korkeakoulutus lisää aggressiivisuutta

Taisi unohtua, että korkeasti koulutetut naiset eivät ole naisia ollenkaan, vaan jakkupukuisia kuivaneita tasa-arvonaisia ja lesboja, jotka käyttävät kaiken aikansa miesten sortamiseen.. eikö niin?

otsikointini on kieltämättä tarkoitushakuisen rahlaava, -tematiikaltaan vakava, mutta niin usein sivuraiteille väännetty, aihe vaatii kontekstuaalista parantelua tullakseen huomioiduksi.

koulutustausta ei suoraan vaikuta persoonaan. silti perheolot varhaislapsuudessa ja kasvatus muutoinkin muokkaavat hallitsemaan omia aggressioita. akateemisesti koulutetuilla on yleensä vakaa ja turvallinen lapsuus taustallaan. vähän kouluttautuneilla tai peruskoulun läpisuorittaneilla on usein taustalla rikkinäiset perhesuhteet lapsuudenkodissa alkoholiongelmineen. varhaislapsuudessa koetttu turvattomuus kotona heijastuu väkisinkin koulumenestykseen heikentävästi. samoin väkivaltainen käytös periytyy ylisukupolvisesti epigeneettisin keinoin. jonkin asteinen epäsuora korrelaatio on siis olemassa koulutuksen ja aggressiivisuuden välillä.

tätä taustaa vasten voidaan siis olettaa, että pienituloisilla ja vähän kouluja käyneillä on enemmän väkivaltaisia kokemuksia myös parisuhteissaan. toinen puoli on sitten tosiaan, kuten ansiokkaasti oletkin hoksannut, että vähän koulutetuilta puuttuu tieto, taito, uskallus ja sosiaalinen verkosto avun hakemiseen. samoin monilla alemmilla sosioekonomisilla portailla aikaansa viettävällä on huonoja kokemuksia viranomaistoiminnasta. saatetaan myös olla itsekin sorruttua rikoksen poluille, jolloin avun hakeminen on entistä hankalampaa.

aamulehden uutisointi tuo taas uuden lukuarvon julkiseen käsittelyyn mainitessaan lukuarvon 20 prosenttia. joka tuon tutkimuksen mukaan tarkoittaa subjektiivisesti koettua väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta. mikä on taas uusi määritelmä, koska optulan omissa raportoinneissa parisuhdeväkivalta määritellään perheväkivallaksi ja muun seurustelukumppanin taholta koettu väkivalta lähisuhdeväkivallaksi. akateemisesti kouluttautuneillahan on tunnetusti myös vapaamielisimmät seurustelukuviot, joissa perhe- ja lähisuhde voivat helposti mennä sekaisin lukuisine rinnakkaissuhteineen.

määritelmällisesti ongelma on siis sama, kuin taannoisessa asevelvolliselle tehdyssä tutkimuksessa, jossa jopa 17 prosentin varusmiehistä todettiin kokeneen suoraa väkivaltaa seurustelukumppaninsa taholta.

Mistä ei sovi väitellä?

heuni:n raporteissa ja optulan myös todetaan, että aggressiivisuuden määrää ei juurikaan voi pienentää. kampanjoilla ja uhritutkimuksilla kylläkin kyetään kehittämään menetelmiä, joilla väkivaltaisiin tilanteisiin joutuneita autetaan. samoin ennaltaehkäiseviä poliittisia toimia näiden selvitysten avulla kyetään tekemään.

suomen osalta tuossa raportissa todetaan sekin seikka selkeästi, että suomessa on tehty niin nais-, ja lapsi- ja vammaisryhmille uhritutkimuksia muutaman vuoden ajalta. vastaavan miesuhritutkimuksen vuoro on lähivuosia. parisuhteessa väkivallan uhriksi jäävä mies on tyypillisesti piilorikollisuuden uhri. vain noin kymmenesosa kaikista poliisin tietoon tulevista ps-väkivaltatapauksista kskee tilannetta, jossa nainen on syyllisempi osapuoli. tyypillinen jäävuori-ilmiö siis kyseessä, -pinnan alle jää suurin osa kokonaisuutta, johtuen muun muassa perinteistä ja kaksoishäpeästä.

kokonaisvaltaisten yhteenliittävien survey-selvitysten puuttuessa vastuu menetelmien kehittämisestä on vaillinaista ja osin kansalaisryhmien itsensä toteutettavaksi jäänyttä.

eräs tapa näissä oloissa toimia, on jo olemassa olevien tilastotutkimusten näkyvä tulkinta eri medioissa, johon erikoistutkija piispanenkin turvautuu. näin ilmiö pysyy esillä ja julkinen paine ohjaa poliittista päätöksentekoa ongelman ratkaisuihin.

näin myös tuon aamulehden uutisoinnin osalta. haastateltava on "osannut" poimia tutkimuksista sopivat arvot, jotka sinänsä pitävät paikkansa. ja filosofisesti jättänyt pohdinnan lehden lukijoiden tehtäväksi. oikeaa vastausta ei siis ole välttämättä olemassakaan kysymykseen, eikö mies kestä korkeasti koulutettua naista. tähän voi vastata, että ei kestä. tai sitten niin, että vakka kantensa valitsee eli korkeasti koulutetuilla akateemisilla naisilla on tapana valikoida profeministinen miesystävä kumppanikseen, jolloin profeminismi osoittautuisi naisvihaksi ja väkivallaksi naisia kohtaan. tiede-lehden keskusteluissa tuotiin esille sekin vaihtoehto, että korkeasti koulutetuilla naisilla on maahanmuuttajia kohtaan keskimääräistä suuremmat sympatiat, jolloin tilastollisesti osoitettu väkivalta selittyisi kulttuurieroilla ja "tulisella luonteella".

niin tai näin,

manna gryn kirjoitti:

heuni:n raporteissa ja optulan myös todetaan, että aggressiivisuuden määrää ei juurikaan voi pienentää. kampanjoilla ja uhritutkimuksilla kylläkin kyetään kehittämään menetelmiä, joilla väkivaltaisiin tilanteisiin joutuneita autetaan. samoin ennaltaehkäiseviä poliittisia toimia näiden selvitysten avulla kyetään tekemään.

suomen osalta tuossa raportissa todetaan sekin seikka selkeästi, että suomessa on tehty niin nais-, ja lapsi- ja vammaisryhmille uhritutkimuksia muutaman vuoden ajalta. vastaavan miesuhritutkimuksen vuoro on lähivuosia. parisuhteessa väkivallan uhriksi jäävä mies on tyypillisesti piilorikollisuuden uhri. vain noin kymmenesosa kaikista poliisin tietoon tulevista ps-väkivaltatapauksista kskee tilannetta, jossa nainen on syyllisempi osapuoli. tyypillinen jäävuori-ilmiö siis kyseessä, -pinnan alle jää suurin osa kokonaisuutta, johtuen muun muassa perinteistä ja kaksoishäpeästä.

kokonaisvaltaisten yhteenliittävien survey-selvitysten puuttuessa vastuu menetelmien kehittämisestä on vaillinaista ja osin kansalaisryhmien itsensä toteutettavaksi jäänyttä.

eräs tapa näissä oloissa toimia, on jo olemassa olevien tilastotutkimusten näkyvä tulkinta eri medioissa, johon erikoistutkija piispanenkin turvautuu. näin ilmiö pysyy esillä ja julkinen paine ohjaa poliittista päätöksentekoa ongelman ratkaisuihin.

näin myös tuon aamulehden uutisoinnin osalta. haastateltava on "osannut" poimia tutkimuksista sopivat arvot, jotka sinänsä pitävät paikkansa. ja filosofisesti jättänyt pohdinnan lehden lukijoiden tehtäväksi. oikeaa vastausta ei siis ole välttämättä olemassakaan kysymykseen, eikö mies kestä korkeasti koulutettua naista. tähän voi vastata, että ei kestä. tai sitten niin, että vakka kantensa valitsee eli korkeasti koulutetuilla akateemisilla naisilla on tapana valikoida profeministinen miesystävä kumppanikseen, jolloin profeminismi osoittautuisi naisvihaksi ja väkivallaksi naisia kohtaan. tiede-lehden keskusteluissa tuotiin esille sekin vaihtoehto, että korkeasti koulutetuilla naisilla on maahanmuuttajia kohtaan keskimääräistä suuremmat sympatiat, jolloin tilastollisesti osoitettu väkivalta selittyisi kulttuurieroilla ja "tulisella luonteella".

niin tai näin,

diagnosoinut, että mikä ihmeen miesmäinen syndrooma aiheuttaa aiheesta riippumattoman sormen osoittamisen naissukupuolta kohti? Aina Eevasta ja Pandoran lippaasta lähtien. Joku aikansa älykkömies päätyi aikoinaan pohdinnoisaan siihen, että eivät naiset ole syyllisiä sotiin siksi, että niitä aiheuttavat, vaan siksi, etteivät estä niitä.

kukaan.. kirjoitti:

diagnosoinut, että mikä ihmeen miesmäinen syndrooma aiheuttaa aiheesta riippumattoman sormen osoittamisen naissukupuolta kohti? Aina Eevasta ja Pandoran lippaasta lähtien. Joku aikansa älykkömies päätyi aikoinaan pohdinnoisaan siihen, että eivät naiset ole syyllisiä sotiin siksi, että niitä aiheuttavat, vaan siksi, etteivät estä niitä.

joka voidaan palauttaa psykologiasta tuttuun defenssi-ilmiöön. sosiaaliset ongelmakohdat voidaan yksilötasolla selittää aina johtuviksi "toisesta" osapuolesta, josta on sitten helpohko laajentaa periaatetta koskemaan laajempiakin kokonaisuuksia.

sinänsä olen yrittänyt lähestyä tätä läheissuhdeväkivaltaongelmaa neutraalisti. vaikkakin nykyiset tilastoselvitykset näyttävätkin sukupuolistuneen väkivallan olevan tosiasia, niin on myös olemassa viitteitä siitä, että kulttuurisesti jakautuneet käytöstavat pitävät naistapaista aggressiivista käyttäytymistä jossain määrin hyväksyttävämpänä ja itsestäänselvyytenä.

väkivalta ja sodat eivät näillä vasta-kampanjoilla katoa tyystin ja skeptisimmissä arvioinneissa etenkin sotien kohdalla ennustetaan lähitulevaisuuteen massiivisia yhteenottoja johtuen ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ruokapulasta sekä toisaalta öljyn loppumisesta. sivistyneessä länsimaassa on kuitenkin pyrittävä kaikin keinoin kohottamaan älyllistä tasoa ja haettava ratkaisuja ennenkaikkea oman valtion sisäisiin ongelmiin ja rakennettava näin muodoin yhtenäisyyttä ja turvallisuutta.