on jo suhteellisen terve. En tiedä muistatko keskusteluamme kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta pyysit, että kertoisin miten asiat selviävät. Kyseessähän oli se, että hän työttömäksi jäätyään alkoi lueskella Raamattua ja jätti minut elämänsä ulkopuolelle.
No, nyt hän on kesän mittaan käynyt eräällä terapeutilla ja kävimme yhdessä pienellä lomamatkalla. Emme sukulaisten luona, koska se olisi saattanut olla vaikeaa. Vaan ihan kahdestaan. Olemme itkeneet yhdessä paljon ja jopa myös nauraneet ja keskustelleet.
Se hänen raamattukokeilunsa lähti tosiaan ahdistuksesta ja hän ajatteli, että sieltä löytyy apu. Mutta nyt hän on hyväkynyt sen, että työpaikka meni ja elämä vaan on tällaista.
Ajattelin vaan kertoa tästä iloisesta käänteestä, kun silloin sitä pyysit.
No, nyt hän on kesän mittaan käynyt eräällä terapeutilla ja kävimme yhdessä pienellä lomamatkalla. Emme sukulaisten luona, koska se olisi saattanut olla vaikeaa. Vaan ihan kahdestaan. Olemme itkeneet yhdessä paljon ja jopa myös nauraneet ja keskustelleet.
Se hänen raamattukokeilunsa lähti tosiaan ahdistuksesta ja hän ajatteli, että sieltä löytyy apu. Mutta nyt hän on hyväkynyt sen, että työpaikka meni ja elämä vaan on tällaista.
Ajattelin vaan kertoa tästä iloisesta käänteestä, kun silloin sitä pyysit.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä muistan tuon keskustelun hyvin. Olihan siellä joitakin uskovaisten melko kummallisia kommentteja, mutta muistaakseni suurin osa kommenteista oli kannustavia.
Hyvä jos miehesi on tajunnut, että ei elämää kannata jättää elämättä, vaikka työpaikka on mennytkin. Lycka till.
... kun kerroit. Muistan hyvin tuon keskusteluketjun. Oli kiva kuulla uudesta käänteestä. Totta on että varsinkin miehet saattavat ottaa työpaikan menetyksen tosi raskaasti ja aikaa voi mennä asian käsittelyyn jonkin verran. Mutta kuulosti siltä että olette taas päässeet lähemmäs toisianne.
Kiva, jos näyttää nyt hyvältä. Eroaminen ja uuden elämän aloittaminen yksin on kamalan raskasta, ja kaikki ne selittelyt ulkopuolisille... hyvä, ettei tarvinnut siihen mennä.
Terapeutit ovat välillä kyllä todella paikallaan.
Olen kyllä itsekin miettinyt, miltä tuntuisi jos puoliso kääntyisi yhtäkkiä uskoon. Kyllä minusta tuntuisi, että jotain menisi pilalle: hauskuus ja huumori, jota viljelemme kaiken aikaa, kuihtuisi varmaan pois.
Hyvää jatkoa sinulle ja miehellesi :)
on todella lähempänä sitä entistä itseään. Kiitos sinulle. Muistan sinut lämpimänä ihmisenä. Ja kiitos muillekin, jotka silloin minulle vastasitte.
Olen ottanut selvää masennuksesta ja yllättävän monissa tapauksissa tulee uskonto mukaan kuvioihin. En tiedä mistä se johtuu. Tietääkö kukaan.
Tuntuu taas hyvältä elää miehen kanssa, jota rakastaa ja joka ei ole enää sellainen outo alien. Hyvää jatkoa kaikille.