Apostolien tekojen jälkeen Uusi testamentti vaikenee sapatista eikä kerro mitään sapatin viettämisestä eikä sisällä mitään käskyjä tai opetuksia sapatin vietosta, mikä on sangen merkillepantavaa?
UT vaikenee sapatista?
huomiona.
14289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kumoaa sapattikäskyn totaalisesti kolossalaiskirje 2:16-17. Älkää siis enää perusteluko mitään merkityksetöntä sapattia millään, ei sitä ole meiltä vaadittu.
pallilla Paavali vai Jumala, kyllä minä uskon mitä sanoo sanassaan. Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi: Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita askareesi, mutta seitsemäs päivä on sapatti
täysin.
Raamatussa ei ole kehoitusta pitämään sapattia sinettinä eikä myöskään käsketä demonisoimaan sunnuntaipedonmerkillä.
Nämä kuuluvat valejuutalaisten juoniin.
RAAMATTU PUHUU VAIN JUUTALAISESTA SAPATISTA, eikä mistään väärän profeetan näkyyn perustuvasta sapattiunesta.
2. Moos. 12:14
Ja tämä päivä (SAPATTI) olkoon teille (ISRAELILAISILLE) muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; SUKUPOLVESTA SUKUPOLVEEN VIETTÄKÄÄ SITÄ IKUISENA SÄÄDÖKSENÄ.
JUMALA JA HÄNEN SNANSA ISTUVAT SAPATTIA KORKEAMMALLA
Seurakuntakirjeessä ei tosiaan, vaikka kuinka
tutkivalla huomiolla lukisi, kehoteta sapattia
muistamaan.
Apt mainitaan ainakin kerran ja silloinkin
Silas ja se toinen apostoli menivät Filippissä
mahdollisimman kauas juutalaisen siirtokunnan
synatoogasta sapatinpäivänä:
Ap. t. 16:13
Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.
YX_ADVARI jokin aika sitten huomautti, ettei kukaan voi pyhittää lepopäivää, vaan Jumala
yksin on pyhittäjä. Ja onhan Jeesuskin sapatin yläpuolella, joten Hänessä oleva voi
seuraamuksitta unohtaa sapatin, jos Herralla on muuta mielessä hänelle silloin.
Herrahan sapatin muistaa pyhittää ja sapatinviettäjän.
Yleensä on hyväksi levätä joka 7. pv ja oikein erottautua Herralle.
Eikä silloin tarvitse miettiä, mikä viikonpäivä on. Yhteys ennen kaikkea!
JUMALA ITSE sanoo Raamatussa - "kirjoitettu on":
Room 14:1-6
1
Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.
2
Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.
3
Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.
4
Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.
5
Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
6
Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
Yhteys ennen kaikkea
Kun Jeesus sanoi, sapattina on lupa tehdä hyvää, niin purapa tuo ajatus.
Sinä taas mielelläsi sanot, ettei sapatti sido millään lailla, kaikki on vapaata.
Näinkö yhtälösi pelaa?
Raamatusta mielellään?
Kylvät epäuskoa.
Et usko edes Jeesuksen sanoja, että näin ollen vaikene.
joka on jo sanottu ja jota pitää totella. TEIDÄN EPÄUSKONNE SULKEE TEIDÄT TAIVAAN ULKOPUOLELLE.
Seitsemännen Päivän Adventismi on uskomattoman monimutkainen
Toisin kuin kristillisen uskon perusopinkappaleet Seitsemännen Päivän Adventismi on hyvin monimutkainen. Erehtymättömän suljetun teologian kanssa ei ollut yllätys, että pidimme itseämme hyveellisinä suljetuissa mielissämme. Pidettiin ansiokkaana ja jopa pelastavana tulemista ”totuuteen vakiintuneeksi”. Me säälimme noiden ”ei-adventisti”raukkojen ja ”sunnuntain pitäjien” tietämättömyyttä, heitä kuvattiin sisäpiirissä pakanoina, ulkopuosina, luopioprotestantteina, Babylonin huorina ja heidän papistoaan väärinä paimenina. Valitettavasti me jopa pilailimme ihmisistä, jotka uskoivat raamatulliseen kristillisyyteen, kuten me itse tänä päivänä. Käytimme hyväksemme tyypillisiä kulttimetodeja, Seitsemännen Päivän Adventistit käyttävät seuraavia hengellisesti loukkaavia strategioita:
Äärimmäisen määräävä tilivelvollisuus, organisaationaalinen rakenne ja suljettu uskonsysteemi. Tiedon kontrollointi, joka mustamaalaa tai eristää ulkopuoliset tiedon lähteet – varsinkin, jos on kyseessä kriittinen ryhmä.
