Aimo Lahden suunnittelema 20mm:n panssarintorjuntakivääri ei ehtinyt talvisotaan. Korkeampi upseeristo riiteli ja jarrutti aseen tuotantoa, mm. aseen piirustukset katosivat jäljettömiin.. Miksi näin?
Tämä ase olisi voinut olla ratkaiseva apu jolla talvisodan rauhanehtoja olisi lievennetty.
Esim. T-26 olisi ollut norsupyssylle "helppoa kauraa".
Tämä ase olisi voinut olla ratkaiseva apu jolla talvisodan rauhanehtoja olisi lievennetty.
Esim. T-26 olisi ollut norsupyssylle "helppoa kauraa".
Vastaukset 10
Vanhimmat
13 vai 20 mm. Liekö kateudella ollut sormensa pelissä? Pääsyyllinen oli jalkaväen tarkastaja Erik Heinrichs, joka ei kyennyt tekemään päätöstä.
...tuo ehti ja oli tietenkin jo sotkia ja klimejä vastaan ihan turhas kapistus.
Vielä VT-linjalla Sahakylässä 14.6. 1944, kun Ensimmäinen Punalippuinen Panssariprikaati iski Mustamäentietä niin sanotulle Kuuteselän alalohkolle, tietä oli sulkemassa vain 4/JP6 ja panssariaseistuksena juuri tuo norsupyssy. Luutnantti Olkkonen yritti, sai osumia mutta ei läpäisyä. Hän haavoittui siellä. Konekiväärit ja konepistoolit tyhjensivät vaunun kansia mutta osa panssareista ajoi läpi kohti RvPr:n esikuntaa, osa linnusti suojattomia jääkäreitä.
Muutama nyrkki oli kuulemma tullut jo Vammeljärvelle, mutta heimopataljoona otti kaikki mennessään vastaiskuun. Eivätkä neljännen komppanian kaverit olisi niitä ehtineet oppia käyttämään, nehän likimain istuivat pellossa panssariprikaatin hyökätessä.
Tarkistappas kirjoitustasi nimittäin norsupyssyjä saatiin rintamalle 2kpl. Aseet toimivat hyvin, mutta jo 1941 vanhentuneita.
Kaksi!
Avaaja on hajulla. Armeijaa itseään ei ole syytetty varuspuutteista siinä määrin kuin vaikkapa Cajanderia, vaikka kyseessä olivat vuosikymmenen puutteet ja laiminlyönnit.
Kovin äreästi eivät asevoimiemme komentajat lisärahaa pyytäneet - majuriin asti voit olla sotilas, sitten astuu poliitikko mukaan! Eniten huomiota hallituksen suuntaan 1930-luvulla herätti ye-kapteeni Wolf Halsti teoksellaan "Suomen puolustuksesta" (1936). Hän myös rohkeasti lobbasi rahoituksen puolesta. Siihen aikaan hän oli "Jallu" Siilasvuon esikunnassa, molemmat sitä mieltä, että sota tulee 4-5 vuoden sisällä eikä se ole mielipide- ja tunnekysymys.
Muuta:
Kun purjehtijaliitto ym. kansalaisväki ja nuoremmat upseerit halusivat aikanansa likimain turhat panssarilaivat, alkoi häntä heiluttaa koiraa. Kahteen laivaan meni rahaa uuden Eduskuntatalon rakentamiskustannusten verran. Se oli aikansa "helikopterihanke".
Maavoimat halusi pst-tykkejä ja konepistooleita.
Ei pidä paikkaansa, ettei armeijan johto esittänyt määrärahoja. Yleensä ne leikattiin vähintään puoleen. Sikäli on perää, että joitain suunnitelmia vatvottiin vuosikausia. Kun rahaa viime tipassa Talvisodan alla saatiin, ei aseita enää ollutkaan saatavilla jotain vanhaa ja epäkelpoa lukuunotttmatta.Varsinkin Mannerheimin johdolla 1930-luvull TEHTIIN KAIKKI VOITAVA. kUITENKIN ESIMERKIKSI 1935 rYTIN, pAASIKIVEN JA tANNERIN TYÖRYHMÄ SupISTAESSAAN VALTION MENOJA PUOLITTI MYÖS ARMEIJAN MÄÄRäRAHAT TAAS KERRAN "KOSKA SOTAA EI TULE" KUTEN rYTI SANOI PROTESTOIMAAN TULLEELLE mANNERHEIMILLE. mUUTAMAN VUODEN KULUTTUA rYTI OLI SOTA KÄYVÄN MAAN PÄÄMINISTERI, JONKA TÄrKEIN TEHTÄVÄ OLI HANKKIA ASEITA MISTÄ VAAN SAI. nIITÄ VAIN EI enää SAANUT.
Älä huuda.
Niin mitä mieltä olet helikopt... korjaan, panssarilaivoista? Olisiko niitä pst-tykkejä ja konepistooleita tarvittu talvisodassa?
nostaman kansanliikkeen hankinta. Tietääksen armeijan johto ei niitä vastustanutkaan.Talvisodan suurimpia ongelmia oli panssarintojunnan heikkous. Se oli osittain armeijan oma syytä.Rahaa olisi ainakin jonkin verran ollut. Konepistoolien puute ei ollut ratkaiseva. Paljon pahempi oli tykistön vanhentuneisuus, vähäinen määrä ja ampumatarvikepula sekä esimerkiksi viestikaluston puute.Käsiaseistus oli tyydyttävä.
Hyvä vastaus. Näin se ilmeisesti oli.
kiinnitetä huomiota panssarilaivoista puhuttaessa. Ilman niiden tilausta hyvin suurella todennäköisyydellä Suomesta olisi lamavuosina hävinnyt konkurssin myötä telakkateollisuus ehkä lopullisesti. Suo siellä vetelä täällä.