Hallitus antaa lähiaikoina eduskunnalle esityksen lain moottoriajoneuvoverosta (722/1966) muuttamisesta. Muutoksella on tarkoitus vapauttaa metaanipohjaisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot niille nykyisin säädetystä rangaistusluonteisesta lisäverosta.
Nykyisin laissa on mm. kaasukäyttöisille autoille määrätty lisävero, jonka suuruus on normaali dieselvero 20-kertaisena. Lisäksi niistä on maksettava tavanomainen dieselvero, jonka suuruus on 25,20 euroa rekisteriin merkityn kokonaismassan alkavalta sadalta kilolta.
Vero on estänyt käytännössä kokonaan kaikenlaisten kaasukäyttöisten autojen käytön Suomessa. Kaasukäyttöisille autoille määrättiin lisävero kesäkuussa 1981, jolloin samalla kertaa määrättiin lisävero myös itse petrolikäyttöisiksi muutetuille autoille.
Vuonna 1981 Suomessa markkinoitiin asennussarjoja, joilla kaasutinmoottorisia autoja muutettiin nestekaasukäyttöisiksi, ja verottaja näki tässä veronkiertoa. Tulkinta olikin oikea, sillä nestekaasuhan on edelleenkin hyvin kevyesti verotettu tuote.
Lisävero tulee poistumaan metaanipohjaisilta polttoaineita, joita lähinnä ovat maakaasu sekä biokaasu. Käytännössä tällaisia autoja on Suomessa ollut vain muutama, ja valtiovarainministeriö on kokeilukäyttöä varten myöntänyt huojennuksis eli vapautuksen lisäverosta.
Uudessa lakimuutosesityksessä ei puututa kaasuautojen varsinaiseen ajoneuvoveroon eli dieselveroon, se jää näille edelleenkin rasitteeksi.
Maakaasuautot EU:n suosiossa.
EU on voimakkaasti sitoutunut Kioton ympäristökonferenssissa aikaansaatuun sopimukseen hiiildioksidipäästöjen vähentämisestä. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei ole helppoa, joten kaikki keinot kelpaavat.
Bensiinin käyttöön verrattuna maakaasun käyttö tavallisessa otto- eli bensiinimoottorissa tuottaa jopa 25 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Myös muut päästöt kuten rikkidioksidi, hiilimonoksidi, noki- ja muut hiukkaset vähenevät miltei olemattomiin.
EU:ssa kaavaillaan, että maakaasuautojen määrää tullaan lisäämään nopeasti. Vuonna 2000 yksityisiä maakaasuautoja oli nykyisissä EU-maissa 458.000. Valtaosa näistä, 433.000, oli käytössä Italiassa. Saksan automääräksi ilmoitettiin 14.000, Ruotsin 6.000 ja Ranskan 4.000. Muissa maissa ei maakaasuautoja ollut muutamina kokeiluautoja ehkä lukuun ottamatta.
Vuoteen 2020 mennessä samojen EU-maiden maakaasuautojen määrän pitäisi kasvaa todella huimasti, sillä autoja ennustetaan olevan jo yli 25 miljoonaa. Suomessa pitäisi tuon kaavailun mukaan olla maakaasuautoja vuonna 2020 kaikkiaan yli 200.000.
Maakaasu tulee edulliseksi.
Jotta EU:n kaavailemaan automäärään olisi mahdollista päästä myös Suomessa, maakaasuautot käytännössä kieltävä lisävero on pakko poistaa. Vaikka dieselvero jääkin edelleen kaasuautoille, maakaasun käyttö tulee hyvin edulliseksi, sillä kaasun verotus on erittäin vähäistä.
Saksalaisten laskelmien mukaan maakaasua käytettäessä energiamäärältään yhtä bensiinilitraa vastaavan kaasumäärän hinnaksi tulee vajaa puolet bensiinin hinnasta. Saksassa bensiinin litrahinta on suunnilleen sama kuin Suomessa.
