Tuo 'lentävänä lauseenakin' tuttu sanonta pitää kyllä hyvin paikkansa. Se kuvaa luopumista jostain (ja tuskaa siitä), mutta samalla kun luovumme jostain vanhasta, tulee yleensä aina tilalle jotain uutta.
Aikuisena sitä on jo tottunut luopumaan monta kertaa. Luopuminen alkaa jo lapsena. Lapsella luopumiset ovat ehkä pienempiä, mutta ei mitenkään sen vähäteltävämpiä. Jos paras leikkitoveri muuttaa pois, on se iso asia lapselle. Itsekin voi muuttaa eri kouluun, ja täytyy jättää kaverit tms. Kun siitä vähän kasvaa, sitä jättää koulun, menee töihin, lähtee opiskelemaan eri paikkakunnalle. Lauletaan viimeisen kerran se haikea 'Jo joutui armas aika'
Nuorena joutuu luopumaan kavereistaan, niistäkin, jota rakasti, ennenkuin löytää sen, jonka kanssa perustaa perheen. Tulee lapsia, lapset kasvavat ja joutuu luopumaan siitä ajasta, kun lapset olivat pieniä. Joutuu luopumaan omista vanhemmistaan ja jättämään heille viimeiset hyvästit. Suuri luopuminen on, kun joutuu luopumaan omasta terveydestään. Lopuksi on luovuttava omasta elämästään täällä maan päällä.
Millaisista asioista sinä olet joutunut luopumaan? Onko miekka kulkenut monesti sinun sydämesi läpi? Jeesus näkee kaiken, Hän näkee sydämeen ja Hän tietää myös ne uhraukset, jotka Hänen nimensä vuoksi olemme tehneet. Hän tietää ne surut, jotka olemme rakkaittemme vuoksi itkeneet ja sairaudet, jotka olemme kärsineet. Kaikki ovat Hänellä tiedossa, "ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut"(Matt.10:30). Kaikki, mitä meille on tapahtunut ovat tehneet meistä sen, mitä olemme.
Yksi kuitenkin on, josta meidän ei tarvitse luopua, päinvastoin. Kun suljemme silmämme kuolonuneen, niin seuraavan kerran, kun silmämme avaamme, näemme Jeesuksen rakastavat kasvot. Sen vuoksi jaksamme vaikka mitä. Hän itse antaa voimaa ja avaa aina ikkunan, kun ovi sulkeutuu.
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi" (Ps.73:28).
Aikuisena sitä on jo tottunut luopumaan monta kertaa. Luopuminen alkaa jo lapsena. Lapsella luopumiset ovat ehkä pienempiä, mutta ei mitenkään sen vähäteltävämpiä. Jos paras leikkitoveri muuttaa pois, on se iso asia lapselle. Itsekin voi muuttaa eri kouluun, ja täytyy jättää kaverit tms. Kun siitä vähän kasvaa, sitä jättää koulun, menee töihin, lähtee opiskelemaan eri paikkakunnalle. Lauletaan viimeisen kerran se haikea 'Jo joutui armas aika'
Nuorena joutuu luopumaan kavereistaan, niistäkin, jota rakasti, ennenkuin löytää sen, jonka kanssa perustaa perheen. Tulee lapsia, lapset kasvavat ja joutuu luopumaan siitä ajasta, kun lapset olivat pieniä. Joutuu luopumaan omista vanhemmistaan ja jättämään heille viimeiset hyvästit. Suuri luopuminen on, kun joutuu luopumaan omasta terveydestään. Lopuksi on luovuttava omasta elämästään täällä maan päällä.
Millaisista asioista sinä olet joutunut luopumaan? Onko miekka kulkenut monesti sinun sydämesi läpi? Jeesus näkee kaiken, Hän näkee sydämeen ja Hän tietää myös ne uhraukset, jotka Hänen nimensä vuoksi olemme tehneet. Hän tietää ne surut, jotka olemme rakkaittemme vuoksi itkeneet ja sairaudet, jotka olemme kärsineet. Kaikki ovat Hänellä tiedossa, "ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut"(Matt.10:30). Kaikki, mitä meille on tapahtunut ovat tehneet meistä sen, mitä olemme.
Yksi kuitenkin on, josta meidän ei tarvitse luopua, päinvastoin. Kun suljemme silmämme kuolonuneen, niin seuraavan kerran, kun silmämme avaamme, näemme Jeesuksen rakastavat kasvot. Sen vuoksi jaksamme vaikka mitä. Hän itse antaa voimaa ja avaa aina ikkunan, kun ovi sulkeutuu.
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi" (Ps.73:28).
Vastaukset 1
Vanhimmat
sen jälkeen kun ovi on sulkeutunut, on se Jumalan johdatusta. Hän haluaa kuljettaa meitä niitä teitä, jotka Hän katsoo meille parhaaksi.
Ja niinkuin juhani kirjoitti, että hänelle oli sanottu, niin 'Jeesus on siellä jo meitä vastassa'. Saamme luottaa, ettei Hän meitä hylkää eikä jätä (5.Moos.31:6).