Lannistaen kriittiset, johdonmukaiset ajatukset ja kysymykset, esimerkiksi kommenteilla kuten “Saatana on kaiken epäilyn syy, hän tahtoo pitää sinut pois totuudesta” tai “Nuo entiset pastorit ja maallikot ovat tosiasiassa täynnä ylpeyttä. He luulevat tietävänsä enemmän kuin koko kirkko”.
Kohtuuttomat rahalliset velvoitteet, jotka muodostavat kahden tason jäsensysteemin (vain kymmenyksien maksajat voivat olla kirkon viroissa tai vaikuttavassa asemassa, mitään kymmenyksiä ei voida käyttää paikallisen kirkon tarpeisiin, kuten laajentamiseen, ylläpitoon tai kirkon koulun tarpeisiin). Sataprosenttisesti kymmenystulot menevät suoraan useille hierarkian tasoille, hallinnollisille elimille. Paikallisen kirkon omaisuus on täysimittaisesti Konferenssin omistuksessa. Konferenssi valitsee pastorin ja maksaa heille palkat. Yleisesti yksi kolehti kuukaudessa sallitaan kirkon tarpeisiin – monet ei-kymmenyslahjoitukset lähtetetään myös Konferenssin kassaan. Hierarkia kontrolloi olennaisesti lähes täysin paikallisia kirkkoja.
Kielellinen manipulaatio kuvaten uudet “sisäiset” tai “talon-sisäiset” merkitykset tavallisille sanoille tai ylenmääräisen sanavaraston käyttö, jotta saadaan henkilö ovelasti haluamaan sisäpiiriläiseksi pääsemistä. Suurelta osin näillä harhaan joutuneilla kieliongelmilla on juurensa heidän väärässä Raamatun selityksessään. Toiset, kuten erikoisoppien ”tutkiva tuomio” ja ”suljettu ovi” sanasto, ovat puhtaasti kuvastumia heidän ala-kulttuuristaan. Nuorena pastorina, isänä ja osaston johtajana minulla ei ollut juuri aikaa ajatella minkään kyseenalaistamista, kun saarnasin viikottain perfektionistis (täydellisyyden tavoittelu) tyyppisiä saarnoja vastaanottavalle kuulijakunnalle. Herra on armollisesti antanut minulle anteeksi. Todella, Jumala pelastaa meidät menneisyydestämme Hänen valtakuntansa etenemiseksi. Lisäksi Hän laittaa ennalleen nuo vuodet, jotka heinäsirkat söivät – mikään ei häviä. Jumalalle kunnia!
Kaikista opin ja organisaation ominaisuuksista riippumatta kuitenkin uskonnon todellinen testi on tämä: "hedelmistään puu tunnetaan".
Tällä voidaan punnita sekä yhteisö että oppi.
Hyvin huolellisen puntaroinnin jälkeen päädyin siihen, että adventismi tuottaa huonoa hedelmää. Se oli kipeä havainto, koska niin monet minulle rakkaat ihmiset ovat adventisteja.
sanoo sana.
Nöyryys antaa tilaa hengen hedelmille. Usein ihminen tarvitsee heikkoutta löytääkseen nöyryyden.
Ei hedelmien tunnistus kuitenkaan muutu tästä asiasta. "Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä" voidaan löytää heikonkin ihmisen kantamina.
Samassa lähteessä Galatalaiskirjeessä on myös päinvastaisen asian tunnusmerkkien listaa. Muun muassa mainitaan "vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus".
Tehköön jokainen omat johtopäätöksensä.