Karjalan palauttamista vaativat lähialuetuen muuttamista toiseen muotoon tai lakkauttamista. On jo aika siirtyä normaaliin kansainväliseen kaupantekoon ja alkaa noudattamaan hyvän kauppiastavan periaatteita myös Venäjän kanssa jäytävässä kaupassa. Luulisi että venäjälle on häpeä ottaa vastaan kehitysapua, mutta itämainen ajattelutapa on länsimaisen käsityskyvyn ulottumattomissa.
Vaikka Suomi on tehnyt moista ”yhteistyötä”, ts. maksanut viulut jo vuosien ajan ei suhteissa ole tapahtunut paranemista vaan raja on edelleen yhtä jyrkkä, kuin Neuvostoaikoina.
Venäläiset tulvivat suurin joukoin Suomeen rahojaan tuhlaamaan, mutta samalle he unohtavat vastavuoroisuuden. Rajan itä puolella ei ole turvallista olla, olipa kysymyksessä sitten suomalaisturisti tai Pietarilainen huvilanomistaja.
Nimimerkki "positiivinen oravanpyörä" voi hekumoida sillä, miten suomalaisvaroin, -osaamisin, ja voimin Pietarin paskat puhdistetaan,; tilanne muistuttaa jotenkin perseen nuolemista, mistä nämä oman pesän likaajat (esim. nimim.) ovat tyytyväisiä!
Faktaa:
1. Itänaapurin matkailijat ikään kuin tuovat rahaa, mutta maksavat saamastaan palveluista, elämyksistään ja hyödykkeistä.
2. Suomi taas maksaa lähialuetukea saamatta mitään vastiketta.
1. Pelkästään viime vuonna (2007) itänaapurin matkailijat toivat Suomeen yhteensä 470 miljoonaa euroa.
2. Suomi on maksanut Venäjälle lähialuetukea vuosina 1990 - 2007 noin 254 miljoonaa euroa.
Kaikki toimii, ihmiset työllistyvät, valtio saa verotuloja joilla maksaa tukia ja Suomenlahden kuoleminen saadaan näillä toimilla ehkä estettyä.
Mutta Karjalan palauttajat sen kun marisevat Venäjänvihoissaan :D :D :D
Mitä lähialueyhteistyön pitäisi olla
Suomen lähialueyhteistyö tähtää Karjalan ja muiden luovutettujen alueiden palauttamiseen. Sitä ennen Suomen lähialueiden vakaa yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on tärkeää.
Tämän kehityksen tukeminen sekä ns. uusien turvallisuusuhkien ehkäiseminen ja niihin liittyvien riskien hallinta on yhteinen asia. Lähialueyhteistyö on osa laajempaa yhteistyökokonaisuutta, jolle Euroopan unionin naapuruuspolitiikka, Pohjoisen ulottuvuuden politiikka sekä unionin Venäjäpolitiikka luovat kehykset. Lähialueyhteistyöllä toteutetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita. On tärkeää, että tavoitteet ja toiminta ulkosuhteiden eri tasoilla
ja eri sektoreilla täydentävät toisiaan. Lähialueyhteistyössä on huomioitava Suomen kansainvälisen toiminnan keskeiset arvot, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Näitä arvoja on myös yhteistyökumppanin kunnioitettava ja yhteistyön edellytyksenä on näiden arvojen hyväksyminen ja siirtyminen vastavuoroisesti yhteistyökumppanin (Venäjän) keskeisiin arvoihin. Tällä strategialla ohjataan Suomen lähialueyhteistyötä, jota toteutetaan valtion budjetissa tähän tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla.
Lähialueyhteistyöllä
• rakennetaan hyvää naapuruutta
• edistetään alueellista vakautta siirtämällä järjestelmälliseti ja määrätietoisesti alueella asuva venäläis- yms väestö takaisin juurilleen, ja luomalla siirretylle väestölle hyvät lähtökohdat tasapainoiselle elämälle omiensa parissa.
