Raamattu on mielestäni kirja, jota on helppo ymmärtää. Kymmenen käskyä ovat selviä suoraviivaisia, helposti ymmärrettäviä. Aikakirjat kertovat Israelin kansan vaiheista ja kuninkaista. Ns profeetalliset kirjat Israelin uskottomuudesta ja varoituksia seurauksista. Sananlaskut nimensä mukaisia viisauksia. Psalmit ylistystä ja rukouksia. Sitten vielä joidenkin henkilöiden elämänvaiheita, kuten Job ja Ester ja Joona, jotka valottavat muidenkin kansojen otollisuutta Jumalan silmissä.
Jeesuksen vuorisaarna sisältää ajatonta viisautta ja evakeliumi Jeesuksen elämästä opetuslastensa kanssa, kun hän täytti profetioita ja sitten apostolienteot kuvaavat kristillisyyden alkuvaiheita. Paavalin ja muiden apostolien kirjeet kuvaavat seurakuntien perustamista ja yleispäteviä ohjeita kristityiksi tunnustautuville. Sitten lopulta Johanneksen ilmestys tulevista tapahtumista lähinnä kuvakielellä.
Jumala siis antoi ihmiselle tämän kirjan ja monet puoltavat tätä näkemystä siksikin, kun se on maailman levinnein kirja. Muuta ei ole, jos ei sitten lueta muiden kulttuurien pyhiäkirjoja mukaan.
Tarkoittiko Jumala raamatun kaikkien luettavaksi, mutta vain muutamien ymmärrettäväksi?
Kuka ei täälläkään olevista ymmärrä niitäkin selityksiä, joita Jehovan todistajilla on? Oikeastaan tällä palstalla väitän olevan henkilöitä, jotka ymmärtävät kaiken jehovantodistajuudesta.
Jehovan todistajat sanovat keskuudessaan olevan jäännöksestä koostuvan ymmärtäväisen ja uskollisen orjaluokan, joka muodostaa heidän hallintoelimen, muodostavan tämän rthmän, joka vain voi ymmärtää oikein raamattua. Mitä sellainen on poikinut?
Se on poikinut esille lukuisia selityksiä, joita tavallinen ihminen ei voi löytää raamatusta - oletettuja tosiasioina pidettyjä piilomerkityksiä, kuten pakanainajat, profeetallisien päivien merkitykset ja unohtamatta lukuisia oppaita, joissa opastetaan vanhimpia lukuisin säännöin. On lomakkeita yms. Niistä on tullut kuin lisä raamattuun, vaikka niitä ei olekkaan fyysisesti yhdistetty toisiinsa, mutta käytännössä nämä lisukkeet ovat raamattua tärkeämpiä. Voimmeko sen ymmärtää Jumalan sanan edelle menemisenä ja omana lisänä raammattuun silti? Siltä näyttää valitettavasti jos katsotaan jehovantodistajien nykyistä käytäntöä ei raamatullisista käskyistä ja omasta ylivertaisuudesta ymmärtää raamattua. Se muistuttaa skitsofreenin tapaa hakea merkityksettömiä piilototuuksia milloin mistäkin, mutta jehovantodistajat hakevat ne raamatusta. Olemattomia selityskiä ja totuuksia, jotka ovat vuosien varrella osottautuneet vääriksi.
Tällainen toiminta on mielestäni todellista luopioitumista. Uskon, että raamattu pitää ymmärtää vain sellaisen, kuin se on kirjoitettu.
Jeesuksen vuorisaarna sisältää ajatonta viisautta ja evakeliumi Jeesuksen elämästä opetuslastensa kanssa, kun hän täytti profetioita ja sitten apostolienteot kuvaavat kristillisyyden alkuvaiheita. Paavalin ja muiden apostolien kirjeet kuvaavat seurakuntien perustamista ja yleispäteviä ohjeita kristityiksi tunnustautuville. Sitten lopulta Johanneksen ilmestys tulevista tapahtumista lähinnä kuvakielellä.
Jumala siis antoi ihmiselle tämän kirjan ja monet puoltavat tätä näkemystä siksikin, kun se on maailman levinnein kirja. Muuta ei ole, jos ei sitten lueta muiden kulttuurien pyhiäkirjoja mukaan.
Tarkoittiko Jumala raamatun kaikkien luettavaksi, mutta vain muutamien ymmärrettäväksi?
Kuka ei täälläkään olevista ymmärrä niitäkin selityksiä, joita Jehovan todistajilla on? Oikeastaan tällä palstalla väitän olevan henkilöitä, jotka ymmärtävät kaiken jehovantodistajuudesta.
Jehovan todistajat sanovat keskuudessaan olevan jäännöksestä koostuvan ymmärtäväisen ja uskollisen orjaluokan, joka muodostaa heidän hallintoelimen, muodostavan tämän rthmän, joka vain voi ymmärtää oikein raamattua. Mitä sellainen on poikinut?
