Mitä jos Hannibal olisi vallannut Rooman Cannaen taistelun jälkeen? Puhuisiko puoli Eurooppaa nyt puunin sukuisia kieliä? Palveltaisiinko Baalia Jeesuksen sijasta? Olisiko kreikkalainen filosofia koskaan kulkeutunut länsimaihin? Entä roomalainen oikeus, olisiko jäänyt kehittymättä?
Jos Karthago olisi voittanut
Rooman?
8353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toisaalta, Rooma oli tuohon aikaan vielä kaupunkivaltio, tasavalta, jonka laajuus perustui sopimuksiin.
Eli suuri osa alueista liittyi Roomaan sopimusten kautta, vähäniinkuin EU:n on rakennettu sopimuksin.
Todennäköisesti kaikki Rooman alueet ei olisi suoraan alistuneet Hannibalin komentoon ja Karthagon valtakuntaan.
Olisi seurannut ehkä pitkäkin uusi sotien jakso ja todennäköisesti syntynyt ihan uusia valtakuntia ...
Mutta Rooman kaupungista ei olisi koskaan tullut niin keskeistä keskusta, kuin siitä tuli.
Välimeren valtakeskus olisi syntynyt välimeren eteläreunalle ja olisi ollut siellä vuosisatoja ...
Aleksanteri Suuren jälkeisessä "maailmassa" (eli poislukien Intia ja Kiina) oli viisi suurvaltaa: Rooma, Karthago, Makedonia, Egypti ja Seleukidien valtakunta. Lopulta Rooma yhdisti koko antiikin maailman kotkiensa alle. Mutta olisiko saman työn voinut tehdä jokin toinen hellenistisistä suurvalloista? Tuskin mikään muu niistä kuin Karthago. Syyt ovat sotilaalliset. Rooman armeija ei hävinnyt yhtään merkittävää taistelua hellenistisiä kuningaskuntia vastaan (paitsi ne kuuluisat Pyrrhoksen voitot). Mutta Karthago löylytti Roomaa merellä ensimmäisessä puunilaissodassa ja maalla toisessa. Kun Rooma voitti Karthagon, myös itäisen Välimeren alueen kohtalo oli sinetöity. Ja mukana oli ideologiakin. Roomalla oli "Manifest Destiny", jolle läntisen maailman historiassa ehkä ainoastaan Yhdysvaltain nousu vetää vertoja. Amerikkalaisten tavoin roomalaisetkin ajattelivat olevansa "City upon a Hill", moraalisesti puhdas maailmanpoliisi, "heikkojen turva vahvoja vastaan".
En ole ihan samaa mieltä ...
Roomalaiset perustivat valtansa sopimuksiin, eli jokin toinen kaupunkivaltio teki sopimuksen Rooman kanssa liitosta ja Rooma takasi sen rajat, sekä hallitsijan aseman.
Sopimukset vahvistettiin temppeleissä "jumalten" alttarilla ja niitä pidettiin jopa pyhinä.
Roomalaiset legioonat ei olleet voittamattomia, mutta Rooman tapa pitää kiinni sopimuksista, vaikka tuli turpiin taisteluissa, teki siitä luotettavan sopimuskumppanin.
Tästä on hyvä esimerkki sota etelä-italian Kreikkalaissyntyisiä kaupunkivaltioita vastaan, Kreikkalaisten johtaja Pyrhos voitti Roomalaiset useampaan kertaan taisteluissa, mutta Rooma ei antanut periksi vaan varusti yhä uusia legioonia ja jatkoi itsepintaisesti sotaa.
Tästä tulikin sanonta, Pyrhoksen voitto, joka tarkoittaa sitä, etä voitto tuli niin kalliiksi ettei koko sotaa olisi kannattanut käydä ...
Pyrhos voitti kaikki taistelut, mutta etelä-italian kaupunkivaltiot tekivät lopussa mieluummin sopimuksen Rooman kanssa, kuin jatkoivat sotaa, Pyrhos palasi takaisin Kreikkaan, josta oli lähtöisinkin.
Sota oli tullut liian kalliiksi ...
Roomalainen laki oli alunalkaen nimenomaan sopimuslaki, jonka pääperiaate oli se, että sopimukset on aina pidettävä.
Tämä sopimusjärjestelmä oli siinä mielessä nerokas, että nämä liittolaisvaltiot ja alueet ei olleet Rooman kansalaisia, vain Rooman omat asukkaat oli kansalaisia.