• tuetaan lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.
investoidaan sellaisiin järjestelmiin, jotka ovat liitettävissä länsimaiseen ifrastuktuuriin heti Karjalan ja muiden sodan jälkeen luovutetuilla alueilla niin, että ne täysimääräisinä toimivat jo enne alueiden palauttamista.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta
• poistetaan järjestäytynyt rikollisuus ja estetään kaikkinainen mellakointi
• estetään huumeiden ja tartuntatautien leviäminen.
Lähialueyhteistyöllä
• tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia, jotka edistävät toimivien,
moniarvoisten ja tasapuolisten yhteiskuntien kehittymistä. Miehitetyn Karjalan osalla hallinto, Venäjän rakentamat hallintorakennelmat puretaan ja määräysvalta poistetaan.
• tuetaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja varsinkin Karjalan kannaksen alueella, jotka vahvistavat Suomen mahdollisuuksia puuttua ongelmiin alueen nykyväestön siirron yhteydessä.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään suomalaisten viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä
lähialueilla.
• on selkeä kehittämisluonne ja toiminta kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
lähialueyhteistyö ja sen säännöt koskevat vain Suomen itäpuoleisia alueita, muilla lähialueilla sovelletaan Pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n sääntöjä.
Nykymuotoinen lähialueyhteistyö on ollut ylimenokauden toimintaa, jonka avulla on tuettu lähialueiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja ja jossa tekninen apu on ollut keskeinen elementti. Uusi muotoisella ja suoraselkäisellä toiminnalla on Suomen etujen mukaista kehittää yhteistyötä lähialueiden kanssa edelleen niin, että yhteistyön tavoitteet ja toimintamuodot mukautuvat lähialueiden muutokseen ja vastaavat laajemman alueellisen kehityksen haasteisiin. Tämä edellyttää lähivuosien toiminnalta suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta.
Lähialueyhteistyön muuttuva toimintaympäristö
Venäjän taloudellisen kasvun myötä on HETI ruvettava valmistelemaan uutta sopimusta, missä Suomalaisavustukset keskitetään alueelta pois siirrettävän väestön hyväksi. Venäjan valtio ei voi uuden sopimuksen mukaan verottaa siirtoväestön ulkomailta saama tukea.
Euroopan unionin laajentuminen muuttaa ratkaisevasti lähialueyhteistyön toimintaympäristöä.
Unionin laajentuminen vie kahdenvälisen lähialueyhteistyön painopisteen Venäjälle, jonka oloja leimaavat nopea yhteiskunnallinen muutos ja talouden nykyinen vakaa kehitys. Toisaalta maan monisyiset yhteiskunnalliset, terveys-, hallinto- ja ympäristöongelmat tekevät siitä haasteellisen yhteistyökumppanin, jota ei voi arvioida vain taloudellisilla kriteereillä. Venäjän talouskehityksen vakaus saattaa olla vain näennäistä, mikäli tulonjako ei muutu tasaisemmaksi , saattaa edessä olla huonompiosaisten kansannousu. Myös tähän vaihtoehtoon on lähialueyhteistyössä varauduttava.
Unionin laajentuminen korostaa Itämeren alueen merkitystä ja lisää alueellisen yhteistyön tarvetta. Muuttuvassa toimintaympäristössä lähialueyhteistyö vastaa lisääntyvässä määrin alueellisen politiikan ja alueellisen yhteistyön tarpeisiin. LuoteisVenäjän ja laajemmin Itämeren alueen sekä EU:n uusien itäisten naapureiden vakaa taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys edistää myös Suomen kansallisia tavoitteita ja etuja.
Lähialueyhteistyön maantieteellinen ulottuvuus
Kahdenvälisen lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Yhteistyö perustuu Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1992 allekirjoitettuun Sopimukseen yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella (SopS 61-62/92). Lähialueyhteistyön tavoitteet ja toiminnan tuloksellisuus edellyttävät mahdollisuutta tehdä yhteistyötä myös Venäjän keskushallinnon tasolla erityisesti hankkeissa, joilla on yhtymäkohtia keskushallinnon toimivaltaan kuuluviin kysymyksiin, kuten hallinnon uudistamishankkeissa ja lainsäädännön sekä oikeuslaitoksen kehittämishankkeissa.
Lähialueyhteistyöllä tuetaan myös alueellisen yhteistyön tavoitteita Pohjoisen ulottuvuuden toiminta-alueella. Eri alueellisten yhteistyöohjelmien, Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmien ja lähialueyhteistyön tavoitteiden tulee täydentää toisiaan samalla, kun hanketoiminnassa hyödynnetään synergiaedut ja vältetään päällekkäisyydet.
EU:n laajentumisen myötä unionin uusien naapurimaiden, erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän, tilanne ja kehitys heijastuvat myös Suomen lähialueille. Lähialueyhteistyön puitteissa voidaan tapauskohtaisesti toimia myös Ukrainassa ja Valko-Venäjällä hankkeissa, joilla on selvä yhteys lähialueiden kehitykseen ja yhteisiin alueellisiin ongelmiin.
Kohti tasavertaista yhteistyötä
Venäjän yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistustavoitteet ja maan talouden kehitys mahdollistavat vähitellen sen osallistumisen tasavertaisena kumppanina yhteistyön kehittämiseen ja toteuttamiseen. Nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi yhteistyöksi. Yhteistyökumppanien tulee omalla panoksellaan sitoutua hanketoimintaan. Hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota siihen, miten toiminta hankkeen päättyessä integroidaan osaksi venäläisen yhteistyökumppanin, viranomaisten ja muiden toimijoiden tavoitteita ja toimintaa.
Tasavertaisuus tarkistetaan viimeistään vuonna 2010. Tarkastelun ja tarkistuksien jälkeen solmittavassa uudessa sopimuksessa tullaan tarkoin määrittelemään tavoitteet, aikataulut ja sanktiot.
Vaikka Suomi on tehnyt moista ”yhteistyötä”, ts. maksanut viulut jo vuosien ajan ei suhteissa ole tapahtunut paranemista vaan raja on edelleen yhtä jyrkkä, kuin Neuvostoaikoina.
Venäläiset tulvivat suurin joukoin Suomeen rahojaan tuhlaamaan, mutta samalle he unohtavat vastavuoroisuuden. Rajan itä puolella ei ole turvallista olla, olipa kysymyksessä sitten suomalaisturisti tai Pietarilainen huvilanomistaja.
Nimimerkki "positiivinen oravanpyörä" voi hekumoida sillä, miten suomalaisvaroin, -osaamisin, ja voimin Pietarin paskat puhdistetaan,; tilanne muistuttaa jotenkin perseen nuolemista, mistä nämä oman pesän likaajat (esim. nimim.) ovat tyytyväisiä!
Faktaa:
1. Itänaapurin matkailijat ikään kuin tuovat rahaa, mutta maksavat saamastaan palveluista, elämyksistään ja hyödykkeistä.
2. Suomi taas maksaa lähialuetukea saamatta mitään vastiketta.
1. Pelkästään viime vuonna (2007) itänaapurin matkailijat toivat Suomeen yhteensä 470 miljoonaa euroa.
2. Suomi on maksanut Venäjälle lähialuetukea vuosina 1990 - 2007 noin 254 miljoonaa euroa.
Kaikki toimii, ihmiset työllistyvät, valtio saa verotuloja joilla maksaa tukia ja Suomenlahden kuoleminen saadaan näillä toimilla ehkä estettyä.
Mutta Karjalan palauttajat sen kun marisevat Venäjänvihoissaan :D :D :D
Mitä lähialueyhteistyön pitäisi olla
Suomen lähialueyhteistyö tähtää Karjalan ja muiden luovutettujen alueiden palauttamiseen. Sitä ennen Suomen lähialueiden vakaa yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on tärkeää.
Tämän kehityksen tukeminen sekä ns. uusien turvallisuusuhkien ehkäiseminen ja niihin liittyvien riskien hallinta on yhteinen asia. Lähialueyhteistyö on osa laajempaa yhteistyökokonaisuutta, jolle Euroopan unionin naapuruuspolitiikka, Pohjoisen ulottuvuuden politiikka sekä unionin Venäjäpolitiikka luovat kehykset. Lähialueyhteistyöllä toteutetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita. On tärkeää, että tavoitteet ja toiminta ulkosuhteiden eri tasoilla
ja eri sektoreilla täydentävät toisiaan. Lähialueyhteistyössä on huomioitava Suomen kansainvälisen toiminnan keskeiset arvot, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Näitä arvoja on myös yhteistyökumppanin kunnioitettava ja yhteistyön edellytyksenä on näiden arvojen hyväksyminen ja siirtyminen vastavuoroisesti yhteistyökumppanin (Venäjän) keskeisiin arvoihin. Tällä strategialla ohjataan Suomen lähialueyhteistyötä, jota toteutetaan valtion budjetissa tähän tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla.
Lähialueyhteistyöllä
• rakennetaan hyvää naapuruutta
• edistetään alueellista vakautta siirtämällä järjestelmälliseti ja määrätietoisesti alueella asuva venäläis- yms väestö takaisin juurilleen, ja luomalla siirretylle väestölle hyvät lähtökohdat tasapainoiselle elämälle omiensa parissa.
• tuetaan lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.
investoidaan sellaisiin järjestelmiin, jotka ovat liitettävissä länsimaiseen ifrastuktuuriin heti Karjalan ja muiden sodan jälkeen luovutetuilla alueilla niin, että ne täysimääräisinä toimivat jo enne alueiden palauttamista.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta
• poistetaan järjestäytynyt rikollisuus ja estetään kaikkinainen mellakointi
• estetään huumeiden ja tartuntatautien leviäminen.
Lähialueyhteistyöllä
• tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia, jotka edistävät toimivien,
moniarvoisten ja tasapuolisten yhteiskuntien kehittymistä. Miehitetyn Karjalan osalla hallinto, Venäjän rakentamat hallintorakennelmat puretaan ja määräysvalta poistetaan.
• tuetaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja varsinkin Karjalan kannaksen alueella, jotka vahvistavat Suomen mahdollisuuksia puuttua ongelmiin alueen nykyväestön siirron yhteydessä.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään suomalaisten viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä
lähialueilla.
• on selkeä kehittämisluonne ja toiminta kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
lähialueyhteistyö ja sen säännöt koskevat vain Suomen itäpuoleisia alueita, muilla lähialueilla sovelletaan Pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n sääntöjä.
Nykymuotoinen lähialueyhteistyö on ollut ylimenokauden toimintaa, jonka avulla on tuettu lähialueiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja ja jossa tekninen apu on ollut keskeinen elementti. Uusi muotoisella ja suoraselkäisellä toiminnalla on Suomen etujen mukaista kehittää yhteistyötä lähialueiden kanssa edelleen niin, että yhteistyön tavoitteet ja toimintamuodot mukautuvat lähialueiden muutokseen ja vastaavat laajemman alueellisen kehityksen haasteisiin. Tämä edellyttää lähivuosien toiminnalta suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta.
Lähialueyhteistyön muuttuva toimintaympäristö
Venäjän taloudellisen kasvun myötä on HETI ruvettava valmistelemaan uutta sopimusta, missä Suomalaisavustukset keskitetään alueelta pois siirrettävän väestön hyväksi. Venäjan valtio ei voi uuden sopimuksen mukaan verottaa siirtoväestön ulkomailta saama tukea.
Euroopan unionin laajentuminen muuttaa ratkaisevasti lähialueyhteistyön toimintaympäristöä.