Toteutuva polttoainekulu riippuu paljon siitä, millainen auto on rakenteeltaan. Tavallinen auto voidaan muuttaa kaasulla toimivaksi lisäämällä maakaasun syöttöjärjestelmä ja säiliö. Vaihto bensiinikäyttöön tapahtuu nappia painamalla, ja normaalikokoinen bensiinisäiliö antaa perinteisen suuruisen toimintamatkan. Kaasua käytettäessä moottorista saatava teho kuitenkin hieman laskee.
Jos auto on erityisesti suunniteltu maakaasukäyttöön, kuten esimerkiksi Opel Zafira CNG, moottorin puristussuhdetta voidaan nostaa, mikä parantaa hyötysuhdetta ja nostaa tehoa. Maakaasun puristuskestävyys on korkea, oktaaniluku on luokkaa 130. Zafirassakin on kaasun loppumisen varalta pieni bensiinisäiliö, ja moottorin ohjausjärjestelmä hoitaa nakutustunnistimen avulla, ettei korkeampipuristeinen moottori vaurioidu bensiinillä ajettaessa.
Seuraavassa pari laskelmaa pelkistä polttoainekuluista. Valmistajan ilmoittama kulutus Opel Zafira CNG:lle on 5,5 kg/100 km, bensiinikäyttöinen 1.6 Ecotec kuluttaa 7,9 l/100 km ja dieselmalli 2.0 DTI Ecotec 6,5 l/100 km. Jos lasketaan Saksassa ilmoitetuilla hinnoilla (maakaasu 67 snt/kg, bensa 114 snt/l, diesel 90 snt/l), sadan kilometrin polttoainekuluksi tulee maakaasulla 3,69 euroa, bensalla 9,01 euroa ja dieselillä 5,85 euroa.
Volvo V 70 Bi-Fuelin kaasunkulutus on 7,2 kg/100 km, bensamalli V70 2.4 kuluttaa 9,1 l/100 km ja dieselkäyttöinen V70 2.4D 6,7 l/100 km. Sadan kilometrin ajaminen maksaa maakaasulla 4,82 euroa, bensalla 10,37 euroa ja dieselillä 6,03 euroa.
Bensiinissä raskas vero.
Moottoribensiiniä verotetaan raskaasti, mutta muuta, halvemmin verotettua polttoainetta tai sähköä käyttäviltä autoilta kerätään varsinaista ajoneuvoveroa eli kansanomaisesti dieselveroa. Alunperinhän bensiinikäyttöisiltä autoilta ei peritty lainkaan vuotuisia veroja, mutta 90-luvulla keksittiin vuotuinen käyttömaksu, sittemmin ajoneuvovero, joka peritään kaikilta hnkilö- ja pakettiautoilta.
Dieselveron lisäksi peritään myös lisävero muilta kuin dieselkäyttöisiltä autoilta, joissa käytetään käyttövoimana petrolia, lentokonebensiiniä tai muuta lievemmin verotettua tai verotonta polttoainetta sekä dieselautoilta, joissa käytetään dieselöljyä lievemmin verotettua polttoainetta. Erikseen on mainittu, että jos ajoneuvossa käytetään polttoaineena nestekaasua tai maakaasua, on ajoneuvosta aina suoritettava lisäveroa.
Lisävero on varsin raju, dieseleiltä dieselvero 20-kertaisena, bensa-autoilta dieselveron perustein määrätty vero 20-kertaisena, kuitenkin aina vähintään 840 euroa. Veron tarkoitus on ollut ennen kaikkea estää vähemmän verotetun polttoöljyn käyttö dieseleissä. Kaasut ovat tulleet mukaan siinä sivussa, oikeastaan enempiä ajattelematta.
Rangaistusvero jää edelleen voimaan nestekaasulle. Sen käyttöä autoissa ei aiota jatkossakaan suosia. Nestekaasua voidaan käyttää ilman veroseuraamuksia esimerkiksi trukeissa, joissa sen käyttö on yleistä sisätiloissa käytettäessä puhtaampien pakokaasujen ansiosta.
