Muutoinhan suurhyökkäyksen tavoite olisi täyttynyt.
Vain demokratia tuli tuoduksi Suomeen ja vain jalkaväen aseistuksella. Tavoite oli - paraati Helsingissä ja vain kuorma-auto saattueilla. Diktaattori erehtyi nyt jo toisen kerran, kuten talvisodassakin,jolloin kukkapuskia vastaanottavia lapsosia ei ollutkaan teiden varsilla tervehtimässä puna-armeijaa. Olihan diktaattorilla kuitenkin munaa edes yrittää hurjaa tempausta, jota yritystä ainakin naisväki palstallamme arvostaa enempi kuin mitään toista 2MS tapahtumaa.
Vain demokratia tuli tuoduksi Suomeen ja vain jalkaväen aseistuksella. Tavoite oli - paraati Helsingissä ja vain kuorma-auto saattueilla. Diktaattori erehtyi nyt jo toisen kerran, kuten talvisodassakin,jolloin kukkapuskia vastaanottavia lapsosia ei ollutkaan teiden varsilla tervehtimässä puna-armeijaa. Olihan diktaattorilla kuitenkin munaa edes yrittää hurjaa tempausta, jota yritystä ainakin naisväki palstallamme arvostaa enempi kuin mitään toista 2MS tapahtumaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Stalin irrotti Suomen sodasta nopealla, kovalla ja tehokkaalla iskulla, joka kerralla teki lopun Suomen taistelutahdosta ja avasi tien välirauhaan. Kyseessä oli yksi toisen maailmansodan onnistuneimmista ja tehokkaimmista operaatioista.
Mikäli sodasta irroittamisen katsoo pelkästään päämääräksi, juuri näin.
Stavkalla oli kyllä toisetkin tavoitteet (Helsinkiin, suojeluskuntalaiset, lotat ja upseerit ammutaan, kansa siirretään Kazakstanin aroille), joista osin luovuttiin jo Talin-Ihantalan, Viipurinlahden ja Vuosalmen taisteluiden jälkeen ja lopullisesti Ilomantsin taistelussa. Ilomantsin taistelujen aikaan Neuvostoliitto luopui vaatimasta ehdotonta antautumista, ja aselepohetkellä (Zdanovin arkiston mukaan) Neuvostoliiton asevoimat Suomen rintamalla olivat jopa heikommat kuin Suomen asevoimat.
Suomalaisten taistelutahto oli kaksiviikkoisen vetäytymisvaiheen jälkeen noussut, joukkoja piti siirtää Berliiniin päin, ja Stalin koki hoitavansa Suomen ongelman myöhemmin.
Puna-armeian Viipurin operaatio onnistui varsin hyvin, joskin suomalaiset joukot pääsivät irtautumaan VKT-asemaan taistelukykyisinä. Sen sijaan Kotka--operaatio, jonka tarkoitus oli suomalaisten joukkojen tuhoaminen ja maan antautuminen epäonnistui täydellisesti.Torjuntavoitot Ihantalassa sekä Viipurinlahdella ja Vuosalmella löivät Leningradin rintaman hyökkäyskyvyn. Suomi saattoi jatkaa rauhanpyrkimyksiään ja onnistuikin kovista ehdoista huolimatta irtautumaan sodasta itsenäisenä.
eikä Suomen kautta pääse panssareilla Berliiniin.
Mutta jo Baltian maiden kautta pääsee, sekä tietysti etelämpää.
Hyökkäyksen epäonnistuttua alettiin Kannaksen joukkoja siirtää heinäkuun puolivälissä Baltiaan ja Valkovenäjälle. ON syytä muistaa, että hyökkäys Berliiniin alkoi huhtikuussa 1945.Pääjoukot olivat 1. Valkovenäjän ja 1. Ukrainan rintama. Ei niissä entisiä Kannaksen joukkoja juuri ollut, ehkä joitakin yyhtymiä ja esikuntia. Puna-armeijan maavoimien vahvuus oli reilut 6 miljoonaa miestä.
