eli kauanko lääkepaikan pitää/kannattaa antaa vaikuttaa, että vältyttäisiin vielä mahdolliselta juurihoidolta!?
Itsellä hampaasta lähtenyt alunperin vanha paikka n. 4 kk sitten ja kuukausi sitten hampaasta lohkesi pala ja silloin pääsin vasta hammaslääkäriin ja hammaslääkäri sanoi, että hammmas menisi juurihoitoon ja laittoi silloin lääkepaikan. Eli nyt lääkepaikka on ollut noin kuukauden, niin voiko hammas olla siinä ajassa parantunut/kovettunut niin paljon, ettei se menisikään enää juurihoitoon vai kannattaisiko lääkepaikkaa pitää kauemman?!? Hammasta ei särje!
Silloin hammaslääkäri kyllä sanoi, että noin kuukauden sisällä pitäisi tulla uudelleen, ettei hammas ala oirehtimaan, mutta hammas ei ole ollut kipeä missään vaiheessa!
Itsellä hampaasta lähtenyt alunperin vanha paikka n. 4 kk sitten ja kuukausi sitten hampaasta lohkesi pala ja silloin pääsin vasta hammaslääkäriin ja hammaslääkäri sanoi, että hammmas menisi juurihoitoon ja laittoi silloin lääkepaikan. Eli nyt lääkepaikka on ollut noin kuukauden, niin voiko hammas olla siinä ajassa parantunut/kovettunut niin paljon, ettei se menisikään enää juurihoitoon vai kannattaisiko lääkepaikkaa pitää kauemman?!? Hammasta ei särje!
Silloin hammaslääkäri kyllä sanoi, että noin kuukauden sisällä pitäisi tulla uudelleen, ettei hammas ala oirehtimaan, mutta hammas ei ole ollut kipeä missään vaiheessa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eikös juurihoito aloiteta laittamalla se lääkepaikka, joka tappaa bakteerit, ennen kuin juurikanavia aletaan täytellä? Sellainen käsitys minulla on..
kun olen kuullut, että kun lääkepaikka on laitettu, niin monella on parantunut hammas niin, että ei ole tarvinnutkaan juurihoitoa. Se on parantunut/kovettunut siitä lääkepaikasta niin hyvin. Eli kuinkahan kauan lääkepaikan pitäisi olla, että olisi vielä toivoa ettei joutuisikaan juurihoitoon?!
Itsellä ensin kokeiltiin lääkepaikkaa ja sitten tavallinen paikka päälle. Meni vuosi ja sama hammas alkoi jälleen vihlomaan.
Taas lääkepaikka, ja kuukauden odotus ja sitten normaali paikka. Kallis lysti, mutta kun lapsena tehtiin viimeksi juurihoito niin siitä jäi kammo. Joten nykyisin laitteet millä se tehdään on uudistunut niiiiiiiiiiiiiiiin paljon, että ei niistä voi puhua samana päivänäkään. Joten ei se ollut niin paha. Kaksi kertaa kävin, ensin otettiin juuret pois, ja lääkepaikka. Ja seuraavalla kerralla otettiin väliaikainen paikka pois ja tavallinen paikka päälle.
Ainoa huono puoli oli se, että kun toisella kertaa piti laittaa paikka, mun leuka luut väsy siinä hommassa. Ja ensimäisellä oli hyvät puudutteet, että ei varmasti sattunut. Joten ei kannata pelätä.
Mitä on juurihoito?
Leo Tjäderhane
Dosentti, erikoishammaslääkäri (juurihoito ja korjaava hoito)
Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos
PL 41
00014 Helsingin yliopisto
puh. 050-5441560
sähköposti: [email protected]
Kirjoittaja toimii yliopiston lehtorina Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella ja yksityishammaslääkärinä Helsingissä.
Julkaistu aikaisemmin Hyvä Terveys-lehdessä (Juurihoito säästää hampaan. Hyvä Terveys 2003;12:70-71). Uudelleenjulkaisu WWW-sivulla julkaisijan luvalla.
Ingressi
Hampaassasi on tuntunut ajoittaista jomotusta jo joitakin viikkoja, ja eilisestä alkaen särky on pahentunut ja on lähes jatkuvaa. Hammaslääkärisi tutkittua tilanteen hän toteaa: ”Tässä tarvitaan nyt juurihoitoa.” Mitä siis on edessä?
Mitä juurihoito on?
Hampaan sisällä, kiilteen ja hammasluun ympäröimänä ja suojaamana sijaitsee hammasydin eli pulpa. Terveessä hampaassa hammasytimessä on sidekudossoluja, hermoja ja verisuonia, jotka huolehtivat solujen ravinnonsaannista. Verisuonet ja hermot tulevat hammasytimeen hampaan juurten keskellä sijaitsevien juurikanavien kautta juuren kärjessä sijaitsevan aukon läpi (Kuva 1).
Normaalisti hammasydin ja juurikanavat ovat hyvin suojattuja, sillä kiille ja hammasluu ympäröivät niitä kauttaaltaan. Hampaaseen kohdistuvan vaurion seurauksena hammasydin voi kuitenkin altistua ärsytyksille, lähinnä bakteerien tuottamille haitallisille aineille. Hammasytimen solut pyrkivät parhaansa mukaan puolustautumaan ärsytystä vastaan mm. tuottamalla lisää hammasluuta. Joskus kuitenkin ärsytys on liian pitkäkestoinen (esimerkiksi paikkaamaton reikä) tai voimakas, tai hammasydin paljastuu äkillisesti tapaturman aiheuttaman hammasvaurion seurauksena, jolloin ytimen solujen puolustusmekanismit pettävät ja hampaaseen tulee voimakas tulehdus. Tällöin ainoa mahdollinen hoito on juurihoito.
Yleisin syy juurihoitoon on karies, jonka bakteerit aiheuttavat jatkuvalla ärsytyksellään hammasytimessä tulehduksen. Toisinaan reikä voi kasvaa ilman särkyä tai muita oireita niin pitkälle, että bakteerit pääsevät hammasytimeen ja ydinkudos kuolee. Hammasytimessä bakteerit etenevät juurikanavia pitkin juuren kärkeen asti ja aiheuttavat juurta ympäröivän luun alueella tulehduksen (Kuvat 1, 2). Tällainen tulehdus voi pahimmillaan aiheuttaa voimakasta särkyä ja jopa turvotusta huulen alla tai kasvojen iholla, mutta se voi kehittyä myös täysin oireettomana ja havaitaan ehkä vasta sattumalta hammaslääkärin ottamasta röntgenkuvasta (Kuva 2). Jos bakteerit ovat jo päässeet valtaamaan hammasytimen, on juurikanavien huolellinen puhdistaminen entistäkin tärkeämpää tulehduksen paranemiseksi. Juuren kärjen alueen tulehduksilla, kuten muillakin suun alueen pitkäaikaisilla tulehduksilla, voi olla haitallisia vaikutuksia myös yleisterveyteen. Esimerkiksi suun tulehdusten ja sydän- ja verisuonitautien välillä epäillään olevan yhteyttä, ja suun tulehdukset voivat mm. heikentää diabeetikon hoitovastetta.
Mitä juurihoidon aikana tehdään?
Juurihoidolla tarkoitetaan nimenomaan hammasytimen puhdistusta ja täyttöä. Toimenpiteet, etenkin hammasytimen puhdistus, tehdään paikallispuudutuksessa normaalin paikkaushoidon tapaan. Hammaskruunun ydinontelo ja juurten sisällä olevat juurikanavat paljastetaan ja puhdistetaan tarkoitukseen erityisesti kehitetyillä instrumenteilla ja lääkeaineilla. Kun hampaan sisäosa on saatu kokonaan puhdistettua ja juurikanavat laajennettua riittävän suuriksi, valmistetaan juuritäyte ydinontelosta aina juuren kärkeen saakka. Juuritäyte toimii siis ikään kuin juuren sisäisenä paikkana. Lopuksi hammas paikataan normaalisti. Kun bakteerit on saatu poistettua juurikanavasta, paranee myös luussa oleva tulehdus ja alueelle kasvaa vähitellen uutta luuta (Kuvat 1, 2).
Myös hampaat, joissa ei ole kariesta, voivat toisinaan tarvita juurihoitoa. Esimerkiksi hampaissa, joihin on tehty suuria paikkoja, ovat hammasytimen kudokset usein paikkausta edeltäneen reikiintymisen ja poraamisen aiheuttaman rasituksen vaikutuksesta jo pitkälle tuhoutuneet. Jos hampaaseen on kohdistunut tapaturma, voi juurihoito olla tarpeen pitkänkin ajan kuluttua itse tapaturmasta. Lisäksi joskus, kun valmistetaan suuria paikkoja tai hampaisiin tehdään kruunu- tai siltaproteeseja, täytyy kiinnitys ottaa juuren sisältä (Kuva 3) ja silloin juurihoito on tarpeen.
Juurihoitoon tarvitaan normaalisti 1-3 käyntiä hammaslääkärillä. Hoitokäyntien määrään vaikuttavat mm. hoidettava hammas, hammasytimen kunto, ja juurikanavien ahtaus. Etuhampaissa on yleensä yksi suora juurikanava, ja ne ovatkin teknisesti helppoja juurihoitaa. Mitä kauemmas taaksepäin hampaistossa mennään, sitä enemmän hampaassa yleensä juurikanavia esiintyy, ja siksi niiden perusteellinen puhdistaminen ja täyttö vie enemmän aikaa. Lisäksi hampaat, joissa on hoidon alkaessa runsaasti bakteereita, täytetään puhdistuksen jälkeen usein varmuuden vuoksi bakteereita tappavalla lääkeaineella 1-3 viikoksi ennen lopullista täyttöä.
Mitä haittaa juurihoidosta on?