(Toivottavasti hallitus muuttaa positiiviseen suuntaan ajoneuvoverotusta,tämän tekstin suuntaan!!!).
P.S.
-Tämä teksti on kopioitu Tuulilasi-lehdestä!.
Nykyisin laissa on mm. kaasukäyttöisille autoille määrätty lisävero, jonka suuruus on normaali dieselvero 20-kertaisena. Lisäksi niistä on maksettava tavanomainen dieselvero, jonka suuruus on 25,20 euroa rekisteriin merkityn kokonaismassan alkavalta sadalta kilolta.
Vero on estänyt käytännössä kokonaan kaikenlaisten kaasukäyttöisten autojen käytön Suomessa. Kaasukäyttöisille autoille määrättiin lisävero kesäkuussa 1981, jolloin samalla kertaa määrättiin lisävero myös itse petrolikäyttöisiksi muutetuille autoille.
Vuonna 1981 Suomessa markkinoitiin asennussarjoja, joilla kaasutinmoottorisia autoja muutettiin nestekaasukäyttöisiksi, ja verottaja näki tässä veronkiertoa. Tulkinta olikin oikea, sillä nestekaasuhan on edelleenkin hyvin kevyesti verotettu tuote.
Lisävero tulee poistumaan metaanipohjaisilta polttoaineita, joita lähinnä ovat maakaasu sekä biokaasu. Käytännössä tällaisia autoja on Suomessa ollut vain muutama, ja valtiovarainministeriö on kokeilukäyttöä varten myöntänyt huojennuksis eli vapautuksen lisäverosta.
Uudessa lakimuutosesityksessä ei puututa kaasuautojen varsinaiseen ajoneuvoveroon eli dieselveroon, se jää näille edelleenkin rasitteeksi.
Maakaasuautot EU:n suosiossa.
EU on voimakkaasti sitoutunut Kioton ympäristökonferenssissa aikaansaatuun sopimukseen hiiildioksidipäästöjen vähentämisestä. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei ole helppoa, joten kaikki keinot kelpaavat.
Bensiinin käyttöön verrattuna maakaasun käyttö tavallisessa otto- eli bensiinimoottorissa tuottaa jopa 25 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Myös muut päästöt kuten rikkidioksidi, hiilimonoksidi, noki- ja muut hiukkaset vähenevät miltei olemattomiin.
EU:ssa kaavaillaan, että maakaasuautojen määrää tullaan lisäämään nopeasti. Vuonna 2000 yksityisiä maakaasuautoja oli nykyisissä EU-maissa 458.000. Valtaosa näistä, 433.000, oli käytössä Italiassa. Saksan automääräksi ilmoitettiin 14.000, Ruotsin 6.000 ja Ranskan 4.000. Muissa maissa ei maakaasuautoja ollut muutamina kokeiluautoja ehkä lukuun ottamatta.
Vuoteen 2020 mennessä samojen EU-maiden maakaasuautojen määrän pitäisi kasvaa todella huimasti, sillä autoja ennustetaan olevan jo yli 25 miljoonaa. Suomessa pitäisi tuon kaavailun mukaan olla maakaasuautoja vuonna 2020 kaikkiaan yli 200.000.
Maakaasu tulee edulliseksi.
Jotta EU:n kaavailemaan automäärään olisi mahdollista päästä myös Suomessa, maakaasuautot käytännössä kieltävä lisävero on pakko poistaa. Vaikka dieselvero jääkin edelleen kaasuautoille, maakaasun käyttö tulee hyvin edulliseksi, sillä kaasun verotus on erittäin vähäistä.
Saksalaisten laskelmien mukaan maakaasua käytettäessä energiamäärältään yhtä bensiinilitraa vastaavan kaasumäärän hinnaksi tulee vajaa puolet bensiinin hinnasta. Saksassa bensiinin litrahinta on suunnilleen sama kuin Suomessa.