Oderilla loppukahinassa oli yllättävän runsaasti Suomen rintamalla 1944 kesällä taistelleita divisioonia.
2.VVR(Rokossovski) 10Kpl.
1.VVR(Zukov) 1Kpl
1.UR /Konev) 7Kpl
Mikä tekeekin yhteensä kahdeksantoista divisioonaa.
Tää on varmaan taas se sama alottaja joka uskoi et suomalainen panssariosasto seikkaili Leningradin eteläpuolella 1939. Miten niin ei ollu raskaita panssareita? Kyllä niitäkin siellä oli. T-34, Klimejä, Su-rynnäkkötykkejä jne. Katos kuvia neukkulähteissä niin näät ne vehkeet. Ei sieltä kuorma-autoilla oltu tulossa.
pikkustallarien perehtyneisyyden tasoa. Eihän tuollaista voi kummuta mistään muualta kuin täydellisestä tietämättömyydestä ja varusmiespalveluksen puutteesta. Onko sinun älykkyysosamäärä yli vai ali 70.
Pelkästään osasto Kuhlmey tuhosi 300 neuvostopanssaria.
Tarkistapa Puna-armeijan yhden ainoan panssaroidun divisioonan tai oikean panssariprikaatin (esim. Kuuterselän alalohkon läpäisseen Panssariprikaatin) vaunumäärät ja kaluston "keveys".
Aika poikia nuo tsuhnat. Sodassa hyviä ja rauhan aikana menevät tuollaisiksi kaalimadoiksi, pettureiksi. Ei olisi Stalin kunnioittanut tuollaisia epäilyttäviä nuoleskelijoita. Nagania tarjonnut olisi.
Venäläisiin kokoonpanoihin ei kuulunut 1941 jälkeen panssaridivisioonia. Kuutterselästä Mustamäen kautta RvPr:n esikuntaan hyökänneen Liikkuvan ryhmän normaali kokoonpano oli seuraava. PsPr(65 vaunua) Rs.PsR(21 vaunua) Ryn.TkiR(kaliperista riippuen 16-21 vaunua). Jos oli jotain muuta, niin kysy.
”Kremlin korppi”
Kiitos yksityiskohtaisesta tiedosta Panssariprikaatiin ja sen vahvistuksiin nähden.
En puhunut varsinaisesti panssaridivisioonista, vaan panssaroiduista. Moottoroitu divisioona Puna-armeijassa käsitti aina myös panssareita, ja niitä oli koko lailla paljon.
Motoroidut ja mekanoidut divisioonat (noin 30Kpl) menivät myös pesuveden mukana 1941.
Sodan loppupuolen prikaatipohjainen organisaatio ilmenee alla olevasta linkistä.
http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/toe.htm
Alkaa hitaasti hahmottua tällaiselle poliittiseen historiaan suuntautuneellekin tämä asia. Prikaatijärjestykseen siis jo niinkin aikaisin kuin 1941. Tapahtuiko muutos portaittain vai hyvinkin nopealla aikataululla? Kesällä 1944 varmasti kaikki yksiköt jo uudella kannalla, viimeistään vuonna 1943 oletan.
Pienten aseiden kanssa varmaan pitää olla kriittisempi. Esimerkiksi Dektjarev-pikakivääristä on organisaation puitteissa luovuttu jo ennen vuotta 1944, mutta kyllä niitä kuulemma silminnäkijähavaintojen mukaan oli. No, kukapa komentaja luopuisi toimivista aseista vain ohjesäännön vuoksi.
Voisin oikeastaan väittää, että Kuhlmay ei missään nimessä tuhonnut 300 vihollisvaunua. On täysin yleistä vielä näinäkin päivinä, että ilmasta käsin tehtyjen iskujen vaikutuksia yliarvioidaan järjestäen (esim. Kosovo 1999). Näin käy etenkin silloin, kun taistelukenttä ei jää omaan haltuun kuten kävi suomalaisille 1944.
