Toivottavasti valtiovalta havahtuu pian. Mikäli ruoka muuttuu sellaiseksi, joka on todella vierasta nykyajan lapselle ja nuorelle, se tarkoittaa heidän hakeutuvan lähikaupan valmisaterioiden pariin tai pahimmassa tapauksessa roskaruoan, limsan ja karamellien korvatessaan näin kouluruoan.
Vankilassa vangeille on pakko satsata rahaa ruokaan, sillä ruoka voi olla yksi syy vankilakapinaan. Koululaiset eivät kapinoi, vaan tasapaistettyinä lusikoivat samassa tahdissa keittoa leipäluukuunsa.
Kunnilta alkaa rahat loppua. Joko valtiovalta tulee hätiin, jotta kouluruokaan saadaan enemmän rahaa tai sitten kunnallisveroja on nostettava, jotta kouluruokailusta voidaan tehdä monipuolinen kaikkine salaatteineen ja kokolihoineen. Itse olen valmis maksamaan hieman enemmän veroja, jos se verotuotto käytetään kouluruokailun parantamiseen.
Miksi tämä teksti nyt ja tällä palstalla?
Siksi, koska hallitusta johtaa Keskusta. Keskusta on pitkälti se puolue, joka on vastuussa hallituksen toiminnasta. Keskustan puheenjohtaja on pääministeri, joka vastaa toimitusjohtajaa yrityksessä. Minä luulen, että eduskunnalla on poliittinen tahto lisätä, vaikka korvamerkittyä rahaa kouluruokailuun, jos esim. Keskusta sellaisen esityksen eduskunnalle toisi.
Ajankohta on mitä sopivin, sillä osa peruskoululaisista aloitti koulutiensä eilen ja taisivatpa ammattikoulutkin aloittaa jo. Viimeistään ensi viikolla koulutyö pyörähtää käyntiin ja ruokailu nousee koululaistenkin keskuudessa yhdeksi puheenaiheeksi taatusti. Olen tehnyt opettajan sijaisuuksia nuoruudessani ja kouluruoka on se jatkuvan kitinän aihe. Kouluruoasta ei pidäkkään tehdä mitään pikaruokaketjutasoista, vaan ihan maistuvaa perusruokaa. Ruoan ulkonäölläkin voidaan vaikuttaa menekkiin.
Monessa kunnassa kallis ruoka aiheuttaa nyt työntekijöiden vähentämistä, kun annoksen koostumuksesta ei voi enää tinkiä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koulut supistavat ruokalistojaan kallistuneen ruuan vuoksi/1135238367682
Vankilassa vangeille on pakko satsata rahaa ruokaan, sillä ruoka voi olla yksi syy vankilakapinaan. Koululaiset eivät kapinoi, vaan tasapaistettyinä lusikoivat samassa tahdissa keittoa leipäluukuunsa.
Kunnilta alkaa rahat loppua. Joko valtiovalta tulee hätiin, jotta kouluruokaan saadaan enemmän rahaa tai sitten kunnallisveroja on nostettava, jotta kouluruokailusta voidaan tehdä monipuolinen kaikkine salaatteineen ja kokolihoineen. Itse olen valmis maksamaan hieman enemmän veroja, jos se verotuotto käytetään kouluruokailun parantamiseen.
Miksi tämä teksti nyt ja tällä palstalla?
Siksi, koska hallitusta johtaa Keskusta. Keskusta on pitkälti se puolue, joka on vastuussa hallituksen toiminnasta. Keskustan puheenjohtaja on pääministeri, joka vastaa toimitusjohtajaa yrityksessä. Minä luulen, että eduskunnalla on poliittinen tahto lisätä, vaikka korvamerkittyä rahaa kouluruokailuun, jos esim. Keskusta sellaisen esityksen eduskunnalle toisi.
Ajankohta on mitä sopivin, sillä osa peruskoululaisista aloitti koulutiensä eilen ja taisivatpa ammattikoulutkin aloittaa jo. Viimeistään ensi viikolla koulutyö pyörähtää käyntiin ja ruokailu nousee koululaistenkin keskuudessa yhdeksi puheenaiheeksi taatusti. Olen tehnyt opettajan sijaisuuksia nuoruudessani ja kouluruoka on se jatkuvan kitinän aihe. Kouluruoasta ei pidäkkään tehdä mitään pikaruokaketjutasoista, vaan ihan maistuvaa perusruokaa. Ruoan ulkonäölläkin voidaan vaikuttaa menekkiin.
Monessa kunnassa kallis ruoka aiheuttaa nyt työntekijöiden vähentämistä, kun annoksen koostumuksesta ei voi enää tinkiä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koulut supistavat ruokalistojaan kallistuneen ruuan vuoksi/1135238367682
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon kouluruokailuun kuluu rahaa.
Esimerkiksi Kemi käyttää yhden kouluaterian raaka-aineisiin vain 54 senttiä.
Kainuussa raaka-aineet maksavat keskimäärin 64 senttiä, Karkkilassa 74, Lahdessa 83 ja Vantaalla rahamäärä vaihtelee 70 sentistä 90:een.
Lapsena opitaan ruokailutavat ja tottumukset. Kun lapset saavat ala-arvoista, mautonta ja heikoista aineista tehtyä ruokaa - he jättävät syömättä tai syövät sensijaan automaateista karkkia, limsaa jne.
Lapset eivät saa "kasvukautenaan" tarpeeksi arvokkaita suojaravintoaineita ainakaan kouluruuasta, eivätkä opi terveellisiä ruokatottumuksia, mikä pitäisi myös kuulua opetusohjelmaan. Ahmimis- ja anoreksiahäiriöiden hoito edellyttää ravinto-opin ja syömisen tärkeyden oppimista mutta myös maukasta, ravitsevaa ruokaa.
Olen syönyt kouluruokaa ja se on todella pahaa ja ravintoarvoltaan heikkoa. Ruoka on sitä samaa vuodesta toiseen, yksipuolista... Ei koulussa opita kotimaisen ruuan arvostamista (kun ei ole hyvistä raaka-aineista tehtyä hyvää ruokaa) tai kansainvälisen keittiön herkkuja - todellakaan.
Kouluruokailun teemaviikot: slaavilaista ruokaa, intialaista ruokaa, ranskalaisen keittiön herkkuja, tulista Turkista jne., jäävät kyllä pelkäksi haaveeksi sekä emännille että oppilaille.
Näin koululaiset oppivat syömään ikäviä, halpoja makaroni- ja perunamössöjä eivätkä osaa aikuisinakaan nauttia ja arvostaa makuelämyksistä ja monipuolisesta ruuasta. Lapset ja nuoret eivät ymmärrä ruuan merkityksen tärkeyttä terveydelle. Kun koulussa syödään halpaa ja huonoa ruokaa, jota keittiöhenkilökunta ja opettaja kehuvat työnsä puolesta.
Jauhelihan lisääminen tekee ruuasta entistäkin heikkolaatuisempaa. Tutkimusten mukaan jauheliha on usein jo kaupan tiskeillä huonolaatuista.
Kun ruokaa valmistetaan koululaisille entistä pienemmin kustannuksin 54 sentistä - 90 senttiin per ateria, se merkitsee entistä heikompilaatuista ruokaa, lisää rasvaa, jauhoja ja jauhelihaa... porkkanaa ja perunaa, jauhovellejä ja puuroja.
Ehdotan, että Eduskunnassa tarjotaan viikon ajan kouluruokaa eli aterian hinta 54 senttiä. Näin kansanedustajat pääsisivät tutustumaan tekemiinsä päätöksiin eli näkemään käytännössä, minkälaista on ruoka hyvinvointivaltio Suomen kouluissa.
Kemin lyseon lukion oppilaana sanon, että lukiolla on erittäin hyvät ruuat. Peruskouluissakin ruoka oli hyvää, mutta ammattiopisto Lappian ruokapalvelu lukion ruokalassa toimii loistavasti. Ennen en ole syönyt näin hyvin. :)