Pieni anekdootti

palstaan liittyen kirjoitti:

Eilen olina ajamassa kaupungilta kotiin, kun töytäisin vahingossa pientä eläintä. En ehtinyt edes kunnolla nähdä mihin olin törmännyt, koska olin juuri katsonut sivupeiliin törmäyksen tapahtuessa. Vastuuntuntoisena kävin katsomassa, mitä eläinparalle oli tapahtunut, ja säikähdin nähdessäni että eläin, joskin selvästi jo maallisten tuskien tuolla puolen, oli mitä omituisin ilmestys.

Luulin eläintä ensin siiliksi, koska sen selkää peittivät tutun näköiset piikit, mutta se oli kaikin muin osin aivan outo ilmestys. Sen leuat olivat kovan nokan peitossa ja hampaattomat, kuonon sijaan sieraimet olivat aivan silmien vierellä. Pää kiinnittyi kaulaan hassusti kallon alta kuin ihmisellä, ja saatoin vain hämmästellä oliko eläin kulkenut pystyssä. Näin on täytynyt olla, sillä sen etujalat, jos niitä sellaisiksi voi kutsua, olivat kuin jonkinlaiset räpylät ja täysin vailla kynsiä. Peukaloa lukuun ottamatta varpaat olivat sulautuneet yhteen, ja myöhemmin sain tietää, että ne olivat myös luutuneet niin että liikkuivat kaikki yhdessä. Takajalat olivat aivan oudot mittasuhteiltaan, ja selvästikin myös lantio poikkesi siilin lantiosta.

Tämä hämmästytti minua niin, että otin eläimen raadon talteen, ja vein sen paikalliselle eläinlääkärille, jonka tiesin opiskelleen vertailevaa anatomiaa laajemminkin. Hän suoritti eläimelle ruumiinavauksen, joka paljasti kaikki päällisin puolin arvailemani outoudet, sekä useita muita, kuten hännän tilalla olevan luumöykyn, yhteen luutuneen selkärangan ja koskaan ennen näkemättömän joukon luisia hankoja jotka yhdistivät kylkiluita toisiinsa. Kaikkia ominaisuuksia en edes ymmärtänyt, vaikka eläinlääkäri ne luetteli, enhän toki hallitse alan jargonia.

Kaiken tämän jälkeen kysyin, tulisiko eläimen jäänteet lähettää kenties eläinmuseoon, jotta näin erikoinen selvästi uuden eläintyypin edustaja voitaisiin luokitella ja lisätä tieteen tuntemien lajien joukkoon. Eläinlääkäri vastasi kieltävästi. "Tämä tässä on aivan tavallinen siili. Tällaisissa pikkinisäkkäissä on aivan tavallista nähdä tällaista pientä vaihtelua. Ei kannata kiusata tiedemiehiä turhalla työllä, minä vien tämän huomenna kreamatoitavaksi."

Olin kovin hämmästynyt tästä arvioista, mutta toki hyväksyin itseäni tietäväisemmän henkilön arvion. Hän havaitsi hämmennykseni, ja pyysi minut toimistoonsa, jossa näytti minulle eräästä kirjasta kuvan. Kuvassa oli kovin omituisen näköinen höyhenikäs eläin, joka näytti vähän liskon ja linnun risteytykseltä. "Niin," sanoi eläinlääkäri, "näethän että tiede tuntee jo ennestään kaikenlaista vaihtelua eläinryhmän sisässä. Tämä Archaeopteryx tässä on täysin tavallinen lintu, vaikka ulkomuoto voikin hämätä maallikkoa aluksi. Kuten näet, sinun siilisi ei poikkea tavallisista siileistä sen enempää kuin tämä Archaeopteryx muista linnuista."

Tämän nähtyäni kivi putosi sydämeltäni, ja ymmärsin eläinlääkärin olevan oikeassa. Onneksi hän oli selittänyt asian, etten olisi jäänyt väärään käsitykseen yliajamastani tavallisesta siilistä parin ulkoisen poikkeaman perusteella. Ties mitä olisin saanut päähäni.

Voisin kertoa vielä toisesta samantapaisesta tapauksesta, mutta valitettavasti en tänään ehdi. Minun pitää mennä auttamaan naapureita, siellä kun on saksanpaimenkoira synnyttänyt kolme kissanpentua.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä