Sinä M

Olit paras ystäväni silloin kun vielä tunsin iloa elämässäni. Kiitos sinulle niistä vuosista.

Tuska oli kova kun ensimmäinen ystäväni kuoli, toisen kohdalla tunsin vihaa elämää kohtaan, kunnes ainoan veljeni kuolema minut nöyristi. Kunpa se olisi loppunut siihen.

Luulin, että elämä haluaa opettaa minua, mutta neljännen ystävän kuoleman jälkeen en enää tuntenut mitään. Lopulta sinun lähtösi jälkeen, M, ymmärsin lopulta, että menneisyyteni on pyyhkiytynyt pois. Ei ole enää ketään, jonka kanssa muistelisin lapsuuttamme tai nuoruuttamme.

Niistäkin tutuista joiden kanssa pyörimme, on liian moni jo kuollut. Heitä en jaksa edes laskea, koska he olivat tuskin kavereita. Mietin silti, mikä tämän elämän merkitys on. Olen tuskin kolmikymppinen ja ystäväniäni on kuollut enemmän kuin niitä on ollut.

Itsesäälistä en kirjoittaa kuitenkaan halunnut. Se, mitä en vielä voi ymmärtää, on miten te selviätte, jotka olette menettäneet puolisonne. En tiedä olisiko se helpompaa, jos muita rakkaita ei olisi koskaan menettänyt, mutta omalla kohdallani en pysty kuvittelemaan voivani jatkaa elämää enää jos niin kävisi. Kaikki olisi mennyttä. Ei ystäviä, ei rakkaita, vain tyhjyyttä.
1453
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Minultakin on mennyt jo mummut, papat, isä, kaksi ystävää, opettajia, mummun veljet jne.Olen jatkanut elämääni ja tutustunut uusiin ihmisiin.Silti minulla on sydämessä paikkansa edesmenneille. Tuska katoaa mutta rakkaus ei koskaan häviä.
Saan silti aina raivarin ensimmäiseksi mökille mennessäni, koska he kaikki puuttuvat sieltä, he rakkaat, joiden kanssa vietin paljon aikaani.Sen raivarin jälkeen pystyn olemaan siellä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Retkesi päättyi kirjoitti:

Olit paras ystäväni silloin kun vielä tunsin iloa elämässäni. Kiitos sinulle niistä vuosista.

Tuska oli kova kun ensimmäinen ystäväni kuoli, toisen kohdalla tunsin vihaa elämää kohtaan, kunnes ainoan veljeni kuolema minut nöyristi. Kunpa se olisi loppunut siihen.

Luulin, että elämä haluaa opettaa minua, mutta neljännen ystävän kuoleman jälkeen en enää tuntenut mitään. Lopulta sinun lähtösi jälkeen, M, ymmärsin lopulta, että menneisyyteni on pyyhkiytynyt pois. Ei ole enää ketään, jonka kanssa muistelisin lapsuuttamme tai nuoruuttamme.

Niistäkin tutuista joiden kanssa pyörimme, on liian moni jo kuollut. Heitä en jaksa edes laskea, koska he olivat tuskin kavereita. Mietin silti, mikä tämän elämän merkitys on. Olen tuskin kolmikymppinen ja ystäväniäni on kuollut enemmän kuin niitä on ollut.

Itsesäälistä en kirjoittaa kuitenkaan halunnut. Se, mitä en vielä voi ymmärtää, on miten te selviätte, jotka olette menettäneet puolisonne. En tiedä olisiko se helpompaa, jos muita rakkaita ei olisi koskaan menettänyt, mutta omalla kohdallani en pysty kuvittelemaan voivani jatkaa elämää enää jos niin kävisi. Kaikki olisi mennyttä. Ei ystäviä, ei rakkaita, vain tyhjyyttä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu