Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

HS:n työsuhde

autoilua

13

1957

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei aina etu

      HS: "Niistä noin 60 000 on annettu työntekijälle vapaan autoedun periaatteella, jolloin työnantaja maksaa kaikki auton kustannukset, myös polttoainekulut. Verotus kiristyy, kun mittariin kertyy yli 18 000 kilometriä yksityisajoa vuodessa."

      Luulisi pääkirjoituksessa olevan asiat oikein. Eihän se verotus just tuossa 18 tkm kohdalla kiristy. Sehän on vaan joku valittu määrä, jolle verotusarvot on laskettu. Jos ajaa vähemmän, niin verotusarvoon voi hakea pienennystä. Jos ajaa enemmän, niin ihan samalla km-kustannuksella saattaa verotusarvo nousta.

      Vapaan autoedun kohdalla aina muistetaan mainita, että työnantaja maksaa kaiken. Todellisuudessa maksaja on usein lopulta vain auton käyttäjä. Työnantajalle saattaa olla edullisempaa antaa osa palkasta ns. etuna normaalin rahapalkan sijasta.

      Autoetua kadehtivilta voisi kysyä, että olisitko itse valmis maksamaan vaikka 750 euroa kuukaudessa siitä ilosta, että saisit vapaasti päristellä uudella autolla? Moni nimittäin maksaa, vaikka oma vähänkään vanhempi auto tulisi varmasti halvemmaksi.

      Tämä koskee siis vain tilanteita, joissa auto on osa kokonaispalkkaa. Jos auton saa palkan päälle tai palkka putoaa vain osalla sen arvosta, niin tilanne on tietenkin parempi.

      • bruttobruttopalkka

        On harhaa luulla, että joku saisi auton "palkan päälle". Autosta muodostuu yritykselle kuluja. Samoin kuin SOTU ja eläkemaksuista. Jos lasketaan mitä työntekijä maksaa kokonaisuudessa, saadaan bruttobruttopalkka.

        Joku voi ottaa palkan kokonaan rahana, toinen osan luontaisetuina. Luontaisetujen kustannukset yrityksella ovat kuitenkin reaaliset. Niiden verotusarvo on kuitenkin noin 75% todellisesta arvosta, joten henkilösivukuluissa säästyy.

        On kaksi työntekijää samassa hommassa samalla rahapalkalla. Jos toinen saa auton "palkan päälle", pitää toisen saada tietyn suuruinen rahapalkan korotus, jotta kummankin kulut firmalle pysyvät samoina. Jos ei saa, on autoedun saanut todellisuudessa saanut palkankorotuksen. Toinen voi sitten äänestää jaloillaan vaihtamalla työpaikkaan, jossa saa vastaavan palkan.


      • se on...
        bruttobruttopalkka kirjoitti:

        On harhaa luulla, että joku saisi auton "palkan päälle". Autosta muodostuu yritykselle kuluja. Samoin kuin SOTU ja eläkemaksuista. Jos lasketaan mitä työntekijä maksaa kokonaisuudessa, saadaan bruttobruttopalkka.

        Joku voi ottaa palkan kokonaan rahana, toinen osan luontaisetuina. Luontaisetujen kustannukset yrityksella ovat kuitenkin reaaliset. Niiden verotusarvo on kuitenkin noin 75% todellisesta arvosta, joten henkilösivukuluissa säästyy.

        On kaksi työntekijää samassa hommassa samalla rahapalkalla. Jos toinen saa auton "palkan päälle", pitää toisen saada tietyn suuruinen rahapalkan korotus, jotta kummankin kulut firmalle pysyvät samoina. Jos ei saa, on autoedun saanut todellisuudessa saanut palkankorotuksen. Toinen voi sitten äänestää jaloillaan vaihtamalla työpaikkaan, jossa saa vastaavan palkan.

        Itselleni tarjottiin -99 palkkaa 4100 eur/kk.Ja autonkin olisi saannut niin että olisi vähennetty palkasta.Eli silloin se 550 euroa olisi tehnyt rahapalkastani enää 3550 euroa..No tingin kuitenkin niin että tuli palkan päälle.Eli palkkani oli 4650 euroa ja jos olisin jättänyt auton pois nettopalkkani olisi ollut juuri se 550 euroa enemmän.


    • työsuhdeautoilija myös

      Muistaakseni Myynti ja Markkinointiliiton jäsenten keskimääräinen ajomäärä on n.45.000 / vuodessa kun "normaali-ihmisen" n.20.000.

      Isommat ajomäärät ovat luonnollisesti työstä johtuvia kilometrejä. Työsuhdeauto kun yleensä on siksi että kas kummaa, niitä työajoja syntyy työn luonteen vuoksi.

      Toiseksi. Suomessa on rekisterissä 2,5 miljoonaa autoa. Työsuhdeautoja on 80.000. Näistä osa vapaaetu,osa käyttöetuautoja
      (60.000/20.000).

      Jos vaikka oletetaan että osa ajaa "turhia ajoja kun bensa ei mitään maksa" niin voisiko joku laskea että mikä vaikutus sillä sitten on Suomen kokonaispäästöihin - jos se on vaikutin tähän keskusteluun?
      Kuinka paljon aikuinen ihminen ajelee työpäivänsä jälkeen niitä "turhia ilmaisia kilometrejä" ? En minä ainakaan.

      Ottaen huomioon että nämä 60.000 autoa kaikki ovat alle 3v vanhoja autoja vr. että suomalaisten autojen keski-ikä on 10v.

      Paljonko niitä "turhia päästöjä" sitten syntyy?
      Entä paljonko yrityksille ja verottajalle tulisi lisä vaivaa ja työtä
      (=rahan menoa) jos jokaista kilometriä ja ajopäiväkirjaa
      aletaan tutkimaan sekä selvittämään - ja mikä hyöty lopulta?

      Kolmanneksi, ellen ihan väärässä ole, on Sanomien autopolitiikka sellainen että sieltä saa vain käyttöetuauto. Ettei sitten tässä olisi toimittajalla pieni kateellisuus nostanut päätään "ekoajatuksien" varjolla???

      • Kerde

        "Jos vaikka oletetaan että osa ajaa "turhia ajoja kun bensa ei mitään maksa" niin voisiko joku laskea että mikä vaikutus sillä sitten on Suomen kokonaispäästöihin - jos se on vaikutin tähän keskusteluun?"

        Päästöjä pyritään vähentämään kauttaaltaan. Jos pyrittäisiin puuttumaan vain suurimpiin yksittäisiin saastuttajiin, niin leikkaukset olisivat usein liian radikaaleja mm. pilaisivat Suomen teollisuuden kilpailukyvyn.

        Voisitko kertoa, mikä yksittäinen päätös päästöleikkauksista vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöihin?

        "Kuinka paljon aikuinen ihminen ajelee työpäivänsä jälkeen niitä "turhia ilmaisia kilometrejä" ? En minä ainakaan.""

        Riippuu työstä. Joissain ammateissa ei varmaan ajeta yleisesti ottaen juuri ollenkaan, mutta joissain ammateissa lähes kaikki kilometrit tulevat omasta ajosta.

        Esim. automyyjillä tulee yleensä kilometrejä työn puolesta lähinnä osallistumisista yhdistetyille koulutus- ja virkistyspäiville. Näistä kertyy yleensä korkeintaan pari tuhatta kilometriä vuodessa. Loppu on omaa ajoa. Automyyjillä on usein taipumuksena ajella kalliimmalla autolla kuin mistä maksaa veroa.

        Tiedän esim. yhden automyyjän, jonka työajoista kertyy vuodessa n. 1500 km, työmatkoista 2200 km. Yhteensä kilometrejä tulee vuodessa n. 50000 km. Tällaisilla kilometrimäärillä on selkeä vaikutus verotukseen. Moni vaan jättää ne ilmoittamatta.

