin rauhansopimus
http://www.prokarelia.net/contract/?x=pariisi

...katsoen, että Suomi, tultuaan Saksan liittolaiseksi...

Siis Suomi tuli Saksan liittolaiseksi. Jos kansainvälinen mielipide ja painostus katsoisi että Suomi tuli Saksan liittolaiseksi ja sotatoimet Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoivat 22.6. 1941 niin eduskunta sen myös jälkikäteen ratifioisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ratifiointi

puolelle? kirjoitti:

Silloin ei varmasti ketään olisi hävettänyt, eihän?
Kyllä sinä olet hoksivaa tyyppiä.

ja ei yhtään hävetä.

asioita. kirjoitti:

Sotket edelleen asioita; missäänhän ei sanottu etteikö lopputulos olisi ollut ihan kohtuullinen. Natsien kelkassa mukanaoloa voi silti pitää häpeällisenä. Ei se sitä poista etteikö kommunistien kelkassa mukana oleminen olisi ollut yhtä häpeällistä. Tuo vaihtoehdottomuusretoriikka tietysti on osa puolustelukaavaa, mutta eipä siitä enempää, kun ei ollut ainakaan minun pointtini.

Lue lisää

"Tuo vaihtoehdottomuusretoriikka tietysti on osa puolustelukaavaa, mutta eipä siitä enempää, kun ei ollut ainakaan minun pointtini."


Eli molemmissa leirissä olisi ollut yhtä häpeällistä. No siis puolueettomana olisi ollut kaikkein paras, niinkö? No sinä varmaan tiedät, että ilman minkään maan apua Suomi olisi miehitetty. Jommankumman maan toimesta.

Jos säilytetään itsenäisyys kahden suurvallan välisessä keskinäisessa valtataistelussa, se on LOISTOSAAVUTUS ilman häpeän haäivääkään. Päinvastoin.

Sanpas sinä, besseerwisser, miten OLISI pitänyt tiomia?

apulaisoikeusasimies kirjoitti:

Suomessa ei sentään kuten kaikkissa muissa natsi-Saksan liittolaismaissa ketään teloitettu hirttämällä - tuomiot sotasyyllisyydestä ja sotarikoksistakin olivat lopulta varsin lieviä, vain muutamia vuosia.

Sotasyyllisyysoikeuskin istui Suomessa ja tuomiot pantiin täytäntöön Suomen omissa vankiloissa suhteellisen hyvissä olosuhteissa.

Jos joku tänäkin päivänä lähtee väittämään, että tuomiolle ei ollut oikeudellisia perusteita niin hän joko on täysin sotahistoriaamme tuntematon typerys, valehtelee tai hän on yksinkertaisesti natsi!

Sinä selvästi kuulut noihin ensimmäisiin - TYPERYKSIIN!

Lue lisää

"Suomessa ei sentään kuten kaikkissa muissa natsi-Saksan liittolaismaissa ketään teloitettu hirttämällä - tuomiot sotasyyllisyydestä ja sotarikoksistakin olivat lopulta varsin lieviä, vain muutamia vuosia. "

Ei tietenkään, eikä missään tapauksessa olisi pitänytkään. Syytettyja EI ei tuomittu rikoksesta ihmiskuntaa vastaan. Kun vielä muistamme sen, että yksi tuomitsija oli sen maan edustaja, joka ENSIN hyökkäsi maamme kimppun, pitää sotasyylisyydet kumota mitä pikimmin.

"Jos joku tänäkin päivänä lähtee väittämään, että tuomiolle ei ollut oikeudellisia perusteita niin hän joko on täysin sotahistoriaamme tuntematon typerys, valehtelee tai hän on yksinkertaisesti natsi!"

Minä väitän ja niin väittää moni muukin. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli toisen sodan aloittajan pakottama absurdi teatteriesitys, jolla peitettiin voittajamaa- NL:n tuomitun hyökkäyssodan vielä suurempi rikos Suomea kohtaan.

voi herranen aika. kirjoitti:

"Tuo vaihtoehdottomuusretoriikka tietysti on osa puolustelukaavaa, mutta eipä siitä enempää, kun ei ollut ainakaan minun pointtini."


Eli molemmissa leirissä olisi ollut yhtä häpeällistä. No siis puolueettomana olisi ollut kaikkein paras, niinkö? No sinä varmaan tiedät, että ilman minkään maan apua Suomi olisi miehitetty. Jommankumman maan toimesta.

