"Kuka luulee/tietää olevansa paimen, joka etsii kadonneita?"
Kadonneita etsimässä
Historiaa
821270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Tuossa sinä olet taas oikeassa, että mies on järki ja nainen on tunne. :) Mutta miehenä
minulla on nuo molemmat tai ainakin jotain noista kummastakin. Mitä se sitten
tarkoittaa?
Ymmärsinkö nyt oikein, että koit jotain? Jos näin oli niin
ehkä näit rukouksissasi henkisen minäsi, omatuntosi äänen, joka syntyy uudelleen
löydettyään/nähtyään jotain uutta? Olisitkohan sitten nähnyt henkisen ohjaajasi,
jollainen kuulemma on kaikilla? En muista tarkkaa määritelmää tälle 'olennolle'
mutta sen tuntee ja näkee kuulemma kun 'sielusi' kokee henkisen nousun seuraavalle
tasolle. Kai se on jonkun määritelmän mukaan myös suojelusenkeli. Tämä menee nyt
sille hihhulitasolle, josta eräs tuttavani höpötti joskus. Tästä tuli mieleen, että
mitä mieltä olet astraali projektiosta? Se on vähän sellaista kuin hypnoosi,
mitä ei pitäisi kokeilla.
Ehkä se ilmenee myös näin: "Minun uskonnossani on ainoastaan yksi käsky, mutta
ei ainuttakaan kieltoa. Ainoa käsky on R a k k a u s. Rakasta kaikkia elollisia
olentoja. Hänellä joka elää oikeata elämää, on oikea uskonto.
Laitan muistiin tuon kirjan.
Näinhän se menee. Tunteet eivät seuraa järkeä ja järki ei seuraa tunteia. Loppuun
kaksi ensimmäistä säettä runosta: SUURI JUMALUUSVOIMA
"Oi, suuri, avaruuden täyttävä Jumaluusvoima, joka säilyt ikuisesti maailmankausien
vaihdellessa. Sinä joka olet kaiken katoavan yläpuolella, suuruudessasi ja
voimassasi käsittämätön, kaikki käsittävä ja kaikkea ylläpitävä voima. Sinua
yksin tahdon kunnioittaa.
Vaikka ihmisjärki pystyisi mittaamaan suurten merien syvyydet, laskemaan maan
kaikki hiekkajyväset tai erottamaan auringon säteet toisistaan, se ei
kuitenkaan käsittäisi Sinun suuruuttasi eikä ymmärtäisi Sinun tuomioitasi.
Ihmisajatus ei yllä niihin korkeuksiin, joissa Sinä hallitset."
Jokaisella ihmisellä on järki ja tunteet. Joku käyttää vain järkeään enemmän kuin tunteitaan tai toisinpäin. Pulmat alkavat sitten siitä, kun jompikumpi on enemmän pinnalla kuin toinen ;) Otapa tuosta nyt sitten selko :D Molempien on toimittava tasapainoisesti; ei liikaa järkeillen eikä tunteillenkaan. Elikkä sisäinen mies (=järki) ja sisäinen nainen (=tunteet) ovat kokonaisuus eli holy matrimony. Kun tämä sisäinen pyhä avioliitto on tosi, ihminen ei enempää järkeile kuin tunteilekaan liikaa, vaan on tasapainoinen, koska tietää kuka on.
Koin todellakin jotain, kun "Jumala käänsi kasvonsa minuunpäin". Se oli niin ravisuttava kokemus, että en pysynyt jaloillani.. Voisin väittää, että totuus pläjähti päin näköäni. Siihen ei ollut mitään sanomista jälkikäteen, eikä vieläkään, kun aikaa on kulunut jo kohta kuukausi.
Täytyy myöntää, etten muista mitä astraaliprojektio tarkoittaa? Katsos, kun kaikki epäolennainen ja epätäydellinen lakkaa olemasta, kun täydellinen tulee voimaan. Hetkonen.. astraaliprojektio: olisiko se siis kehosta irtaantumista ja matkustamista "hengessä". Jep! Käytän siitä nimitystä "tehdä Filippukset" eli matkustaa ilman näkyviä kulkuvälineitä paikasta A paikkaan B. Olen tehnyt senkin, tietämättäni yöllä: muistan vain kun "palasin kehooni takaisin", mikä tuntui varsin kummalliselta.
Uskonto käsitteenä on varsin jäykkä ja sisältää niin paljon negatiivisia vivahteita, etten käyttäisi sanaa "uskonto", vaan ennemmin sanaa "uskoo rakkauteen" tai "Minä olen rakkaus".
Sen sijaan tunne seuraa ajatusta kuin vaunu veturia. ;)
Tänään oivalsin, ettei totuutta tiedä kukaan, loppujen lopuksi, eikä alun alkaenkaan.
Runo oli hyvä. Mistähän sinä poimit sen? Luepa Laulujen laulu, Raamatusta. Siinä sinun sisäiselle miehellesi ja naisellesi "vähän puuhaa". Älä ihmettele, jos koet jotain.. "jänskää" ;) Kerron sitten myöhemmin..
Niin kai meissä kaikissa on se femininen (tunne) ja maskuliininen (järki)
puoli. :) Nykyaika vain yleistää sen Marsiin ja Venukseen ja jotkin naiset
pitävät vain "miehekkäistä" miehistä. :D Itse käyn aika kovaa sisäistä kamppailua
tällä hetkellä. Tunne on hieman järkeä vahvempi vielä eikä tasapainoa ole löytynyt.
Joskus totuus näyttäytyy meille mitä ihmeellisimpinä tavoilla. Sinun kohdalla
mistään ymmärtävä voisi kokea tuon kristilliseksi herätykseksi vaikka siinä
ei ole mitään kristillistä. Itselle totuus näyttyi 4 vuotta sitten nukkumaanruvetessa.
Olin juuri nukahtanut ja 'näin' nousevani kuin kuollut ilman ponnisteluja istumaan kyljeltäni makaamasta.
Säikähdin niin, että heräsin samantien. Kaipa tuon takia kysyin astraaliprojektiosta.
Koska tajuntamme kuuluu kvanttifysikaalisesti maailmankaikkeuden virtaan eli
kvanttifysiikan lain mukaan hiukkanen voi esiintyä kahdessa eri paikassa
samaan aikaan. Mutta nuo astraalimatkat ovat myös tietoisesti vaarallisia. Olen kuullut miten
'ruumiittomat' tajunnat ovat yrittäneet kaapata toisten ruumiita ja matkat ovat saattaneet
päätyä täysin eri paikkoihin joihin on halunnut ja sieltä pääseminen takaisin on
ollut vaikeaa.
Niin no kai uskonnon voi käsittää noinkin kuten käsitän 'synnin' itsekin jokseenkin
noin. On olemassa vain oikea ja väärä. Niin totuutta emme löydä elämämme aikana
mutta kun kuolemme se paljastuu ja silloinhan se seikkailu vasta alkaakin eikö?
Eli kuokema on iloinen asia omalta osaltaan eikä surullinen.
Runon luin kirjasta Näin Olen Kuullut. Raamattua en omista mutta luen mainitsemasi
laulujen laulun kyllä jotta koen jotain. ;) Raamtusta on jäänyt mieleen eräs totuuden palanen:
Korinttialisen kirjeen Rakkaus runo.
Yleensä kuolema-sana tulee mieleen silloin, kun joku kuolee, siis sydän lakkaa lyömästä. Minulle kuolema merkitsee myös vanhojen luulojen, hajatelmien ja harhojen kuolemista, kuten koin n. 1 kk taaksepäin. Kuten aiemmin totesin: totuus pläjähti päin näköä: ajatus, että minulle oli syötetty kaikessa pajunköyttä, mikään lukemani, toisten puheet ja kirjatkaan eivät olleet totta.
Edelliseen viitaten, en oikein jaksa enää uskoa mihinkään, mitä olen lukenut tai kuullut. Kyseenalaistan kaiken aikaisemmin lukemani tai kuulemani.
Onhan se "astraaliprojektio" tuollaisena harhailuna varmasti vaarallisia. Mikä ei olisi vaarallista? ;)
Tuo runokirjan nimi on tuttu. "Näin olen kuullut"-kirjassa oli kai tarina miehistä, jotka keskustelevat. Toinen business-ihminen ja toinen muistaakseni pappi. Pappi kertoo, että hän työskentelee yrityksessä, jota johtaa Isä. Yrityksen konttoreita on lähes kaikkialla maapallolla jne. Hauska tarina.
Vaikutat entistä enemmän ihmiseltä, joka imee itseensä valtavasti tietoa, prosessoi ja oppii
ne ja joitakin asioita omaksuu. Aivan kuin jokin nero, joka ei sitten pysty
keskittymään yhteen asiaan vaan kaikki omaksutut ja opitut asiat ovat päällekkääin
yhtenä sekamelskana. Joku voisi sanoa, että olet eksyksissä, mutta et ole.
Sinun vain pitää keskittyä yhteen polkuun ja seurata sitä. Polun päässä sitten
huomaat, että kaikki polut vievät lopulta samaan päämäärään. Älä luovuta uskomasta
mihinkään. Jopa sokeana Jeesukseen Jumalan poikana uskovat tajuavat lopulta,
että heidän polku ei ollutkaan se ainoa ja oikea. :)
Tiedän, että pääni on välillä varsinainen zekamelsca (lainaan tuota sanan kirjoitusasua eräältä kirjoittajalta, koska se oli hauska).