        "Ottaen huomioon että nämä 60.000 autoa kaikki ovat alle 3v vanhoja autoja vr. että suomalaisten autojen keski-ikä on 10v.

        Paljonko niitä "turhia päästöjä" sitten syntyy?"

        Kuinka tuo ikä mielestäsi vaikuttaa päästöihin? Työsuhdeautojen kanta on keskimäärin suurempikulutteista kuin muiden samanikäisten.

        "Entä paljonko yrityksille ja verottajalle tulisi lisä vaivaa ja työtä
        (=rahan menoa) jos jokaista kilometriä ja ajopäiväkirjaa
        aletaan tutkimaan sekä selvittämään - ja mikä hyöty lopulta?"

        Miksi jokaista kilometriä ja ajopäiväkirjaa alettaisiin tutkimaan?

        "Kolmanneksi, ellen ihan väärässä ole, on Sanomien autopolitiikka sellainen että sieltä saa vain käyttöetuauto. Ettei sitten tässä olisi toimittajalla pieni kateellisuus nostanut päätään "ekoajatuksien" varjolla??? "

        Kateus, kaikkien argumettien kuningas.


      • minä tässä vain
        Kerde kirjoitti:

        "Jos vaikka oletetaan että osa ajaa "turhia ajoja kun bensa ei mitään maksa" niin voisiko joku laskea että mikä vaikutus sillä sitten on Suomen kokonaispäästöihin - jos se on vaikutin tähän keskusteluun?"

        Päästöjä pyritään vähentämään kauttaaltaan. Jos pyrittäisiin puuttumaan vain suurimpiin yksittäisiin saastuttajiin, niin leikkaukset olisivat usein liian radikaaleja mm. pilaisivat Suomen teollisuuden kilpailukyvyn.

        Voisitko kertoa, mikä yksittäinen päätös päästöleikkauksista vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöihin?

        "Kuinka paljon aikuinen ihminen ajelee työpäivänsä jälkeen niitä "turhia ilmaisia kilometrejä" ? En minä ainakaan.""

        Riippuu työstä. Joissain ammateissa ei varmaan ajeta yleisesti ottaen juuri ollenkaan, mutta joissain ammateissa lähes kaikki kilometrit tulevat omasta ajosta.

        Esim. automyyjillä tulee yleensä kilometrejä työn puolesta lähinnä osallistumisista yhdistetyille koulutus- ja virkistyspäiville. Näistä kertyy yleensä korkeintaan pari tuhatta kilometriä vuodessa. Loppu on omaa ajoa. Automyyjillä on usein taipumuksena ajella kalliimmalla autolla kuin mistä maksaa veroa.

        Tiedän esim. yhden automyyjän, jonka työajoista kertyy vuodessa n. 1500 km, työmatkoista 2200 km. Yhteensä kilometrejä tulee vuodessa n. 50000 km. Tällaisilla kilometrimäärillä on selkeä vaikutus verotukseen. Moni vaan jättää ne ilmoittamatta.

        "Ottaen huomioon että nämä 60.000 autoa kaikki ovat alle 3v vanhoja autoja vr. että suomalaisten autojen keski-ikä on 10v.

        Paljonko niitä "turhia päästöjä" sitten syntyy?"

        Kuinka tuo ikä mielestäsi vaikuttaa päästöihin? Työsuhdeautojen kanta on keskimäärin suurempikulutteista kuin muiden samanikäisten.

        "Entä paljonko yrityksille ja verottajalle tulisi lisä vaivaa ja työtä
        (=rahan menoa) jos jokaista kilometriä ja ajopäiväkirjaa
        aletaan tutkimaan sekä selvittämään - ja mikä hyöty lopulta?"

        Miksi jokaista kilometriä ja ajopäiväkirjaa alettaisiin tutkimaan?

