Polvilumpion operointi ja sen jälkee

Olikohan kyseessä Elmslie-trillat? Menen samanlaiseen piakkoin, olisi mukava kuulla kuulumisia :)

Trillat kirjoitti:

Olikohan kyseessä Elmslie-trillat? Menen samanlaiseen piakkoin, olisi mukava kuulla kuulumisia :)

Minulla lukee papereissa "medialisatio tuberositas tibiae genu sin.

Sinulla taitaa olla sitten kyseessä eri leikkaus.

Sanottiinko sinulle että laitetaanko leikkauksen jälkeen kipsi vai ei?

Minulle ei laitettu...onneks.

nina-80 kirjoitti:

Minulla lukee papereissa "medialisatio tuberositas tibiae genu sin.

Sinulla taitaa olla sitten kyseessä eri leikkaus.

Sanottiinko sinulle että laitetaanko leikkauksen jälkeen kipsi vai ei?

Minulle ei laitettu...onneks.

Lue lisää

Elmslie trillatissa siirretään myös tuota jännettä kahdella ruuvilla. Ainoa ero tuosta sinun operaatiosta on tuo varaamislupa-aika, elmsliessa ei saa varata 6 viikkoon.
Mulle laitetaan operaation jälkeen ortoosi, semmoinen ns. "tukilasta". Sama periaate kuin kipsin kanssa.
Ihmettelen kyllä näiden kahden leikkauksen eroa tai lähinnä tuota varaamislupaa ja myös ettei sulle tullut mitään kipsiä tms vaikka kuulostaa melko saman tyyppiseltä leikkaukselta.

Trillat kirjoitti:

Elmslie trillatissa siirretään myös tuota jännettä kahdella ruuvilla. Ainoa ero tuosta sinun operaatiosta on tuo varaamislupa-aika, elmsliessa ei saa varata 6 viikkoon.
Mulle laitetaan operaation jälkeen ortoosi, semmoinen ns. "tukilasta". Sama periaate kuin kipsin kanssa.
Ihmettelen kyllä näiden kahden leikkauksen eroa tai lähinnä tuota varaamislupaa ja myös ettei sulle tullut mitään kipsiä tms vaikka kuulostaa melko saman tyyppiseltä leikkaukselta.

Lue lisää

Puhuttiinko sinulle, että luu katkaistaan. Kun yleensä jos luu katakiastaan kokonaan, niin sitten laitetaa kipsi ym.

Minulla ei katkaistu koko luuta, vaan taltalla joku luunpäre tai että se meni vaan niin. Jos jalkani ei ole 4vk luutunut kokonaan, niin sitten joudun olemaan astumati vielä 2vk lisää.

Jos luu on luutunut, niin en saa astua sillä kokopainolla muutamaan viikkoon.

Jalkaa saan taivuttaa kyllä, vaikka en kyllä oikein pysty paljoakaan kun sattuu polveen.

Jos haluat kirjotella lisää niin tässä osoitteeni [email protected]

Muut joilla sama juttu ollut edessä, olisi kiva kuulla myös teistä.

Olen seuraavaksi kotona vasta ke illalla, kun mieheni on päässyt viimeisestä aamuvuorosta.

Joudun olemaan äitini luona höösättävänä...tai eihän minua nyt kauheasti tarvitse auttaa, mutta minulla on 1-vuotias tytär, joten sitä täytyy vahtia, kun en itse pysty siihen nyt tällä hetkellä.

nina-80 kirjoitti:

Puhuttiinko sinulle, että luu katkaistaan. Kun yleensä jos luu katakiastaan kokonaan, niin sitten laitetaa kipsi ym.

Minulla ei katkaistu koko luuta, vaan taltalla joku luunpäre tai että se meni vaan niin. Jos jalkani ei ole 4vk luutunut kokonaan, niin sitten joudun olemaan astumati vielä 2vk lisää.

Jos luu on luutunut, niin en saa astua sillä kokopainolla muutamaan viikkoon.

Jalkaa saan taivuttaa kyllä, vaikka en kyllä oikein pysty paljoakaan kun sattuu polveen.

Jos haluat kirjotella lisää niin tässä osoitteeni [email protected]

Muut joilla sama juttu ollut edessä, olisi kiva kuulla myös teistä.

Olen seuraavaksi kotona vasta ke illalla, kun mieheni on päässyt viimeisestä aamuvuorosta.

Joudun olemaan äitini luona höösättävänä...tai eihän minua nyt kauheasti tarvitse auttaa, mutta minulla on 1-vuotias tytär, joten sitä täytyy vahtia, kun en itse pysty siihen nyt tällä hetkellä.

Lue lisää

Hei
Täällä yksi kohtalotoveri ilmoittautuu! Minulle tehtiin Elmslie trillat juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Jännettä irroitettiin taltalla 7cm, siirrettiin puolitoista senttiä ja kiinnitettiin niillä kahdella ruuvilla 4,5cm,. pitkillä!
Leikkauksen jälkeen jalkaan laitettiin ortoosituki,reidestä nilkkaan saakka. Koukistuskielto polvelle 4 viikkoa ja sen ajan piti myös sitä tukea siinä pitää. 6 viikkoon ei jalkaa saanut nostaa vaakatasossa ollenkaan. Nyt 9 viikkoa leikkauksesta,olen edelleen sairaslomalla. Teen ruumiillista työtä jossa tarvitaan jalkoja ja kyykistymistä!
Käynyt fysioterapiassa 3 viikkoa, pari kertaa viikossa. Siellä perusharjoituksia, jalkaa pyritty saamaan koukkuun, pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan. Turvotuksen tunne polven sisällä on vähentynyt kovasti, toki se edelleen tuntuu paksulta ja jäykältä. Onnun yhä, polvi ei vieläkään toimi täysin oikein. Fysioterapeutin mukaan se alkaa toimia kunhan lihakset vahvistuvat riittävästi,, toisinaan siihen uskon,, toisinaan en... Rappusia jo pystyn kulkemaan,, tosin hieman hitaasti ja miettien, varsinkin alaspäin,, mutta kuitenkin. Juosta en voi, kävelykään ei aina tunnu hyvältä. Polkupyöräily on onnistunut viime viikosta saakka, se tuntuu hyvältä.
Jumpatessa, jossain vaiheessa ruuvit tuntuivat , kuin työntyvän pois polven sivusta, mutta toistaiseksi ainakaan ei niistä ole ongelmia ollut. Särkyjä ei ole.
Tässä jutussa tarvitaan tosi paljon kärsivällisyyttä, on opittava hiljaa kävelemään ja pysyttävä pirteällä mielellä.
Itse menen viikon päästä jälkitarkastukseen lääkärille,, saa nähdä mitä sanoo. En ole käynyt lääkärissä leikkauksen jälkeen. Sairaslomaa on tällä hetkellä kuun loppuun..
Tsemppiä!

sairaslomalainen kirjoitti:

Hei
Täällä yksi kohtalotoveri ilmoittautuu! Minulle tehtiin Elmslie trillat juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Jännettä irroitettiin taltalla 7cm, siirrettiin puolitoista senttiä ja kiinnitettiin niillä kahdella ruuvilla 4,5cm,. pitkillä!
Leikkauksen jälkeen jalkaan laitettiin ortoosituki,reidestä nilkkaan saakka. Koukistuskielto polvelle 4 viikkoa ja sen ajan piti myös sitä tukea siinä pitää. 6 viikkoon ei jalkaa saanut nostaa vaakatasossa ollenkaan. Nyt 9 viikkoa leikkauksesta,olen edelleen sairaslomalla. Teen ruumiillista työtä jossa tarvitaan jalkoja ja kyykistymistä!
Käynyt fysioterapiassa 3 viikkoa, pari kertaa viikossa. Siellä perusharjoituksia, jalkaa pyritty saamaan koukkuun, pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan. Turvotuksen tunne polven sisällä on vähentynyt kovasti, toki se edelleen tuntuu paksulta ja jäykältä. Onnun yhä, polvi ei vieläkään toimi täysin oikein. Fysioterapeutin mukaan se alkaa toimia kunhan lihakset vahvistuvat riittävästi,, toisinaan siihen uskon,, toisinaan en... Rappusia jo pystyn kulkemaan,, tosin hieman hitaasti ja miettien, varsinkin alaspäin,, mutta kuitenkin. Juosta en voi, kävelykään ei aina tunnu hyvältä. Polkupyöräily on onnistunut viime viikosta saakka, se tuntuu hyvältä.
Jumpatessa, jossain vaiheessa ruuvit tuntuivat , kuin työntyvän pois polven sivusta, mutta toistaiseksi ainakaan ei niistä ole ongelmia ollut. Särkyjä ei ole.
Tässä jutussa tarvitaan tosi paljon kärsivällisyyttä, on opittava hiljaa kävelemään ja pysyttävä pirteällä mielellä.
Itse menen viikon päästä jälkitarkastukseen lääkärille,, saa nähdä mitä sanoo. En ole käynyt lääkärissä leikkauksen jälkeen. Sairaslomaa on tällä hetkellä kuun loppuun..
Tsemppiä!

Lue lisää

...vielä sen verran, että olen kokoajan saanut varata jalalle painolla!

sairaslomalainen kirjoitti:

Hei
Täällä yksi kohtalotoveri ilmoittautuu! Minulle tehtiin Elmslie trillat juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Jännettä irroitettiin taltalla 7cm, siirrettiin puolitoista senttiä ja kiinnitettiin niillä kahdella ruuvilla 4,5cm,. pitkillä!
Leikkauksen jälkeen jalkaan laitettiin ortoosituki,reidestä nilkkaan saakka. Koukistuskielto polvelle 4 viikkoa ja sen ajan piti myös sitä tukea siinä pitää. 6 viikkoon ei jalkaa saanut nostaa vaakatasossa ollenkaan. Nyt 9 viikkoa leikkauksesta,olen edelleen sairaslomalla. Teen ruumiillista työtä jossa tarvitaan jalkoja ja kyykistymistä!
Käynyt fysioterapiassa 3 viikkoa, pari kertaa viikossa. Siellä perusharjoituksia, jalkaa pyritty saamaan koukkuun, pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan. Turvotuksen tunne polven sisällä on vähentynyt kovasti, toki se edelleen tuntuu paksulta ja jäykältä. Onnun yhä, polvi ei vieläkään toimi täysin oikein. Fysioterapeutin mukaan se alkaa toimia kunhan lihakset vahvistuvat riittävästi,, toisinaan siihen uskon,, toisinaan en... Rappusia jo pystyn kulkemaan,, tosin hieman hitaasti ja miettien, varsinkin alaspäin,, mutta kuitenkin. Juosta en voi, kävelykään ei aina tunnu hyvältä. Polkupyöräily on onnistunut viime viikosta saakka, se tuntuu hyvältä.
Jumpatessa, jossain vaiheessa ruuvit tuntuivat , kuin työntyvän pois polven sivusta, mutta toistaiseksi ainakaan ei niistä ole ongelmia ollut. Särkyjä ei ole.
Tässä jutussa tarvitaan tosi paljon kärsivällisyyttä, on opittava hiljaa kävelemään ja pysyttävä pirteällä mielellä.
Itse menen viikon päästä jälkitarkastukseen lääkärille,, saa nähdä mitä sanoo. En ole käynyt lääkärissä leikkauksen jälkeen. Sairaslomaa on tällä hetkellä kuun loppuun..
Tsemppiä!

Lue lisää

samantapainen toimenpide ja silti sinä et saanut koukistaa jalkaa ja minä taas saan koukistaa jalkaa, mutta en saa astua sillä lainkaan. Vielä 2vk täytyisi olla astumati. Nilkan jänne ihan kipeä, kun koukistan nilkkaa jne.

Oliko sinulla pohkeessa kramppeja lainkaan? Minulla ihan krampissa, eikä pysty jalkaan koskemaan, kun sattuu. Polvessa ei pahemmin nyt enää särkyä ja kipua ole, mutta polvesta alaspäin kylläkin.

Olen niin masentunut. Pelkään, että jos jalkani ei tulekkaan koskaan kuntoon. Silti yritän ajatella positiivisesti, vaikka se on vaikeaa. En tiedä kuinka pitkät ruuvit itselläni on, mutta 2vk päästä on röntgen ja lääkäri, niin ehkä hän osaa sitten kertoa.

Nämä ruuvit taitaa olla koko lopun ikää varmaan.
Minulla on monia vuosia otettu kuvia polvesta ja vasta tänä vuonna on röntgenkuvissa nähty, että polvilumpio on vinossa.

Vuonna 2001 minulla tähystettiin polvi ja sanottiin silloin jo että mikä vika on, mutta en antanut silloin vielä leikata...kuka nyt leikkaukseen haluaisi edes mennä. Olisi täytynyt silloin jo antaa tehdä, mutta en uskaltanut mennä. Nyt oli pakko tehdä, kun polvi oli mennyt huonompaan suuntaan. Joka päivä olen miettinyt, että olisiko tämän leikkauksen voinut kuitenkin välttää. Olisiko polvi voinut tulla kuntoon, jos olisin jumpannut lihakset jalasta kuntoon. Se kun nyt jää mysteeriksi.

Minkä laisia vaivoja sinulla oli polvessa, kun se operoitiin.

Itse loukkasin polveni vuonna 93..kaaduin pyörällä suoraan polvi edellä, mustaan jääasfalttiin. Jalka oli silloin 3pv ihan pullalimppu, enkä juurikaan pystynyt astumaan. Sen jälkeen on polvi vaivannut. Keväällä olin luistelemassa ja koko polvi muljahti..toisin sanoin lähti lumpio pois paikoiltaan..en saanut jalkaa suoraksi ja kipu oli sietämätön. Onneksi yksi mies tuli auttamaan minut jäältä pois, kun en itse päässyt sieltä pois. Kun sain jalan vähitellen suoraksi, en saanut sitä enään koukkuun. Minulla siis lumpio antoi niin paljon periksi, että hölskyi miten sattui.

Olen kuntouttanut jalkaa siis, mutta niistä ei ole ollut minkäänlaista apua...eli ehkä se jalan pelkkä kuntoutus ei kuitenkaan olisi auttanut, nyt kun tarkkaan rupee miettimään.

Itse sain sairaslomaa ens kuun loppuun saakka, mutta tuskin on tämä jalka kunnossa vielä silloin...taitaa mennä koko loppu vuosi. Heti kun saan polveni kuntoon, niin sitten vaan töitä etsimään. Itse olen ammatiltani Laitoshuoltaja.

nina-80 kirjoitti:

samantapainen toimenpide ja silti sinä et saanut koukistaa jalkaa ja minä taas saan koukistaa jalkaa, mutta en saa astua sillä lainkaan. Vielä 2vk täytyisi olla astumati. Nilkan jänne ihan kipeä, kun koukistan nilkkaa jne.

Oliko sinulla pohkeessa kramppeja lainkaan? Minulla ihan krampissa, eikä pysty jalkaan koskemaan, kun sattuu. Polvessa ei pahemmin nyt enää särkyä ja kipua ole, mutta polvesta alaspäin kylläkin.

Olen niin masentunut. Pelkään, että jos jalkani ei tulekkaan koskaan kuntoon. Silti yritän ajatella positiivisesti, vaikka se on vaikeaa. En tiedä kuinka pitkät ruuvit itselläni on, mutta 2vk päästä on röntgen ja lääkäri, niin ehkä hän osaa sitten kertoa.

Nämä ruuvit taitaa olla koko lopun ikää varmaan.
Minulla on monia vuosia otettu kuvia polvesta ja vasta tänä vuonna on röntgenkuvissa nähty, että polvilumpio on vinossa.

Vuonna 2001 minulla tähystettiin polvi ja sanottiin silloin jo että mikä vika on, mutta en antanut silloin vielä leikata...kuka nyt leikkaukseen haluaisi edes mennä. Olisi täytynyt silloin jo antaa tehdä, mutta en uskaltanut mennä. Nyt oli pakko tehdä, kun polvi oli mennyt huonompaan suuntaan. Joka päivä olen miettinyt, että olisiko tämän leikkauksen voinut kuitenkin välttää. Olisiko polvi voinut tulla kuntoon, jos olisin jumpannut lihakset jalasta kuntoon. Se kun nyt jää mysteeriksi.

Minkä laisia vaivoja sinulla oli polvessa, kun se operoitiin.

Itse loukkasin polveni vuonna 93..kaaduin pyörällä suoraan polvi edellä, mustaan jääasfalttiin. Jalka oli silloin 3pv ihan pullalimppu, enkä juurikaan pystynyt astumaan. Sen jälkeen on polvi vaivannut. Keväällä olin luistelemassa ja koko polvi muljahti..toisin sanoin lähti lumpio pois paikoiltaan..en saanut jalkaa suoraksi ja kipu oli sietämätön. Onneksi yksi mies tuli auttamaan minut jäältä pois, kun en itse päässyt sieltä pois. Kun sain jalan vähitellen suoraksi, en saanut sitä enään koukkuun. Minulla siis lumpio antoi niin paljon periksi, että hölskyi miten sattui.

