Adventti-info osa 2.

Ei sitteen millään, ei mitään "suoraa viittausta"!
Nää panee omiaan, nää palstan ellenistit.
Ei, muuten, löydy Suuresta Taistelustakaan
sunnuntaipedonmerkkiä! Ei mitään "suoraa viittausta" edes.
On meidän veijarit kovia luomaan tyhjästä ...
Liekö adventtiseurakunnissa kova kisa ellenistien
ja jeesustelijoiden välillä, niin että ellun oppia
täytyy pistää paremmaksi kuin onkaan - - lisätä
sapattisinetti ja sunnuntaipetomerkki?

Kukas sen Ilmestyskirjaseminaarin on väsännyt?
Kun siellä annetaan mahdollisuus rivien välistä
keksiä tommoinen sapattisinettipaatos...

kissa kuumaa puuroa. Uskaltaisikohan tuohon kajota. Antista on hyvää vauhtia tulossa adventisti - ehkä jopa oikein hyvä adventisti, parempí kuin moni muu.

Monet palstan asiattomat hyökkäykset adventisteja kohtaan osoittavat niin selvästi että mitä porukkaa he ovat. Ja nyt alkaa Antti ihmmetellä että mihin "leiriin" hän oikein kuuluu?

Ehdottomasti paras hengellinen laulu on ikivihreä
Cliff Rickhardin viisu: Oh happy day!
Oi onnellista päivää, kun Jeesus pesi syntini pois.

Ei ole helvettiä, kun synnit on pyyhitty iäksi pois.
Ei tarvi jankuttaa itelleen: ei oo helvetti, ei oo.
Ihminen joka sanoo: minä en usko Jumalaan,
todistaa tietävänsä, että Jumala on, mutta hän ei
tahdo uskoa Jumalaan.

Joka sanoo, ettei helvettiä ole ja saatanaa, hän
ei tahdo uskoa, että Jumala rankaisee armotonta.

"Kumartakaa häntä, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet" (Ilm.- 14:-7).

Tuon tähän lainausta erään ei adventistin ajatuksesta, missä luotu voi kumartaa Herraa, tämän näköisen jakeen kohdalla.

Hän on Keijo Lindeman.

Muistaakseni tästä on maininta kirjassa Apostolinen Seurakunta ja lopunajan eksytys.

Lindeman tuo esille tämän ajatuksen, vapaasti sanottuna, että ainut missä luotu voi tämän jakeen suhteen kumartaa Luojaansa, on viettää sapattia, ja Keino puhuu kirjassaa sapatista raamatullisena lepopäivänä ja tuo esille hapatteena muun lepopäivänäköalan ei raamatullisena lepopäivänä.

..

Minut henkilökohtaisesti herätti sapatin löytymyiseen eräs helluntaiseurakunnan opettaja, kirkon pappi, Isonkirjan monen oppitunnin pitäjä.
Tutkin sanasta opetuksen väittämää.

Muuta perustusta en lopopäivälle ole löytänyt, kuin Jumalan asettama lepopäivä johon pakanana saan yhtyä.

Jokainen päivä, tietenkin on lepoa Kristuksessa ja aivan kuin tämäpäivä armon uusipäivä.

Mutta sapatti, sillä on oma sisältö, johon saa ottaa osaa, lepo ja Jumalanpalveluspäivä.
Lepopäivän käytämme oikein, kun viljelemme silloin Jumalan sanaa ja rukousta. Raamattu on elämänkirja, jossa on iankaikksen elämän sanat.

Samoin meidän tulee erikoisesti tänä päivänä huolehtia seurakuntayhteydestä. (huomautuksena)
Ei tietenkään Jumalan palveleminen ole sapattipäivän osa, koko ihminenhän kuuluu Jumalalle ja sen myötä kaikki seitsemän päivää viikossa.
Sapattina meidän tulee siis levätä ruumiin, hengen ja sielun puolesta ja pyhittää Herran nimi elämässämme ja kodissamme. Se ei ole rästiin jääneiden arkitöiden tekopäivä, kuten nykysin jopa kristillisajatuksin syntyneissä sydämissä ajatellaan ja käytännöksi muodostunut.,
Vanhan kansan ajatus, että Pidä sinä pyhäpäivä, niin kyllä minä sinua sitten autan arkena.

2 Moos.20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

1 Tess.5:10. joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.

Room.14:8. Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.

1 Tim.4:8. Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen.

1. Kor 6:19. Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?

Veli..

### Rooman päämiehen rikos
Kirjoittanut: kolme-enkeliä 15.8.2008 klo 13.40
Kristuksen asetus poljettu tomuun.###

Enkelit vetoavat sinuun, että heitä kumartaisit!
Mutta Paavali useasti vetosi Riiman keisarin auktoriteettiin ja vetosi myös roomalaisiin, että
olisivat tuolle Jumalan asettamalle esivallalle
kuuliaisia.

Ap. t. 25:11
Vaan jos muuten olen rikkonut ja tehnyt jotakin, mikä ansaitsee kuoleman, en pyri pääsemään kuolemasta; mutta jos se, mistä nämä minua syyttävät, on perätöntä, niin ei kukaan voi luovuttaa minua heille. Minä vetoan keisariin."


PAAVALI LUOTTAA ESIVALTAAN
- Opetus:
Rooman kansalainen luottakoon Rooman keisariin

Ap. t. 25:12
Silloin Festus, neuvoteltuaan neuvoskuntansa kanssa, vastasi: "Keisariin sinä olet vedonnut, niinpä mene keisarin eteen".

Ap. t. 26:32
Ja Agrippa sanoi Festukselle: "Tämän miehen olisi voinut päästää irti, jos hän ei olisi vedonnut keisariin".

Ap. t. 28:19
Mutta kun juutalaiset sitä vastustivat, oli minun pakko vedota keisariin; ei kuitenkaan niin, että minulla olisi mitään kannetta kansaani vastaan.


VAIN JUMALA VOI ASETTAA ESIVALLAT LOPPUJEN LOPUKSI

Room. 13:1
Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.

Room. 13:2
Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.

Room. 13:3
Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;

Varsinkin niiden, jotka korostavat lakia, tulisi
ymmärtää myös maallisen esivallan auktoriteetti.

sapattikäskyyn.