Toteutuva polttoainekulu riippuu paljon siitä, millainen auto on rakenteeltaan. Tavallinen auto voidaan muuttaa kaasulla toimivaksi lisäämällä maakaasun syöttöjärjestelmä ja säiliö. Vaihto bensiinikäyttöön tapahtuu nappia painamalla, ja normaalikokoinen bensiinisäiliö antaa perinteisen suuruisen toimintamatkan. Kaasua käytettäessä moottorista saatava teho kuitenkin hieman laskee.
Jos auto on erityisesti suunniteltu maakaasukäyttöön, kuten esimerkiksi Opel Zafira CNG, moottorin puristussuhdetta voidaan nostaa, mikä parantaa hyötysuhdetta ja nostaa tehoa. Maakaasun puristuskestävyys on korkea, oktaaniluku on luokkaa 130. Zafirassakin on kaasun loppumisen varalta pieni bensiinisäiliö, ja moottorin ohjausjärjestelmä hoitaa nakutustunnistimen avulla, ettei korkeampipuristeinen moottori vaurioidu bensiinillä ajettaessa.
Seuraavassa pari laskelmaa pelkistä polttoainekuluista. Valmistajan ilmoittama kulutus Opel Zafira CNG:lle on 5,5 kg/100 km, bensiinikäyttöinen 1.6 Ecotec kuluttaa 7,9 l/100 km ja dieselmalli 2.0 DTI Ecotec 6,5 l/100 km. Jos lasketaan Saksassa ilmoitetuilla hinnoilla (maakaasu 67 snt/kg, bensa 114 snt/l, diesel 90 snt/l), sadan kilometrin polttoainekuluksi tulee maakaasulla 3,69 euroa, bensalla 9,01 euroa ja dieselillä 5,85 euroa.
Volvo V 70 Bi-Fuelin kaasunkulutus on 7,2 kg/100 km, bensamalli V70 2.4 kuluttaa 9,1 l/100 km ja dieselkäyttöinen V70 2.4D 6,7 l/100 km. Sadan kilometrin ajaminen maksaa maakaasulla 4,82 euroa, bensalla 10,37 euroa ja dieselillä 6,03 euroa.
Bensiinissä raskas vero.
Moottoribensiiniä verotetaan raskaasti, mutta muuta, halvemmin verotettua polttoainetta tai sähköä käyttäviltä autoilta kerätään varsinaista ajoneuvoveroa eli kansanomaisesti dieselveroa. Alunperinhän bensiinikäyttöisiltä autoilta ei peritty lainkaan vuotuisia veroja, mutta 90-luvulla keksittiin vuotuinen käyttömaksu, sittemmin ajoneuvovero, joka peritään kaikilta hnkilö- ja pakettiautoilta.
Dieselveron lisäksi peritään myös lisävero muilta kuin dieselkäyttöisiltä autoilta, joissa käytetään käyttövoimana petrolia, lentokonebensiiniä tai muuta lievemmin verotettua tai verotonta polttoainetta sekä dieselautoilta, joissa käytetään dieselöljyä lievemmin verotettua polttoainetta. Erikseen on mainittu, että jos ajoneuvossa käytetään polttoaineena nestekaasua tai maakaasua, on ajoneuvosta aina suoritettava lisäveroa.
Lisävero on varsin raju, dieseleiltä dieselvero 20-kertaisena, bensa-autoilta dieselveron perustein määrätty vero 20-kertaisena, kuitenkin aina vähintään 840 euroa. Veron tarkoitus on ollut ennen kaikkea estää vähemmän verotetun polttoöljyn käyttö dieseleissä. Kaasut ovat tulleet mukaan siinä sivussa, oikeastaan enempiä ajattelematta.
Rangaistusvero jää edelleen voimaan nestekaasulle. Sen käyttöä autoissa ei aiota jatkossakaan suosia. Nestekaasua voidaan käyttää ilman veroseuraamuksia esimerkiksi trukeissa, joissa sen käyttö on yleistä sisätiloissa käytettäessä puhtaampien pakokaasujen ansiosta.
