Harmaa Eminenssi dokkarissa kävi ilmi, että Suomen valtio petti retkeläiset eikä tullut miehittämään loogisia Suomen rajoja (myös etnisesti), mikä meni pieleen?
Aunuksen Retki?
Österland
161009
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
katsoi ettei Metsäyhtiöt ole oikeutettuja hakkaamaan raaka-ainetta naapurin tontilta.
Mitä lupauksia retkikuntalaiset olivat valtion taholta saaneet? Mistä löytyy sellaisesta laadittu dokumentti tai muu todistus. Valtiota syyttivät petturuudesta vain osittain epäonnistuneen retken johtajat.
Retken pääsponsori oli KOP ja muita metsäyhtiöt. Se oli yksityinen bisnes. Jos projekti olisi onnistunut niin nyt ei tarvitsisi valitella puutulleja!
Suomen luontainen raja, niin maantieteellisesti kuin etnisestikkin, menisi Saimaassa.
Karjalan hylkäämisesi?
Kenen kaupunki keskiajan loistokas Viipuri oli?
>"Kenen kaupunki keskiajan loistokas Viipuri oli?"
Mmmm, Ruotsin?
oli Ruotsin niin kenen oli muu "Suomi"?
Mihin vetäisit rajan?
jos punainen Suomi halusi liittyä juutalais-venäläiseen vallankumoukseen vain hetki sitten niin miksi se olisi halunnut tähän kelkkaan mukaan ihan yhtäkkiä!
Aunuksen retken aikana, valkoiset piirittivät Petroskoita ja kaupunki oli jo antautumassa, myös Pietarissa istuva Venjän sen aikainen Bolsevikkihallinto oli jo päättänyt alueen luovuttamisesta Suomelle, eli koko Karjalan autonomisen alueen.
Suomen punaiset, eli Pietariin paenneet Suomen Bolsevikkihallinto ja puna-kaartien rippeet, vetosivat itse Leniniin, ettei alueesta luovuta eikä valkoisille anneta Karjalaa.
Puna-kaartit ( suomalaiset ) suorittvat nopean miahinnousun Laatokan pohjoisrannalle, Suomelaisten valkoisten selustaan.
Suomen hallitukselta meni pupu pöksyyn, se ei uskaltanut auttaa Karjalan valkoisia ja Suomalaisia, vaan jätti ne ilman apua.
Valkoiset lähtivät livohkaan ja jättivät jo periaatteessa vallatun kaupungin, sekä siirtyivät Suomen ajan tuntumaan, ilmeisesti pelkäsivät jäävänsä mottiin.
Englanti oli myös lähettänyt Murmansikkin ja Vienaan omia yksiköitään, se ei sallinut Suomalaisten saavan lisäalueita hallintaansa, olihan Suomi tavallaan Saksalaisetn puolella.
Lenin ja kumppanit, muuttivat mielensä ja peruivat päätökset, eli Itä-karjaöan luovuttamisesta Suomelle, Englantilaisten ja Suomen punaisten takia, tilannehan oli muuttunut oleellisesti.
Kun vielä näytti siltä, että Englantilaisetn tukemat valkoiset ei kyenneet etenemään sen pitemälle etelään, vaan jäivät Vienaan.
Koko retki oli väärinkäsitys. Sotilaspiireissä on hyvin tunnettu tämä tarina:
Erään upseerien kostean illanvieton jälkeen Mannerheim sanoi nuorelle majuri von Hertzenille: "Huomenna, mutta ei vielä tänään, saat työntyä anukseen."
Hertzen oli ollut jääkärinä Saksassa eikä tuntenut marskin tapoja. Hän käsitti, että pitää työntyä Aunukseen.
Hertzen noudatti käskyä tunnollisesti ja ryhtyi värväämään joukkoja. Mannerheim oli kiukkuinen moisesta väärin ymmärryksestä, mutta ei voinut avoimesti raivota, koska kansan enemmistö oli hyvin konservatiivista, erityisesti tukialueilla Pohjanmaalla.. Tuskin köyhä valtio olisi virallista tukea muutenkaan antanut, mutta marski piti huolen, että retkikunnalle ei tullut vähääkään apua. Hertzen oli kyllä mahtisukua, minkä vuoksi sai irti jotakin. Jotta Hetrzenin erehdyksestä ei olisi koitunut sen vakavampaa suuravaltapoliittista vahinkoa, Mannerheim nimitti retken johtoon luottomiehensä Sihvon. Se oli helppoa, koska Sihvo oli eversti ja siten Hertzeniä korkeampi. Sihvo sitten kävi muodon vuoksi vähän paukuttelemassa pyssyjä Talvelan kanssa ja perääntyi suosiolla. Kaikkien kasvot oli pelastettu. Vain Hertzen jäi vähän ymmälleen. Tarina ei kerro, selvisikö asian laita hänelle joskus.
Tästähän se kaikki alkoi:
Mine ei työntä miekkaani huotraan ennenkku Aanus on vappa.
näitä syytöksiähän on aina ollut...kaksi miestä satulassa jne jne
Pääasia silti on että se lännen miekka löi idän sapelin ja että se leijona tanssii sen sapelin päällä SUOMEN vaakunassa!
Mitä höpiset murha-kustaasta?
Mannerheim erosi ylipäällikön virastakauan ennen kuin teloitukset alkoivat keskitysleireillä. Todellisuudessa sen aikainen senaatti ja eduskunta olivat vastuussa mitä heidän hallitsemillaan vankileireillään tapahtui. Mannerheimin voidaan katsoa olevan vain vastuussa vain heti taistelun jälkeen tapahtuneissa vankien teloituksissa. Näitä toisn harjoitti molemmat osapuolet. Myös maassa voimassa ollut sotatilalaki antoi laillisen luvan teloittaa asekädessä tavatun kapinallisen. Tosin sen juridinen tulkinta on hieman hankalaa.
Tanner kuulemma pelasi vähätkin suomalaisten Aunuksen -retkeläisten saavutukset Tartossa.
Ilta-Sanomissa kirjoitti eräs tutkija (muistaakseni Mielipide -palstalla) noin 2 viikkoa sitten Tannerin pelistä bolsevikkien kanssa Tarton rauhanneuvotteluiden aikana. Jutussa Tannerin kerrottiin paljastaneen etukäteen Suomen minimi vaatimukset ja niihin EI kuulunut esim. Porajärvi.
Tanner kuulemma kertoo muistelmissaan tuon episodin ihan itse.
Muut suomalaiset neuvottelijat ihmettelivät neuvottelutilanteen muuttumista kesken kaiken.
rauhanneuvottelut elivät täysin sen mukaan kuka oli Puolan rintamalla niskan päällä. Kun puolalaiset eteni ,niin Suomi oli saamassa pientä ekstraa ja päinvastoin. Repolan ja Porajärven menetti lopullisesti Stolbovan rauhan ruotsalainen rajakomissio koska heillä oli määräys kiirehtiä/ myöntyä rajan merkitsemisessä maastoon. Ruotsalaisia joukkoja tarvittiin kiireesti ja jälleen Puolaan.
Katso.
Korhonen, Arvi
Suomen itärajan syntyhistoriaa
Porvoo : WSOY, 1938
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
""Yli 600 Pietarin punaisten upseerien opiston suomalaista teki tunnin kestäneen laivastoiskun ja sen jälkeen maihinnousun Vitelessä Laatokan rannalla punaupseeri Eino Rahjan johdolla. Isku tapahtui suomalaisten joukkojen selustaan.""