Samaan päämäärään menossa koko poppoo. Itse en välillä tajunnut sitä ja "riehuin", mutta se on onneksi ohi. Nyt joku toinen "riehuu", koska ei ymmärrä, että menemme samaa kohti. Minä kutsun sitä rakkaudeksi.. jotenkin.. mul on sellainen olo, että "saavutin" sen.. ja nyt ei ole enää mitään etsittävää :( Nyt "vaan olen". :( Ikävystyttävää!
Pitäisikö alkaa paimentamaan niitä "riehujia"? ;D Vai jättää oman onnensa nojaan?
Nyt kun saavutit sen niin pyri vahvistamaan sitä rakkautta. Tutki itseäsi
lisää ja löydä uusia ovia kohti rakkautta. Et tiedäkään mitä kaikkea odottaa
vielä löytäjää. Toki jos et ole valmis vielä niin se saattaa yllättää ja
pelottaa kuten niitä "riehujia". Minä pidän riehujina esim. sitä Nokian
herätyskerhoa vai mikä se on. Huvittavia kitaran rämpyttäjiä ja Jeesuksen
rallattajia. Kunnia olkoon kuitenkin heidän uskolleen. Koska he yrittävät
paimentaa meitä muita niin miksi ei paimennettaisi myös heitä? :D
Tehdään niin, että ryhdytään paimentajien paimentajiksi, Ylipaimeniksi. ;D No, rajansa kaikella.
Tiedätkö, ettei itseni tutkiskelu enää kiinnosta. Aina, kun olen tutkinut, saan totuuden päin näköä, niin, että olen "tiltissä" aina vaan pidemmän aikaa. Aiemmin selvisin "tiltistä" muutamassa päivässä, nyt on aikaa kulunut kohta 1 kk. Ei kivaa!! Tässä "tilttiolossani" voisin vaikka vahingossa puhua pehmeitäkin ;) Sehän ei olisi sopivaa, vielä näin julkisesti.
Olen ollut uusissa asioissa mukana ja ihmettelen kuinka pystyn sellaisiin, aiemmin en pystynyt. Haasteita lisää!!
Tarkoitatko Nokia Missio -juttua? Itse asiassa kuuntelen Markku Koiviston puhetta RadioDein kautta viime syksynä. Rukoilun aikana tapahtui taas jotain, jota en osaa pukea sanoiksi, mutta yritän: vapauduin jostain tummasta. Näin fyysisin silmin, kun se lähti minusta pois. Jos en olisi kokenut sitä itse, vaan olisin jonkun kuullut kertovan siitä, en olisi uskonut, mutta, kun se omalle kohdalleni sattui, niin eihän sitä voi kieltääkään.
Siis todella mielenkiintoisia asioita on tapahtunut ja varmaan tulee tapahtumaan. Onneksi en tiedä niistä etukäteen. Voisin vaikka linnoittautua kotiini loppuiäkseni, vain netti kaverinani, ja muutama miljoona ihmistä tavoitettavissani. Totta kun puhun, niin välillä toivon, että kunpa olisi se yksikin.. niin ei tarvitsis näitä hengellisiä puhua, vaan saisi keskittyä maallisiin ja arkeen.
Kunnon debaatti pystyynKoiviston porukan kanssa ja näiden Lestadialaisten. :)
Sitten sinä et ole valmis totuudelle ehkä? Ehkä olet vielä sen verran,
miten sen sanoisi, herkkä? Eihän pehmeiden puhumisessa mitään pahaa ole. :)
Anna tunteittesi tulla.
Minä en ehkä pysty sinulle haasteita tarjoamaan, koska vaikutat 'tiltti'
olossasi jotenkin hermostuneelta. :) Yhtä haastetta tarjoaisin. Reikiterapia.
Kokeile.
Hmm...Itsekin olen kuunnellut Koiviston ja monen muun vastaavan ulkomaalaisen
saarnaajan puheita. Itse olen ollut enemmänkin hämmästynyt, miten voimakkaan
suggestion nämä ihmiset saavat aikaan. Minuun ne eivät ole vaikuttaneet, ja en
pidä saarnamiehiä huijareina vaan niitä ihmisiä 'heikkomielisinä'. Aivan
kuten ortodoksisuus kiehtoo monia luterilaisia sen ulkoisen loiston takia.
Siitä pisteet Bysantin keisareille ja keisarinnoille, jotka 'älysivät'
kultakoristein houkutella kreikkalais-katollista kristinuskoa 'eksyneille'.
Niin netti on hyvä tiedonlähde totuuden etsinnässä ja täytyy myöntää, että
olen itsekin tavannut yhden henkilön tätä kautta, joka oli jollain tapaa
minun paimen silloin 4 vuotta sitten kun etsin itseäni. Se silloin sai minut
vahvasti jatkamaan nykyistä polkuani kohti totuutta. Ja mitä tulee siihen
arkiseen ja maalliseen niin onkohan mahdollista löytää ihmistä, jonka kanssa
'hengellisyys' ja 'maallisuus' olisi tasapainossa kuten Jing ja Jang.
Itse en usko, että toista samanlaista vastakappaletta on olemassa eli ts.
sielunystävää. Toki jonkinlaisia lohduttajia on varmasti, mutta syvällisyys
ei ole samanlaista.
Nyt minä putosin kärryiltä. Mitä sinä tarkoitat etten ole mielestäsi valmis totuudelle? Minähän olen sen totuuden kimpussa ollut jo pitkän aikaa. Mikähän kohta sinulta nyt jäi pois.. :( Olen ollut 8 vuotta tutkimassa ja etsimässä. Viimeisimmistä tapahtumista olen sinulle kertonut, en suinkaan kaikista.
Herkkä ja herkkä! Kaikki ovat herkkiä. Sitäpaitsi ReiKi on menneen talven lumia ja kuulun siihen "raskaampaan sarjaan", etten usko sen tehoavan. Se on kuin tulitikkua yrittäisi sytyttää märällä tulitikulla. Tiedän suuremman "tulen" ja se ei todellakaan ole ReiKi. ReiKi on pilipalihommia tämän rinnalla, mitä olen kokenut.
En minä puhu mistään sielunystävästä, vaan puolisosta. Hän, jonka kanssa voisi elää rinnakkaiseloa.
Nyt en oikein ymmärrä. Kummallisia asioita on tapahtunut ja näköjään jatkuukin. On viisainta lopettaa tämä tähän, jottei jompikumpi itke lopulta.
Hmmm...No olet sitten kyllä erikoisin totuuden etsijä, johon ole törmännyt.
En tarkoita tätä nyt pahalla. Etsit totuutta, mutta et usko kuitenkaan mihinkään. Sanot
löytäneesi totuuden ja tunnet sen takia olosi tyhjäksi, kun ei ole enää mitään
mitä etsiä. Kuitenkin sanot ettemme löydä ikinä totuutta. Uskon sinun
vilpittömyyteesi etsiä ja löytäneesi totuutta ja kunnioitan sitä. En ole arvostellut
sinua tai ainakaan tarkoittanut arvostella.
Tarkoitinkin reikillä nyt niiden ovien avaamista suuremalle, jonka kanssa olet
puheittesi mukaan ollut tekemisissä. Ainakin saan sellaisen kuvan ettet ehkä
ymmärrä sitä vielä mitä olet kokenut, vaikka omien sanojesi mukaan olet ymmärtänyt.
Mutta enhän minä tiedä sinun tuntemuksista paremmin. Vain sinä tiedät.
Enkä vähättele kokemuksiasi. Joudun vain päättelemään puheittesi perusteella
millaista muodonmuutosta henkinen puolesi on käymässä läpi.
Yleensähän puolisoa verrataan sielunystäväksi. Toki meitä on monenlaisia
hanslankareita, joita 'valitsemme' viettämään rinnakkaiseloa
lopunelämämme. Kun ihminen kehittyy, hän huomaa tehneensä vääriä valintoja jopa
puolisoissa. En nyt tarkoita olla mitenkään pessimisti. Ymmärrän, että me
kaikki tarvitsemme rakkautta eri muodoissa, koska olemmehan laumaeläimiä.
Mutta henkisen tasapainon, niin spirituaalisen kuin maallisen, takia meidän
on valittava viisaasti tai olemme enemmän eksyksissä. Sanon tämän kokemuksesta.
En tällä tietenkään yritä ketään kokeilemasta 'onneaan' puolisonsa
etsimisessä. Väliaikainen tai lyhyt rakkauskin on parempi kuin ei mitään.
Pyydän anteeksi jos olen sanonut jotain pahasti. Kunnioitan sinua suuresti
ja pidän sinua henkisesti älykkäämpänä kuin monia muita ihmisiä. Oli mukava
vaihtaa ajatuksia. Et ole kaukana totuudesta kunhan vain löydät tukevamman
polkusi sille.
En enää itsekään muista mitä kaikkea olen kirjoittanut.. :( Kirjoitan niin paljon. Tiedän, että olen löytänyt jotain, sanotaan sitä nyt rauhaksi, kun totuus on iskenyt päin näköä. Eipähän kukaan pääse sanomaan, että valehtelen.
En kykene enää valehtelemaankaan.. se olisi joskus parempi, mutta en vaan kykene.
En usko enää mihinkään kirjoitettuun, jota aiemmin pidin totuutena; tajusin, että se oli pajunköyttä.
Niin, oloni on rauhallisen tyhjä. En osaa sitä paremmin sanoa. Vaikka kuinka joku sanoo jotain kummallista, en paljon siitä säikähdä, kuten aiemmin. Nyt en enää mielistele, enkä silittele.