(Toivottavasti hallitus muuttaa positiiviseen suuntaan ajoneuvoverotusta,tämän tekstin suuntaan!!!).
P.S.
-Tämä teksti on kopioitu Tuulilasi-lehdestä!.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kannatetaan. Varsinkin taajama-ajossa kaasuauto olisi järkevä. Kannattaa pitää huolta hyvästä kaasutinmoottoriautosta, jonka voisi sitten muuttaa kohtuullisin kustannuksin kaasuautoksi. Ei tartte mennä ooppeli-, tai volvokauppaan.
EVVK
Tuossa perustellaan tuota veron alennusta kioton sopimuksella. Mielestäni Toyotan valmistamalta (ja varmaan jatkossa muidenkin autonvalmistajien valmistamilta) hybridiltäkin pitäisi poistaa/alentaa verotusta juuri tuon kioton sopimuksen perusteella. En vain tästä näe mainintaa missään. Tämäkin tarttis varmaankin ärähdyksen tuolta Brysselin suunnalta ennen kuin suomen lainsäätäjät mitään saisivat aikaiseksi...
Ei näy noita saastuttamisen takia autoja vihaavia viherpiipertäjiä missään kun olisi vähemmän saastuttava vaihtoehto tarjolla.
Eikä muuten tarvitse mennä Latviaa kauemmaksi nähdäkseen kaasuautoja liikenteessä,ja kaasua saa ihan yleisesti bensa-asemilta tankattua autoon.
Oi Suomi,autoilun kehitysmaa.
ihan samaa mieltä kun oltiin tuossa 12 riviä alempana alkaneessa threadissa "Kaasuautojen vero kevenee".
"Rangaistusvero jää edelleen voimaan nestekaasulle. Sen käyttöä autoissa ei aiota jatkossakaan suosia. Nestekaasua voidaan käyttää ilman veroseuraamuksia esimerkiksi trukeissa, joissa sen käyttö on yleistä sisätiloissa käytettäessä puhtaampien pakokaasujen ansiosta."
No onhan se hyvä että puhtaampia pakokaasuja sentään vielä rangaistaan.
...puuttua todellisiin ongelmiin jotka ovat ilman katalysaattoria olevat "suomi-autot". Käyttävät energiaa tällaisiin pikkudetaljeihin jotka pitäisi olla ilman muuta verosta vapaita tai ainakin haitanmukaan verotettuja. Eipä paljon suomalaista innosta keksimään/ostamaan vaihtoehtoisella polttoaineella kulkevaa autoa kun kaikkein edullisin on ostaa muutaman satasen toimiva kaasariauto, ajaa sillä niin kauan kuin se kestää ja sitten hankkia uusi, eikä välittää mitä sieltä putkesta ulos tupruaa. Ja nämä ihmiset johtavat tätä maata...
Sanalla sanoen, sitä saa mitä tilaa! Tällä hetkellä valtiovalta tilaa paljon saasteita, minimaalista innovatiivisuutta, turvattomia autoja ja kapina mieltä ja sitä se myöskin on saanut. Tosin virkamiehistö on kääntänyt tämän autoveroasiankin jo omaksi voitokseen, "katsokaa minkä tuloautomaatin me keksimme!" jne
"Minkä taakse jättää,niin se edestä löytää" -eli TOIVOTTAVASTI verottajat tajuaisivat tämän mahdollisimman pian,ettei vero-Euroja sitten menisi jälkeenpäin hukkaan EU-tuomioistuimen antamiin varoituksiin,mitä se on JO antanut,koskien Suomen autoverotusta!!!.
Vihreää-linjaa PITÄÄ jatkaa ilmansaaste/autoverotuksessa jatkossakin tai muuten "elämästä tulee pian yhtä kuumaa helvettiä"!!.
=(