        "Kolmanneksi, ellen ihan väärässä ole, on Sanomien autopolitiikka sellainen että sieltä saa vain käyttöetuauto. Ettei sitten tässä olisi toimittajalla pieni kateellisuus nostanut päätään "ekoajatuksien" varjolla??? "

        Kateus, kaikkien argumettien kuningas.

        Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oliko se nyt joku 20-25%. Sis.kaiken liikenteen.
        Siitä osuudesta yksityisautoilu on samoin joku
        25%. Muu ammattiliikennettä,kuljetus jne.
        Tästä osuudesta sitten ne "työsuhdeautojen turhat ajot kun bensa ei maksa mitään" on???

        Lyhyellä matikalla tämä %-osuus siis kaikista päästöistä jää varmaan alle prosenttiin!

        Kyllähän se suurimmat säästöt päästöjen suhteen saadaan teollisuudesta,kaupasta,asumisesta, valaistuksesta,lämmityksestä,maatalous jne.

        Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN.

        Kyse on täysin kateellisuuspuheista.

        "Ottaen huomioon että nämä 60.000 autoa kaikki ovat alle 3v vanhoja autoja vr. että suomalaisten autojen keski-ikä on 10v.

        Paljonko niitä "turhia päästöjä" sitten syntyy?"

        Kuinka tuo ikä mielestäsi vaikuttaa päästöihin? Työsuhdeautojen kanta on keskimäärin suurempikulutteista kuin muiden samanikäisten.
        - Mihin tämä väite perustuu? Tilastoa?
        Kyllä firmoilla on paljon ihan perus 1.6l autoja,
        on toki isompiakin mutta niinhän on muillakin.

        Ne uudet autot kuitenkin pääsääntöisesti ovat
        puhtaampia ja vähempipäästöisiä kuin vanhat.
        Ei ole kenenkään etu että autojen keski-ikä
        vaan jatkaa kohoamista,eihän?


      • Kerde
        minä tässä vain kirjoitti:

        Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oliko se nyt joku 20-25%. Sis.kaiken liikenteen.
        Siitä osuudesta yksityisautoilu on samoin joku
        25%. Muu ammattiliikennettä,kuljetus jne.
        Tästä osuudesta sitten ne "työsuhdeautojen turhat ajot kun bensa ei maksa mitään" on???

        Lyhyellä matikalla tämä %-osuus siis kaikista päästöistä jää varmaan alle prosenttiin!

        Kyllähän se suurimmat säästöt päästöjen suhteen saadaan teollisuudesta,kaupasta,asumisesta, valaistuksesta,lämmityksestä,maatalous jne.

        Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN.

        Kyse on täysin kateellisuuspuheista.

        "Ottaen huomioon että nämä 60.000 autoa kaikki ovat alle 3v vanhoja autoja vr. että suomalaisten autojen keski-ikä on 10v.

        Paljonko niitä "turhia päästöjä" sitten syntyy?"

        Kuinka tuo ikä mielestäsi vaikuttaa päästöihin? Työsuhdeautojen kanta on keskimäärin suurempikulutteista kuin muiden samanikäisten.
        - Mihin tämä väite perustuu? Tilastoa?
        Kyllä firmoilla on paljon ihan perus 1.6l autoja,
        on toki isompiakin mutta niinhän on muillakin.

        Ne uudet autot kuitenkin pääsääntöisesti ovat
        puhtaampia ja vähempipäästöisiä kuin vanhat.
        Ei ole kenenkään etu että autojen keski-ikä
        vaan jatkaa kohoamista,eihän?

        "Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oliko se nyt joku 20-25%. Sis.kaiken liikenteen."

        No oliko se nyt joku 20...25% ja missä? Mitä tarkoitat kokonaispäästöillä? Mitä kaikkea siihen on huomioitu? Onko tuossa huomioitu päästöjen massa, tilavuus, haitallisuus vai mikä?

        "Lyhyellä matikalla tämä %-osuus siis kaikista päästöistä jää varmaan alle prosenttiin!"