Vaikka juurihoidettu hammas onkin tavallaan ”kuollut” hammas, tuntuu se aivan normaalilta eikä mitenkään erotu elävistä hampaista. Juurihoidetun hampaan välittämä pureskeluaistimus on aivan samanlainen kuin juurihoitamattomassa hampaassa. Toisaalta hammasytimen hermot on poistettu, joten esimerkiksi hampaan reikiintyessä uudelleen ei varoittavaa vihlomista tai särkyä tunnu. Koska juurihoidetunkin hampaan kärkeen voi tulla tulehdus jos juuritäytteen alueelle pääsee paljon suun bakteereita (esimerkiksi hampaan reikiintyessä), ovat hammaslääkärin suorittamat säännölliset tarkastukset tarpeen myös juurihoidettujen hampaiden kohdalla.
Voiko juurihoito epäonnistua?
Huolellisesti tehtynä juurihoito on luotettava hoitomuoto, jopa 95 % hoidoista onnistuu hyvin. Hoidon onnistuminen riippuu kuitenkin useista seikoista, mm. juurikanavien muodosta ja ahtaudesta hoidon alussa. Ahtaiden kanavien puhdistaminen vaatii kärsivällisyyttä sekä potilaalta että hammaslääkäriltä, sillä huolimattomasti tehty työ huonontaa ennustetta voimakkaasti (Kuva 4). Juurihoidoissa paras ennuste on hampailla, joita juurihoidetaan ensimmäistä kertaa. Jos joudutaan turvautumaan uusintahoitoon, ovat onnistumisen mahdollisuudet huonommat. Uusintajuurihoidot onkin monissa maissa keskitetty pääasiassa juurihoitoihin erikoistuneille hammaslääkäreille parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi (Kuva 4).
Pitkäaikaisen hoitotuloksen varmistamiseksi tulee hammas myös paikata tiiviisti, jolloin estetään suun bakteerien pääseminen kosketuksiin juuritäytteen kanssa. Mikäli hampaaseen tullut reikä ulottuu juuritäytteen alueelle, tulee harkita juurihoidon uusinnan tarpeellisuutta ennen hampaan paikkausta, jotta vältyttäisiin juuren kärjen alueen tulehdukselta hampaan korjaamisen jälkeen.
Epäonnistuneen juurihoidon tuloksia voidaan korjata myös leikkauksella, jossa juuren kärki ja sen ympärillä oleva tulehduskudos poistetaan ja juuren kärkeen tehdään paikka. Leikkaukseen päädytään usein esim. sellaisten hampaiden kohdalla, joissa on kultakruunu kiinnitettynä pitkällä nastalla juurikanavaan. Ennen leikkausta tulisi juurihoidon epäonnistumisen syy kuitenkin pyrkiä selvittämään. Jos syy on esimerkiksi epätyydyttävä juurihoito tai huonosti istuva kruunu hampaassa, ei leikkaushoidolla välttämättä päästä hyviin tuloksiin. Tällöin juurihoidon uusiminen voi olla varmempi hoitovaihtoehto.
Kuka juurihoitoja tekee?
Juurihoidot ovat osa hammaslääkärin jokapäiväistä rutiinityötä, ja lähes kaikki hammaslääkärit tekevätkin juurihoitoja. Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärit, jotka ovat erikoistuneet juurihoitoihin, hoitavat hammaslääkäreiden lähettämiä vaativimpia tapauksia. Juurihoitoihin erikoistuneilla hammaslääkäreillä on runsaamman kokemuksen lisäksi usein käytettävissään erikoisvälineitä, joita tavallisella hammaslääkärin vastaanotolla ei välttämättä ole.
Taulukko 1. Faktoja juurihoidosta
Juurihoito on yleinen toimenpide hammashoidossa, ja sillä usein vältetään hampaan poisto.
Juurihoito on tarpeen, kun hammasydin on vahingoittunut, tai kun hampaan korjaamiseksi tarvitaan kiinnityspintaa hammasytimestä ja juurikanavasta.
Juurihoidossa hampaan ydinkudos ja siinä mahdollisesti sijaitsevat bakteerit poistetaan, juurikanava puhdistetaan ja täytetään.
Maailmanlaajuisesti tehdään arviolta 14 miljoonaa juurihoitoa vuosittain.
Juurihoito on useimmiten edullisempi ja nopeampi tapa säilyttää purentakyky kuin kiinteä tai irtonainen hammasproteesi tai keinojuuri.
Nykyisillä tekniikoilla, välineillä ja puudutusaineilla juurihoito on useimmiten täysin kivuton ja miellyttävä toimenpide potilaalle.
Juurihoito onnistuu ensimmäisellä kertaa tehtynä n. 95 %:ssa tapauksista. Mikäli joudutaan turvautumaan uusintahoitoon, on ennuste usein huonompi.
Juurihoidon ja hampaan paikkauksen jälkeen hammas voidaan säilyttää jopa loppuiän. Juurihoidon onnistumisen kannalta hampaan asianmukainen paikkaus ja paikan tiiviydestä huolehtiminen jatkossakin ovat kuitenkin tärkeitä.
Potilaan, jolle on ehdotettu hampaan poistoa, tulisi kysyä hammaslääkäriltään juurihoidon mahdollisuuksia säästää hammas.
Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärit (kariologia ja endodontia) ovat juurihoidon erikoisasiantuntijoita.