Jos säilytetään itsenäisyys kahden suurvallan välisessä keskinäisessa valtataistelussa, se on LOISTOSAAVUTUS ilman häpeän haäivääkään. Päinvastoin.

Sanpas sinä, besseerwisser, miten OLISI pitänyt tiomia?

Lue lisää

Ydinkysymys on ilmanmuuta valinnasta, eli oliko niitä parempia vaihtoehtoja. Yleensä keskustelu tyrehtyy juuri tähän kysymykseen.

voi herranen aika. kirjoitti:

"Tuo vaihtoehdottomuusretoriikka tietysti on osa puolustelukaavaa, mutta eipä siitä enempää, kun ei ollut ainakaan minun pointtini."


Eli molemmissa leirissä olisi ollut yhtä häpeällistä. No siis puolueettomana olisi ollut kaikkein paras, niinkö? No sinä varmaan tiedät, että ilman minkään maan apua Suomi olisi miehitetty. Jommankumman maan toimesta.

Jos säilytetään itsenäisyys kahden suurvallan välisessä keskinäisessa valtataistelussa, se on LOISTOSAAVUTUS ilman häpeän haäivääkään. Päinvastoin.

Sanpas sinä, besseerwisser, miten OLISI pitänyt tiomia?

Lue lisää

Enpä sano, kun en ottanut siihen kantaa. Ja saavutusten perusteella en ole tätä arvioimassakaan. Toisaalta, emmehän voi tietää miten olisi puolueettomana käynyt, joten sikälikin tämä menisi arvailuksi.

Pussinperä kirjoitti:

Ydinkysymys on ilmanmuuta valinnasta, eli oliko niitä parempia vaihtoehtoja. Yleensä keskustelu tyrehtyy juuri tähän kysymykseen.

Niinpä tyrehtyy, kun joillekuille päämäärä oikeuttaa kaikki keinot. Ja lopputulos kun on edeltä annettu, niin ollaan aika nollakeskustelussa.

arvailla. kirjoitti:

Enpä sano, kun en ottanut siihen kantaa. Ja saavutusten perusteella en ole tätä arvioimassakaan. Toisaalta, emmehän voi tietää miten olisi puolueettomana käynyt, joten sikälikin tämä menisi arvailuksi.

Lue lisää

"Enpä sano, kun en ottanut siihen kantaa. Ja saavutusten perusteella en ole tätä arvioimassakaan. Toisaalta, emmehän voi tietää miten olisi puolueettomana käynyt, joten sikälikin tämä menisi arvailuksi."

Sitten on turha puhua mistään häpestä, kun et pysty edes arvailemaan. Joskus nimittäin on olemassa vain huonoja ja enemmän huonoja vaihtoehtoja. Ei siinä häpeäntunnetta ehdi paljon mietiskellä.

muuttaa kirjoitti:

ja paljon muutetaankin.

Jos sen hetkinen poliittinen sopimus on vain silmänlumetta ja propagandaa niin jälkikäteen voidaan päivämääriä ja sopimuksia muuttaa.
Pariisin rauhansopimus
http://www.prokarelia.net/contract/?x=pariisi

...katsoen, että Suomi, tultuaan Saksan liittolaiseksi...

Siis Suomi tuli Saksan liittolaiseksi. Jos kansainvälinen mielipide ja painostus katsoisi että Suomi tuli Saksan liittolaiseksi ja sotatoimet Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoivat 22.6. 1941 niin eduskunta sen myös jälkikäteen ratifioisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ratifiointi

Lue lisää

Missä on nähtävänä tämä kirjallinen liittosopimus?

kysyn, että.. kirjoitti:

Missä on nähtävänä tämä kirjallinen liittosopimus?

Nimittäin monet venäläishistorioitsijat kertovat että kesällä 1944 puna-armeijan tavoite oli Kouvola - Kotka linja. He olisivat kovasti kiinnostuneita löytämään dokumentteja Helsinkiin asti etenemisestä. Väittävät ettei STAVKAn arkistoista voi sellaisia löytyä.

Lähimmäksi liittosopimusta pääsi presidentti Ryti.

