Kuka pelkää ateistia?

Minkä takia uskovat ihmiset pelkäävät ateisteja?
Vai pelkäättekö te itseänne?

Mitä jos oletkin joskus miettinyt: Entä jos mitään jumalaa ei olekkaan olemassa?
Kiellättekö te oman epäilyksenne jumalien olemassaolosta uskon harjoituksilla ja epätoivoisilla huudoilla kohti jotakin jonka olemassaoloa te itse epäilette?
Roikutte siinä toivossa että jos, ehkä, mahdollisesti jossakin on olemassa jokin jumala hän kuuntelee teitä.
Yritätte pitää kinni harhakuvasta, kangastuksesta jonka te itse olette itsellenne luoneet,
luottaa ja uskoa johonkin sellaiseen jonka olemassaoloa te itse mielssänne epäilette.
Yritätte oikeuttaa toimintanne periaatteilla joita ette itse hyväksy, mutta miksi?

Koska oman epäilyn tunnustaminen on teille rikoksista suurin. Pyritte kätkemään sen vihaan ihmisiä kohtaan jotka ajattelevat erilailla, uskonharjoituksiin ja palvontamenoihin, riitteihin ja rituaaleihin vain koska te itse epäilette itseänne.

Ketä te siis pelkäätte eniten?

Ateistia, jumalaa vai itseänne?
6351
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

me vaan pelätään ton humpuukisen tiedemaailman leviämistä johon kuuluu mm. sadistinen evoluutio. joten ei kiitti mulle riitti!

Äänestä

Teidän, tai siis tässä kysymyksessä, Sinun ajatuksenjuoksuasi!

En minä pelkää ihmisiä, olkootkin sitten vaikka ateisteja. Tosin en täällä puolen ruutua tunne yhtäkään ateistia, joten arviointini jää tässä asiassa tähän kuvaruutuun.

Enkä pelkää jumalaa, koska minulla 'ei ole' jumalaa, jonka voisin yksilöidä. Minulla on vain se jumaluus, joka kulkee rinnallani kaiken aikaa.

Enkä pelkää itseänikään, koska olen jo 'ohittanut' sen vaiheen. Tosin syyllisyys joskus kaihertaa, mutta sitä ei kait voine rinnastaa pelkoon?!

Oikeesti en pelkää mitään tässä elämisessä, en itseni, en läheisteni enkä kenenkään puolesta. Enkä kuolemisessakaan. Tosin tämä asenteeni ei taasen poissulje välittämistä lähmmäisestään, ei yhdestäkään. Olenkin havainnut, että useimmat niistä 'ylenkatsotuista' kakkahousuista ovat oikeesti henkisyyden 'huippuja', herkkyydessään!

Äänestä
  • Mielestäni ymmärsit varsin hyvin.

    Sanot ettet tunne yhtään ateistia mutta kuinka voit olla varma? Tuleeko jokapäiväisessä keskustelussa esiin ihmisten ajatukset uskonnollisuudesta?
    Itse harvoin puhun omasta ateistisuudestani taikka uskonnoista koska moiset asiat eivät ole yleensä päälimmäisenä mielessä.

    Mitäpä tuosta.

    Esitin asiani vain tällä tapaa koska palstalla on esiintynyt kohtuu paljon viestejä jotka jokseenkin poikkeuksetta ilmaisevat joka vihaa tai halveksuntaa ateisteja kohtaan. Tai sitten olen vain jostain syystä kiinnittänyt niihin enemmän huomiota.
    Mielestäni sellaiset viestit kuin: KUOLKAA ATEISTIT jne. ilmaisee ainoastaan sitä ettei ko. henkilö oikeasti edes tiedä miten hänen omasta puolestaan pitäisi uskonnosta ajatella.
    Tämä on eräänlainen uhmaus, omantunnon nostatus, itsensä paremmaksi katsominen, todistus siitä että on oikeassa mutta vain kirjoittajalle itselleen.
    Ihminen joka on oikeasti miettinyt asiaa osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella näkemyksensä mutta henkilö joka ei osaa, kykene taikka pysty perustelemaan omia päätelmiään ei tuota esimerkkiä juurikaan parempaan tuotokseen pysty.

    "" Tosin syyllisyys joskus kaihertaa, mutta sitä ei kait voine rinnastaa pelkoon?! ""

    Miksi ajatuksiaan tulisi hävetä taikka miksi niistä tulisi tuntea syyllisyyttä?
    Teot ovat ainoa asia joka merkitsee se miten jokainen näyttäytyy muille ihmisenä on eri asia mitä kukin ihminen oikeasti on.
    Esimerkiksi en sano kaikkea mitä ajattelen ääneen tai kerro aina koko totuutta jostakin asiasta siitä syystä etten halua loukata toista ihmistä.
    Teenkö minä väärin? Mielestäni en.
    Se etten halua aiheuttaa mielipahaa kenellekkään ei mielestäni ole väärin.

    Minäkään en pelkää elämää enkä kuolemaa, miksi pelkäisin? Miksi pelkää jotakin sellaista joka jokatapauksessa tapahtuu?
    Minä elän nyt ja tässä ainoaa elämää joka minulla on. Miksi haaskata sitä pelkäämällä?
    Kuolema tulee vastaan ennenpitkää joskus tulevaisuudessa, entä sitten? Mitä syytä on pelätä jotakin sellaista joka on väistämätöntä?
    Ei niin mitään syytä.

    Äänestä

  • decoran kirjoitti:

    Mielestäni ymmärsit varsin hyvin.

    Sanot ettet tunne yhtään ateistia mutta kuinka voit olla varma? Tuleeko jokapäiväisessä keskustelussa esiin ihmisten ajatukset uskonnollisuudesta?
    Itse harvoin puhun omasta ateistisuudestani taikka uskonnoista koska moiset asiat eivät ole yleensä päälimmäisenä mielessä.

    Mitäpä tuosta.

    Esitin asiani vain tällä tapaa koska palstalla on esiintynyt kohtuu paljon viestejä jotka jokseenkin poikkeuksetta ilmaisevat joka vihaa tai halveksuntaa ateisteja kohtaan. Tai sitten olen vain jostain syystä kiinnittänyt niihin enemmän huomiota.
    Mielestäni sellaiset viestit kuin: KUOLKAA ATEISTIT jne. ilmaisee ainoastaan sitä ettei ko. henkilö oikeasti edes tiedä miten hänen omasta puolestaan pitäisi uskonnosta ajatella.
    Tämä on eräänlainen uhmaus, omantunnon nostatus, itsensä paremmaksi katsominen, todistus siitä että on oikeassa mutta vain kirjoittajalle itselleen.
    Ihminen joka on oikeasti miettinyt asiaa osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella näkemyksensä mutta henkilö joka ei osaa, kykene taikka pysty perustelemaan omia päätelmiään ei tuota esimerkkiä juurikaan parempaan tuotokseen pysty.

    "" Tosin syyllisyys joskus kaihertaa, mutta sitä ei kait voine rinnastaa pelkoon?! ""

    Miksi ajatuksiaan tulisi hävetä taikka miksi niistä tulisi tuntea syyllisyyttä?
    Teot ovat ainoa asia joka merkitsee se miten jokainen näyttäytyy muille ihmisenä on eri asia mitä kukin ihminen oikeasti on.
    Esimerkiksi en sano kaikkea mitä ajattelen ääneen tai kerro aina koko totuutta jostakin asiasta siitä syystä etten halua loukata toista ihmistä.
    Teenkö minä väärin? Mielestäni en.
    Se etten halua aiheuttaa mielipahaa kenellekkään ei mielestäni ole väärin.

    Minäkään en pelkää elämää enkä kuolemaa, miksi pelkäisin? Miksi pelkää jotakin sellaista joka jokatapauksessa tapahtuu?
    Minä elän nyt ja tässä ainoaa elämää joka minulla on. Miksi haaskata sitä pelkäämällä?
    Kuolema tulee vastaan ennenpitkää joskus tulevaisuudessa, entä sitten? Mitä syytä on pelätä jotakin sellaista joka on väistämätöntä?
    Ei niin mitään syytä.

    vielä jotain vastata. Toki jaksan, vaikka rankka päivä on ollutkin, mutta kun toi pyykkikonekin vielä jauhaa.

    >Sanot ettet tunne yhtään ateistia mutta kuinka voit olla varma? Tuleeko jokapäiväisessä keskustelussa esiin ihmisten ajatukset uskonnollisuudesta?<

    No en varma siinä mielessä, miten ateismi täällä on määritelty. Mutta ja mutta kyllä niitä epäjumalia jaksetaan palvoa/hamuta ja mielestäni tämä epäjumalien palvonta (raha, tavarat ymv. ns. loistokas elämä) on yhtälailla ihmisen uskoa/uskontoa, materiaan!

    Ja aika jänskä juttu, olen senkin havainnut, että tämän kaltaiset uskonnon palvojat ovat lähes poikkeuksetta myös narsisteja. Aika mielenkiintoista! Lienevät myös ateisteja?

    >Tai sitten olen vain jostain syystä kiinnittänyt niihin enemmän huomiota.<

    Toki meistä kukin aina tarkkailee kriittisellä silmällä/korvalla juttuja, jotka ovat itselleen tärkeitä. Ja miksi? Kaiketi siksi, että kuiteskin pelkäämme erottuvamme tästä, tasan tarkkaan suomeksi sanottuna täysin paskaan harmaasta massasta! (Sorry ruma kielenkäyttöni).

    >Ihminen joka on oikeasti miettinyt asiaa osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella näkemyksensä mutta henkilö joka ei osaa, kykene taikka pysty perustelemaan omia päätelmiään ei tuota esimerkkiä juurikaan parempaan tuotokseen pysty.<

    Näinhän tämä menee, jos jotain mielipiteenään esittää, niin kyllä se tulee myös kyetä perustelemaan. Läppäähän on tosi helppo heittää!

    >Miksi ajatuksiaan tulisi hävetä taikka miksi niistä tulisi tuntea syyllisyyttä?<

    Ei tarttekaan, kunhan vaan pitää ne omina ajatuksinaan. Tosin välillä tuntuu, ettei viitti edes ajatustaankaan joillekin jutuille suoda/luoda.

    >Teot ovat ainoa asia joka merkitsee se miten jokainen näyttäytyy muille ihmisenä on eri asia mitä kukin ihminen oikeasti on.<

    Teot ja joskus vaan pelkkä ymmärryskin riittää. Vaikeita juttuja, ja siksipä joskus on vaan parasta vaieta.

    >Miksi pelkää jotakin sellaista joka jokatapauksessa tapahtuu?<

    Eipä tartte ja se/tämä kuolema on ainaskin 'takuuvarma' juttu meille kaikille!

    Äänestä

  • Eräs nainen kirjoitti:

    vielä jotain vastata. Toki jaksan, vaikka rankka päivä on ollutkin, mutta kun toi pyykkikonekin vielä jauhaa.

    >Sanot ettet tunne yhtään ateistia mutta kuinka voit olla varma? Tuleeko jokapäiväisessä keskustelussa esiin ihmisten ajatukset uskonnollisuudesta?<

    No en varma siinä mielessä, miten ateismi täällä on määritelty. Mutta ja mutta kyllä niitä epäjumalia jaksetaan palvoa/hamuta ja mielestäni tämä epäjumalien palvonta (raha, tavarat ymv. ns. loistokas elämä) on yhtälailla ihmisen uskoa/uskontoa, materiaan!

    Ja aika jänskä juttu, olen senkin havainnut, että tämän kaltaiset uskonnon palvojat ovat lähes poikkeuksetta myös narsisteja. Aika mielenkiintoista! Lienevät myös ateisteja?

    >Tai sitten olen vain jostain syystä kiinnittänyt niihin enemmän huomiota.<

    Toki meistä kukin aina tarkkailee kriittisellä silmällä/korvalla juttuja, jotka ovat itselleen tärkeitä. Ja miksi? Kaiketi siksi, että kuiteskin pelkäämme erottuvamme tästä, tasan tarkkaan suomeksi sanottuna täysin paskaan harmaasta massasta! (Sorry ruma kielenkäyttöni).

    >Ihminen joka on oikeasti miettinyt asiaa osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella näkemyksensä mutta henkilö joka ei osaa, kykene taikka pysty perustelemaan omia päätelmiään ei tuota esimerkkiä juurikaan parempaan tuotokseen pysty.<

    Näinhän tämä menee, jos jotain mielipiteenään esittää, niin kyllä se tulee myös kyetä perustelemaan. Läppäähän on tosi helppo heittää!

    >Miksi ajatuksiaan tulisi hävetä taikka miksi niistä tulisi tuntea syyllisyyttä?<

    Ei tarttekaan, kunhan vaan pitää ne omina ajatuksinaan. Tosin välillä tuntuu, ettei viitti edes ajatustaankaan joillekin jutuille suoda/luoda.

    >Teot ovat ainoa asia joka merkitsee se miten jokainen näyttäytyy muille ihmisenä on eri asia mitä kukin ihminen oikeasti on.<

    Teot ja joskus vaan pelkkä ymmärryskin riittää. Vaikeita juttuja, ja siksipä joskus on vaan parasta vaieta.

    >Miksi pelkää jotakin sellaista joka jokatapauksessa tapahtuu?<

    Eipä tartte ja se/tämä kuolema on ainaskin 'takuuvarma' juttu meille kaikille!

    >> Mutta ja mutta kyllä niitä epäjumalia jaksetaan palvoa/hamuta ja mielestäni tämä epäjumalien palvonta (raha, tavarat ymv. ns. loistokas elämä) on yhtälailla ihmisen uskoa/uskontoa, materiaan! > Ja aika jänskä juttu, olen senkin havainnut, että tämän kaltaiset uskonnon palvojat ovat lähes poikkeuksetta myös narsisteja. Aika mielenkiintoista! Lienevät myös ateisteja?

    Äänestä

vastasitkin avauksessasi jo kysymykseen, uskis pelkää itseään.

Tosin on olemassa vilpittömän hölmöjä hihuja jotka todella uskovat että julistamalla menninkäisiä ja mörköjä, älykkäät, taikauskoista vapaat ihmiset hurahtavat tuohon sanomaan.

Arvatenkin normihihu ei edes uskalla lukea tämän palstan viestejä, on kuulemma Jumalan tappaminen isänä tappoa rankempi juttu.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Alffa-Omega kirjoitti:

Minkä takia uskovat ihmiset pelkäävät ateisteja?
Vai pelkäättekö te itseänne?

Mitä jos oletkin joskus miettinyt: Entä jos mitään jumalaa ei olekkaan olemassa?
Kiellättekö te oman epäilyksenne jumalien olemassaolosta uskon harjoituksilla ja epätoivoisilla huudoilla kohti jotakin jonka olemassaoloa te itse epäilette?
Roikutte siinä toivossa että jos, ehkä, mahdollisesti jossakin on olemassa jokin jumala hän kuuntelee teitä.
Yritätte pitää kinni harhakuvasta, kangastuksesta jonka te itse olette itsellenne luoneet,
luottaa ja uskoa johonkin sellaiseen jonka olemassaoloa te itse mielssänne epäilette.
Yritätte oikeuttaa toimintanne periaatteilla joita ette itse hyväksy, mutta miksi?

Koska oman epäilyn tunnustaminen on teille rikoksista suurin. Pyritte kätkemään sen vihaan ihmisiä kohtaan jotka ajattelevat erilailla, uskonharjoituksiin ja palvontamenoihin, riitteihin ja rituaaleihin vain koska te itse epäilette itseänne.

Ketä te siis pelkäätte eniten?

Ateistia, jumalaa vai itseänne?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu