Tärkeä historiaan liittyvä kirja

Oli todella mielenkiintoinen myös tuo toinen ylikankaan kirja, joten suosittelen tutustumaan hänen koko tuotantoonsa.

Näin jälkikäteen ajateltuna Suomi teki ihan hyvän pääätöksen liittoutuessaan saksan kanssa, sillä säilyttihän Suomi näin itsenäisyytensä. Mutta miten olisi maailman käynyt, jos Saksa olisi voittanut sodan? Luultavasti Saksalaiset olisivat murhanneet satoja miljoonia ihmisiä ja loput olisivat sitten olleetkin heidän orjiaan. Tätä taustaa vasten on liittoutumista Saksan kanssa pidettävä vähän outona ratkaisuna, kun kerran oli mahdollisuus liittoutua myös Englannin ja kumppaneiden kanssa. Ehkä osa syynä liittoutumiseen Sakasan kanssa oli se, että eräillä piireillä oli suhteita Saksaan sisällissodan ajoilta ja tätä kautta sympatioita natseja kohtaan. Toisaalta pelättiin sitä, että eräiden muiden maiden apu Suomelle ei olisi riittävä, sillä heille kaikkein tärkein asia olisi ollut Ruotsissa sijaitseva malmi ja sen suojeleminen.

Sisällissodan raakuudet on tahra Suomen "kilvessä", mutta vähintään yhtä paha asia oli veljeily natsien kanssa, jota on vähän vaikea selittää ulkomaisille ystävilleni. Toivottavasti emme enää joudu tekemisiin tälläisten asioiden ja aatteiden kanssa.

Utelias kirjoitti:

Oli todella mielenkiintoinen myös tuo toinen ylikankaan kirja, joten suosittelen tutustumaan hänen koko tuotantoonsa.

Näin jälkikäteen ajateltuna Suomi teki ihan hyvän pääätöksen liittoutuessaan saksan kanssa, sillä säilyttihän Suomi näin itsenäisyytensä. Mutta miten olisi maailman käynyt, jos Saksa olisi voittanut sodan? Luultavasti Saksalaiset olisivat murhanneet satoja miljoonia ihmisiä ja loput olisivat sitten olleetkin heidän orjiaan. Tätä taustaa vasten on liittoutumista Saksan kanssa pidettävä vähän outona ratkaisuna, kun kerran oli mahdollisuus liittoutua myös Englannin ja kumppaneiden kanssa. Ehkä osa syynä liittoutumiseen Sakasan kanssa oli se, että eräillä piireillä oli suhteita Saksaan sisällissodan ajoilta ja tätä kautta sympatioita natseja kohtaan. Toisaalta pelättiin sitä, että eräiden muiden maiden apu Suomelle ei olisi riittävä, sillä heille kaikkein tärkein asia olisi ollut Ruotsissa sijaitseva malmi ja sen suojeleminen.

Sisällissodan raakuudet on tahra Suomen "kilvessä", mutta vähintään yhtä paha asia oli veljeily natsien kanssa, jota on vähän vaikea selittää ulkomaisille ystävilleni. Toivottavasti emme enää joudu tekemisiin tälläisten asioiden ja aatteiden kanssa.

Miten olisi käynyt, jos N:liitto olisi valloittanut Suomen? Stalin olisi murhannut satojatuhansia suomalaisia tai lähettänyt heidät Siperiaan. Suomi olisi asutettu venäläisillä. Suomi ei veljeillyt natsien kanssa. Suomi oli Saksan aseveli sen takia, ettei N:liitto olisi valloittanut Suomea (Baltian maiden tie). Aina jaksetaan jauhaa niistä natseista. Olisiko ollut parempi totalitäärinen kommunismi Suomessa, mitä?

xxx kirjoitti:

Miten olisi käynyt, jos N:liitto olisi valloittanut Suomen? Stalin olisi murhannut satojatuhansia suomalaisia tai lähettänyt heidät Siperiaan. Suomi olisi asutettu venäläisillä. Suomi ei veljeillyt natsien kanssa. Suomi oli Saksan aseveli sen takia, ettei N:liitto olisi valloittanut Suomea (Baltian maiden tie). Aina jaksetaan jauhaa niistä natseista. Olisiko ollut parempi totalitäärinen kommunismi Suomessa, mitä?

Apua tarjottiin myös muualta kuin natsi saksalta.

Olisiko sinusta natsit olleet parempi vaihtoehto kuin Kommunistit?

Ensinnäkin tämä on keskusteluforum, jossa pohditaan historiallisia tapahtumia ja keskustellaan historiasta yleensä. Historia määritelmän mukaan koskee mennyttä aikaa. Tältä osin kysymyksesi saattaa siis lähes koko historian tuntemuksen tarpeettomaksi. Monien mielestä historian tuntemus kuuluu yleissivistykseen ja historiasta voimme ehkä aina ottaa jotain opiksi ja ojennukseksi. Historiassa on säännönmukaisuuksia, jotka tuppaavat toistumaan. On johonkin tapahtumaan johtaneita syitä ja sitten tuon tapahtuman seurauksia. Sisällissodan seuraukset vaikuttivat pitkään Suomen historiassa esim. puoluekarttamme muodostumiseen ja suhteeseemme itäiseen naapurimaahan. Sisällisodan seurauksena tulivat Lapuan liike, Mäntsälän kapina ja IKL. Tarton rauha 1921 liittyi sisällisotaamme,samoin kuin ns. reunavaltiopolitiikka. Myöhemmin sisällisodan arveltiin vaikuttavan sotatilanteeseen ja tähän uskoon perustuen NL perusti ns. Terijoen hallituksen uskoen, että sisällisodassa tappion kärsinyt osapuoli tulisi yhtenä miehenä sen taakse. Asiat olivat varmasti eri lailla 100 vuotta sitten kuin nyt, mutta 100 vuoden takaisten tapahtumien tuntemus voi auttaa ymärtämään sitä kehitystä, jatkumoa, jonka tulosta nyky-yhteiskuntamme on.

Toiseksi puhutaan, että kansaa yhdistää mm. yhteinen kieli, yhteinen kulttuuri ja yhteinen historia. Miten voimme puhua mistään yhteisestä historiasta, jos meillä ei ole tietoa noista historian eri vaiheista. Sisällisota erotti kansalaisia enemmän kuin yhdisti. Sisällissodan katkeruus säilyi pitkään. Vasta sodassa olleiden toinen polvi (lasten lapset) kykenevät tarkastelemaan asiaa neutraalisti. Sodan keskeinen syy oli yhteiskunnan taloudellinen polarisoituminen, mitä esim. Väinö Linnan kirja ja siitä tehty elokuva "Täällä Pohjantähden alla" hyvin kuvaa. Jos olisimme joutuneet talvisotaan 10 vuotta aiemmin, lopputulos olisi voinut olla täysin toinen. Kansa ei ehkä olisikaan niin yhtenä miehenä käynyt vihollista vastaan. Silloiseen polarisoitumiskehitykseen on nykypäivänä nähtävissä rinnakkaista kehitystä. Meillä on työttömien armeija, joka on melko syrjäytynyttä ja köyhtyvää. Tuloerot ovat kasvaneet, mikä lisää katkeruutta huonompiosaisissa. Tilanne ei johda väkivaltaiseen kapinaan, koska hyvinvointivaltio kykeen hoitaamaan käyhät ja syrjäytyneet kohtuullisesti. Lisäksi huono-osaisten joukko koostuu vanhoista ikäluokista, joiden into ja kyky väkivaltaisuuksiin on vähäinen.

Lisäksi meillä on säilynyt vahva paikallinen perinne, joka juontaa juurensa näille vanhoille ajoille. Pohjanmaa on edelleen tietyssä mielessä valkoista, konservatiivista Suomea. Työväestön kannatus on suurinta siellä, missä se oli sata vuotta sittenkin, Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa. Yksi ryhmä on poissa, mutta senkin tyytymättömyys kanavoituu aikoinaan protestiin. Tämä on maaseudun pientilalliset eli entisajan torpparit, jotka saivat pienen palan maata viljeltäväkseen. Protesti tuli SMP:n suurvaalivoiton kautta. Sitten voi ja läski sekä Ruotsiin muutto, sittemmin aika tekivät tehtävänsä. Pienviljelijäväestöä ei enää ole.

Maailma siis oli täysin erilainen silloin. Tai sitten se oli pohjimmaltaan kuitenkin aika samanlainen kuin mihin suuntaus on nyt vähitellen vienyt. Ei kannata antaa nykyajan teknologioineen niin paljon hämätä. Kosovo opettaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ensinnäkin tämä on keskusteluforum, jossa pohditaan historiallisia tapahtumia ja keskustellaan historiasta yleensä. Historia määritelmän mukaan koskee mennyttä aikaa. Tältä osin kysymyksesi saattaa siis lähes koko historian tuntemuksen tarpeettomaksi. Monien mielestä historian tuntemus kuuluu yleissivistykseen ja historiasta voimme ehkä aina ottaa jotain opiksi ja ojennukseksi. Historiassa on säännönmukaisuuksia, jotka tuppaavat toistumaan. On johonkin tapahtumaan johtaneita syitä ja sitten tuon tapahtuman seurauksia. Sisällissodan seuraukset vaikuttivat pitkään Suomen historiassa esim. puoluekarttamme muodostumiseen ja suhteeseemme itäiseen naapurimaahan. Sisällisodan seurauksena tulivat Lapuan liike, Mäntsälän kapina ja IKL. Tarton rauha 1921 liittyi sisällisotaamme,samoin kuin ns. reunavaltiopolitiikka. Myöhemmin sisällisodan arveltiin vaikuttavan sotatilanteeseen ja tähän uskoon perustuen NL perusti ns. Terijoen hallituksen uskoen, että sisällisodassa tappion kärsinyt osapuoli tulisi yhtenä miehenä sen taakse. Asiat olivat varmasti eri lailla 100 vuotta sitten kuin nyt, mutta 100 vuoden takaisten tapahtumien tuntemus voi auttaa ymärtämään sitä kehitystä, jatkumoa, jonka tulosta nyky-yhteiskuntamme on.

Toiseksi puhutaan, että kansaa yhdistää mm. yhteinen kieli, yhteinen kulttuuri ja yhteinen historia. Miten voimme puhua mistään yhteisestä historiasta, jos meillä ei ole tietoa noista historian eri vaiheista. Sisällisota erotti kansalaisia enemmän kuin yhdisti. Sisällissodan katkeruus säilyi pitkään. Vasta sodassa olleiden toinen polvi (lasten lapset) kykenevät tarkastelemaan asiaa neutraalisti. Sodan keskeinen syy oli yhteiskunnan taloudellinen polarisoituminen, mitä esim. Väinö Linnan kirja ja siitä tehty elokuva "Täällä Pohjantähden alla" hyvin kuvaa. Jos olisimme joutuneet talvisotaan 10 vuotta aiemmin, lopputulos olisi voinut olla täysin toinen. Kansa ei ehkä olisikaan niin yhtenä miehenä käynyt vihollista vastaan. Silloiseen polarisoitumiskehitykseen on nykypäivänä nähtävissä rinnakkaista kehitystä. Meillä on työttömien armeija, joka on melko syrjäytynyttä ja köyhtyvää. Tuloerot ovat kasvaneet, mikä lisää katkeruutta huonompiosaisissa. Tilanne ei johda väkivaltaiseen kapinaan, koska hyvinvointivaltio kykeen hoitaamaan käyhät ja syrjäytyneet kohtuullisesti. Lisäksi huono-osaisten joukko koostuu vanhoista ikäluokista, joiden into ja kyky väkivaltaisuuksiin on vähäinen.

Lisäksi meillä on säilynyt vahva paikallinen perinne, joka juontaa juurensa näille vanhoille ajoille. Pohjanmaa on edelleen tietyssä mielessä valkoista, konservatiivista Suomea. Työväestön kannatus on suurinta siellä, missä se oli sata vuotta sittenkin, Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa. Yksi ryhmä on poissa, mutta senkin tyytymättömyys kanavoituu aikoinaan protestiin. Tämä on maaseudun pientilalliset eli entisajan torpparit, jotka saivat pienen palan maata viljeltäväkseen. Protesti tuli SMP:n suurvaalivoiton kautta. Sitten voi ja läski sekä Ruotsiin muutto, sittemmin aika tekivät tehtävänsä. Pienviljelijäväestöä ei enää ole.

Maailma siis oli täysin erilainen silloin. Tai sitten se oli pohjimmaltaan kuitenkin aika samanlainen kuin mihin suuntaus on nyt vähitellen vienyt. Ei kannata antaa nykyajan teknologioineen niin paljon hämätä. Kosovo opettaa.

Kaikki sodat on Ameriikan syytä sanoo kaikki tutkijat, sehän ihan selviö kun ne pelaa sillä kapitalismilla ja aiheuttavat puutetta ja kurjuutta!

Mielipidepankki kirjoitti:

Ensinnäkin tämä on keskusteluforum, jossa pohditaan historiallisia tapahtumia ja keskustellaan historiasta yleensä. Historia määritelmän mukaan koskee mennyttä aikaa. Tältä osin kysymyksesi saattaa siis lähes koko historian tuntemuksen tarpeettomaksi. Monien mielestä historian tuntemus kuuluu yleissivistykseen ja historiasta voimme ehkä aina ottaa jotain opiksi ja ojennukseksi. Historiassa on säännönmukaisuuksia, jotka tuppaavat toistumaan. On johonkin tapahtumaan johtaneita syitä ja sitten tuon tapahtuman seurauksia. Sisällissodan seuraukset vaikuttivat pitkään Suomen historiassa esim. puoluekarttamme muodostumiseen ja suhteeseemme itäiseen naapurimaahan. Sisällisodan seurauksena tulivat Lapuan liike, Mäntsälän kapina ja IKL. Tarton rauha 1921 liittyi sisällisotaamme,samoin kuin ns. reunavaltiopolitiikka. Myöhemmin sisällisodan arveltiin vaikuttavan sotatilanteeseen ja tähän uskoon perustuen NL perusti ns. Terijoen hallituksen uskoen, että sisällisodassa tappion kärsinyt osapuoli tulisi yhtenä miehenä sen taakse. Asiat olivat varmasti eri lailla 100 vuotta sitten kuin nyt, mutta 100 vuoden takaisten tapahtumien tuntemus voi auttaa ymärtämään sitä kehitystä, jatkumoa, jonka tulosta nyky-yhteiskuntamme on.

Toiseksi puhutaan, että kansaa yhdistää mm. yhteinen kieli, yhteinen kulttuuri ja yhteinen historia. Miten voimme puhua mistään yhteisestä historiasta, jos meillä ei ole tietoa noista historian eri vaiheista. Sisällisota erotti kansalaisia enemmän kuin yhdisti. Sisällissodan katkeruus säilyi pitkään. Vasta sodassa olleiden toinen polvi (lasten lapset) kykenevät tarkastelemaan asiaa neutraalisti. Sodan keskeinen syy oli yhteiskunnan taloudellinen polarisoituminen, mitä esim. Väinö Linnan kirja ja siitä tehty elokuva "Täällä Pohjantähden alla" hyvin kuvaa. Jos olisimme joutuneet talvisotaan 10 vuotta aiemmin, lopputulos olisi voinut olla täysin toinen. Kansa ei ehkä olisikaan niin yhtenä miehenä käynyt vihollista vastaan. Silloiseen polarisoitumiskehitykseen on nykypäivänä nähtävissä rinnakkaista kehitystä. Meillä on työttömien armeija, joka on melko syrjäytynyttä ja köyhtyvää. Tuloerot ovat kasvaneet, mikä lisää katkeruutta huonompiosaisissa. Tilanne ei johda väkivaltaiseen kapinaan, koska hyvinvointivaltio kykeen hoitaamaan käyhät ja syrjäytyneet kohtuullisesti. Lisäksi huono-osaisten joukko koostuu vanhoista ikäluokista, joiden into ja kyky väkivaltaisuuksiin on vähäinen.

Lisäksi meillä on säilynyt vahva paikallinen perinne, joka juontaa juurensa näille vanhoille ajoille. Pohjanmaa on edelleen tietyssä mielessä valkoista, konservatiivista Suomea. Työväestön kannatus on suurinta siellä, missä se oli sata vuotta sittenkin, Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa. Yksi ryhmä on poissa, mutta senkin tyytymättömyys kanavoituu aikoinaan protestiin. Tämä on maaseudun pientilalliset eli entisajan torpparit, jotka saivat pienen palan maata viljeltäväkseen. Protesti tuli SMP:n suurvaalivoiton kautta. Sitten voi ja läski sekä Ruotsiin muutto, sittemmin aika tekivät tehtävänsä. Pienviljelijäväestöä ei enää ole.

Maailma siis oli täysin erilainen silloin. Tai sitten se oli pohjimmaltaan kuitenkin aika samanlainen kuin mihin suuntaus on nyt vähitellen vienyt. Ei kannata antaa nykyajan teknologioineen niin paljon hämätä. Kosovo opettaa.

Mainitsemasi kirja löytyy kirjahyllystäni. Lisäksi isoisäni kaksi veljeä taisteli kansalaissodassa punaisten puolella ja molemmat kuolivat vankileirillä.

Ei se silti herätä minussa mitään sen kummenpia tuntoja kuin että surkea ja tarpeeton juttu koko sota. Mitä talvisotaan ja jatkosotaan tulee niin enpä usko että naapurin hirmuhallitsija Stalin olisi tuonut suomalaisille sen kummenpaa onnea ja elintasoa kuin virolaisillakaan oli neuvostoaikana. Uhreja sen sijaan olisi tullut kymmenin-ellei sadointuhansin kuten rajan toisella puolella...

Hyvä että kävi miten kävi. Siitä kiitos isoisälleni joka kaikesta huolimatta taisteli talvi-ja jatkosodassa haavoittuen pahasti tämän nykyisen Suomen puolesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ensinnäkin tämä on keskusteluforum, jossa pohditaan historiallisia tapahtumia ja keskustellaan historiasta yleensä. Historia määritelmän mukaan koskee mennyttä aikaa. Tältä osin kysymyksesi saattaa siis lähes koko historian tuntemuksen tarpeettomaksi. Monien mielestä historian tuntemus kuuluu yleissivistykseen ja historiasta voimme ehkä aina ottaa jotain opiksi ja ojennukseksi. Historiassa on säännönmukaisuuksia, jotka tuppaavat toistumaan. On johonkin tapahtumaan johtaneita syitä ja sitten tuon tapahtuman seurauksia. Sisällissodan seuraukset vaikuttivat pitkään Suomen historiassa esim. puoluekarttamme muodostumiseen ja suhteeseemme itäiseen naapurimaahan. Sisällisodan seurauksena tulivat Lapuan liike, Mäntsälän kapina ja IKL. Tarton rauha 1921 liittyi sisällisotaamme,samoin kuin ns. reunavaltiopolitiikka. Myöhemmin sisällisodan arveltiin vaikuttavan sotatilanteeseen ja tähän uskoon perustuen NL perusti ns. Terijoen hallituksen uskoen, että sisällisodassa tappion kärsinyt osapuoli tulisi yhtenä miehenä sen taakse. Asiat olivat varmasti eri lailla 100 vuotta sitten kuin nyt, mutta 100 vuoden takaisten tapahtumien tuntemus voi auttaa ymärtämään sitä kehitystä, jatkumoa, jonka tulosta nyky-yhteiskuntamme on.

Toiseksi puhutaan, että kansaa yhdistää mm. yhteinen kieli, yhteinen kulttuuri ja yhteinen historia. Miten voimme puhua mistään yhteisestä historiasta, jos meillä ei ole tietoa noista historian eri vaiheista. Sisällisota erotti kansalaisia enemmän kuin yhdisti. Sisällissodan katkeruus säilyi pitkään. Vasta sodassa olleiden toinen polvi (lasten lapset) kykenevät tarkastelemaan asiaa neutraalisti. Sodan keskeinen syy oli yhteiskunnan taloudellinen polarisoituminen, mitä esim. Väinö Linnan kirja ja siitä tehty elokuva "Täällä Pohjantähden alla" hyvin kuvaa. Jos olisimme joutuneet talvisotaan 10 vuotta aiemmin, lopputulos olisi voinut olla täysin toinen. Kansa ei ehkä olisikaan niin yhtenä miehenä käynyt vihollista vastaan. Silloiseen polarisoitumiskehitykseen on nykypäivänä nähtävissä rinnakkaista kehitystä. Meillä on työttömien armeija, joka on melko syrjäytynyttä ja köyhtyvää. Tuloerot ovat kasvaneet, mikä lisää katkeruutta huonompiosaisissa. Tilanne ei johda väkivaltaiseen kapinaan, koska hyvinvointivaltio kykeen hoitaamaan käyhät ja syrjäytyneet kohtuullisesti. Lisäksi huono-osaisten joukko koostuu vanhoista ikäluokista, joiden into ja kyky väkivaltaisuuksiin on vähäinen.

Lisäksi meillä on säilynyt vahva paikallinen perinne, joka juontaa juurensa näille vanhoille ajoille. Pohjanmaa on edelleen tietyssä mielessä valkoista, konservatiivista Suomea. Työväestön kannatus on suurinta siellä, missä se oli sata vuotta sittenkin, Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa. Yksi ryhmä on poissa, mutta senkin tyytymättömyys kanavoituu aikoinaan protestiin. Tämä on maaseudun pientilalliset eli entisajan torpparit, jotka saivat pienen palan maata viljeltäväkseen. Protesti tuli SMP:n suurvaalivoiton kautta. Sitten voi ja läski sekä Ruotsiin muutto, sittemmin aika tekivät tehtävänsä. Pienviljelijäväestöä ei enää ole.

Maailma siis oli täysin erilainen silloin. Tai sitten se oli pohjimmaltaan kuitenkin aika samanlainen kuin mihin suuntaus on nyt vähitellen vienyt. Ei kannata antaa nykyajan teknologioineen niin paljon hämätä. Kosovo opettaa.

Tarton rauha oli vuonna 1920, EI 1921.

" Tarton rauha 1921 liittyi sisällisotaamme,samoin kuin ns. reunavaltiopolitiikka. Myöhemmin sisällisodan arveltiin vaikuttavan sotatilanteeseen ja tähän uskoon perustuen NL perusti ns. Terijoen hallituksen " Rajalinjalla ei ole tekemistä sisällissodan kanssa.

Tarton rauhan rajalinja on perua 1700-1800-luvun Vanhan Suomen ja Venäjän rajasta, jonka länsipuolella on aina asunut etnisesti suomalaisia. Aleksanteri I vahvisti itse tuon rajalinjan. Tartossa 1920 solmittiin rauhanomaisesti itsenäisen Suomen ja Venäjän raja, se vahvistettiin vielä hyökkäämättömyyssopimuksilla 1932, 1934.

Josif Stalin rikkoi räikeästi noita kaikkia sopimuksia ja hyökkäsi Suomeen ilman sodan- julistusta. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti N:liiton. Terijoen hallitus perustettiin, koska Suomsta haluttiin tehdä jäsen "sosialistinen
kansojen perheeseen" ja osaksi N:liittoa. Siis Baltian maiden kohtalo oli varattu myös Suomelle.

xxx kirjoitti:

Tarton rauha oli vuonna 1920, EI 1921.

" Tarton rauha 1921 liittyi sisällisotaamme,samoin kuin ns. reunavaltiopolitiikka. Myöhemmin sisällisodan arveltiin vaikuttavan sotatilanteeseen ja tähän uskoon perustuen NL perusti ns. Terijoen hallituksen " Rajalinjalla ei ole tekemistä sisällissodan kanssa.

Tarton rauhan rajalinja on perua 1700-1800-luvun Vanhan Suomen ja Venäjän rajasta, jonka länsipuolella on aina asunut etnisesti suomalaisia. Aleksanteri I vahvisti itse tuon rajalinjan. Tartossa 1920 solmittiin rauhanomaisesti itsenäisen Suomen ja Venäjän raja, se vahvistettiin vielä hyökkäämättömyyssopimuksilla 1932, 1934.

Josif Stalin rikkoi räikeästi noita kaikkia sopimuksia ja hyökkäsi Suomeen ilman sodan- julistusta. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti N:liiton. Terijoen hallitus perustettiin, koska Suomsta haluttiin tehdä jäsen "sosialistinen
kansojen perheeseen" ja osaksi N:liittoa. Siis Baltian maiden kohtalo oli varattu myös Suomelle.

Vuonna 1920, olet oikeassa. Ilamisin itseäni tältä osin muutenkin huonosti. Tarton rauhalla oli kuitenkin tietty kytkentä sisällissotaan. Sen jälkeen nimittäin alkoivat ns. heimosodat Itä-Karjalassa, minne suomalaisia valkoisten puolella taistelleita osallistui. He tulivat sieltä kyllä verissä päin takaisin, mutta sen jälkeen tuli tarve selvittää vakaa rajalinja, jonka yli menevät koukkaukset olisivat selkeitä rosvoretkiä.

Tarton rauhaan ei kummallakaan puolelle, sen paremmin Suomessa kuin NL:ssa oltu tyytyväisiä. Suomalaisten mielestä Itä-Karjalan suomensukuisia alueita olisi tullut liittää Suomeen ja NL:ssa nähtiin, että Suomelle annettiin liikaakin periksi rajalinjojen vedossa. Punaisessa NL:ssä tunnettiin myös ärtymystä siitä, miten Suomessa oli aateveljiä kohdeltu. Tällainen maiden välinen epäluuloisuus eli kauan ja johti osaltaan sitten talvisotaan. Reubavaltiopolitiikka oli 20-luvulla juuri turvan hakemista NL:n uhkaa vastaan. Saksa oli hävityn sodan vuoksi heikko ja Ruotsin kanssa välit kireät Ahvenanmaan takia, minkä vuoksi Viron, muiden Baltian maiden ja Puolan kanssa liittoutuminen tuli esille.

xxx kirjoitti:

Tarton rauha oli vuonna 1920, EI 1921.

" Tarton rauha 1921 liittyi sisällisotaamme,samoin kuin ns. reunavaltiopolitiikka. Myöhemmin sisällisodan arveltiin vaikuttavan sotatilanteeseen ja tähän uskoon perustuen NL perusti ns. Terijoen hallituksen " Rajalinjalla ei ole tekemistä sisällissodan kanssa.

Tarton rauhan rajalinja on perua 1700-1800-luvun Vanhan Suomen ja Venäjän rajasta, jonka länsipuolella on aina asunut etnisesti suomalaisia. Aleksanteri I vahvisti itse tuon rajalinjan. Tartossa 1920 solmittiin rauhanomaisesti itsenäisen Suomen ja Venäjän raja, se vahvistettiin vielä hyökkäämättömyyssopimuksilla 1932, 1934.

Josif Stalin rikkoi räikeästi noita kaikkia sopimuksia ja hyökkäsi Suomeen ilman sodan- julistusta. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti N:liiton. Terijoen hallitus perustettiin, koska Suomsta haluttiin tehdä jäsen "sosialistinen
kansojen perheeseen" ja osaksi N:liittoa. Siis Baltian maiden kohtalo oli varattu myös Suomelle.

Kautta ihmiskunnan historian on käyty sotia ja käydään ihmiskunnan historian loppuun asti.

Aina toinen osapuoli on "syytön". Turha sitä on itkeä. Koetetaan miettiä ennemmin miten turvata nykyinen elintila ennallaan. Varmin tapa hävitä lisää on alkaa tosissaan hamuamaan menetettyjä alueita takaisin.