Kukaan ei todellakaan tiedä mikä totuus, perimmäinen totuus, asioista on. Sinä sanot löytäneesi sen, minä sanon: en usko sinua. Olet löytänyt jotain, joka kantaa sinua seuraavat "kilometrit", kunnes löydät taas uuden "totuuden". Et ole löytänyt perimmäistä totuutta. Jos olisit, et kirjoittaisi näitä rivejä kanssani. Olisit nk. vaihtanut hiippakuntaa samantien, kun totuus tuli sinuun. En osaa tämän paremmin tätä sanoa, minusta vaan tuntuu, että asia on näin.
Jos ReiKi, märät tulitikut, voivat sytyttää jo tulessa olevan roihun, niin onneksi olkoon! En voi tälle mitään... että palan jo.
Muodonmuutostapa hyvinkin.. ensin aioin kirjoittaa, että kuoriuduin perhoseksi, mutta enhän minä perhonen ole, vaan ihminen. Ei ihminen kuoriudu, vaan syntyy. Olen syntynyt ihmiseksi. Olin aiemmin vain ulkoaopittujen oppien kantaja ja eteenpäin viejä. Enää en sitä ole.
Tiedätkö, että rakkaus ei katoa mihinkään, vaikkei olisikaan puolisoa. Minulla ei ole puolisoa ja tiedän, että rakkaus on minussa ja heissä, joita kohtaan, sinussakin. Ei rakkauden ilmeneminen tarvitse puolisoa. Rakkaus on aina olemassa. Se ei katoa minnekään.
Ihmiskunta on sen vuoksi ihan pihalla, koska he luulevat tarvitsevansa puolison, jotta rakkaus "tulisi heidän elämään". Ei se niin ole! Rakkaus on AINA läsnä. Nytkin, tässä..
En varmaan osaa kirjoittaa oikein, jotta ymmärtäisit, mutta yritän kuitenkin. Teen parhaani, jotta viestini tulisi oikein perille.
Tämä on suoraan Ristin Johannes "Pimeä yö" -kirjasta s.110:
"Sielu tuntee näet itsessään syvää tyhjyyttä ja köyhyyttä kolmenlaisten hyvien asioiden kohdalla, joiden tarkoituksena on tuottaa sille mielihyvää; nämä ovat ajallisia, luonnollisia ja hengellisiä. Se havaitsee kuitenkin joutuneensa keskelle pahoja, edellisiä vastakkaisia asioita, joita ovat epätäydellisyyksien aiheuttamat kurjuudet, sielunkykyjen tajuama kuivuus ja tyhjyys sekä hengen joutuminen hylätyksi pimeyteen.
Koska näet Jumala puhdistaa nyt sielun aistisen ja henkisen luonnon ja sen sisäiset ja ulkoiset kyvyt, on tarpeen, että sielu pannaan kaikilta näiltä osiltaan tyhjyyteen ja köyhyyteen ja heitteille ja jätetään kuivaksi ja tyhjäksi ja pimeyteen. Aistinen osa puhdistuu nimittäin kuivuudessa, kyvyt niiden tajuisuuden ollessa tyhjä ja henki synkässä pimeydessä."
Haluan uskoa, että jotain tämänkaltaista on sisimmässäni menossa, koska en voi turvautua mihinkään muuhun kuin uskoon siitä, että Jumala tekee työtään minussa.
Anteeksi, että loukkasin sinua. En osaa enää mitään ja tunnen itseni niin viheliäiseksi.. kaikki entinen, turvallinen, on mennyttä.
En minä ole loukkaantunut. En ehkä vain osaa kunnolla tajuta mitä koet tällä
hetkellä. Itseni hengellinen tie on tasapainossa tällä hetkellä ja taaperran
kohti totuutta omalla polullani. Totuuden rippeet mitä matkallani kohtaan
on ainakin tähän asti vahvistaneet sitä käsitystä, että olen oikealla
polulla. Sinä ehkä etsit vielä sitä oikeaa polkua tai ainakin niin kokisin.
Tiedät jo kaiken tarpeellisen totuudesta, joten sinun on vain löydettävä ja
aloitettava se tie mitä lähdet kulkemaan eteenpäin.
Tuosta kertomastasi kirjasta tulee mieleen vähän samanlainen asia, jonka koin
jo yli 10 vuotta sitten:
Kun taivas tahtoo uskoa suuren tehtävän ihmiselle, kurittaa se hänen sieluaan
kärsimyksillä, hänen luitaan ja lihaksiaan vaivalloisella työllä, antaa
hänen kärsiä kaikkien välttämättömän puutetta sekä saattaa hänet mitä suurimpaan
kurjuuteen. Tämä antaa ihmiselle ne ominaisuudet, jotka häneltä puuttuvat.
Ei kärsimys sinänsä vaan asenne siihen on ratkaiseva. Kärsimys ei tule ulkoapäin
vaan se on sisäisen elämän heijastuma. Et pääse siitä eroon ennen kuin olet
kulkenut läpi synkän laakson.
Joku kirjoitti joskus: Oppi sielujen jälleensyntymisestä ei ole
tarua. Miksi en syntyisi uudelleen niin pian kuin olen kykenevä vastaanottamaan
uutta tietoa ja hankkimaan uusia kykyjä.
Aistit tämän, koska olet tässä elämässä juuri vastaanottanut uutta tietoa ja
uusia kykyjä. Et ehkä vain pysty ymmärtämään sitä vielä.
Voi herran pieksut ja rouvan lapikkaat. Minunko älyykkyyteni puuttumisesta tässä on koko ajan ollutkin kyse? Kyllä minä sen tajusin.. jo jonkin aikaa sitten. Ymmärsin, että olen maastossa, jota en tunne. :´((
Eikä tehtäväni ole "iso", vaan tavallisen paskakasan luomista toiseen paikkaan, jotta pysyn tyytyväisenä. Ei minusta ole tulossa Äiti Teresaa, Moosesta, Jeesusta, Avilan Teresaa eikä muutakaan suurta.. Minä vain katoan *hups* Eikä minua enää ole...
Voi taatelin tallaaja. Mitä minä sinun kanssasi tekisin? Olen nainen ja tulisin ja pussaisin, jotta hiljenisit, mutta ethän sinä hiljenisi, vaan alkaisit puhua solkottamaan jotain ... jonka jo tiedän.
En tiedä enää itsekään mistä tässä on kyse. Sinun
älykkyyttääsi en ole kyseenalaistanut ollenkaan.
Mistä tuollaista saat päähäsi?
Ehkä meidän välillä oleva yhteys on jostakin muualta
tai joltakin muualta, kun emme näytä ymmärtävän toisiamme nyt ollenkaan. Ja kyllä minä hiljenisin pussauksesta jos se sen vaatii.
Kyllä me olemme ymmärtäneet koko ajan.. sanat ovat vain sanoja. Koen yhteyden koko ajan. Ei se siitä ole kiinni. Ole rauhassa. Et ole tehnyt mitään pahaa koko aikana. Minulla tunteet pääsivät irti, anteeksi.
Hiljaisuus olisi varmaan hyväksi, ainakin minulle, vähäksi aikaa.
*suukko* ;)
Takaisin ruotuun ja hevosen selkään. Ajattelin avata tämän ymmärrykseni ja ottaa vastaan mitä elämä antaa. En sullo enää itseäni, enkä ajatuksiani, mihinkään pieneen muottiin, koska en sovi sinne. Sen vuoksihan mulle tuleekin näitä "kasvukipuja". Mikähän "oppi" olisi riittävän iso, että sopisin sinne?
Olisko sellaista oppia kuin "kaikki, jotka siihen sopivat"?
Tiedätkö, että just nyt vois heittäytyä riehakkaaksi: laittaa seuranhakupalstalle ilmoitus ja aloittaa parisuhde ;D Riittävän kahjoa tähän saumaan.
Mutta asiasta kukkaruukkuun: mikä on se sinun totuutesi, jota kohti menet? Sanoit kulkevasi tielläsi: mitä se pitää sisällään?
En usko että on sellaista oppia. Eiköhän me kaikki sovita siihen mihin me itse päädymme. Toki onhan niitä valtavirran mukana kulkijoita....
Kokeilepa mitä haku tuottaa. :) Uskon, että kaikenlaisia hanslankareita.
Minun totuuteni on totuus isolla T:llä. Uskon siis jälleensyntymiseen, jonka avulla me kehitymme henkisesti ja opimme uutta. Olemmehan me maailmankaikkeuksellisesti tähdenlapsia. :) Koostummehan samoista rakennuspalikoista. Mikä sitten on se maailmankaikkeus johon mekin kuulumme? Se on se mysteeri. Joku pitää Jumalaa maailmankaikkeutena. Ehkä niin mutta en usko että se Jumala on valkopartainen vanhaukko vaan jotain käsittämätöntä mitä emme tajua. Sitä kohti minä kuljen. Ehkä luonnontieteiden taustani vaikuttaa asiaan. Siitä tulikin mieleen sanonta, että maailmankaikkeus etsii itseään meidän kauttamme.
Olisiko niin, että kun autat itseäsi, autat maailmankaikkeutta?
By the way: nyt tuli taas mieleeni. Helmikuun lopulla tänä vuonna sain pettyä todella rankasti erääseen minulle rakkaaksi tulleeseen ihmiseen, mieheen, kuinkas ollakaan. Olin rakastunut häneen jo 8-vuotiaasta, mutta kerroin asiasta vasta äskettäin. Hänkin sanoi rakastavansa minua, muttei voinut sitoutua minuun, koska hänellä oli jo perhe. Eipä siinä mitään, siihen saakka, kunnes meidän suunniteltu tapaamisemme peruuntui. Otin sen niin raskaasti, että itkin monta päivää. Pahimmillani makasin vaan sohvallani ja itkin muistamatta hengittää välillä.. niin syvää itkua se oli. Eräässä itkemisen vaiheessani muistin hänen sanansa:"Kun muistaa vain hengittää, niin kaikki on hyvin", ja siinä silmänräpäyksessä vetäisin henkeä niin, että keuhkoihin sattui. Palautui mieleeni lapsuusaikaiset itkukohtaukset, jolloin en muistanut hengittää, vaan olin jo sininen hapen puutteesta... Kävin kai jossain tuon hapettomuuden aikana, kai.
