Olen naimisissa oleva nainen.
Mieheni ei ymmärrä, kun käyn silloin tällöin naistenilloissa tapaamassa naisystäviäni.
Mielipiteeni ystävistä on se, että kaikilla pitäisi olla ystäviä. Minun tuttavapiirin naiset pyytelevät milloin kenenkin kotiin juttelemaan tapetilla olevista asioista, ja näin parannellaan maailmaa. Tämä, jos mikä on parasta terapiaa, kun voi vapaasti naisten kesken juoruta kunnolla. Tiedän, että miehetkin järjestävät vastaavia tapaamisia erilaisten saunailtojen ym. tiimoilta ja miehetkin osaavat juoruta. Eikö tämä ole normaalia ihmisten sosiaalista elämää.. Jos kävisin miesporukan mukana saunailloissa, niin sehän vasta olisi kyseenalainen teko. Mieheni yrittää syyllistää minua edellä mainitusta keskusteluilloista.
Mieheni ei ymmärrä, kun käyn silloin tällöin naistenilloissa tapaamassa naisystäviäni.
Mielipiteeni ystävistä on se, että kaikilla pitäisi olla ystäviä. Minun tuttavapiirin naiset pyytelevät milloin kenenkin kotiin juttelemaan tapetilla olevista asioista, ja näin parannellaan maailmaa. Tämä, jos mikä on parasta terapiaa, kun voi vapaasti naisten kesken juoruta kunnolla. Tiedän, että miehetkin järjestävät vastaavia tapaamisia erilaisten saunailtojen ym. tiimoilta ja miehetkin osaavat juoruta. Eikö tämä ole normaalia ihmisten sosiaalista elämää.. Jos kävisin miesporukan mukana saunailloissa, niin sehän vasta olisi kyseenalainen teko. Mieheni yrittää syyllistää minua edellä mainitusta keskusteluilloista.
Vastaukset 18
Vanhimmat
sävystä... jos se on pahantahtoista juoruamista, ja itsensä koroittamista toisten virheitten kustannuksella, se on väärin. Varsinkin jos käytetään alkoholia.
Jos kokoonnutaan pelkästään maailman parantamisen merkeissä riski puhua turhia kasvaa.
Parempi olisi kokoontua Raamatun äärellä. Ei tule puhuttua pahaa kun Sana pitää keskustelut jossakin rajoissa... Rukous pitää mielen puhtaana.
Miehistä ei kannata ottaa mallia, vaan ennemmin olla heille hyvänä esimerkkinä. Saunailloista on usein pyhyys kaukana.
Parempi olla yksin kuin hylätä itsensä "ystävien" takia.
Mieltä kannattaa keventää puhumalla mieltä painavista asioista...
kohtaan väärin ole, hänenkin olisi hyvä käydä tuulettumassa jossain harrastuksissa.
En ole alkoholin käyttäjä ollenkaan. Tässä naisporukassa ei käytetä alkoholijuomia yhtään.
Lähinnä stressin purkautumis jutustelua, ihan viatonta vitsailua ja nuoruusmuistojen kertomisia. Sekä käsitöistä, kuka tekee mitäkin harrastuksena.
Vähän niinkuin Marttojen illanistujaiset olisivat.
Meidän jokaisen lapset ovat lentäneen pesästä, joten juttua riittää heistäkin.
mitään ongelmaa ole. Jatka ihan rauhassa.
Jos miehesi on nyreissään niin koittakaa keskustella asiasta rauhallisesti.
kuulosta...
Saattaa olla ihan rakentavaakin.
Pelkääköhän se mies että hänestä puhutaan pahaa???
mutta mikapa mina olen neuvomaan...
.jos mies saa pienenkin aiheen epailla, avioliittosi tuhoutuu..
on niin pikkumainen niin ei hänestä ole sitten aviomieheksi.
Eihän se syntiä ole jos siellä ei puhuta sopimattomia, eikä panetella ketään. Mutta kyllähän se olisi hyvä sinun miehesi kanssa päästä sopuun tuosta asiasta, ettet menisi vasten hänen tahtoansa sinne, koska sehän vain pahoittaa molempien mieltä.
God bless you.
että mieheltä pitää pyytää lupa? Jos mies on niin hankala niin sitten kannattaa ottaa ero.
olen lähes aina sanonut hänelle minne menen, mutta hän yrittää nyt syyllistää minua, oman kiinnijäämisen, pettämisen vuoksi. Mieheni etsii minusta tavalla tai toisella jonnen joutavaa syyttämisen poikasta. Tämän nosti suurena asiana, kun käyn naisten kanssa tuulettumassa, kuinka outoa ja ihmeellistä se hänestä on. Minä en käytä alkoholia ollenkaan, josta hän myös on naljaillut minulle. Siis olen outo nainen, kun tapailen naistuttavia, enkä juo viinaa. Vihjailee, että olen lesbo.
epävarma. Hänellä ei ole mitään omasta mielestään ilman sinua. Hänellä on erittäin huono itsetunto.
Älä anna hänen määrätä tuolla tavoin. Mutta jos hän on väkivaltainen niin ole varovainen. Älä ärsytä häntä.
Olen kuitenkin sitä mieltä että olet vapaa tekemään mitä haluat.
Voitteko saada apua avioliittoneuvonnasta tai jostain? Olisi hyvä keskustella tällaisista asioista jonkun ulkopuolisen kanssa.
joskus pyytää mukaan??? Vaikka huumorimielessä?
Taitaa olla vaikeuksia antaa itselleen anteeksi...
ehkä myös synti kiehtoo edelleen.
Keski-iänkriisi??? Tarvitsisi luotettavaa ystävää, mukavaa tekemistä, huomiota ja ehkä ammattiapua???
Vaikuttaa siltä, että miehesi heijastaa omia syyllisyydentuntojaan sinuun helpottaakseen omaa oloaan. Tarvitsette ehdottomasti parisuhdeterapiaa. Puhumattomuus ja pettäminen ovat aina oireita joistakin vieläkin isommista käsittelemättömistä ongelmista.
Et kertonut, onko naisteniltoihin käyttämäsi aika pois jostakin? Et kertonut, millaisiin syihin miehesi vetoaa syyllistäessään sinua? Tuollaisessa tilanteessa yritä asettua miehesi housuihin. Hän on yksin ongelmineen ja kokee, että liittoudut häntä vastaan ja haet tukea toisilta naisilta syyllistääksesi häntä.
Oletteko käsitelleet miehen pettämistä? Onko juttu jo ohi, vai jatkuuko edelleen? Oletko antanut anteeksi? Onko miehesi anonut anteeksipyyntöä, katuuko tekoaan? Miten reagoit silloin? Pakenetko miestäsi / suhdettanne naisteniltoihin?
Valtava määrä käsittelemättömiä kysymyksiä. Kerä lähtee purkautumaan, kun aloittaa jostain...
Pieni mustasukkaisuus voi olla jopa hyväksi, kun se saa aikaan puolisosta huolehtimista positiivisella tavalla.
Mutta mikäli kertomasi on todellisuutta, niin
moinen ei ole enää tervettä. Ääritapauksessa
puoliso voi epäillä kumppania pettämisestä, vaikka hän on alati läsnä ja osoittaa huomiota
ainoastaan puolisolle.
Sairaalloinen mustasukkaisuus tietämäni mukaan
kertoo, että puoliso kokee itsensä riittämättömäksi, josta syystä epäilee puolisoa
uskottomuudesta ilman syytä, kun pelkää ettei
riitä kumppanilleen; joten aina on epäilys, että
kumppanilla on alati mielessä "parempi puoliso"
ja itse jää näin hyljätyksi.
Pelko hyljätyksi jäämisestä ei vähänkään suurempana ole mikään leikin asia; ja äärimmillään ajaa ihmisen järjettömiin tekoihin;
vaikka pelko hyljätyksi jäämisestä on täysin
vailla järjellistä pohjaa; mutta silti tuo
kalvava pelko voi pysyä ja "parantuakin", jos
mitään järjellistä keinoa ei löydy käsitellä
tuota peikkoa.
Rohkenisin epäillä, että hylkäämisen pelko juontuu ihmisen aiemmin kokemasta hylkäämisestä,
joko aivan konkreettisesta jonkin asteisesta
hylkäämisestä, tai on jostain syystä kokenut
tulleensa hylätyksi, vailla todellista hylkäämisestä, ja joka tuollaista on kokenut, niin kokemus on yhtä järkytys todellisena tai
sitten, että se on täysin tuntunut siltä, sillä
vaikutus on ratkaiseva tuli se sitten ihan
konkreettisesta hylkäämisestä tai että samalla
tavoin tunsi tulleensa hylätyksi; joten tapahtumiin ei voi vetää suoraa yhtäläisyyttä,
että miten on hylätyksi jäänyt nähtävällä tavalla.