Se on poikinut esille lukuisia selityksiä, joita tavallinen ihminen ei voi löytää raamatusta - oletettuja tosiasioina pidettyjä piilomerkityksiä, kuten pakanainajat, profeetallisien päivien merkitykset ja unohtamatta lukuisia oppaita, joissa opastetaan vanhimpia lukuisin säännöin. On lomakkeita yms. Niistä on tullut kuin lisä raamattuun, vaikka niitä ei olekkaan fyysisesti yhdistetty toisiinsa, mutta käytännössä nämä lisukkeet ovat raamattua tärkeämpiä. Voimmeko sen ymmärtää Jumalan sanan edelle menemisenä ja omana lisänä raammattuun silti? Siltä näyttää valitettavasti jos katsotaan jehovantodistajien nykyistä käytäntöä ei raamatullisista käskyistä ja omasta ylivertaisuudesta ymmärtää raamattua. Se muistuttaa skitsofreenin tapaa hakea merkityksettömiä piilototuuksia milloin mistäkin, mutta jehovantodistajat hakevat ne raamatusta. Olemattomia selityskiä ja totuuksia, jotka ovat vuosien varrella osottautuneet vääriksi.
Tällainen toiminta on mielestäni todellista luopioitumista. Uskon, että raamattu pitää ymmärtää vain sellaisen, kuin se on kirjoitettu.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jumala siis antoi ihmiselle tämän kirjan ja monet
Ei jumala ole antanut ihmisille ainuttakaan kirjaa. Kaikki ovat alusta loppuun ihmisten kasaamia ja kirjoittamia, ja se mikä ihmisten kädestä lähtee on myös enemmän tai vähemmän epätäydellistä sekä aikaansa sidottua.
siis ymmarrys kasvaa sita mukaa kuin paastaan lahemaksi ydinta..
Tunne miehen joka monm lukenut raamatun 60 kertaa sanasta sanaan.
Joka kerran se on erilainen. Siksi etta ymmarrys kasvaa hitaasti kuin kasvi,
Siksi jeesus sanoi eta raamattua on luettava koko elamansa ajan, niin kuollessasi naet taivaat auenneena.
Siis; anna lapsellesi ensimaiseksi kirjaksi raamattu.
Se on paras lahja lapsellesi.
Anna palkinto sen lapi lukemisesta.
>>Siksi jeesus sanoi eta raamattua on luettava koko elamansa ajan, niin kuollessasi naet taivaat auenneena.
Siksi jeesus sanoi eta raamattua on luettava koko elamansa ajan, niin kuollessasi naet taivaat auenneena.
Voi tsiisus, raamattuhan kasattiin vasta satoja vuosia jeesuksen kuoleman jälkeen.
jumala ei antanut kirjaa, vaan ihmiset kasasivat sen ja tuhosivat kaiken sen todistusaineiston joka ei sopinut kirkon keksimään oppiin.
//Uskon, että raamattu pitää ymmärtää vain sellaisen, kuin se on kirjoitettu.//
- "Parempi kuolin-päivä kuin syntymä-päivä", eikös raamatusta löydy tuollainenkin ajatus?
Miten tuo voidaan tulkita?
Onko tuossa ajatuksessa oleellista se, että sen idean kautta pitää ja voidaan syntymä-päivät kieltää, tai toisaalta unohtamatta toista puota ajatuksesta, koska kuolin-päivä on tuon mukaan parempi päivä, onko luonnollista, että hautajaisissa ollaan,,jos ei iloisia, niin tuon mukaan paremman tapahtuman toteuduttua, ainakin oleellisesti lähempänä totuutta jos kuolemasta ja hautajaisista positiivisesti ajatellaan?
Mitä tuon ajatuksen ymmärtämiseksi täytyy uskoa ja mihin pyrkiä, mihin se viittaa yksinkertaisessa muodossaan?
Ainakaan kuolin-päivää ei voi olla, jos ei ole syntymä-päivää, nämä kaksi faktaa ovat toistensa pareja, ei toista ilman toista.
Onko elämämme funktio tuon "Parempi kuolin-päivä kuin syntymä-päivä" ajatuksen mukaan minkälainen, rangaistus vai lahja?
Pitäisikö tuon mukaan elää mahdollsimman terveellisesti, jotta "kauan eläisit maan päällä", vai runnoa elämä läpi "herkullisten" ja siksi [tietysti ;(] epä-terveellisten elämän tapojen kanssa ja nauttia kehoituksen mukaisesti elämästä--> "nuoruuden vaimosta" ja nuoruudesta, ennen kuin "pahat pävät tulevat" ja olla ennemmin "kuuma tahi kylmä, kuin haalea kaikessa", hienoahan tässä on bonuksena/lisänä se, että nuo tavat vievät lähemmäs sitä paremapaa päivää, eli kuolin-päivää?
Viittaako tuo ajatus siihen, ettei kuolemamme olekaan lopullinen, vai siihen että tuolloin elämän tuska lopullisesti loppuu, vai siihen että vihdoin suuri tuomari saa tuomittavansa, eli sielut eteensä tuomiolle?
Miten tuo kohta vaikuttaa noihin tuomioihin, sillä jos tuon kohdan tulkinnat ovat vapaat, voidaan syntymä-päivän huononmuuden [kuolin-päivään kontraten]kautta käsittää elämä eli noiden päivien välinen aika myös niin, ettei sen ajan käyttäminen iloiten ole tuon ajatuksen idean mukaista, sillä silloin idea rangaistuksesta ainakin vesittyy ilon-pitoon ja vielä kaiken kukkuraksi kuolemaakaan ei tarvitse odottaa peläten, onhan se vielä SE parempi-päivä.
Saarn. 7:1
(7:2) Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.
Toki tuota raamatunkohtaa votaisiin vääntää suuntaan jos toiseen, mutta on otettava asiayhteys huomioon ja luettava koko raamatun ja johon laushdus liittyy.
Esille tuleekin hyvä nimi. Raamatussa olevat tekstit puhuvat usein tuomioista ja siitä, että mitä kylvät, sitä niität. Raamatun mukaan Jumala tulee tuomitsemaan jokaisen tekojensa mukaan ja silloin jo hankittu hyvä nimi jumalan edessä on arvokkaampi kuin sellainen, joka ei sitä vielä ole hankkinut. Ei siis lainkaan hankalaa. Kannattaa siis elää hyvin.
//Kannattaa siis elää hyvin.//
- Niin teen, mitäs siihen sanot?
//Raamatun mukaan Jumala tulee tuomitsemaan//
- "Mitä kylvät sen niität", "Niin makaa kuin petaa" on fakta, niin tässä ja nyt kuin tulevaisuudessa, tuohan sopii itse luojaan, mitäs läksit luomaan sellaista mikä ei tule onnistumaan, kai kaikkivaltias sen jo puuhastelemaan lähtiessään tiesi?
Miten ymmärrät ihmisen mahdollisuuden yleensäkään toteuttaa mitään muuta kuin annettua mahdollisuutta[mahdottomuutta] elämässään ja miten tästä kummuten voi epä-täydellisen elämän ja olevaisuuden rajoitteiden keskellä elävä ihminen olla tuomion alainen täydellisyyden vaatimuksesta ja täydelliselle, vieläpä melko ankarasti ja joidenkin mukaan ikuisesti, kun mahdollisuudet ovat epä-täydelliset?
>>- Niin teen, mitäs siihen sanot?
..Varsin hyvin ne erilaiset käsitykset, mitä eri osapuolilla on, Raamatusta;
Ehkä laajin, ja vanhin, lienee katolisen kirkon eksegetiikka siitä, mitä Grammata on; - Jumalan Sanaa, minkä ainoa välittäjä Kirkko on, -
Ja että myöskin kaikki Kirkon ns, Kaanoniin ottamaton muistitieto, Kirkon historia, on sitä samaa Jumalallista ilmoitusta.
Siis että Kirkko on erehtymätön;
Ei Jt;Opilla ole tässä tulkinnassa mitään omaa: He vain ovat ottaneet Katolisen julistuksen , ja omineet se itselleen,
Näin ovat muutkin Kristillisen alueen ns "kalastajat tehneet, ja kirjoitukset ovat siinäkin oikeassa, että Uskonto on kuin tori, jossa joukko lapsia huutelee toisilleen torin eri kulmilta;
//En epäile olleskaan hyvää elämääsi pohdintoinesi. Yritän kaiketi sanoa sitä, kuten aivan oikein ymmärrät, että raamatun sanoma on yksinkertainen.//
- Pitää muistaa, että intuitioisen tekstin avautuminen vaatii samankaltaisuutta, jota saa vain samankaltaisuudella.
//Jehovantodistajat ovat tehneet siitä kuitenkin hyvin monimutkaisen, miltei salaopin. ei Jumala varmastikkaan tarkoittanut meidän ylisyventyä sanaansa, että lukisi raamatun jopa 60 kertaa sanasta sanaan, ikäänkuin sitten pikkuhiljaa tapahtuisi valaistuminen.//
- Todistajien oppi-rakennelma on melko yksinkertainen, selitykset jokseenkin suora-viivaisia, mutta toki heidän lähtö-kohdistaan avautuvia.
Kun asioiden ja ilmiöiden tarkasteluun liityy asenne, valmis sellainen ja vieläpä muiden päättelemä, ei loppu-tulos voi olla kuin määrätynlainen.
//Kysymyksesi tulisi osoittaa juuri sellaisille, jotka tekevät "totuudestaan" monopolin ja ylitulkitsevat raamattua.//
- Kaikki voivat ajatella, kaikkien täytyy tarkastella omaansa, vaikkakin omaansa tarkasteleva on subjeltiivinen omalle näkemykselleen, siksi yleensä ei "monopolistaan" pääse itse eroon, jos ei ole joku, joka tökkää ystävällisesti kylkeen ja huomautaa [ei humauta] "Eikös tämän kohdan voisi ajatella olevan myös näinkin?".