Liittoutuneiden väitettiin tuhonneen ilmasta käsin useita satoja saksalaistankkeja Falaisen taskussa 1944. Liittouneillahan oli maailman parhaat ilmavoimat niin määrässä kuin laadussakin tuohon aikaan.
Totuus olikin tyrmäävä, kun jälkikäteen tehdyt tutkimukset paljastivat että 640 tuhoutuneesta tankista vain 15 oli tuhottu ilmasta käsin.
Eli kyllä tuo Kuhlmayn 300 tuhottua on puhdasta fantasiaa.
Ei luku suomalaislähteisiin perustukaan. Tuota määrää on otettu esiin vasta neuvostolähteiden avauduttua 1990-luvulla. Nythän siellä on taas toinen tahti arkistoissa.
Miehen nimi oli Kuhlmey.
Länsiliittoutuneiden ilmoitukset ovat olleetkin aina puolet fantasiaa, tähän päivään asti.
"Totuus olikin tyrmäävä, kun jälkikäteen tehdyt tutkimukset paljastivat että 640 tuhoutuneesta tankista vain 15 oli tuhottu ilmasta käsin."
Tuhottiinko niitä suoraan vai välillisesti?
Kyn tiedetään entuudestaan sellainen asia, että saksalaisten tuhotuista vaunuista, etenkin länsirintamalla, oli jopa 3/4 osaa heidän itsensä tuhoamia, niin nyt voidaankin arvuutella kuka tuhosi ja mitä. Jos liittoutuneiden ilmavoimat tuhosi saksalaisten panssareitten huoltokuljetukset, niin saksalaisten oli hylättävä vaunut ja tuhottava ne itse. Näinhän se kävi usein miten. Itsetuhopanoksella posautettiin Tiikereitten ja Panttereitten tykit ja jousitukset hajalle. Valokuvista voi katsoa kuinka ne makaavat maassa kun hautovat ankat!
http://www.battlefield.ru/destroyed/germany/king_06.jpg
http://www.battlefield.ru/content/view/204/105/lang,en/
http://www.achtungpanzer.com/gallery/ktgal3.htm
HYökkäävillä rintamilla oli noin 450 000 sotilasta, 10 000 tykkiä, yli 800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä sekä reilut 2000 lentokonettA. AIKAMOINEN ARSENAALI JALKAVÄEN ASEISTUKSEKSI.
Järeitä panssareita ( esim JS, KV,SU 152) oli mukana ainakin Viipurin ja Talin taisteluissa. Maasto ei enää suosinut niiden käyttöä. Arviolta 500 panssarivaunua tuhottiin tai vaurioitettiin taistelukyvyttömiksi.
"Arviolta 500 panssarivaunua tuhottiin tai vaurioitettiin taistelukyvyttömiksi"
Lukema taitaa olla todellisuudessa melkoisesti suurempi. Usein näkee lukemaksi kerrotun noin 750 tuhottua panssaria kesän 1944 torjuntataisteluissa. Käkelän kirjassa Marskin panssarintuhoojat esiintyy suurempia lukemia kuten myöskin Eino Pohjamon kirjoissa Ihantalan murskattu teräs ja Rauta palaa.
Paljonko on sitten Kannaksen rintaman osuus tuhottujen venäläispanssarien suhteen?
P.S. Kohta aloittaja varmaankin taas väittää ettei JS2 -vaunuja ollut lainkaan Kannaksella...
"Kannaksella tuhottiin tai vaurioitettiin pahoin 750 panssarivaunua, näistä yli puolet Tali-Ihantalassa. Muilla rintamilla tuhottiin 200 kpl. Panssarintuhoojan merkin sai 327 miestä, mutta monet urhot eivät sitä saaneet, koska menivät manalle saman tien itsekin."
http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka05.htm
enkä väitä mittää. :))
Oliko JS-2 vaunuja?
Kirjoittanut: Kannaksella! 4.6.2007 klo 14.58
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000026766314#22000000026766314
JS-2 panssareita Suomen
Kirjoittanut: rintamalla? 29.4.2007 klo 11.36
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000025861592#22000000025861592
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=is2 kannaksella