Mikähän on tämä Vanhasen malli? Jollain tavoi yksinkertaistettu Holmin-Vihriälän -malli, kuulemma. Sitä mallia ei voi enää enempää yksinkertaistaa, kuin muuttamalla alennus-osuuksia "teltasta" "laavuksi" - tai sitten tasaosuudeksi. Kummassakin jälkimmäisessä on se huono puoli, että vähintään josktain kohdalta löytyy selkeä epäjatkuvuuskohta ja tällainen epäjatkuvuuskohta aiheuttaa erittäin todennäköisesti kannustinloukun.
http://www.kaleva.fi/html/JTpage343272.html
Pysyvä muutos
vuonna 2005
Heikon tuottavuuden alojen työnantajamaksujen alentamiseen Vanhanen lupaa pysyvää järjestelyä vuonna 2005. "Kyllä sen täytyy olla pysyvä järjestelmä. Kokeilu luo epävarmuutta", Vanhanen sanoo.
Keskustan vaalikampanjassaan esillä pitämä niin sanottu Holmin-Vihriälän mallin Vanhanen on jo hylännyt. Hänen mukaansa nyt etsitään yksinkertaisempaa mallia. "Lisäksi oma toiveeni on ollut se, että se voisi selkeästi kohdistua aika kapeaan ryhmään palkkahaitarin alapäässä. Näin sen teho olisi mahdollisimman suuri", Vanhanen lisää.
Vanhanen torjuu jyrkästi väitteet, että tällä uudistuksella suosittaisiin matalapalkkatyötä.
"Tiettyjen reunaehtojen pitää toteutua. Tähän ei saa sisältyä mitään sellaista mekanismia, joka olisi painamassa palkkoja alaspäin. Työmarkkinat eivät myöskään saa väristyä niin, että 'tukeen' oikeuttava työ johtaa osa-aikatyön lisääntymiseen", Matti Vanhanen asettaa reunaehdot.
http://www.kaleva.fi/html/JTpage343272.html
Pysyvä muutos
vuonna 2005
Heikon tuottavuuden alojen työnantajamaksujen alentamiseen Vanhanen lupaa pysyvää järjestelyä vuonna 2005. "Kyllä sen täytyy olla pysyvä järjestelmä. Kokeilu luo epävarmuutta", Vanhanen sanoo.
Keskustan vaalikampanjassaan esillä pitämä niin sanottu Holmin-Vihriälän mallin Vanhanen on jo hylännyt. Hänen mukaansa nyt etsitään yksinkertaisempaa mallia. "Lisäksi oma toiveeni on ollut se, että se voisi selkeästi kohdistua aika kapeaan ryhmään palkkahaitarin alapäässä. Näin sen teho olisi mahdollisimman suuri", Vanhanen lisää.
Vanhanen torjuu jyrkästi väitteet, että tällä uudistuksella suosittaisiin matalapalkkatyötä.
"Tiettyjen reunaehtojen pitää toteutua. Tähän ei saa sisältyä mitään sellaista mekanismia, joka olisi painamassa palkkoja alaspäin. Työmarkkinat eivät myöskään saa väristyä niin, että 'tukeen' oikeuttava työ johtaa osa-aikatyön lisääntymiseen", Matti Vanhanen asettaa reunaehdot.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uusi yritysveromalli on hallituksen merkittävimpiä uudistuksia Suomen tulevaisuuden kannalta. Toivottavasti yrittämisen kannustavuutta saadaan sillä kohotettua.
Kummastelin itse tuossa haastattelussa toimittajan kirjoittamaa lausetta "Keskustan vaalikampanjassaan esillä pitämä niin sanottu Holmin-Vihriälän mallin Vanhanen on jo hylännyt".
Onkohan tässä hieman ylimääräistä toimittajan tulkintaa, kun kyselytunnilla torstaina Vanhanen totesi näin: "...Mutta koska kyse on siitä, että on löydettävä kohdistuksen kannalta mahdollisimman tehokas tapa, niin tästä järjestelmästä ei ole valmista teknistä mallia olemassa. Meillä viimeisen vuoden aikana on keskusteltu niin sanotusta Holmin-Vihriälän mallista, joka on tähänastisista ehkä paras malli, jolla se on esitetty toteutettavaksi, mutta parhaillaan on virkamiesvalmistelu käynnissä ja tässä toimitaan sovitun aikataulun mukaisesti ja vuonna 2005 tämä pyritään ottamaan käyttöön."
Viittaa valmiiseen tekniseen malliin (H&V), mutta samassa aluseessa kiistää valmiin teknisen mallin olemassa olon. H&V tutkivat mm. Ranskan ja Hollannin malleja samassa tutkimuksessa, sivu 38:
--- --- ---
5.5 Myös käytännön sovelluksia on
Ranska edelläkävijä
Matalapalkkatyön tukeminen ei ole jäänyt vain suositusten tasolle. Edelläkävijänä yleisessä kaikkeen matalapalkkaiseen työhön kohdistuvan työnantajatuessa on Ranska. Ranskassa työnantajien maksamia matalapalkkaisten työntekijöiden sosiaaliturvamaksu-ja on alennettu vuodesta 1993 lähtien. Tukea on vuosien mittaan laajennettu, ja se on edellä kuvattujen suositusten mukainen asteittain poistuva alennus (OECD 2000c, 2001b). Tukea maksetaan sekä kokoaikaisten että osa-aikaisten työntekijöiden osalta, mutta suhteessa tehtyihin työtunteihin. Tuki lasketaan yritysten raportoimien palkkojen ja työtuntien perusteella.
Tuki on minimipalkan (SMIC) tasolla (2002 kesäkuussa 6,83 € tunnilta eli 1154 € kuu-kaudessa) 26 % kokonaispalkkakustannuksista. Yrityksillä, jotka ovat siirtyneet 35 tun-nin työviikkoon, tuki ulottuu tasolle 1,8 kertaa SMIC siten, että tasolla 1,3 kertaa SMIC tuki on 11 % kokonaistyövoimakustannuksista ja tasolla 1,5 kertaa SMIC 6 % kustan-nuksista. Pidempää työviikkoa noudattavilla yrityksillä tuki loppuu tasolla 1,3 kertaa SMIC.
Vuonna 1999 tuen kohteena oli 5 miljoonaa työntekijää eli hieman yli 20 % kaikista työllisistä. Välittömät kustannukset julkistaloudelle tulojen menetyksinä olivat OECD:n mukaan 41 miljardia frangia eli 6,2 miljardia euroa. Keskimäärin välitön kustannus oli siten 1250 euroa tuen piirissä olevaa henkilöä kohden ja vajaat 0,5 % bruttokansantuot-teesta.
Hollanti toinen tärkeä kokeilumaa
Hollannissa työnantajien sosiaalivakuutusmaksuissa on toteutettu vuodesta 1996 lähtien palkkatasoon pohjautuvaa porrastusta (SPAK), ks. OECD (2000d). Tasolle 1,15 kertaa minimipalkka työnantajan maksuja alennettiin siten, että työvoimakustannukset alenivat 5 %.
Vuodesta 1998 lähtien alennus on ollut tähän rajaan saakka 10 % ja samalla alen-nus on ulotettu 5 % suuruisena palkkatasolle 1,3 kertaa minimipalkka. Tuen piirissä olevan työntekijän täytyy työskennellä vähintään 32 tuntia viikossa.
Pitkäaikaistyöttömän palkkakuluja alennetaan lisäksi määräaikaisella sosiaaliturvamak-sun alentamisella (VLW) niin, että kokonaistyövoimakustannuksen alennukseksi voi muodostua 23 %. SPAK-tuen piirissä on noin miljoona työntekijää eli noin 15 % työlli-sistä. Vuonna 1998 tukeen käytettiin 800 miljoonaa euroa eli noin 0,2 % BKT:sta.
Myös muissa maissa eri tyyppisiä porrastuksia
Myös muissa maissa on erilaisia matalapalkkaiseen työhön kohdistuvia tukijärjestelmiä. Tällaisia ovat mm Belgia, Englanti ja Irlanti. Erityisesti Belgiassa työnantajamaksuja on porrastettu monin eri tavoin. Aina kyse ei kuitenkaan ole kaikkeen matalapalkkaiseen työhön kohdistuvista Phelps- Drèze- Malinvaud-tyyppisistä järjestelmistä vaan rajoite-tummista erityisryhmien työllistymistä tukevista ohjelmista. Snowerin esityksen mukai-sesti tukia on suunnattu määräaikaisina työttömiä henkilöitä työllistäville yrityksille. Vaikka muodollisesti kyse ei tällöin olekaan matalapalkkatuesta, asiallisesti tuki kohdis-
--- --- ---
PTT tunnetaan "Keskustan omana tutkimuslaitoksena". Keskusta lupasi vaalien alla keventää yritysten työvoimamaksuja matalien palkkojen osalta, kun Kokoomus H&V-malliin viitaten kertoi sen olevan Kokoomukselle kynnyskysymys hallitusta muodostaessa. Se, vanottiinko tulevan mallin olevan H&V vai ei, en muista, mutta muunlaista mallia on aika vaikea toteuttaa "edullisesti" ilman vakavia ongelmia jollekin tulonsaajaryhmälle.
Työnantajamaksut kohdistuvat tuntikohtaiseen suoritukseen, ei myyntipanokseen. Täten se on alv-alennusta parempi kannustin TYÖLLISTÄÄ joku henkilö pk-yritykseen. Alv-alennus kohottaa katetta, mutta se ei suoraan kerro, mikä on hyöty verrattuna nykyiseen, jos työllistää ulkopuolisen henkilön. Alv-alennuken vaikutusta työllisyyteen arvioitaessa pitää tehdä oletus työllistettävän yritykseen tuomasta tulosta, esim. myyntityöstä. Lisäksi alv-alennukella on yläraja, jonka jälkeen on yrittäjän järkevämpää irtisanoa ulkopuolinen työntekijä loppuvuodeksi. Eli toteutettavalla alv-alennuksella saavutetaan lisää osa-aikaisia työsuhteita, joka ei tainnut olla sdp:n, kuin keskustankaan tavoite?
lukenut Holmin ja Vihriälän pamfletin. Perustelut mallin toimivuuden kannalta myös ulkomaisten esimerkkien osalta ovat todellakin vakuuttavat.
Ay-liike ja osa demareista ehti tuomita (aivan kuten kaikki muutkin uudistukset) Holmin-Vihriälän mallin jo ennen vaaleja. Niinpä nimestä "Holmin-Vihriälän malli" on tullut poliittisesti tulenarka käsite aivan kuten vaikkapa työreformista aikanaan. Luulen, että pääministeri pyrkii välttämään tulenaran käsitteen käyttöä ja valmistuttamaan virkamiehillä pääosiltaan samanlaisen työnantajamaksujen porrastusmallin, joka sitten voidaan ottaa käyttöön ilman poliittista arvovaltakiistaa.
Joka tapauksessa matalapalkkaisen työn verotus on tulossa jonkin mallin mukaisesti käyttöön vuoden 2005 alusta. Ainakin itse punnitsen keskustan onnistumista hallitusvastuussa mm. sillä, saako se tämän asian läpi kohtuullisen rahallisen panostuksen kera sosialistivastustuksesta huolimatta.