Mekanismia en osaa sanoa, mutta tietämäni mukaan
hylkääminen on sellainen kokemus ihmiselle, että
vääntää ihmisen mielen niin solmuun, että jossain
vaiheessa on erittäin suuri riski sairastua esim.
lähinnä skitsofreniaan, jota voidaan kuvata, että
mieli pirstaloituu, ja omin persoonallisuus katoaa ja mikä tilalle tulee ei täytä enää
terveen ihmismielen merkkejä, vaan esim. pahimmillaan on täysin omassa maailmassaan, eikä
ollenkaan pysty terveeseen vuorovaikutukseen
ihmisten kanssa, ja hänelle itselleen täysin järjellinen voi haivaittaessa osoittautua olevan
täysin vailla pienintäkään järjellistä mielekkyyttä.
Tuo vain kuvaillakseni, että millainen myrkky on
ihmismielelle hylkääminen ja sen seuraus pahimmasta päästään; joten ei ole ihme, että
hylkäämisen pelko; vaikka sitä ei tiedosta; ajaa
ihmisen alitajunnasta käsin kaikkeen varmistamiseen; ettei kokemus hylkäämisestä vain
toistuisi, sillä todellisuudessa totaalinen
yksinjääminen on kammottavimpia kokemuksia, joten
ei lienee ihme; että Raamattu kertoo kadotuksesta
rankaisuna ihmiselle, joka viimeiseen asti kieltää Jeesuksen, ja hänen hyvän ikuisen elämän
tarjouksen; kadotus- totaalinen yksinjäämien, täysin hylätty, lopullisesti; lienee liekkejäkin
tuskallisempi kokemus.
En osaa neuvoa tilanteeseen muuta kuin kaikkein
pettämättöimmän ratkaisun:
Se on: Hoitaa Raamatllisella tavalla välit Jeesukseen täysin selviksi ja luottamuksellisiksi, koska muuten et voi tulla
rukoustesi kautta täysimääräisesti otetuksi todesta Taivaalliselle isälle, jolle kaikki on mahdollista; myös miehesi ongelmavyyhdin purkaminen.
Ja rukousta, ja rukousta; niin ennemmin tai myöhemmin, kunhan et hellitä, niin muutos on mahdollinen, vaikka saattaa tuntua absurdilta,
mutta niin on moni muukin asia, ja silti tapahtuu.
Psykologien hoitokeinot loppuvat täyteen torjumiseen; mutta tuosta Taivaan Isän; joka Raamatussa on ilmoitettu; mahdollisuudet vasta alkavat; tähtien tekijä kun pystyy vastaavaan
mullistukseen ihmismielessä, koska yhtälailla on
hänen luomuksensa.
Huomaa, että Taivaallinen Isä on maailman turvallisin Isä, kun häntä lähestyy Jeesuksen
kautta lapsenomaisen yksinkertaisesti luottaen; ja luottaen, että hänellä on aina takana hyvä tahto, vaikka oma mieli saattaisi todistaa täysin
päinvastaisesti, sillä siihen ei aina kannata
luottaa.
Parhain todiste siitä kuinka pitkälle Jumalan
hyvä tahto menee on kaikkein suurin "oikeusmurha", eli Jeesuksen ristiinaulitseminen, täysin ilman, että Jeesus
olisi sen millään tavalla itse ansainnut pahoilla
teoilla; koska Jumala hyvätahtoisuudessaan meni
noin pitkälle, että rankaisi Jeesusta ihmisten
pahojen tekojen vuoksi; koska hänelle on äärimmäisen vastahakoista rangaista ihmisiä, vaikka sen hyvin ovat ansainneet, jopa tieten
tahtoen.
Tuosta syystä hänelle on vastenmielistä heittää
ketään helvettiin, vaikka sitä pakosta joutuu
tekemään ihmisten äärimmäisen jääräpäisyyden vuoksi, kun hyvä ei kelpaa, niin muuta järjellistä vaihtoehtoa ei ole, kuin lopullinen
teilaaminen ja rangaistus, sekä poistaminen tekemästä enää pahuudellaan helvettiä kenellekään
kanssaihmiselle; eikä millekään mikä on Jumalalle
tärkeää ja hänen silmäteränsä.
