Olin tänään töissä (päiväkodissa) ja puhuttiin lasten kanssa lomamatkoista.
Yksi lapsi kertoi muistavansa Thaimaan loman hyökyaallon. Lapsi oli silloin n. vuoden vanha.
(en voi siitä kertoa sen enempää)
Mutta mieleeni tuli myös omat kokemukseni. Yksi oli kun heräsin vaunuista ja muistan miettineeni, huudanko = itkenkö äitiäni vai olisinko hetken vaan. Muistan myös vaunujen kuomun. Miltä se näytti sisältä päin. Se oli valkoinen, jossa oli painokuvioina pisteitä kolmen sarjassa. (en ole nähnyt vaunuja kuin kuvassa myöhemmin)
Muistan myös aikoja, kun asuimme Ruotsissa. Olin 2v. kun tulimme suomeen. (takaisin)
Yksi muisto on kun konttasin. Isosiskoni leikki nukeilla ja muistan ihailleeni hänen leikkiä ja toivovani pian kasvaa isommaksi, että voisin itsekkin leikkiä.
tämä todistaa, että osaamme jo kielen, vaikka emme osaa puhua.
Mistä opimme kielen ajatella niin pian, kun meillä ei ole kokemusta sanoista?
Järjen mukaan, jos aloitamme nollasta, meidän käsityksessämme ei pitäisi olla kuin yksittäisiä sanoja.
Lapsen kuulo ja näkökykykin on puutteellista vielä 1/2 vuoden iässä.
Miettikää omia varhaisempia muistoja.
-mitä ajattelitte, tunsitte. Jos muistatte asioita, kun olitte kovin pieniä, niin miettikää, miten osasitte ajatella niinkuin ajattelitte.
Itse uskon, että henki osaa jo kielen ennen syntymää. Keho/ruumis aloittaa tyhjästä.
Yksi lapsi kertoi muistavansa Thaimaan loman hyökyaallon. Lapsi oli silloin n. vuoden vanha.
(en voi siitä kertoa sen enempää)
Mutta mieleeni tuli myös omat kokemukseni. Yksi oli kun heräsin vaunuista ja muistan miettineeni, huudanko = itkenkö äitiäni vai olisinko hetken vaan. Muistan myös vaunujen kuomun. Miltä se näytti sisältä päin. Se oli valkoinen, jossa oli painokuvioina pisteitä kolmen sarjassa. (en ole nähnyt vaunuja kuin kuvassa myöhemmin)
Muistan myös aikoja, kun asuimme Ruotsissa. Olin 2v. kun tulimme suomeen. (takaisin)
Yksi muisto on kun konttasin. Isosiskoni leikki nukeilla ja muistan ihailleeni hänen leikkiä ja toivovani pian kasvaa isommaksi, että voisin itsekkin leikkiä.
tämä todistaa, että osaamme jo kielen, vaikka emme osaa puhua.
Mistä opimme kielen ajatella niin pian, kun meillä ei ole kokemusta sanoista?
Järjen mukaan, jos aloitamme nollasta, meidän käsityksessämme ei pitäisi olla kuin yksittäisiä sanoja.
Lapsen kuulo ja näkökykykin on puutteellista vielä 1/2 vuoden iässä.
Miettikää omia varhaisempia muistoja.
-mitä ajattelitte, tunsitte. Jos muistatte asioita, kun olitte kovin pieniä, niin miettikää, miten osasitte ajatella niinkuin ajattelitte.
Itse uskon, että henki osaa jo kielen ennen syntymää. Keho/ruumis aloittaa tyhjästä.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Mielestäni henki ei osaa mitään. Henki on vain henki. Se on. Vauvana kuulen sanoja ympärilläni koko ajan, kun vanhempani ja sisarukseni puhuvat. Olen kuin "tabula rasa" eli tyhjä taulu, jonne putoilee sanoja. Ne sanat ovat käytössäni, kun olen vauva enkä osaa itse puhua. Sanat tulevat ulkopuolelta itseeni. Sanojen merkityksetkin tulevat itseni ulkopuolelta. Sanat eivät ole itsessäni valmiina, vaan minun ulkopuolellani olevat ihmiset "antavat" ne minulle.
Miten minulla voisikaan olla sanoja itsessäni? En usko, että sellainen on mahdollista.
koska olemme saaneet ne niin monta kertaa entisissä elämissä. Ja juuri henki muistaa ne.
Ymmärrän tämän verran:
kun koen sielun pimeän yön, en voi turvautua mihinkään vanhaan (Ristin Johannes kirjoittaa tästä paremmin kuin minä). Jumalan läheisyys sielun pimeänä yönä riisuu sielun kaikesta vanhasta. Ei jää mitään vanhaa tarttumapintaa. Jos sanat jäisivät... Ne pikemminkin muuttuvat merkityksiltään, laajemmiksi, paremmiksi. Hengessä ei ole sanoja, mutta sielulla voisi olla. Wikipedian mukaan psykologiaa on sanottu joskus sielutieteeksi ja sehän tarkoittaisi sitä, että kaikki ne tutkimuskohteet, joita nykyinen psykologia tutkii, on myös sielussa (=mielessä, jossa on ajatukset, tunteet ja tietoisuus). Sielussa on sanat, mutta ei hengessä, koska se "vain" on, ilman käsitteellisiä sanoja. Vasta mieli, jossa ajatukset tulevat sanoina, konkretisoi hengen liikkeet. Hengessä ei ole mitään konkreettista, kuten sielussa, siis mielessä, on.
Ajattelu on konkreettista sanojen käyttöä. Mistä sanat tulevat? En tiedä. Muodostuvat aivoissa.. rakkauden (Jumalan) henkeyttäminä.. (pohdiskelen tässä ääneen). Onko hengessä sanoja? Ei voi olla, koska sitä ei voi nähdä.
Voisiko hengessä olla sanojen idut/ideat? Miten se voisi olla mahdollista? Rakkaudelle kaikki on mahdollista. Tyhjästä Jumala loi taivaan ja maan eli Jumala (rakkaus) on henki, joka luo tyhjästä. Henki luo... ja Sana tuli lihaksi.. Pyörittelen päässäni Raamatun jakeita, jos löytäisin niistä vastauksia. Mutta eipä taida löytyä, koska kaikki vanha riisuttiin sieluni pimeässä yössä, joka kesti 1 kk:n. En voi turvautua mihinkään vanhaan, siis en Raamattuunkaan. Nyt on "luotava" jotain uutta ;)
sielulla ja hengellä. Minullekin (joka nyt on muuten kaikkitietävä :-) ) on se vaikea selittää.
Onko Jumala henki josta me kaikki olemme vai onko hän sielu josta me kaikki olemme?
Henki on kuitenkin se joka elää henkimaailmassa, kaiken järjen mukaan ja sillä on kaikki tieto siitä mitä se on oppinut aikaisemmissa inkarnaatioissaan joten myös sanat. Ja kun se jälleen inkarnoituu niin sanat ovat jäljellä mutta unohduksissa. Ne tulevat esille kun joku muistuttaa niiden olemassaolosta.
Luultavasti kuitenkin käsitämme nämä jutut eri tavalla. :-)
Niin ymmärrämmekin eri tavoin, johtuen siitä, että sinä olet sinä ja minä olen minä. Meillä on erilaiset henkilöhistoriat takanamme.
Mielestäni se menee näin: fyysinen keho, sen sisällä sielu (mieli=ajatukset ja tunteet) ja kaiken ytimenä henki. Sielu on eri asia kuin henki.
Pohdiskelin ääneen, että voisiko hengessä olla sanoja, ei tietääkseni, koska se on henki. Hengessä ei ole mitään konkreettista. Voisi kuvailla sen näin: henki antaa signaalin sielulle so. mielelle, joka pukee hengen signaalin sanoiksi. Signaali on aina näkymätön, sanaton, kunnes mieli sen "pukee" sanoiksi. Ja suu puhuu sitten nuo ajatuksiin tulleet sanat ääneen. Näin se voi mennä.
Minun mielestäni henki ei jälleensynny. Se on yksi. Sielu voi uudelleensyntyä, mutta ei henki, joka on aina puhdas. Sen ei tarvitse syntyä uudelleen. Sielu so. mieli, joka voi uudelleensyntyä eli kehittyä. Mielen ajatukset uudelleensyntyvät, kun tapahtuu kehittymistä. So. kun rakkauden voimasta ajatus kehittyy esim. sielun pimeän yön kautta. Ajatus voi "rikastua" ja "muokkautua", mutta ei henki, koska se on jo täydellinen.
Henki on täydellinen. Niinhän se on. Mutta hengen on pakko kuitenkin inkarnoitua käsittääkseni koska meissä on henki. Henki, sielu ja ruumis.
Henki kommunikoi ilman sanoja tietenkin, telepaattisesti. Vain ruumiilla on sanat, mutta ne ovat hengessä valmiina ajatuksina.
Sielu on taas minun mielestäni jotain joka on olemassa jokapuolella. Sielu ei ole sisällämme vaan me olemme sielun sisällä. Sielu on vain yksi ja me olemme osa siitä. Ehkä. :-)
Jospa sitten kuitenkin käsittäisin sen niin että Jumala onkin Sielu joka on joka paikassa ja josta me olemme.
Jumala on Henki = rakkaus on henki.
Jumala on Yksi. Jumala on myös kaikki. Sinä, minä ja muut olemme = Jumala, joka on Henki, näkymätön, kaikkialla.
Ei Jumala ole sielu eikä Sielu, vaan Henki. Hengen ei ole pakko tehdä mitään, se "vaan" on. Ei se inkarnoidu, eikä synny uudestaan, koska se ei voi syntyä, koska se on jo olemassa kaikkialla. Hengellä ei ole myöskään aikakäsitystä; se ei ole eilen, tänään ja huomenna. Hengellä ei ole aikaa.
Sielu (so. mieli, jossa on ajatukset ja tunteet) voi kehittyä eli sinun sanoja lainatakseni jälleensyntyy, muttei siten kuin sinä se ajattelet, vaan siten, että sielu muuntuu paremmaksi jo tässä ihmisen yhdessä, ainutlaatuisessa ja ainokaisessa elämässä. Ihminen ei synny ensin v.300 e.Kr. ja uudellen 300 j.Kr. ja taas 1854. Ei se voi syntyä siten, koska yhden ihmisen ajattelutapa on siinä ajassa omansa. Kuten esimerkissäni oli kolme eri ajankohtaa historiasta. Jokaisena ajankohtana syntyi yksi ihminen, jolla oli omat ajatuksensa ja tunteensa, jotka eivät synny seuraavan kerran toisena aikana jne.
Vaikka joku yrittääkin ottaa toisen ajatuksia tähän nykyaikaan, se ei onnistu, koska aikaisemmalla historian aikaan syntyneellä ihmisellä oli uniikki ja ainutlaatuinen ajattelutapansa, jota ei voi edes matkia. Jumala loi meistä uniikkeja.
Minä en voi matkia esim. Jeesuksen ajattelutapaa, koska hän oli hän ja minä olen minä. Voin yrittää ymmärtää hänen ajattelutapaansa, mutten ymmärrä sitä eikä se siirry minuun "inkarnoituneena". Jeesuksen sielu ei inkarnoidu mihinkään, koska hänen sielunsa oli uniikkikappale tässä universumissa. Häntä oli vain yksi. Kuten minua on vain yksi. Sinua on yksi.
Aikanaan kuolen ja se siitä. En minä inkarnoidu uudelleen tänne v.2222. Eikä minun sielunikaan inkarnoidu.
Huh, tämä aihe on raskas selittää, kun on vajavaiset sanat tähän uuteen elämäntilanteeseen pitkän sielunyön jälkeen. :(
että näitä ajatuksia on vaikeaa selittää.
"Jumala on Henki = rakkaus on henki.
Jumala on Yksi. Jumala on myös kaikki. Sinä, minä ja muut olemme = Jumala, joka on Henki, näkymätön, kaikkialla."