        Onko tuo prosentti vähän vai paljon? Jos CO2-pitoisuus ilmassa muuttuu prosenttiyksikön verran, ovat vaikutukset järisyttävät.

        "Kyllähän se suurimmat säästöt päästöjen suhteen saadaan teollisuudesta,kaupasta,asumisesta, valaistuksesta,lämmityksestä,maatalous jne."

        Näyttää niitä yksittäisiä paljon vaikuttavia asioita olevan monia. Varmasti ainakin pari noista on sellaista, joihin ei kannata koskea, sillä vaikutus on loppujen lopuksi kokonaisuuden kannalta häviävän pieni.

        "Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN."

        Niin, nautojen kasvatuksen lopettamisella saataisiin kasvihuonekaasupäästöjä vähennettyä hirveän paljon enemmän kuin mitä liikenteen kurittamisella. Mutta olisiko sillä loppujen lopuksi merkitystä ilmaston tilaan?

        "Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN."

        Tällä keskustelulla voi olla suuri merkitys esimerkiksi asenteisiin päästöistä puhuttaessa. Asenteet ovat ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisestä puhuttaessa.

        "Kyse on täysin kateellisuuspuheista."

        Mahtavan upeaa argumentointia. Harvinaisen typerää sellaista.

        ---

        Työsuhdeautoa valittaessa kriteerit ovat erilaiset kuin ostettaessa autoa omalla rahalla. Työsuhdeautoa valittaessa on yleensä määräävänä tekijänä auton verotusarvo, jolle pyritään löytämään mahdollisimman paljon katetta (tehoa, kokoa, nippeleitä jne.) Huolto-, vakuutus- tai polttoainekustannuksilla ei tunnu olevan merkitystä.

        Omalla rahalla autoa ostettaessa otetaan huomattavasti enemmän huomioon auton kokonaiskustannukset. Merkittävässä osassa etenkin tänä päivänä on kulutus. Toki viimeisin veromuutos vaikuttaa hieman siihen suuntaan, että työsuhdeautoa valittaessa niiden keskimääräinen polttoaineen kulutus on hieman pienempi kuin mitä se olisi ilman toteutunutta uudistusta.

        Mitkä päästöt ovat merkittävästi pienemmät alle kolme vuotta vanhoissa autoissa verrattuna 4...17 vuotta vanhoihin autoihin?

        Kuinka suuri merkitys työsuhdeautoilla on autokannan ikään? Ota vastatessasi huomioon se, että monet nykyään työsuhdeautolla ajavat ajaisivat yhtä uudella autolla myös siinä tapauksessa, että heillä ei olisi työsuhdeautoa käytettävissä.

        Ei autokannan vanheneminen Suomessa niin kovin paha asia olisi kaikkien kannalta. Sitä kautta mm. autoilu halventuisi. Nykyinen katsastusjärjestelmä auttaa pitämään autot riittävän turvallisessa kunnossa melko vanhoiksi asti. Toki autokannan uudistumisessa olisi etujakin.


      • keskeisin
        Kerde kirjoitti:

        "Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oliko se nyt joku 20-25%. Sis.kaiken liikenteen."

        No oliko se nyt joku 20...25% ja missä? Mitä tarkoitat kokonaispäästöillä? Mitä kaikkea siihen on huomioitu? Onko tuossa huomioitu päästöjen massa, tilavuus, haitallisuus vai mikä?

        "Lyhyellä matikalla tämä %-osuus siis kaikista päästöistä jää varmaan alle prosenttiin!"

        Onko tuo prosentti vähän vai paljon? Jos CO2-pitoisuus ilmassa muuttuu prosenttiyksikön verran, ovat vaikutukset järisyttävät.

        "Kyllähän se suurimmat säästöt päästöjen suhteen saadaan teollisuudesta,kaupasta,asumisesta, valaistuksesta,lämmityksestä,maatalous jne."

        Näyttää niitä yksittäisiä paljon vaikuttavia asioita olevan monia. Varmasti ainakin pari noista on sellaista, joihin ei kannata koskea, sillä vaikutus on loppujen lopuksi kokonaisuuden kannalta häviävän pieni.

        "Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN."

        Niin, nautojen kasvatuksen lopettamisella saataisiin kasvihuonekaasupäästöjä vähennettyä hirveän paljon enemmän kuin mitä liikenteen kurittamisella. Mutta olisiko sillä loppujen lopuksi merkitystä ilmaston tilaan?

        "Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN."

        Tällä keskustelulla voi olla suuri merkitys esimerkiksi asenteisiin päästöistä puhuttaessa. Asenteet ovat ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisestä puhuttaessa.

        "Kyse on täysin kateellisuuspuheista."

        Mahtavan upeaa argumentointia. Harvinaisen typerää sellaista.

        ---

        Työsuhdeautoa valittaessa kriteerit ovat erilaiset kuin ostettaessa autoa omalla rahalla. Työsuhdeautoa valittaessa on yleensä määräävänä tekijänä auton verotusarvo, jolle pyritään löytämään mahdollisimman paljon katetta (tehoa, kokoa, nippeleitä jne.) Huolto-, vakuutus- tai polttoainekustannuksilla ei tunnu olevan merkitystä.

        Omalla rahalla autoa ostettaessa otetaan huomattavasti enemmän huomioon auton kokonaiskustannukset. Merkittävässä osassa etenkin tänä päivänä on kulutus. Toki viimeisin veromuutos vaikuttaa hieman siihen suuntaan, että työsuhdeautoa valittaessa niiden keskimääräinen polttoaineen kulutus on hieman pienempi kuin mitä se olisi ilman toteutunutta uudistusta.

        Mitkä päästöt ovat merkittävästi pienemmät alle kolme vuotta vanhoissa autoissa verrattuna 4...17 vuotta vanhoihin autoihin?

        Kuinka suuri merkitys työsuhdeautoilla on autokannan ikään? Ota vastatessasi huomioon se, että monet nykyään työsuhdeautolla ajavat ajaisivat yhtä uudella autolla myös siinä tapauksessa, että heillä ei olisi työsuhdeautoa käytettävissä.

        Ei autokannan vanheneminen Suomessa niin kovin paha asia olisi kaikkien kannalta. Sitä kautta mm. autoilu halventuisi. Nykyinen katsastusjärjestelmä auttaa pitämään autot riittävän turvallisessa kunnossa melko vanhoiksi asti. Toki autokannan uudistumisessa olisi etujakin.

        viesti taitaa olla tässä: "On korkea aika puuttua vapaan autoedun kummallisuuksiin ja kytkeä verotus polttoaineenkulutukseen. Silloin autoetu ei houkuttelisi hankkimaan tarpeettoman suuria ja paljon kuluttavia kulkupelejä, vaan yritykset ohjattaisiin ostamaan autoja, jotka kuluttavat vähemmän ja tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä."
        Luultavasti näin ajatellaan myös päätöksiä valmistelevissa kabineteissa. Ja onhan tämä myös viulut maksavankin etu.


      • keskeisin
        keskeisin kirjoitti:

        viesti taitaa olla tässä: "On korkea aika puuttua vapaan autoedun kummallisuuksiin ja kytkeä verotus polttoaineenkulutukseen. Silloin autoetu ei houkuttelisi hankkimaan tarpeettoman suuria ja paljon kuluttavia kulkupelejä, vaan yritykset ohjattaisiin ostamaan autoja, jotka kuluttavat vähemmän ja tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä."
        Luultavasti näin ajatellaan myös päätöksiä valmistelevissa kabineteissa. Ja onhan tämä myös viulut maksavankin etu.

        asia ole loppujen lopuksi se että valtio haluaa lisäveroja kerättäväksi.Myös kompensoimaan tulovero kevennyksiä.