Näin valta pysyi Roomalasilla, vaikka valtakunta laajeni joka suuntaan, liittolaiskaupunkien asukkaat oli omien kaupunkiensa ja kuningaskuntiensa alamaisia, ei Rooman, sopimus sitoi alueen Roomaan.
Sopimus joka Rooman kanssa oli tehty, kielsi myös liittolaisilta keskinäiset sopimukset, joten sopimussuhde oli vain Roomaan päin.
Roomaa ei luotu legioonilla, Rooma luotiin sopimuksilla.
Jos Karthago olisi lyönyt Rooman se olisi sanellut sille rauhanehdot jotka olisivat rajoittaneet Rooman valtaa ja vaikuttaneet sen suhteisiin liittolaisiinsa. Karthago ei ainakaan nykytietämyksen mukaan ollut missään vaiheessa tuhoamassa Roomaa vaan se kävi sotaa kuten kreikkalaiset kaupunkivaltiot. Häviäjän odotettiin tunnustavan tappionsa ja menettävän joitakin etujaan, ja kuka tietää, joskus tulevaisuudessa maksavan potut pottuina.
Roomalaiset taas kävivät sotaa alistaakseen vastustajansa pysyvästi. Jos jo alistettu kansa/kaupunki/alue ryhtyi kapinaan Rooman valtaa vastaan niin se tuhottiin. Näin kävi lopulta myös Karthagolle, joka roomalaisten kannalta asiaa katsoen söi sanansa aloittaessaan toisen puunilaissodan (Esimerkiksi juutalaiset taas karkotettiin toisen kapinan jälkeen Palestiinasta ja Capua tuhottiin puunilaissotien aikana sen luovuttua Roomasta). "Kreikkalaisesta" näkökulmasta asiaa katsoen Karthago toimi juuri kuin mikä tahansa kreikkalainen valtio.
Summa summarum, Katrhagon voitto toisessa puunilaissodassa ei ehkä kuitenkaan olisi pysäyttänyt roomalaisia. Rooma olisi heikentynyt mutta ei luultavasti pysyvästi. Sodan suuret väestötappiot yhdistettynä poliittisen tappioon olisivat tietysti voineet viedä roomalaisten uskon asiaansa mutta se onkin sitten jo toinen juttu
"Karthago ei ainakaan nykytietämyksen mukaan ollut missään vaiheessa tuhoamassa Roomaa vaan se kävi sotaa kuten kreikkalaiset kaupunkivaltiot. Häviäjän odotettiin tunnustavan tappionsa ja menettävän joitakin etujaan, ja kuka tietää, joskus tulevaisuudessa maksavan potut pottuina."
Näin kävivät myös uuden ajan eurooppalaiset valtiot sotiaan aina Napoleonin sotiin saakka. "Euroopan konsertin" voimatasapaino takaksi, ettei yksikään suurvalloista pystynyt kokonaan tuhoamaan vastustajaansa. Jos esim. Espanja, Itävalta tai Ranska vahvistui liikaa, muut valtiot liittoutuivat sitä vastaan. Ranskan vallankumous ja Napoleon rikkoivat tasapainon. Napoleon ei tyytynyt vähempään kuin roomalaismallisiin "karthagolaisiin" rauhantekoihin. Mutta vielä hänen kukistuttuaan onnistui Wienin kongressi restauroimaan voimatasapainon sadaksi vuodeksi. Ensimmäinen maailmansota oli sen lopullinen kuolinisku.
"Roomalaiset taas kävivät sotaa alistaakseen vastustajansa pysyvästi. Jos jo alistettu kansa/kaupunki/alue ryhtyi kapinaan Rooman valtaa vastaan niin se tuhottiin."
Modernin sivilisaation aikana tätä linjaa on edustanut Amerikan Yhdysvallat, Natsi-Saksa ja Neuvosto-Venäjä. Amerikka näyttelee monessa mielessä samaa roolia kuin Rooma antiikin maailmassa. USA:n usko omaan messiaaniseen tehtäväänsä maailman tuomarina on myös yhtä vahva kuin roomalaisten.
historian jana muka katkesi sitten?
Jatkumolla tässä ollaan..
No miksi otat saman nimimerkin, etkös pidä ajatuksistani ...
Olisiko Karhago voittaessaan tuhonnut Rooman yhtä perusteellisesti kuin se itse tuhottiin?
Tietääkseni Rooman kukoistus perustui Afrikan viljapeltoihin.jotka mahdollistivat kaupunkirahvaan elintarvikehuollon.Karthagon voitto olisi ollut tasapainoa säilyttävä voima,joka olisi luonut vapaammat kehityksen puitteet koko Välimeren alueen kansoille.