Ja tässä olen kyllä samaa mieltä. Olen yleensä ajatellut näin. Sitten tulee joku ja alkaa keskustella sielusta ja silloin menen ulalle. :-)
No, sanotaan sitten että se on sielu joka kehittyy. Sen voin kyllä ymmärtää. Mutta sitten en taas tajunnut mitä tarkoitit näillä:
"Ihminen ei synny ensin v.300 e.Kr. ja uudellen 300 j.Kr. ja taas 1854. Ei se voi syntyä siten, koska yhden ihmisen ajattelutapa on siinä ajassa omansa."
Olen sitä mieltä että olemme aina se sama vaikka kuitenkin eri ihminen. Se mitä olemme oppineet elämiemme aikana on aina meissä ja seuraa mukana niin kauan kuin inkarnoidumme tänne. Joten mielestäni voimme syntyä v.300 e.Kr. ja uudelleen 300 j.Kr. jne.
"Vaikka joku yrittääkin ottaa toisen ajatuksia tähän nykyaikaan, se ei onnistu, koska aikaisemmalla historian aikaan syntyneellä ihmisellä oli uniikki ja ainutlaatuinen ajattelutapansa, jota ei voi edes matkia."
Mikä ettei? Samanlaisia ajattelutapoja voi olla tai sitten ne eroavat vain hiukan toisistaan. Jos jollakin oli uniikki ajattelutapa ja minä luen niistä ajatuksista tänään voin omaksua ne itselleni koska ehkä tunnistan ne omikseni. Vaikka en ollutkaan se henkilö silloin joskus.
Voit yrittää omaksua jonkun esim. filosofin ajatuksia, mutta et siinä onnistu, valitettavasti. Ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että hän on hän ja sinä olet sinä, erilaisin henkilöhistorioin. Sinun pitäisi olla hänen klooninsa, jotta ymmärtäisit hänen ajatuksiaan. Enhän minäkään ymmärrä sinua!
Sanoin, että ihminen syntyy vain kerran. Esim. v.300 e.Kr. syntynyt ihminen on uniikki ja kuolee aikanaan. Ja v.300 e.Kr. syntynyt on taas uniikki kappale. Jne. jne. Ihminen elää vain yhden elämän, ei useita. Hän syntyy vain kerran, ei monesti.
mutta meillä onkin ihan erilaiset ajatukset. Jonkun filosofin kanssa voi olla ajatukset samanlaiset.
Sinä et siis usko reinkarnaatioon. Minä uskon. Mutta uskon niin että elämme vain yhtä elämää ikuisesti välillä käymme täällä maan päällä ja välillä jossain muualla.
Kun käytät sanaa "minä", niin mitä se tarkoittaa? Osaatko eritellä mitä "minä" on?
Minä olen kaikki mitä on.
???????????? Ja mitähän se runsassanaisemmin tarkoittaa sinulle? En välttämättä allekirjoita sitä noin... Sinä olet "Aritta", et Minä Olen.. koska silloin, jos olisit "Minä Olen", olisit revennyt halki jo aikoja sitten, koska ihmisen fysiikka ei ota vastaan "Minä Olen"- voimaa.
juuri niin kuin kirjoitin. Minä en ole ihmisen fysiikkaa vaan ihan jotain muuta, niin kuin tietysti kaikki muutkin ovat.
Tämä fyysinen olemukseni on vain sitä varten että pystyn kokemaan materian. Muuten olen "Minä Olen"-voimaa.
Melko hyvin sanottu, minun sanoillani ;) Annoin sinulle sanat, joita käytit, kun et itse keksinyt. Väitit aiemmin, että kaikki sanat ovat jo hengessä. Nyt et niitä kuitenkaan keksinyt itse, vaan minä toin esille sanat "Minä Olen". Mitenköhän se sitten menikään, oikeasti? Että sinulla on sanat jo hengessäsi? Niinkö? Ja minä sanoin, että sanat saadaan aina toiselta, niitä ei ole hengessä. Itse olen lukenut paljon ja siksi sanavarastoni on melko laaja, siksi pystyn pyörittelemään erilaisia ajatuskiemuroita, kunnes vastaanottajassa tapahtuu vaste.
Eipä tällä kertaa sitten enempää. Hyvää jatkoa! Yritähän keksiä niitä sanoja, sieltä hengestä. :D
Kyllä nämä sanat ovat olleet minulla jo aika kauan ja enköhän ensin myös sanonutkin ne.
Ilmeisesti et sitten ymmärtänyt kuitenkaan mitä tarkoitin. Vähän epäilinkin sitä vaikka ensin sain sen käsityksen että tajuat näitä henkisiä juttuja.
Miksi muuten mainitsit että sinulla on hyvä sanavarasto? Ja että olet lukenut paljon?
Voin sanoa että niin olen minäkin mutta ruotsiksi.
Pikkuisen alkaa mietityttää että ivailet ja minä olen ainakin ollut tällä kertaa ihan vilpitön.
Yritäpä sinä kohdata muita ihmisiä tasavertaisesti. Et ole muita korkeammalla.
Etkö huomannut sanoja
"Minä Olen"- voima ?
Minä käytin niitä ensin tuossa muodossa ja sinä toistit ne vastauksessasi. Sinä käytit aiemmin sanaparia "Minä olen", joka on erilainen kuin "Minä Olen" -voima (sanoja on kolme).
Sanoista puheenollen, niillä on merkitystä. Yritähän selittää ulkomaalaiselle sanoja, joilla on lähes identtinen merkitys, niin tulet huomaamaan, että sanoilla on merkitystä.
Kuten Jumalakin.. loi Sanallaan. Ei hän huidellut mitä tahansa sepostuksia, vaan käytti prikulleen oikeata Sanaa, jotta asia tuli luoduksi. Ei Hän kikkaillut Sanoilla, kuten me ihmiset joudumme tekemään. Sorry vaan, jos tuntuu siltä, että tunnet itsesi alemmaksi. En ole sitä tarkoittanut. Se tunne on sinun. Mistä ajatuksestasi se lähti liikkeelle? Ensin on ajatus, jota seuraa heti tunne. Mistä moinen ajatus? Mehän olemme tasavertaisia! Tai niin minä käsittelen sinua. Jos aliarvioisin sinua, kirjoituksemme olisi lässytystä, mutta nyt me puhumme asiaa. Annamme parastamme, koska me pystymme siihen. Joudumme välillä pinnistelemään, mutta sieltä ne ajatukset tulevat sanoiksi.
Sanoistahan tässä on ollut puhe koko ajan. Niistähän tämä lähti liikkeelle. Muistatko? Alkuperäinen kirjoittaja pohti ovatko sanat hengessämme. Minä sanoin, etteivät ole, vaan en opitaan. Sinä opit sanakolmikon "Minä Olen"-voima. Ja loukkaannut siitä, miksi?
Se pitäisi olla sinullekin ilonaihe, että tunnistit sen sanan. Se on merkkinä minulle, että on sanoja, jotka joku välittää toiselle. Sinä voit välittää jonkun sanan, jota en tunne, minulle. Näin se menee, siksi me tarvitsemme toisiamme täällä. Emme ole yksin. :)
Toivottavasti ymmärrät sen, etten loukkaa sinua.
tosiaan ison O:n korostamaan Olen-sanaa, mutta se ei ollut sinun ansiotasi vaan minulla on aina tapana kirjoittaa se niin. Aiemmassa viestissä en tehnyt sitä kuitenkaan jostain syystä.
Minä Olen-voimaa käytin koska käsitin että sinä ymmärrät mitä se on. En ymmärrä lainkaan mitä tarkoitat.
Minä kirjoitin sinulle vastaukseksi minä-sanan tarkoitukseen että tarkoitan sillä "Minä Olen mitä Minä Olen" ja tarkoitin että sillä on luomisen voima. Olemme siis paljon muuta kuin vain fyysinen kroppa.
#Minä sanoin, etteivät ole, vaan en opitaan. Sinä opit sanakolmikon "Minä Olen"-voima. Ja loukkaannut siitä, miksi?#
En loukkaantunut. Ihmettelen vain mitä tarkoitat. Se ei mene kallooni mitenkään. Minä Olen-voima on minulle tuttu, ei se ole sinulta. Paremminkin voisi sanoa että muistutit minua siitä että voin lisätä tuon voima-sanan Minä Olen jälkeen. Ja se mikä minua häiritsi oli sinun "sanavarastosi koska olet lukenut kirjoja".
Minkälaista jankutusta tästä nyt tuli.
Jumala loi ajatuksellaan. Ajatukset luovat ja me teemme sitä koko ajan.
tuosta sanavarastosta että minun suomalainen sanavarastoni ei ole kovin suuri mutta se on kasvanut juuri siksi kun minulla on ne sanat sisälläni ja kun näen ne niin ne muistuvat mieleen.
Välillä kirjoitan ihmeellistä tekstiä ja sanat voivat olla väärässä järjestyksessä. Se mikä on pahinta on kuitenkin etten saa esille sitä sanaa mitä haen. Se on olemassa mutta ei tule esille.
Ehkä sitten ymmärrän sinuakin väärin. Sorry. :-)
Ehkä se johtuu sitten siitä.. En jaksa enää pohtia tätä. Olen väsynyt. Eräs sanataistelu toisaalla vei mehut.
Pidä itsestäsi hyvää huolta :)
Olet aivan pihalla. Minulla on munan päässä kuin tattari, olenkohan ollut sieni ed elämässä.
Karvarousku.
Tai karvalaukku. Iso sellainen.
No ei sentään, järkityyppi on.
Niin, hän ajattelee vain aivojensa vasemmalla puolella.
Hän on myös oikeistolainen.
Mitäpä muuta.
on kaikki tallennettuina, kielet'tottumukset'tavat ym.
Sielu on avain kaikkeen, kuin keho on vaate sielun tarpeeseen.
Meidän tulisi ymmärtää elämisen tarkoitus, se mitä sielu kaipaa?
Loppujenlopuksi tämä kaipaus on ymmärrys ja lopuksi varmennus yksilösielun suhteesta Jumalaan.
"sielun" siirtyessä uuteen alukseen, on sillä jo kaikki ymmärrys. mutta koska ruumiimme on mitä on, ei se pysty käsittelemään niin suurta määrää tietoa,joten se kaikki tieto siirtyy taka-alalle. mitä on alitajunta?
itsellä on myös hieman kokemusta päiväkoti työmaailmasta ja sinä aikana kun siellä töissä olin, päädyin seuraavaan mietteeseen. tarkkailtuani lapsia, heidän tekojaan ja reaktioitaan. väitän että meillä on syntymästä asti tieto oikeasta ja väärästä. heistä huomasi että tietoisesti se mitä aikovat tehdä on sellaista jota ei välttämättä saisi tehdä.
monen elämän opit sisällämme. Kun olemme lapsia ne ovat vielä muistissa ihan selvästi. Vanhempina sitten ne muistuu mieleen kun niistä puhutaan.
Ihminen oppii. Ei sen kummempaa. Oppiminen tapahtuu vain ja ainoastaan silloin kun sydän lyö elikkäs noin 70 vuotta. Sydän pysyy käynnissä kun ihminen syö, juo ja hengittää. Sitten kun sydän ei enää lyö niin oppiminen loppuu, sekä syöminen, juominen ja hengittäminen. Vauvana emme vielä ymmärrä sanojen merkitystä vaan opimme niitä silloin. Äidinkielemme opimme kunnolla sitten koulussa. Nämä ovat elämän perusasioita ja jokaisen kuuluisi tietää tälläiset perusasiat ilman eri selittelyjä.
lakkaa lyömästä poistumme kehostamme muualle oppimaan lisää.
Kun sydän lakkaa lyömästä ja ihminen syömästä niin oppia inte mera.
Sama suomeksi: När hjärt stoppar och människör mat inte då lärä man enää ollenkaan.
mennä ruotsinkielen kurssille jos aikoo sillä kielellä kirjoitella.
Min skriva inte bra?
Ei kai sinun tarvitsekaan.
Pitää näköjään keksiä uusi.
Tai oikein kirjaantua, että saan pitää omani.
Sattuuhan näitä. Hauskaa, etten ole ainoa velhotar maailmassa.
Terkkuja uudelle nais velholle.
-Tuo nais velho ois varmaan ok nimi.
jos haluat pitää oman nimesi. :-)