Eihän Jumala edes ole valmistanut helvettiä ihmisiä silmällä pitäen, vaan saatanalle joukkoineen; ja ihmisten heittäminen sinne ei hänen mielessä; edellä sanottu, että miksi ihmisiä sinne heittää.
Saatanan mielitemppuja onkin valehdella ihmisille, että Jumala on säälimätön ja heittää
helvettiin "niinkuin huvittaa" pienimmästäkin
syystä ilman pienintäkään sääliä.
Tuo täysin vastoin todellisuutta, koska rankaisi
jopa Jeesustakin-Poikaansa, että jokainen järjellinen syy; paitsi ihmisen lopullinen jääräpäisyys; olisi poissa, että hänen täytyisi
mistään järjellisestä syystä heittää ihmisiä
helvettiin, vaan voisi ottaa heidät omaan hyvään
hoitoonsa hänen huolehdittavaksensa silmäteränään.
Ja seuraus tuosta saatanan valheesta kuvata Jumala nurinperin on se, että jotka sen valheen nielevät, ne kääntävät selkänsä aidolle Raamatussa ilmoitetulle Jumalalle, koska uskovat
valekuvan Jumalasta:
Vaihtavat epäjumaliin; ja menevät sitä tietä helvettiin, mikäli ajoissa eivät omaksu
todellista Jumalaa:
Ja saatana voi naureskella valheen nielleille; että sainpas teidät; ja nyt jaatte kanssani saman kuin mihin minutkin on tuomittu ikuisiksi ajoiksi, koska vihaan teitä, ja tahdon samaan tuleen jokaikisen mikäli minusta riippuu, koska ainut tunteeni on viha; ensin Jumalaa kohtaan, koska ei päästänyt minua jumalaksi Jumalan paikalle, ja sitten murhanhimoinen vihani kaikkea Jumalalle tärkeää kohtaan-ihmistä kohtaan, aina ja ikuisesti; leppymättä, ja vailla minkäänlaista sääliä, koska tahdon hähdä teidän palavan kanssani-ikuisesti, niinkuin itsekin palan.
Onko mitään syytä uskoa mitään saatana julkeaa
valhetta, koska olen kuvannut mitä niiden takana on:
Eli saatanan vimmainen nälkä viedä helvettiin
jokainen, mikäli hänestä riippuu syöttämällä
valheita toisensa perään, ettei kukaan usko
Raamatun Jumalaan, ja Jumalan on pakko heittää
heidät helvettiin, ja saatana voi olla tuosta
"saaliistaan" murhanhimoisen tyytyväinen; että
"sainpas teidät-lopullisesti"?
Valitan, jos joku löytää tekstistä muun kuin ikuisen armon Jumalan; syy ei ole minussa, eikä
Jumalassa, eikä tekstissä; vaan saatanassa ja
hänen valehtelussaan; ja siinä että ihminen tuon
päälle vielä haluaa uskoa tuon saatanan valehtelun itsepintaisesti ja totuudenvastaisesti, ja on mielistynyt tuohon valheeseen.
Kiitos kaikista vastauksista!
Yritän valaista koukeroitamme.
En ole paennut miestäni naisteniltoihin enkä muuhunkaan. Olen aika lailla kotikissa. Pitää kuitenkin olla sosiaalista kanssakäymistä, jotta pysyisi yhteiskuntakelpoisen ihmisenä. Mieheni yrittää ohjailla minua monissa asioissa. Yhdessä vaiheessa siivosin liikaa ja väsytin itseni. Nykyisin kun siivoan harvemmin valittaa siitäkin, kun on törkykasoja siellä sun täällä. Mieheni ei juuri osallistu kotitöihin. Yleensä talven lumityöt teen minä yksin. Olen myös hänen mielestään omituinen kun en käytä alkoholia.
Mieheni vetoaa siihen, etten jaksa hänen kanssa harrastaa seksiä perjantaina. Kuitenkin me harrastimme ainakin kerran, jos kaksikin kertaa viikossa seksiä. Ei se perjantai voi olla todellinen syy tähän, koska seksiä voi harrastaa minä muuna päivänä tahansa. Enkä etes joka perjantai käy keskusteluillassa. Lauantaista oli tullut meille "vakituinen seksipäivä” ja lisäksi viikolla mikä muu päivä tahansa.
Minua loukkaa hänen uskottomuus, koska sain häneltä spt tartunnan, tämä tarttuu vain suojaamattoman yhdynnän kautta. Olen sanonut miehelleni suoraan, mitä lääkäri sanoi kyseisestä spt. Nyt hän alkaa sepittelemään aika uskomattomia tarinoita. Yksi tarina on, hän on käyttänyt samoja työkaluja, kun ne henkilöt jotka käyvät Virossa, jos hän on saanut tartunnan tätä kautta.
Miehelläni on ollut aina tapana alkaa pyörittelemään asioita ja sotkea minun ajatukseni, että hän pääsisi pälkähästä. Olen varma, että tämä ei ollut hänen ainoa uskottomuus, vaan nyt tuli tartunta, jonka sain häneltä. On siinä miehellä miettimistä, mitä seuraavaksi kertoo. Minulla ei ole keinoja saada "Auervaaraani" selvittelemään tosiasioita. Hän pakenee ihmeellisiin selityksiin, jotta hän ei ikään kuin olisi tehnyt väärin.
Usein tämä naistenilta oli sovittu perjantaiksi, mutta ei joka viikolla ja onhan minulla muitakin läheisryhmiä, jossa käyn aina kun ilmoitetaan ajankohta tapaamiselle.
Mieheni käy syksyisin synnyinseudulla yksin tapaamassa sukulaisiaan. Enhän tiedä mitä hän seikkailee matkansa aikana. Vuosia sitten hän yöpyi entisen naisystävän luona, jonkun toisen kaverin kanssa. Eikä nähnyt mitään väärää toiminnassaan. Tämä nainen soitteli muutaman kerran kysyen miestäni, minun vastatessa puhelimeen kun mies ei ollut kotona, kysyin keneltä kerron terveiset, nainen ei kertonut nimeään. Toki hänellä on juttukavereitakin useampia.
Avioliitossa kuuluu olla luottamus toiseen puoliskoon, eikä kahlita täysin toisen kulkemista.
Aikuinen tyttäreni on sanonut minulle: Äiti kuinka kestät iskän ruman käyttäytymisen, kun hän piikittelee minua toisten kuullen milloin mistäkin asiasta. Olen lievästi ylipainoinen enkä sama ruipelo kuin tavatessamme. Tästä ylipainosta saan kuulla tämän tästä ja lisäksi, kun olet niin vanha vaikka hän on minua vähän vanhempi. Jos vähän kehun itseäni, mitä olen ystävien suusta kuullut, olen kuulemma pysynyt ikääni nähden nuorekkaana.
Eli emme pääse tässä asiassa etenemään, koska hänen juttunsa lähtevät seikkailemaan ympäriinsä. Mieheni tapana on kuitata seksillä kaikki ongelmat. Tästä spt lääkityksestä, hän vain tokaisi, hyvä kun on lääkitys ja tauti sitten pois. Eli hän hyväksyisi asian olevan tällä lääkityksellä selvitetty. Tosin tokaisi epämääräisen ”tunnustuksen” ok, jos pitää syyllinen löytää sovitaan sitten että hän on.
Minulle hän heitti taas oudon viestin. Itse ainakin jos ole syytön pyrin selvittämään tapahtuman tarkalleen. Ettei jää kenenkään mieleen roikkumaan epävarmuus.
Olen "vanhanajan" nainen ja minulla on ollut vain aviomieheni seksikumppanina. En voi suostua seksiin hänen kanssa, koska pelkään saavan vieläkin kauheamman taudin hiv:n. Olen pyytänyt lääkäriltä hiv koetta, koska olen paniikissa tästä kaikesta mitä minulle on tapahtunut.
Hän ei ole pyytänyt minulta anteeksi, joten en ole voinut antaa hänelle anteeksi.
Kerä lähtisi purkautumaan siitä, jos mieheni olisi mies ja tunnustaisi tehneensä aviorikoksen. Minusta tämä spt tekee rikoksen, koska tartuttaa aviovaimoonsa sen. Mieheni on vaikea luonteinen, on jopa joskus sanonut; jos hän sanoo jotakin ja huomaa myöhemmin olevansa väärässä, hänen on vaikea tunnustaa sitä väärässä olemista..