Eduskunta tosin voi ratifioida liittosopimuksia ja sitten taas mielensä mukaan purkaa niitä. Mikään ei sido eduskuntaa, paitsi suurvallan uhkaava käytös. Mutta kun tuo pelko on nyttemmin hellittänyt niin olemmepa taas jälleen olleetkin erillissotijoita.

sun täällä kirjoitti:

Nimittäin monet venäläishistorioitsijat kertovat että kesällä 1944 puna-armeijan tavoite oli Kouvola - Kotka linja. He olisivat kovasti kiinnostuneita löytämään dokumentteja Helsinkiin asti etenemisestä. Väittävät ettei STAVKAn arkistoista voi sellaisia löytyä.

Lähimmäksi liittosopimusta pääsi presidentti Ryti.

Eduskunta tosin voi ratifioida liittosopimuksia ja sitten taas mielensä mukaan purkaa niitä. Mikään ei sido eduskuntaa, paitsi suurvallan uhkaava käytös. Mutta kun tuo pelko on nyttemmin hellittänyt niin olemmepa taas jälleen olleetkin erillissotijoita.

Lue lisää

"Nimittäin monet venäläishistorioitsijat kertovat että kesällä 1944 puna-armeijan tavoite oli Kouvola - Kotka linja. He olisivat kovasti kiinnostuneita löytämään dokumentteja Helsinkiin asti etenemisestä. Väittävät ettei STAVKAn arkistoista voi sellaisia löytyä."

Linkki ja lähdeviite?

" Mutta kun tuo pelko on nyttemmin hellittänyt niin olemmepa taas jälleen olleetkin erillissotijoita. "

Olimme silloin ja olemme nyt.

Edelleen kaipaan sitä dokumenttia...

teimmekin kirjoitti:

ja ei yhtään hävetä.

Kyllä hävettää. Oli pakko ajaa aseveljemme pois, joka oli pelastanut itsenäisyytemme. Ja pakotettu olemaan roistovaltio NL:n puolella, tämä imperialistinen roistovaltio hyökkäsi kimppuumme 1939.

"sodassa ollaan vasta kun poliittinen johto niin päättää ja ilmoittaa."

Juuri näin. Nythän on selvää, miksi NL:ssä talvisotaa pidettiin vain rajakahakkana. Puuttui poliittisen johdon päätös siitä, että kyseessä on sota.

Sama taisi olla Vietnamissa USA:n kohdalla. Poliittinen johtohan ilmoitteli kyseessä olevan vain liittolaisen koulutusta. Siis USA:n osallistuminen Vietnamin sotaan oli vain harhaa.

Puolueeton tarkkailija kirjoitti:

"sodassa ollaan vasta kun poliittinen johto niin päättää ja ilmoittaa."

Juuri näin. Nythän on selvää, miksi NL:ssä talvisotaa pidettiin vain rajakahakkana. Puuttui poliittisen johdon päätös siitä, että kyseessä on sota.

Sama taisi olla Vietnamissa USA:n kohdalla. Poliittinen johtohan ilmoitteli kyseessä olevan vain liittolaisen koulutusta. Siis USA:n osallistuminen Vietnamin sotaan oli vain harhaa.

Lue lisää

Höpöhöpö! Rajakahakkana pidettiin sen takia, kun NL ei saavuttanut tavoitettaan, vaan epäonnistui surkeasti siinä.

Talvisota oli päätetty NL.ssa sekä valtiotasolla että poliittisesti. NL on yhdfen puolueen diktatuuri, se oli sekä polittinen johto että valtiollinen johto.

niin vietävästi kirjoitti:

Eihän tällä erillissotakeekoilulla muuhun pyritä kuin tekemään pesäeroa NATSI-Saksaan. Hävettää koko Saksan kelkkaan hyppääminen ja NATSIEN kanssa samalla puolella tappeleminen, joten yritetään sotia Saksan ja sen liittolaisten keskenään sopimaa, suunnittelemaa ja toteuttamaa hyökkäystä Neuvostoliittoon ihan omana erillissotanaan.

Tämä on osa suomalaista kansallisluonnetta, mikä pyrkii aina hakemaan hyväksyntää ja tunnustusta muilta. Jokainen tahraksi suomalaisen hyveellisyyden kilvessä koettu asia pyritään joko maalaamaan piiloon, katsotaan toisaalle tai syytetään tahrasta Venäjää, sehän on helppoa.

Jokainen, joka on rehellinen itselleenkin, pystyy myöntämään Suomen olleen Saksan liittolainen Barbarossassa. Sellainen, joka ei tätä voi myöntää, pettää vain itseään.

Lue lisää

Talvisodan jälkeen suomalaisilla ei ollu muita maita, joista hakea tukea, kuin
natsi-saksa. Ja silloin saksa siirsi neukkujen hyökkäystä Suomeen.

Suomalaisia kaiveli lisäksi talvisodan tappio ja moskovan rauhansopimus,
jonka takia solmitiin sopimuksia saksan kanssa, mm. ase- ja vilja-apu sopimukset.

Lisäksi Suomi oli osa Barbossaa jo talvisodan aikana.

Mutta Suomen sota oli erilaista, esim. suomalaiset eivät kiduttaneet vankejaan
tai muitakaan yhtä lailla kuin saksalaiset, jotka tappoivat kymmeniä- satojatuhansia vallattujen alueiden siviilejä.

revi siitä

"Operaatio Barbarossa kuoli 27 000 suomalaista miestä, enemmän
kuin Talvisodassa. "

tuo kartta, kun nuolikin on taivutettu niin, että Suomi hyökkää etelään.

Jatkosodan aloitti Neuvostoliitto ampumalla suomalaisen matkustajakone Kalevan alas Tallinnasta lähdön jälkeen14.06.1940 . Kone oli reittilennolla paluumatkalla Helsinkiin.

Neuvostoliitto ei noudattanut välirauhansopimusta, ampui jatkuvasti rajanyli ja sieppasi rajavartioita.

Suomelle ja Virolle oli Tarton rauhansopimuksessa annettu lupa miinoittaa aluevesiään. Miinat asetettiin Viron aluevesien ulkopuolelle.

Miinat lakettiin vasta 22.06 Klo. 8.15,... 9.06 , Klo.6.05 alkaen oli Neuvostoliitto pommittanut Suomen kaupunkeja.

Anonyymi kirjoitti:

Miinat lakettiin vasta 22.06 Klo. 8.15,... 9.06 , Klo.6.05 alkaen oli Neuvostoliitto pommittanut Suomen kaupunkeja.

Ilmailuhistoriaa tutkineen tohtori Hannu Valtosen mukaan saksalaisia pommikoneita lensi yöllä 21.-22. kesäkuuta Itä-Preussista Etelä-Suomen ilmatilan kautta Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä etelään Leningradin seudulle, missä Saksa ja Neuvostoliitto kävivät operaation ensimmäiset ilmataistelut noin kello kolmen jälkeen aamuyöllä. Tämän jälkeen saksalaiset pommittajat lensivät Suomeen Uttiin, missä ne tankattiin ja mistä ne jatkoivat kotikentilleen Itä-Preussiin.[13]

21-22. päivän välisenä yönä saksalaiset yhteistyössä Suomen Valtiollisen poliisin kanssa valtasivat Neuvostoliiton Petsamon konsulaatin ja suomalaiset pidättivät konsulaatin koko henkilökunnan perheineen. Saksan Gestapo takavarikoi konsulaatin arkistot tutkittavakseen ja toimitti ne myöhemmin Valpolle.[14]

Saksan merivoimat käyttivät hyväkseen olivat tukeutuneet Suomen rannikkoon ja satamiin jo kesäkuun puolivälistä alkaen.[13] Suomen sodanjohto oli määrännyt jo 17. kesäkuuta sukellusvenelaivueen osallistumaan Viron rannikon miinoittamiseen ja illalla 21. kesäkuuta sukellusvenelaivue sai toteuttamiskäskyn tehtävälleen. Suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat 22. päivänä Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivaston vapaa kulku estettäisiin. Pyrkimyksenä oli varmistaa ettei neuvostolaivasto pystyisi häiritsemään Suomenlahdelta saksalaisten Baltiaan avattavaksi suunnitellun maarintaman sivustaa, ja estää hyökkäys Ahvenanmaalle, joka oli Suomen kannalta elintärkeä pitää omassa hallussa. Miinoitus ulotettiin 22. päivänä Neuvostoliiton miehittämän Viron (muun muassa Tallinnan) edustalle. Suomalaiset sukellusveneet laskivat miinoja Viron rannikolle 22. kesäkuuta 1941 kello 07.28–09.06 välisenä aikana.[