Unionin laajentuminen vie kahdenvälisen lähialueyhteistyön painopisteen Venäjälle, jonka oloja leimaavat nopea yhteiskunnallinen muutos ja talouden nykyinen vakaa kehitys. Toisaalta maan monisyiset yhteiskunnalliset, terveys-, hallinto- ja ympäristöongelmat tekevät siitä haasteellisen yhteistyökumppanin, jota ei voi arvioida vain taloudellisilla kriteereillä. Venäjän talouskehityksen vakaus saattaa olla vain näennäistä, mikäli tulonjako ei muutu tasaisemmaksi , saattaa edessä olla huonompiosaisten kansannousu. Myös tähän vaihtoehtoon on lähialueyhteistyössä varauduttava.
Unionin laajentuminen korostaa Itämeren alueen merkitystä ja lisää alueellisen yhteistyön tarvetta. Muuttuvassa toimintaympäristössä lähialueyhteistyö vastaa lisääntyvässä määrin alueellisen politiikan ja alueellisen yhteistyön tarpeisiin. LuoteisVenäjän ja laajemmin Itämeren alueen sekä EU:n uusien itäisten naapureiden vakaa taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys edistää myös Suomen kansallisia tavoitteita ja etuja.
Lähialueyhteistyön maantieteellinen ulottuvuus
Kahdenvälisen lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Yhteistyö perustuu Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1992 allekirjoitettuun Sopimukseen yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella (SopS 61-62/92). Lähialueyhteistyön tavoitteet ja toiminnan tuloksellisuus edellyttävät mahdollisuutta tehdä yhteistyötä myös Venäjän keskushallinnon tasolla erityisesti hankkeissa, joilla on yhtymäkohtia keskushallinnon toimivaltaan kuuluviin kysymyksiin, kuten hallinnon uudistamishankkeissa ja lainsäädännön sekä oikeuslaitoksen kehittämishankkeissa.
Lähialueyhteistyöllä tuetaan myös alueellisen yhteistyön tavoitteita Pohjoisen ulottuvuuden toiminta-alueella. Eri alueellisten yhteistyöohjelmien, Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmien ja lähialueyhteistyön tavoitteiden tulee täydentää toisiaan samalla, kun hanketoiminnassa hyödynnetään synergiaedut ja vältetään päällekkäisyydet.
EU:n laajentumisen myötä unionin uusien naapurimaiden, erityisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän, tilanne ja kehitys heijastuvat myös Suomen lähialueille. Lähialueyhteistyön puitteissa voidaan tapauskohtaisesti toimia myös Ukrainassa ja Valko-Venäjällä hankkeissa, joilla on selvä yhteys lähialueiden kehitykseen ja yhteisiin alueellisiin ongelmiin.
Kohti tasavertaista yhteistyötä
Venäjän yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistustavoitteet ja maan talouden kehitys mahdollistavat vähitellen sen osallistumisen tasavertaisena kumppanina yhteistyön kehittämiseen ja toteuttamiseen. Nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi yhteistyöksi. Yhteistyökumppanien tulee omalla panoksellaan sitoutua hanketoimintaan. Hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota siihen, miten toiminta hankkeen päättyessä integroidaan osaksi venäläisen yhteistyökumppanin, viranomaisten ja muiden toimijoiden tavoitteita ja toimintaa.
Tasavertaisuus tarkistetaan viimeistään vuonna 2010. Tarkastelun ja tarkistuksien jälkeen solmittavassa uudessa sopimuksessa tullaan tarkoin määrittelemään tavoitteet, aikataulut ja sanktiot.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paskaa.
Totuus voi kyllä harmittaakin fantasiaan kupsahtaneita.
"1. Itänaapurin matkailijat ikään kuin tuovat rahaa, mutta maksavat saamastaan palveluista, elämyksistään ja hyödykkeistä. "
Ja kaikesta mitä he maksavat saa Suomen valtio pohjattomaan kassaansa abouttiarallaa 10-22%. Suomi kun on yksi maailman verotetuimmista maista. Tästä kassasta valtio sitten makselee tukia Venäjällekin päin.
"2. Suomi taas maksaa lähialuetukea saamatta mitään vastiketta. "
Kyllä saa.