Mutta pitkästä tarinasta lyhyt: Itkut itkettyäni, lähdin parin päivän päästä kaupungille asioille ja "näin sieluni silmin" ihmisten sisäisen universumin, joka on nuppineulanpään kokoinen. Hämmästelin asiaa mitä useamman ihmisen olin ohittanut kävellessäni. Tajusin, että "ripustukset" (siis vartalo, keho) on erilainen, mutta universumi on samanlainen, kaikilla, sukupuoleen katsomatta. Oli hienoa :D
Tällaisen zekamelsca-naisen kanssa kirjoittelet. Löytyisköhän samanlaista miestä? :D :D
http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=501&Itemid=278
Niin, Jeesus on ylipaimen lampailleen. Mutta nykyään tarvitaan tavallisiakin paimenia. Oletko sinä sellaisen kutsun saanut?
Mutta mikä siitä tekee sairauden jos ei nyt oteta huomioon raamattua? Ja kuinka sen voisi muka parantaa?
Mutta eikös raamatun mukaan miehen pidä olla mies? Eikös noi feministiset tunteet ole silloin ristiriidassa tämän käsityksen kanssa?
No itse en perusta vanhan testamentin tarinoihin, koska ne ovat tuhansia vuosia vanhoja ja kulkeneet suullisena perimätietona eteenpäin ja muovautuneet jokaisena ajanjaksona sen ajan tyyliin ja siten muuttuneet alkuperäisestä. Sen takia miettimääsi Nooan arkin tilannetta ei voida käsitellä kunnolla, koska ei tiedetä alkuperäistä viisautta sen asian suhteen. Mutta yritän olla mukana jos tämä miettimäsi asia onkin siitä toisesta raamatusta. Olen samaa mieltä että tasapainosta on oltava kyse.
Nyt menen taas sinne, mitä jo kerroin: lapsen seksuaali-identiteetti vääristyy, kun se on kehitysvaiheessa. Tämänkin minä toin esille aiemmin. Pojan seksuaali-identiteetti kehittyy äitiin peilaten. Jos äiti onkin poissa tai "ei läsnäoleva" tai negatiivinen (lyö, moittii tms.), pojan seksuaali-identiteetti vääristyy. Hänellä sisin murtuu ja vääristyy.. eli hän ei saa oikeata seksuaali-identiteettiään "kasaan". Hän kasvaa vääristyneenä, eikä hän sitä tiedä, kunnes joku sanoo, ettei ole normaalia rakastua poikaan/mieheen. Siis psykologinen vamma/sairaus, joka on parannettavissa. Jos et nyt ymmärtänyt, niin en enää yritäkään selittää.
Lue "feminiininen" eli "feministinen"!!
No tasapainostapa hyvinkin!! Kääk... minulla palaa kohta käämit. Käyn ulkona kävelyllä välillä, jotten syöksy selittämään luoksesi tätä asiaa.
:-*
:-*
Ymmärsin kyllä argumenttisi ensimmäisellä kerralla, mutta se on homo'vastustajien' keksimä väite jostakin toiseen asiaan liittyvästä argumentista. ;)
parempi olla sitten hiljaa minunkin ettei pala käämit.
Mikäs sinulle tuli?? Loukkaannuitko jostain? Ja laitoitko minut "homojen vastustaja"-lokeroon? :( Toivottavasti et, koska minua et saa sovitettua mihinkään valmiiseen lokeroon, koska asiat eivät ole ihan yks´oikoisia.
Mieltäni on painanut myös eräs uusi tuttava, joka katosi 3 vrk:ksi kertomatta välillä missä on ja voiko hyvin. Loukkaannuin siitä häneen niin, että pistin välit poikki. Olin todella huolissani hänestä, koska hän oli aiemmin laittanut viestejä joka ilta, mutta sit niiden tulo loppui. Noo... hän teki mitä teki ja minä menin ja pistin välit poikki. On rasittavaa, kun toinen ei voi 3 vrk:n aikana laittaa edes yhtä viestiä siitä, että voi hyvin. Kun kolmas vuorokausi oli meneillään, selvittelin jo paikkakunnan poliisin numeroa, jotta olisin jotenkin saanut selville hänen tilansa. Mutta hän laittoi viestin:"On se kumma, kun ei saa olla kavereiden kanssa rauhassa, vaan pitää lähettää useita viestejä." Tyypillinen miehen vastaus. Rasituin niin paljon tuon 3:n vuorokauden aikana, että aivan kuin olisin juossut maratonin. Hän tuskin tietää vieläkään kuinka huolissani olin.
Asiasta kukkaruukkuun. Selvittelen parhaillaan Melchizedekin raamatun alkuperää jne. Kerron sit sullekin, jos olet kiinnostunut. Se vaikuttaa tekstinä aivan järkevältä ja ymmärrettävältä. Toisin kuin Urantia kirja. Oletko lukenut?
Mutta nyt toivottelen kauniita unia :-*
loukkaantunut. Sinun argumenttisi vain kuulostaa samanlaiselta kuin kirkon taannoiset 'tieteelliset' väitteet homoseksuaalisuudesta. :)
Muistutat minua sukulaiseni entisestä avopuolisosta.
Hänkin oli omalaatuinen kuten minä (älä nyt suutu) jota muut eivät ymmärtäneet paitsi minä. :) Hän oli omalla tavallaan myös tempperamenttinen kuten sinä. Eikä siinä mitään pahaa ole.
Kerro vain kun selviää alkuperä. Olen kyllä kiinnostunut kaikesta uudesta näkökulmista. Ja en ole lukenut Urantian kirjaa.
Tänään onkin ollut päänsärkypäivä :( Ei ole mukavaa, kun koko ajan takoo..
Siksi en myöskään kirjoita pitkästi. Palataan!
:-*
Minä jo luulin, että sun tempperanmentti ei kestänyt minuakaan. Mutta paranemista ja palataan!
:-*
Kyllä minä tiettyyn pisteeseen asti kestän. Jos intät asiasta liian kauan, menetän malttini, koska inttämisellä ei asiat etene, vaan jäävät jumiin. On tosiasia, ettet saa minua ymmärtämään näkökulmaasi, koska olet uniikki tässä universumissa. Jos olisin kloonisi, joka olisi elänyt prikulleen samanlaisen elämän kuin sinä, ymmärtäisin sinua. Nyt se on vaikeaa, koska on nk. ymmärtämisen esteitä vähän liikaakin. Joten sovitaanko, ettei riidellä mielipiteistämme, koska toinen on kuitenkin sitä mieltä kuin on? Väkisin ei toista voi vääntää samaan mielipiteeseen. Se olisi pakottamista ja näinollen henkistä väkivaltaa.
Eilinen pääsärkyni oli karsea. En toivo sellaista pahimmalle vihamiehellenikään, joita ei tietääkseni ole. Miksi totesit "ei kestänyt minuakaan"? En repeä helposti, vaikka se ehkä siltä vaikuttaakin. Olen niin monessa liemessä keitetty, ettei ihan tämmöiset jutut saa minua repeämään. Kiivastun kyllä, mutta en repeä.
No tapanani ei ole inttää joten se ei ollut tarkoitus. Anteeksi siitä ja toki arvostan näkemyksiäsi asioihin. Joten mielipiteitä saa olla. Ei siis riidellä minu puolesta.
Hyvä että selvisit pääkivusta. Kun sanoit suuttuneesi ja katkaisseesi välit tuttuusi niin ajattelin ettet ottanut edellisiä kommenttejani liian tosissasi ja suuttunut. Mutta et onneksi.
Ai se tuttuni kanssa käyty episodi. Se oli ja meni. Toiset ovat erilaisia ja tekevät kummallisesti ;) No, hänen näkökulmastaan minä tein kummallisesti, kun olin huolissani hänestä, kun en kuullu 3 vrk:een. Noo... hän on fiksu, tiedän, mutta tekeytyy hölmöksi. En tiedä miksi! Kerropa sinä miehinen näkemyksesi: miksi mies tekeytyy hölmöksi, vaikka on todellisuudessa fiksu? Eikö miehen ajatteluun sovi empatiat ja sympatiat vai mikä lie syynä siihen, ettei hän ilmoitellut itsestään, vaikka kyselin useilla tekstiviesteillä.
Mikä on suurin hengellinen haasteesi? Surun kohtaaminen? Vai jokin iloinen tapahtuma, joka aiheutti hengellistä kasvua? Mikä?
Kuten sanoin aikaisemmin niin jotkut miehet pelkäävät sitoutumista ja kai ne sitten tekeytymällä tyhmiksi haluavat antaa toisenlaisen kuvan, ettei nainen ala heti pommittamaan puheillaan.
Kyllä se taisi olla elämäni käännekohta yleensä nuorena, kun asiat menivät omilla valinnoilla pieleen ja sitä kautta koin tuskaa ja hain lohtua hengellisistä asioista.
Lohtuahan se tuo, kun löytää hengellisistä asioista voimavaran. Mulle nämä tutkimiset ovat tuoneet vain tuskaa: tieto lisää tuskaa. Kunpa en olisi milloinkaan kysynyt kysymystä: kuka minä olen? miksi olen täällä? mitä on kuoleman jälkeen? jne. Olisi ollut parempi, kun en olisi milloinkaan alkanut kyselemään. Olisi parempi olla tietämättä, niin saisi elää autuaallisen tyhmänä ja tietämättömänä. Mitä minäkään näillä tiedoilla teen? Eivät ne lämmitä vuodetta, eivätkä tuo lapsien naurua taloon :(
Taidankin alkaa käännyttämään ihmisiä pois tiedonjanosta. Sanoa heille, ettei kannata. Se vain tekee katkeraksi, kun elämä jää elämättä.
Tänään tuli taas takkiin ja pahasti. Ei jaksa, eikä kykene enempää. Kunpa pääsis täältä kitumasta.
Mutta meni minulta tovi löytää se oikea polku ja jättää se vanha ja tuttu valmis totuus.
Jaa vai niin pahasti tuli takkiin, että elämä ei ole mukavaa? Höh. Ehkä sinun kannattaa oppia noista miehistä. Tarkoitan lukemaan niitä miehiä, ettet törmää samanlaisiin törppöihin uudestaan. Se on helppoa.
Olen oppinut lukemaan miehiä erittäin hyvin, koska he tekevät aina prikulleen samalla tavalla. Vaikka mies on eri, niin teot ovat ihan samanlaiset jokaisella :)) Naurattaa ihan! Ovatkohan miehet jonkinlaisessa verkossa keskenään, koska eivät osaa muuta toimintakuviota kuin "toisto, toisto, toisto" :D :D Ja minä sekoitan heidän "toisto"-toimintonsa, koska yleensä seuraavalla näkemiskerralla (ehkä 5 kk:n kuluttua) he esittelevät morsmaikkunsa. Olen sinko, joka sinkauttaa miehet uudelle toimintakuviolle :D Ainakin se ilo on ollut. Olen auttanut kymmeniä miehiä löytämään vakituisen kumppanin! Se on suorastaan elämäntehtäväni. Autan heitä, itseasiassa. Joudun vaan siinä sivussa olemaan yksin. Huh! Ei kivaa. Kunpa joku tekisi minulle samalla tavalla, että sinkauttaisi minut uudelle toimintasektorille, etten auttaisi niitä miehiä enää, vaan joku heistä voisi jäädä minun kohdalleni "nalkkiin" :D
Tiedän, ettei ihmisarvoni ole kuitenkaan kiinni siviilisäädystäni, vaan siitä kuka tiedän olevani. Se saattaa monesti säikäyttää miehen pakosalle ja löytämään sen morsmaikkunsa. Te miehet olette niin ennalta-arvattavia ;D ja niin ihania *räpsyttelee pitkiä silmäripsiään*
Nyt lähden lompsimaan kaupalle. See ya!
:-*
kun ihmettelin, että et osaa lukea vaikka olet noin fiksu. ;) No sulla on sit erikoistaito kun pystyt liittämään muita yhteen. Kyllä siinä ohessa sinäkin löydät kun vähiten odotat. Sen olen huomannut omalla kohdallani.
Joo me ollaan vähän arvattavia. Mut ei kaikki kuten minä ;) Hiljenen nyt taas varmaan pariksi päiväksi joten so long darling. :-*
Ai darling :-* Onpa somaa. Tämän lähemmäs en miestä varmaan pääsekkään pitkään aikaan. On nimittäin auttamiskiintiö täynnä. Nyt olisi aika... vaikka ... No, jääköön sanomatta.
Täytyy sanoa, että vaimosi on kouluttanut sinut hyvin, koska olet noin "viksu ja vilmaattinen". Tiesitkö, että yhdellä halauksella päivässä pitää lääkärin loitolla? 3 halauksella tulee jo viksuksi ja 5 halauksella vilmaattiseksi :D Sinä saat ilmeisesti 15 halausta päivässä, vai mitä? Minun tilanteeni on pakkasen puolella. Olisi halauskiintiön täyttämisen vuoro jossain vaiheessa.
Mutta asiaakin: Mechizedek bible -hakusanalla löysin tekstiä ja vähän tietoa ko. teoksesta. En ole erittäin hyvä, mutta lähes täydellinen (ei oikeasti) kielissä, joten ymmärsin vain osan. Ehkä on viisainta, että käyt itse lukemassa. Vaikuttaa siltä, että kyse on samantyyppisestä tiedon saannista kuin Urantia-kirjassakin. Täytyy vielä tutkia asiaa, ja sitten hutkia.
Mitä sinua kiinnostaisi tutkia tällä hetkellä? Tai tutkitko jotain?
No ajattelin, että darling olisi vähemmän tuttavallista kuin esim. sweetheart tai honey. ;D
Ensinnäkin en ole naimisissa mutta elän parisuhteessa tosin hankalassa ja vaikeassa sellaisessa tällä hetkellä. (vaikka eikös jokaisessa parisuhteessa ole omat ongelmansa)
Toiseksi en ole saanut yhtäkään kunnon halausta tässä suhteessa vielä. Epäsuoria kyllä, mutta niitäkin vain harvakseltaan. Ja kolmanneksi elämä on opettanut minua ja opettaa.
Joo pitää tutkia itsekin sitä Mechizedek bibleä paremmin. Olisi kyllä ihan kiinnostava lukea. Ehkä minä haluaisin tutkia niitä muita evankeliumeita, joita ei ole raamatussa, siis näiden muiden tunnettujen joista olemmekin jo puhuneet lisäksi.
Palaan taas asiaan sunnuntaina. Joten älä pahoita mieltäsi. :-*
En pahoita mieltäni. Miksi pahoittaisin? Sinähän elät siellä omaa elämääsi, omalla aikataulullasi. Kirjoittele, kun ennätät. Minua kohtaan ei ole pakkoja. Voit kirjoitella vapaasta tahdostasi tai lopettaa kirjoittamisen, jos niin haluat.
Yleensä netistä löytää melko hyvin myös Tuomaan-, Marian- tai Juudaksen evankeliumit. Tuomaan- ja Marian evankeliumit taitavat löytyä myös kirjastosta kirjoina, jos haluat ne kirjoina. Ne ovat mielenkiintoista luettavaa. Ymmärrettävää tekstiä. Ei tarvitse paljon päätänsä vaivata. Mutta Raamatun, Urantian tai jonkun muun "vaikeaselkoisen" kirjan lukeminen vie jo aikaa. Niiden lukemisessa on oltava kärsivällinen, koska välillä se kirja on "kurkussa poikittain", kun ei sulata asioita.
Mutta ei muuta kuin hyvää viikonloppua, ja see ya, darling :-* halauksen kera.
Ajattelin vain kertoa, että olen muutaman päivän pois ettet ihmettele minun hävinneen mitään sanomatta. Sitä tarkoitin.
Oletkos päässyt jo miten pitkälle siinä Raamatussa?
sinä ja tää jerome.
prkele pitääkö täälläkin saada aikaan jonkinmoista flirttiä?
jeromella on niin surkeaa parinsa kans ja sinä se oot se auttava juudas. hyi helvetti. kärventykää molemmat Helvetissä.
Vapaasta tahdostasihan sinäkin kirjoitat tänne, kuten -jeromekin. Olisit aivan hyvin voinut avata sanaisen arkkusi hänelle, mutta mikäs perkele sinuun meni, kun minulle tulet päätäsi aukomaan. Kirjoita -jeromellekin, hän vastaa omista valinnoistaan ja minä omistani. Minulla on puhtaat jauhot pussissa, koska en seurustele. -jerome vastaa omista tekosistaan.
Joten, jos aiot sanamittelöihin kanssani, niin on paras ensin valita oikea puoli, jotta tiedät kenen riveissä seisot. Huomaan, että saatanan riveissä!! Joten häviä helvettiin siitä!!!!
Olet oikein Jumalaa pelkäävä tosiuskovainen, vai oletko sittenkään?
Voi kauhiata sentään kun nyt pahoitit noin mielesi, tosin se oli tarkoituskin.
- Minulla on puhtaat jauhot pussissa, koska en seurustele - HALOO!! Mikä helvetin tekosyy tollanen on? En seurustele joten voin tehdä ihan mitä huvittaa, niinkö???
Minäkään en nyt nuku, joten taidan vetäistä jotain turpiin. Ihan yhtä hyvä tekosyy kun sullakin.
MINÄ seison OIKEAN JUMALAN puolella enkä tollasten tekopyhien paskojen jotka on susia lampaitten vaatteissa.
Mitäs luulet Taivaan Isän sanovan kun yrität päästä porteista sisään?
HÄN sanoo; mene takaisin sinne mistä olet tullutkin eli Helvettiin, sinä Saatanan kätyri.
En ole Terttu, vaan... jääköön oikea nimeni sanomatta, koska täällä olemme "nimettömiä". Jotkut valitsevat hyökkäämisen, koska tietävät olevansa "turvassa" siellä, missä ovatkin kirjoittamassa. Se takaa sinullekin sen, että saat louskuttaa leukojasi "turvassa".
Mietipä: etkö itse syyllisty Jumalan pilkkaan, kun hyökkäät? Missä puhdas rakkautesi on, jos olet "OIKEAN JUMALAN" puolella?? Sinunhan pitäisi tuntea myötätuntoa (=sääliä) synnintekijöitä kohtaan, eikä vihaa. Nyt ei sydämessäsi loista rakkaus, vaan viha.
Muistatko tarinan naisesta, joka tavattiin aviorikosta tekemästä? Muistatko, mitä Jeesus teki?
Joh.8
3 Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
4 ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä.
5 Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?"
6 Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan.
7 Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä".
8 Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan.
9 Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
10 Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?"