Kirjoitin kiireellä, toivottavasti asioiden ydin tulisi selville.
Miksi roikut tuossa miehessä? Olen itse toista kertaa naimisissa oleva mies ja ensimmäinen avioliittoni loppui puolisoni uskottomuuteen. Valheita, selittelyjä, puolitotuuksia,valheita ja vaikka mitä - kyllä niitä riitti.
Valitettavasti en usko, että miehesi koskaan tulee kertomaan sinulle totuutta tai pyytämään anteeksi.
Omaa huonouttaan hän koittaa peitellä ja egoaan pönkittää kaikella sinun kiusaamisellasi. Sinun valintasi on, kestätkö sitä lopun elämääsi vai lähdetkö pois.
Naistenillat ovat kertomasi perusteella vain jäävuoren huippu, seuraus, eivät syy. Itse joudut omat ratkaisusi tekemään, mutta ammattiauttajan luona voisit käydä juttelemassa ensin, se voisi selkeyttää omia valintojasi. Niin tein minäkin.
Siunausta sinulle, ja rukous puolestasi!
Tänään taas kerran jatkoimme keskustelua suhteemme tilanteesta.
Mieheni olisi halukas jatkamaan liittoamme. Minä haluan kuitenkin ensin todellisen selvityksen tästä sp taudista, mutta hän ei edelleenkään tiedä mistä se on tullut. Kovasti kinusi seksiä, kuinka hän olisi heti valmis, kovat himot on hänellä, kunhan minä vain suostuisin tähän touhuun.
Hämmästyin mieheni sanontaan: Hän tahtoo takuun seksille, että saa sitä halutessaan. Olen hänen mielestä kieltäytynyt usein ja se on hänelle kova paikka. Tarkoittikohan ihan näin? En minä voi lupailla moisia lupauksia.
Minulle ei tulisi mielenikään seksi, kun elämä on ihan sekaisin juurin seksitaudin takia. Hänellä on ollut tapana korjata riidat seksillä.
Mieheni on menossa lääkärin puheille, kysyy tämän spt tartuntalähteistä. Minulle asiantuntijat ovat kertoneet , että suojaamattoman seksin kautta tämä tarttuu. Tämän olen sanonut myös miehelleni.
Mieheni ei ole yhtään kertaan sanonut rakastavansa minua, minkä takia olisi valmis jatkamaan avioliittoamme. Totta, en minäkään ole tätä sanonut, koska minusta ei nyt tunnu siltä.
Seksi nousee hänen puheessaan usein ensimmäisenä, pidän tätä erikoisena. Pitäisihän vakava asia selvittää ensin, mihin se sitten johtaakaan. Olemme olleet pitkään aviossa ja suhteemme on mennyt omalla painolla.
Toki, en minäkään virheetön ole. Työstressi vei minun voimani. Nyt kun olisi aikaa toisillemme, jysähti tämä sirpalepommi pahasti. Suhteemme hoitaminen on jäänyt hunningolle, olin sokea, kun asiat menivät suht tasaisesti eteenpäin. Sitä vain tyytyi totuttuun elämänrytmiin.
Minua on hävettänyt mieheni flirttailu naisille. Moni nainen menee noloksi, kun olen vierellä ja mies kertoo "vitsinä" hänelle, tuli niin ikävä sinua, että piti tulla ihan katsomaan, vaikka vaimo on vierellä, niin uskallan sanoa tämän.
Eräs tuttava nainen kertoi mieheni sanoneen hänelle, olisipa hänellä noin ihana vaimo, kun sinä olet. Tämän tyyppistä puhetta olen kuullut mieheni suusta tämän tästä. En ole mielestäni mustasukkainen, mutta ei tunnu mukavalta kuunnella vieressä, kun mies kehuu jatkuvasti muita naisia.
Epävarmuus on kauheinta!
Voi kun tietäisin, mikä on totuus!
Olen loppu, itkettää kauheesti!
jättämään tuon tyypin. Hän ei rakasta sinua vaan pitää sinua piikanaan ja sänkykaverinaan.
Jossain on sinullekin mies joka välittää ja on kiltti.