      • edelliseen...
        keskeisin kirjoitti:

        asia ole loppujen lopuksi se että valtio haluaa lisäveroja kerättäväksi.Myös kompensoimaan tulovero kevennyksiä.

        Muistan edellisen kerran kun bensan hinta nousi reippaasti pitkin vuotta ja oli kesällä/alkusyksyllä eduskunnan suurimpia keskustelunaiheita.Olisiko ollut vuosi 2001.Syksyllä päätettiin että vapaan autoedun verotusarvoa nostettaisin vuodenvaihteessa 10% perusteluna polttoaineiden hinnannousuista.Näin vaikka jo syksyllä teki laskua.Kun korotus astui voimaan tammikuussa oli polttoaine hinnat tippuneet alhaisemmalle tasolle kuin edellisten kahden vuoden aikana.Lisävero tuli ja on siitä lähtien pysynyt.


      • kulutkin vaikuttavat
        Kerde kirjoitti:

        "Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oliko se nyt joku 20-25%. Sis.kaiken liikenteen."

        No oliko se nyt joku 20...25% ja missä? Mitä tarkoitat kokonaispäästöillä? Mitä kaikkea siihen on huomioitu? Onko tuossa huomioitu päästöjen massa, tilavuus, haitallisuus vai mikä?

        "Lyhyellä matikalla tämä %-osuus siis kaikista päästöistä jää varmaan alle prosenttiin!"

        Onko tuo prosentti vähän vai paljon? Jos CO2-pitoisuus ilmassa muuttuu prosenttiyksikön verran, ovat vaikutukset järisyttävät.

        "Kyllähän se suurimmat säästöt päästöjen suhteen saadaan teollisuudesta,kaupasta,asumisesta, valaistuksesta,lämmityksestä,maatalous jne."

        Näyttää niitä yksittäisiä paljon vaikuttavia asioita olevan monia. Varmasti ainakin pari noista on sellaista, joihin ei kannata koskea, sillä vaikutus on loppujen lopuksi kokonaisuuden kannalta häviävän pieni.

        "Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN."

        Niin, nautojen kasvatuksen lopettamisella saataisiin kasvihuonekaasupäästöjä vähennettyä hirveän paljon enemmän kuin mitä liikenteen kurittamisella. Mutta olisiko sillä loppujen lopuksi merkitystä ilmaston tilaan?

        "Siihen nähden tämä keskustelu on täysin turhaa
        pipertämistä jolla ei oikeasti ole MITÄÄN merkitystä - ei MITÄÄN."

        Tällä keskustelulla voi olla suuri merkitys esimerkiksi asenteisiin päästöistä puhuttaessa. Asenteet ovat ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisestä puhuttaessa.

        "Kyse on täysin kateellisuuspuheista."

        Mahtavan upeaa argumentointia. Harvinaisen typerää sellaista.

        ---

        Työsuhdeautoa valittaessa kriteerit ovat erilaiset kuin ostettaessa autoa omalla rahalla. Työsuhdeautoa valittaessa on yleensä määräävänä tekijänä auton verotusarvo, jolle pyritään löytämään mahdollisimman paljon katetta (tehoa, kokoa, nippeleitä jne.) Huolto-, vakuutus- tai polttoainekustannuksilla ei tunnu olevan merkitystä.

        Omalla rahalla autoa ostettaessa otetaan huomattavasti enemmän huomioon auton kokonaiskustannukset. Merkittävässä osassa etenkin tänä päivänä on kulutus. Toki viimeisin veromuutos vaikuttaa hieman siihen suuntaan, että työsuhdeautoa valittaessa niiden keskimääräinen polttoaineen kulutus on hieman pienempi kuin mitä se olisi ilman toteutunutta uudistusta.

        Mitkä päästöt ovat merkittävästi pienemmät alle kolme vuotta vanhoissa autoissa verrattuna 4...17 vuotta vanhoihin autoihin?