11 Hän vastasi: "Herra, ei kukaan". Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee".
Se, mitä sinä juuri teit, oli ensimmäisen kiven heitto. Olet itsekin syntinen ja tarvitset Jeesusta yhtä paljon kuin kaikki muutkin, joten miksi tuomitset minut asiasta, johon Jeesuskaan ei sano tuomiota??
Kuten ymmärrät, minä, sinä ja -jeromekin kirjoitamme tietokoneiden äärellä, kaukana toisistamme. Minulla ei ole tarkoitus tavatakaan -jeromea. Oletko kysynyt häneltä onko hän suunnitellut tapaavansa minua? Kysypä häneltä suoraan, niin saat vastauksen.
Olen täällä vain kirjoittamassa.
Tiedoksesi: en pelkää Jumalaa, koska minun ei tarvitse pelätä. Tiedätkö miksi? Koska Hän on rakkaus. Miksi pelkäisin rakkautta? Ei ole yhtäkään syytä.
Mutta sinä taidat pelätä, koska hyökkäät. Miksi hyökkäät? Luuletko sen olevan oikein? Kristillistä? Missä on itsehillintäsi? Katosiko se taivaan tuuliin, kun luulit tavanneesi meidät "aviorikoksesta"? Mikä oikeus sinulla on tuomita? Tuomiovalta on Jumalalla ja koska sinä et ole Jumala, niin...
Olet lapsellinen ja tarvitset rakkautta. Paljon rakkautta, Jumalalta. Ja ymmärrystä, sitä sinä tarvitset, sillä ei tuollainen sovi kristitylle.
Sinun mukaasi voi tehdä ihan mitä vaan kunhan katuu tarpeeksi?
Miksi tuntisin minkäänlaista rakkautta teidänlaisianne kohtaan (sinua ja jeromea) ? Sano yksikin hyvä syy?
Vihan tunne on liian paljon annettuna teille. Te ansaitsette ainostaan sääliä.
Miten suukot, halaukset ja darlingit kuuluvat tälle palstalle ja vielä sellaisten suusta jotka tietävät että toisella on kumppani?
Kysymys jeromelle: miksi ihmeessä sinä vielä olet sen naisen kanssa jos kerran et saa sitä mitä haluat ja tarvitset? Kysyn tätä tässä, koska hän kuitenkin lukee tämänkin jutun.
Minä en olekkaan yhtä anteeksiantavainen kuin Jeesus ja Jumala, eikä ole moni muukaan.
Minä voin heittää ensimmäisen kiven, ja toisen kiven ja monta kiveä vielä perään tuntematta minkäänlaista katumusta teostani.
Hih, en todellakaan ole menettänyt itsehillintääni noin tekopyhän ihmisen takia. Miksi olisin? Sano yksikin hyvä syy?
Mikä oikeus minulla tai muilla on tuomita kenenkään tekoja?
Tämän mukaan jos lyön jotain ihmistä kadulla, niin Jeesus antaa anteeksi ja kaikki muut jotka syyttävät minua tästä vetäytyvät pois, koska ovat itsekkin tehneet syntiä?
Tekopyhää ja pelkkää paskapuhetta.
Sitäpaitsi, sinunko puheesi kuuluvat kunnon kristitylle?
Missä on anteeksiantosi ja rakkaudentuntosi minunlaisiani kohtaan?
Syyllistyt itse samaan mistä niin kovasti minut tuomitset, ja se on sitä Jumalan pilkkaa ja tekopyhyyttä jos mikä.
Kasva aikuiseksi ja ota vastuu teoistasi ja sanomisistasi.
Jumala antaa anteeksi (ehkä), minä en!
mesoat siellä? Kun ihmisillä on vaikeaa ja eivät ymmärrä elämässään tapahtuvia asioita, on ne sitten mitä tahansa, he hakevat lohtua hengellisistä asioista ja muista ihmisistä. Jotkut eivät osaa löytää henkistä sisimpäänsä itse vaan hakevat sinun tavoin sitä jostakin valmiista tuomitsevasta tekopyyhyydestä. Mitä tulee sun väittämään flirttiin ei tarkoita sitä, että tässä on kukaan tekemässä yhtään mitään kun anonyymisti täällä puhumme ja keskustelemme elämästä ja sen tarkoituksesta. Sinun kaltaisille tekopyhille Jeesuksen paasajille en voi kun nauraa vaikka kunnioitan kapeakatseista ja heikkomielistä maailmankuvaanne.
Vaikuttaa siltä, ettet ymmärtänyt pointtiani ja ymmärrän sen hyvin. Eihän sinulta voikaan vaatia ymmärrystä, jos olet nuorempi kuin 30 v. Ei sen ikäisellä olekaan avaraa näkemystä asioihin, ei hengellisiin eikä muuhunkaan.
Sitä paitsi: osoita missä tein vääryyttä sinua kohtaan? Missä kohtaa loukkasin sinua? Sinulla on omatunto, joka sanoo mikä on oikein ja mikä väärin. Niin on minullakin, vaikka väität, ettei ole, en ole syyllistynyt mihinkään väärään, sillä tiedostan, että -jeromella on elämä elettävänä siellä, missä elääkään ja minulla omani. Emme ole täällä etsimässä parisuhdetta! Vaan keskustelemassa.
Itse asiassa: kun rakastat itseäsi ja olet armollinen itsellesi, niin osaat olla sitä toisillekin. Ilmeisestikään elämänkokemuksesi ovat kevyitä, koska olet noin armoton. Ilmeisesti sinulta vei joku puolison ja siksi täällä puhiset minua ja -jeromea vastaan.
Itseasiassa olen oppinut kantapään kautta olemaan armollinen sinulle ja sinunlaisillesi. En halua kertoa enempää omasta historiastani, koska sen kertominen veisi liian kauan. Mutta tiedän mitä on olla haavoilla, sisäisesti. (Sen verran paljastan, että minut raiskattiin. Selvisin siitä jotakuinkin elävien kirjoihin ja vapautin itseni vihasta raiskaajaani kohtaan. En vihaa häntä, enää. Aikani kyllä vihasin, mutta annoin lopulta anteeksi, sillä tiesin, että vihaaminen ei auta. Lopetin vihaamisen ja sain elämäni takaisin. Hän istuu linnassa.)
Että se siitä armollisuudesta sitten :)
Opettele sinäkin antamaan anteeksi, niin sinunkin on helpompi elää. Uskon, että kykenet siihen.
Jos lyöt jotakuta kadulla, niin seuraukset siitä kannat itse eli vähintään istut putkassa sen jälkeen. Kannattaa siis miettiä mitä tekee tai ei tee. Niin minä ajattelen. Ei minulla ollut aikomustakaan tavata -jeromea, kuten jo aiemmin sanoin.
Tiesin, että joku hyökkää kimppuumme. Ja näin kävikin: sinä. Sinä kannat itse tekosi seuraamukset ja minä omani. Se on aikuisen teko ja aikuinen hyväksyy tosiasiat, lapset eivät niinkään kykene siihen.
Jos olisit lukenut aiemmat tekstini, niin ymmärtäisit, etten ole "kristitty"-lokerossa, kuten näytät kuvittelevan. Minulla on asioihin laajempi näkökulma, mutta sinuahan se ei kiinnosta lainkaan, vai mitä? Sinua kiinnostaa vain vihata minun ja -jeromen tiivis viestittely.
Keksi itsellesi hyvä keskustelun aihe. Aloita se ja saat äkkiä keskustelukumppanin, jonka kanssa on hyvä jakaa ajatuksia. Sellaista se elämä on, kun sen oikein oivaltaa.
Saat anteeksi myös hätiköidyt johtopäätöksesi. Minulla on nimittäin vara antaa sinulle anteeksi. Kuten annan anteeksi myös itselleni sen, että myötävaikutin vihaasi.
Yritähän pärjätä!
Mitäpä teemme seuraavaksi. Meillä on useitakin vaihtoehtoja: lopetamme keskustelun tai jatkamme tai jatkamme myöhemmin.. tai siirrymme muualle keskustelemaan.
Mikä on ehdotuksesi? Ja anteeksi, jos sotkin elämäsi :(
ole sotkettu. Ei toi juippi etkä sinä. Voimme mennä muuallekin keskustelemaan.
lopetetaanko?
Mielenkiinnosta vaan kysyn että mikähän se "muu paikka" vois olla?
Ikävä tuottaa pettymys, mutta mun elämääni ei mitättömyydet sotke ;)
juippi sulle kuuluu? :)
Jouduin tehtävien kimppuun eilen, joten en enää päässyt eilen vastaamaan. Tänään on vähän samanlainen päivä: ensin työt, sitten muut kiireelliset tehtävät. No.. tässä ollaan, huusi Mooses pensaasta ;D
Niin, täytyy vielä miettiä mikä aihe voisi olla keskustelun aiheenamme seuraavaksi. Voisimme poiketa jonnekin toisaalle. En muista oliko täällä sellaista foorumia, jossa voi keskustella harrastuksista tai vapaa-ajasta. Muistatko, onko sellaista? En nyt käy vielä katsomassa, mutta voisi käydä paremmalla ajalla. Siellä varmasti keskustelunaihetta riittää niin toisilla kuin meilläkin.
Ei muuta kuin voimia tähän aamuun ja uuteen viikkoon. Kyllä se aurinko paistaa sinne risukasaankin (tai pensaaseen, josta Mooses huuteli). :-*
By the way: en laittanut seuranhakuilmoitusta lehteen, vaan nettiin. Mulla on treffit tällä viikolla. En kerro minä päivänä, jottei ne mene pilalle tai jos ne peruuntuvat, niin :( Rohkea rokan syö ja uhkarohkea kouluruoan, sanottiin joskus koulussa. Nyt elän elämäni jännintä aikaa, sillä tässä punnitaan tähän mennessä kertyneet ihmissuhdetaidot. Niitä on tilanteiden mukaan vaihtelevasti.
Eihän siinä mitään. Joudun varmaan pariksi viikoksi huomisen jälkeen hiljentymään itsekin lomani vuoksi, koska lähden reissuun. Siinä mielessä on hyvä, että löydämme rauhassa sellaisen paikan hengelliseen keskusteluun paluuni jälkeen. Kyllä kai mainitsemasi foorumi(t) löytyy täältäkin. Muistaakseni ainakin.
Kerroppa sitten miten treffit meni. :) Oliko tapaaminen odotetun jännittävä jne. Muiden kokemuksesta voin sanoa, että se ei tärppää välttämättä heti ensimmäisen kohdalla joten älä lannistu. :-*
Tänään on treffit, taas :) Vaikuttaisi siltä, että molemmin puolin on kiinnostusta, mutta nähtäväksi jää kuinka pitkään se kestää. Otan neuvostasi vaarin, enkä odota liikoja.
Tänään en ennätä kirjoittelemaan kuin tämän lyhyen viestin, joten joudumme palaamaan asiaan sitten parin viikon päästä. Ok?
Hyvää lomaa! :-*
Sullahan on vientiä. :) Hyvä, että elämä hymyilee.
Palaamme kahden viikon päästä. Toivottavasti tärppää! :-*
:) Hei vaan näin aamusta! Ajattelin kirjoittaa ja kertoa lyhyesti, että treffit sujuivat hienosti. Ajatukseni ja tunteenikin uudistuivat siinä samassa. En edes tiedostanutkaan, että olin kaivannutkin miestä näin paljon. Hänen seurassaan oli luontevaa ja levollista. Aivan kuin olisimme tunteneet pitkäänkin. Flirttailimme aika paljonkin, jotta saimme selvyyttä toinen toisestamme. Aika meni kuin siivillä, kun viihdyimme. Ja siksi tapaamme taas keskiviikkona. Tämä on sitten menoa :) Tuntuu, että haluaisin olla koko ajan hänen kanssaan. Keskustelun aiheet eivät loppuneet.
En halua rasittaa sinua, enkä muitakaan ;D tämän enempää, vaan toivottelen taas hyvää lomaa ja rentouttavaa sellaista. :-*
Nyt on reissut tehty ja osa lomista pidetty. Loput lomat sitten myöhemmin.
Vieläkö olet siellä vai onko joku vienyt jo sinun jalat totaallisesti alta? :)
.. ja pää pilvissä ;) Olen onnellisempi kuin koskaan, sillä olen tapaillut miestä jo parin viikon ajan ja taas tänään. ;)
Elikkä päivä kerrallaan!
Kerropa matkasi kohokohdat, jos haluat. Lähtisitkö sinne uudelleenkin?
Hyvä, että löytyi heti sellainen ihminen, jonka seurassa viihtyy ja tuntee olonsa rennoksi. :) Muista pitää jalat maassa
ja pää pilvissä. ;)
Itse asiassa olin käymässä lomalla mm. entisellä paikkakunnalla, missä asuin muutaman vuoden ja mistä jäi hyvät muistot.
En ollut käynyt siellä pariin vuoteen ja paikka oli vähän muuttunut entisestä vaikka muistin asumiseni ja ne kadut kuin eilisen päivän.
Tajusin, että se historianlehti elämässäni kääntyi lopullisesti vaikka sattuisinkin muuttamaan sinne joskus uudestaan.
Minulle kun noi muistot on tärkeitä. :)
Hienoa, että koet asian positiivisesti. Siis sen ajatuksen, että saattaisit muuttaa takaisin. Aika on kullannut muistosi ;)
Tuli pienoinen mutka matkaan ke:na: miehen piti tulla luokseni, mutta hän joutui tapaturmaan ja sairaalaan :( Jänskätin pari vuorokautta itku kurkussa miten hänen käy, mutta tilanne rauhoittui, mutta sisimpäni on myllerryksessä. Nyt testataan uskonko Jumalaan ja hänen turvaansa! Koetuksella on... En edes tiedä milloin tapaan hänet ja tässä epätietoisuudessa eläminen rassaa eniten. Minun ongelmani on aina ollut se, etten osaa päästää huolistani irti, vaan raahaan niitä mukanani. Minun olisi hyvä antaa huoleni Jumalalle hoidettavaksi, jotta voisin elää huolista vapaampaa elämää.
Uskotko rukouksen voimaan? Jos uskot, niin rukoiletko puolestani, että uskaltaisin jättää huoleni Jumalan kannettavaksi?
Uskon rukouksen voimaan omalla tavallani jos sitä voi rukoukseksi sanoa mutta olen ehdottomasti henkisesti mukanasi oman rukoukseni voimalla.
Aina on hyvä olla huolissaan. Sen moka joka ei ymmärrä sitä. Tsemppiä!
""Kuka luulee/tietää olevansa paimen, joka etsii kadonneita?" "
ainakin lammaspaimen joka etsii kadonneita lampaita?
Kiitos! :)
Tilanne on nyt parempi. Ja eilisen aamun aikana työstin pelkojani.. itkien ne ulos. Iltapäivä menikin levätessä, koska olo oli kuin taistelun jäljiltä ;) Sellaista se on, kun taistelee henkivaltoja vastaan!
Mutta mistä aiheesta tänään? Kuukierrosta? Maan vetovoimasta? Torinon käärinliinoista ;D ? Paavista? Obaman salamurhaepäilyistä? Vai mistä?
Voimia tähän päivään!
No hyvä, että kaikki meni hyvin lopulta. :) Kaikki on vain kiinni toivosta.
Mikähän olisin tämän päivän polttavin puheenaihe? :) Yhdysvaltain presidentinvaalit? Valitettavasti nainen tai mustaihoinen ei tule presidentiksi nytkään, koska jenkeissä on niin paljon punaniskoja ja tekopyhiä oikeistouskovaisia.
Etsin hakusanalla bible code tietoa ja löysin sen tiedon, että Obama salamurhataan jalkapallostadionilla. En ole seurannut vaalien edistymistä, koska minulla ei ole TV:tä. Onkos sen toisen ehdokkaan nimi McCain? Vai onko hän varamies? Bible coden mukaan McCain ei voi tulla valituksi, koska hänet "eliminoidaan". Eli USAn historiassa on ensimmäistä kertaa sellainen tilanne, ettei ole presidenttiä! Ja arvaatko kuka tulee "sivusta"? ;) Hillary Clinton!
Seurataan tilannetta!
Halauksia tähän päivään, joka on syntymäpäiväni (39wee, mut älä kerro kenellekään) :D
Pitääkin tutustua tähän bible codeen. McCain on vastaehdokas eli republikaani, mutta siinä mielessä mielenkiintoinen ehdokas ettei hän pidä pahemmin näistä oikeisto uskovaisista. Mutta on silti näiden öljy-yhtiöiden 'kätyri'. :) Jotenkin minua on aina kiinnostanut jostain kumman syystä John F. Kennedyn murha. Aivan kuin olisin elänyt silloin. Vaikka en ollut kyllä silloin vielä syntynytkään. :) Mitä mieltä sinä olet Nostradamuksesta?
No hitsit onneksi olkoon ja halauksia päivänsankarille! :) (Niin minä en kysynyt sitä ikää sitten ;D)
Kiitän halausten kera tulleista onnen toivotuksista.
John F. Kennedyn murha kiinnosti minuakin aikoinaan. Kuuntelin Bible code- videoista myös Kennedyn murhasta. Asiayhteydessä mainittiin Martin Luther King ja muutama muu, jotka muuttivat maailmaa, ja joiden kuolemat olivat Raamattukoodiin kirjattu.
Nyt kerron kokemukseni: ystävättäreni on herkkä ihminen ja meedio. Tuolloin en vielä Raamattua lukenut ja tiennyt, ettei tietäjähengiltä saa kysellä mitään, joten annan itselleni anteeksi tuolloin tapahtuneet. Mutta se asiani: Selvittelimme hänen kanssaan Kennedyn murhaan liittyviä asioita kysymys-vastaus -periaatteella. Minä kysyin, hän vastasi transsissa ollessaan. Hän kertoi mm. näin: lähetettiin henki ihmiseksi pukeutuneena muutamaksi ajaksi surmaamaan Kennedy. Henki poistui ihmisestä surmatyön tehtyään, siksi syyllistä ei koskaan löydetty.
Selvittelin Nostradamuksen tekstejä melko pitkälle: Iso-Britannian seuraava kruunun kantaja on prinssi William, ei Charles. Katsotaan käykö niin! Ko. aihe kiinnosti niin paljon, että se jäi mieleeni.
Oletko itse selvitellyt totuuksia Nostradamuksen teksteistä? Mitä löysit?
Niin John F. Kennedy oli aikaansa edellä ja siitähän tuon ajan kommunistinvihaajat eivät pitäneet. Voihan se olla, että jokin henki tuon teloituksen suoritti. On väitetty, että Lee Harvey Oswaldilla oli jakomielitauti eli hänessä asui jokin muukin persooona, mutta yksin hän ei ampunut. Se on fysiikan lakien mukaan mahdotonta. Ehkä jossakin oli joku varmistaja.
Itse odotan Nostradamuksen tekstien mukaista pahuutta lähi-idästä. Monet sanovat sen olevan Iran, mutta itse epäilen Israelia, jotka vielä käyttävät ydinasetta eli ovat valmiita menemään liian pitkälle puolustaessaan omaa identiteettiään. Toisaalta olen huomannut Nostradamuksen teksteissä 'lievää' tulkinnallisuuttakin.
Meidän pitäisi tietää tarkalleen miten Nostradamus ajatteli, niin pääsisimme selvyyteen hänen aivoituksistaan. Mitä kauemmaksi hänen ajastaan mennään, sitä tulkinnallisempaa hänen tekstinsä ovat. Hänen pitäisi itsensä selittää asiat!! ;) Eikö olisi hienoa, kun hän tulla tupsahtaisi opettamaan meikäläisiä. Saattaisi pikkuisen jäädä suu auki hämmästyksestä.
Muisten Norstradamuksen kirjoittaneen jotain "Sirpin maasta". En tiedä mitä maata hän sillä tarkoitti. Sen ajan historiassa ei paljon maista puhuttu symbolein, mutta hän saattoi puhua mistä tahansa muslimimaasta. En jaksa uskoa sen olevan Israel, koska ... "mutu"-tuntumalla vaan tuntuu siltä. Eihän tämä ole tietenkään hyvä perustelu, mutta "naisen"- ja neitsyen vaisto sanoo niin.
Oletko kuullut Johnny Cashin kappaleen, jossa hän laulaa neitsyistä, jotka heiluttavat ruoskaa? Olen yksi niistä ruoskan heiluttajista eli totuuden torvista, jollain tapaa. Kun jossain tilanteessa "poltan käämini" ja avaan sanaisen arkkuni, tulee sieltä sellaista tekstiä, etteivät kuulijat voi olla tekemättä parannusta, ja vieläpä kiltisti. Yleensä en "kirkastu" mitättömistä asioista, mutta jos sitä jatkuu ja vääryys kukoistaa, niin puutun asiaan.
Mutta tämä tästä totuuden torvena olemisesta! ;)
Nyt on mentävä nukkumaan iltapvunille, koska valvoimme tämän uuden tuttavuuden kanssa yli 1:een. "Meillä kävi jutut hyvin yhteen, joskus puoli kahteen" ;D Puujalkavitsi.. heko heko.
Mites sulla parisuhteessasi sujuu? Vieläkö kuoppaista?
Mielestäni tulkinnanvaraiset tekstit on otettava varauksella, koska emmehän tiedä varmuudella mitä hän ajatteli kuten sanoitkin. :) Katsoin yhden dokumentin joskus hänestä ja siinä kävi ilmi hyvin ne asiat mitkä johtivat hänen 'näkijän' uraansa. Aluksi olin sen myötä epäileväinen hänen mahdollisista kyvyistään mutta en tiedä sitten. Sitä voisi kai verrata amerikan intiaanien näkyihin. :)
Minusta nykypolitiikan perusteella en ihmettelisi jos Israel olisi se syypää uuteen maailmansotaan. Kyllä se sen verran röyhkeätä ja ylimielistä politiikkaa harjoittaa alueellaa, jonka se on saanut valloittamalla. Vaikkakin juutalaiset väittävät alueen kuuluneen itselleen tuhansia vuosia. Ehkä niin mutta ei se oikeuta siihen.
En muista kuulleeni vaikka joskus kuulenkin jossain johnny Cashia. Vai niin myöhään teillä meni toissa yönä. ;D Hyvä niin. Sehän on vain hyvästä. Mulla taas väliin ihan hyvin parisuhteessa, mutta kun toinen ei puhu kunnolla asioista niin jotkut ongelmat jäävät selvittämättä ja tulevat eten taas sitten myöhemmin.
Jos kumppanisi ei puhu sinulle, niin mitäpä, jos sinä alkaisitkin puhumaan. Hänkin varmaan rohkaistuisi puhumaan.. vai?
Tämä ihana "mieheni" lähti työmatkalle ja saan kärvistellä yksin lähes 2 viikkoa. :( Mutta selviän koettelemuksesta.
Sulla kestämistä sitten hirveän kauan aikaa. :( höh. No soittelette joka päivä ja lähettä tekstiviestejä. :)
Olen yrittänyt puhua mutta toinen on ujo/haluton puhumaan vakavimmasta asioista. Ja ylipäänsä syvällisistä liittyy se suhteeseen tai mihin tahansa.
Jos ujouttaan ei halua/kykene puhumaan "vakavista" asioista, tarvitset kärsivällisyyttä. Kaikki eivät ole oppineet keskustelemaan. Asiat opitaan kotona vanhemmilta! Tiedät varmaan... ;) Sinulle on opetettu, että asioista voi keskustella, mutta kaikki eivät ole saaneet sellaista kasvatusta. You know! Syvällisten asioiden keskusteluun nainen tarvitsee turvallisuuden tunteen ja luottamuksen. Täyttyvätkö nämä suhteessanne?
Mitkä aiheet ovat mielestäsi syvällisiä?
Kärsivällisyyttä ei enää ole ollut siinä mielessä, että olen luopunut toivosta hänen suhteen. Siis että hän uskaltaisi puhua. Tarkotan nyt kasvotusten. Joo olen huomannut saman tämän episodin kautta ja jopa kuullut, että naisen suhde mieheensä on riippuvainen naisen suhteestaan isäänsä. Pitääkö paikkansa? :) Mielestäni täyttyy ja olen kuullutkin joskus mitä hän haluaa että 'muuttuisi' mutta sitten ei käynytkään niin kun tarjosin sitä ja myönsi että on tällainen eikä sille mitään voi.
Esimerkiksi omat hengelliset asiat ovat syvällisiä asioita. Rakkaus toiseen on syvällistä.
Tiedätkö Fransiskus Assisilaisen rukouksen?
Jumalani, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden,
...missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
...missä epäsopua, loisin yksimielisyyden,
...missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
...missä epäilystä, auttaisin uskoon,
...missä epätoivoa, nostaisin luottamuksen,
...missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
...missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen,
niin että oi Mestari,
en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta
kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärrystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
Jos yrität väkisin kertoa omasta hengellisestä elämästäsi, et saakaan vastakaikua, sillä... hänellä ei ole mitä sanoa.
Usein meillä kaikilla ihmisillä on virheellinen kuva Jumalasta ja se on kuva isästä äidistä. Ja se kuva on virheellinen! Kun oikea kuva Jumalasta alkaa hahmottua, voi antaa oikean arvon toiselle. Eli mikäli hänellä on tämä nk. virheellinen kuva Jumalasta, niin hän ei osaa suhtautua sinuunkaan oikealla tavalla. Nyt pyydän taas kärsivällisyyttä: hän ei ehkä itsekään tiedä, että hänen Jumalakuvansa= kuva isästä ja äidistä.
Nyt tekisi mieleni keskustella sinun kanssasi nenätysten aiheesta, mutta lieneekö se mahdollista... Koen, että sinut ja hänet olisi saatava eteenpäin. Ja sinä olet "avainasemassa" häneen nähden.
Koen, että Jumala järjesti sinut ja hänet yhteen, jotta voitte auttaa toisianne elämässä eteenpäin... Joskus pattitilanteessa pitää kysyä apua kolmannelta: useimmiten Jumalalta, joka käyttää ihmistä.
henkilöstä mutta en itse rukousta aikaisemmin. Ihan mukava rukous. No en minä nyt hengellisestä minästäni välttämättä halua hänen kanssa keskustella koska ymmärrän ja tiedän että jokaisella se on omanalisensa. Lähinnä esimerkkinä mikä mulle on syvällistä keskustelua.
Ehkä se kuvastaa juuri hänellä, että äitiinsä hänellä on hyvät välit mutta isäänsä huonot välit. Ja mitä tiedän asiasta niin nekin välit iäänsä olisivat korjattavissa. Ja kyllä puheissasi on varmasti täysin oikeaa että jumalkuva vääristyy.
Itse asiassa meidät olisi pitänyt saada eteenpäin jo ajat sitten. En tiedä onko sitten todella niin, että meidät oli tarkoitettu yhteen koska jatkamme vieläkin taaperrusta yhdessä vaikka kaikki tärkeät asiat meillä on solmussa. Riippuu tietysti missä asut, että pääsisit avaamaan solmuja henkilökohtaisesti keskustelemalla.
Joskus solmujen avaaminen vie aikaa "Jumalan aikaan ja Hänen tavallaan".
Ihmisten välit ovat aina korjattavissa. Anteeksianto on kaiken A ja O. Itselleen ja toiselle.
Asustelen Hgin ja Turun välillä. ;) Kertoipa hirveesti :D
Näinhän se on että siinä menee aikaa tai sanotaanko, että vaikeissa tapauksissa jokin tapahtuma avaa ne.
Niin on mutta olen huomannut ettei anteeksiasnto välttämättä aina riitä. Pitää pystyä myös keskustelemaan.
No kertoi sen verran, että ei se keskustelu kasvotusten ole välttämättä mahdotonta. :)
Solmut aukeaa, kun ne avataan. Joku ei suostu edes avaamaan niitä. Vaatii rohkeutta avata ne! Onneksi olkoon, kun olet rohkeasti päättänyt avata solmujanne. Autan, kun voin.. Minuakin on joskus autettu, kun olin solmussa, tiukassa umpisolmussa vieläpä.
Siispä: kun nyt maantieteellinen sijainti on jotakuinkin "sopiva", niin ehdotan, että kirjoittelemme seuraavaksi e-mailein. Onko se sinulle mahdollista?
Kovasti ainakin yritän aukaista niitä solmuja, joita meillä on. Olen jopa sanonut toiselle
haluavani aukaista niitä. Joten hän tietää ja on hänen rohkeudestaan kiinni.
Kyllä se on mahdollista. Mutta miten vaihdamme e-maileja kun eihän niitä viitsi tähänkään
laittaa?
Rohkeutta on monenlaista ;)
[email protected]