        Kuinka suuri merkitys työsuhdeautoilla on autokannan ikään? Ota vastatessasi huomioon se, että monet nykyään työsuhdeautolla ajavat ajaisivat yhtä uudella autolla myös siinä tapauksessa, että heillä ei olisi työsuhdeautoa käytettävissä.

        Ei autokannan vanheneminen Suomessa niin kovin paha asia olisi kaikkien kannalta. Sitä kautta mm. autoilu halventuisi. Nykyinen katsastusjärjestelmä auttaa pitämään autot riittävän turvallisessa kunnossa melko vanhoiksi asti. Toki autokannan uudistumisessa olisi etujakin.

        Tuntuu olevan yleinen käsitys, että työsuhdeautoksi saa ihan minkä auton vain. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Firmoilla on omat autopolitiikkansa, jotka määrittelevät reunaehdot auton valinnalle. Esim. leasingvuokra ei saa olla edun verotusarvoa korkeampi, turhia lisävarusteita ei juurikaan saa ottaa, koska ne kuoletetaan sopimuskauden aikana korkeampana leasingvuokrana jne.

        Kyllä ne firmat seuraavat työsuhdeautojensa kustannuksia suhteessa työntekijältä perittävään korvaukseen ja tiputtavat liian kalliit vaihtoehdot pois.


      • asettaa
        kulutkin vaikuttavat kirjoitti:

        Tuntuu olevan yleinen käsitys, että työsuhdeautoksi saa ihan minkä auton vain. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Firmoilla on omat autopolitiikkansa, jotka määrittelevät reunaehdot auton valinnalle. Esim. leasingvuokra ei saa olla edun verotusarvoa korkeampi, turhia lisävarusteita ei juurikaan saa ottaa, koska ne kuoletetaan sopimuskauden aikana korkeampana leasingvuokrana jne.

        Kyllä ne firmat seuraavat työsuhdeautojensa kustannuksia suhteessa työntekijältä perittävään korvaukseen ja tiputtavat liian kalliit vaihtoehdot pois.

        reunaehtona ""Esim. leasingvuokra ei saa olla edun verotusarvoa korkeampi,"" jää työntekijä ilman työsuhde autoa.Leasing vuokra on tietääkseni aina korkeampi kuin verotusarvo.Viimeisten 4 autoni leasingvuokrat olleet 3-400 euroa korkeammat kuin verotusarvo.


      • yksi monista
        kulutkin vaikuttavat kirjoitti:

        Tuntuu olevan yleinen käsitys, että työsuhdeautoksi saa ihan minkä auton vain. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Firmoilla on omat autopolitiikkansa, jotka määrittelevät reunaehdot auton valinnalle. Esim. leasingvuokra ei saa olla edun verotusarvoa korkeampi, turhia lisävarusteita ei juurikaan saa ottaa, koska ne kuoletetaan sopimuskauden aikana korkeampana leasingvuokrana jne.

        Kyllä ne firmat seuraavat työsuhdeautojensa kustannuksia suhteessa työntekijältä perittävään korvaukseen ja tiputtavat liian kalliit vaihtoehdot pois.

        Juuri näin, työsuhdeautoksi ei yleensä todellakaan voi ottaa mitä vaan. Eikä se auto on mitenkään ilmainen käyttäjälle. Tämä ovat usein kuultuja vääriä luuloja.

        Uskon että tässäkin asiassa isoimmat viisastelijat ovat niitä joilla ei koskaan ole yrityksen autoa ollut. Kenties niille autoilu vaikkapa työn johdosta ei ole koskaan ollut missään roolissa - silti viisastelua ja muka hyviä ideoita löytyy. Kateellisuus varmaan myös pohjalla, kun ei minulla,ei saisi olla muillakaan
        -asenne.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      94
      2434
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2143
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      82
      1788
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1581
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1556
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      11
      1515
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      33
      1478
    8. 54
      1340
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      87
      1296
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      30
      1219
    Aihe