Olen kuntouttanut jalkaa siis, mutta niistä ei ole ollut minkäänlaista apua...eli ehkä se jalan pelkkä kuntoutus ei kuitenkaan olisi auttanut, nyt kun tarkkaan rupee miettimään.

Itse sain sairaslomaa ens kuun loppuun saakka, mutta tuskin on tämä jalka kunnossa vielä silloin...taitaa mennä koko loppu vuosi. Heti kun saan polveni kuntoon, niin sitten vaan töitä etsimään. Itse olen ammatiltani Laitoshuoltaja.

Lue lisää

Huomenta
Näin aamusin polvi on jäykkä ja on oma hommansa saada se "käyntiin" ja toimimaan. Normaalikotihommissa se ei kyllä enään päivän aikana väsy samallalailla kuin aiemmin, en oikein muista sitä enään lepuuttaa kun ei välttämätöntä tarvetta siihen ole. Lenkkailen vaan eteenpäin..
Pohkeessa ei ole ollut mitään kramppeja,, tuolla fysioterapiassa nyt jumpatessa on ollut vähän, mutta normaalisti ei ollenkaan. Ei myöskään muita särkyjä missään kohtaa jalkaa.

Minä kun kysyin ruuveista ja niiden polveen jäämisestä sain vastaukseksi, että ruuvit voidaan poistaa paikallispuudutuksessa puolen vuoden kuluttua, jos niistä on haittaa. En vielä tiedä, miten tulen tekemään. Tällä hetkellä se ruuvien kohta on edelleen tunnoton, n. kananmunankokoiselta alueelta. Tunnoton aluekin on kokoajan pienentynyt.
Lääkäriin menen ensi maanantaina ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen,, ihan mielenkiintoista nähdä mitä sanoo. En tiedä otetaanko tästä röntgenkuvia enää, maanantaina olen viisaampi???

Itse kaaduin helmikuussa, jolloin polven kierukka repesi, se tähystysleikattiin maaliskuussa.
Rupesi paranemaan ihan hyvin, mutta menin sitten liukastumaan uudelleen toukokuun alussa.
Sillä kertaa tuli uusi repeämä kierukkaan vanhan viereen.
Molemmilla kaatumiskerroilla polvilumpio meni paikoiltaan, palaten takaisin. Seurauksena sen löystyminen , että muljahteli minnesattui aina sopivissa tilanteissa!!
Minulle tehtiin siis juhannuksena sekä tähystysleikkaus, jossa kierukka korjattiin , että tämä lumpion kiristys, yhtäaikaa!

Itse olin masentunut tuon toisen kaatumisen jälkeen,, olinhan juuri ruvennut parantumaan ja tapahtui täydellinen taantuminen sekä kaikki hoitotoimenpiteet uudelleen, vielä pahempina kuin aiemmin!
Siitä suosta on noustu ja nyt taas voiton puolella.
Eniten olen huolissani, ettei kävely ole palautunut normaaliksi, polvi yliojentuu edelleen astuessa.
Silti aion toiveikkaana ilmoittautua ensi kuun puolessa välissä alkavalle tanssikurssille!!!
...onneksi siihen on vielä kuukausi aikaa..

Kyllä sinä toivut,, aikaa ja sisua tarvitaan!! Olet nuorempikin kuin minä,, itse jo yli nelikymppinen,, aion myös toipua!!
Seurailen tätä palstaa,, anna tulla vaan jos joku askarruttaa. Kyllä se päivä vielä risukasaankin paistaa!!

sairaslomalainen kirjoitti:

Huomenta
Näin aamusin polvi on jäykkä ja on oma hommansa saada se "käyntiin" ja toimimaan. Normaalikotihommissa se ei kyllä enään päivän aikana väsy samallalailla kuin aiemmin, en oikein muista sitä enään lepuuttaa kun ei välttämätöntä tarvetta siihen ole. Lenkkailen vaan eteenpäin..
Pohkeessa ei ole ollut mitään kramppeja,, tuolla fysioterapiassa nyt jumpatessa on ollut vähän, mutta normaalisti ei ollenkaan. Ei myöskään muita särkyjä missään kohtaa jalkaa.

Minä kun kysyin ruuveista ja niiden polveen jäämisestä sain vastaukseksi, että ruuvit voidaan poistaa paikallispuudutuksessa puolen vuoden kuluttua, jos niistä on haittaa. En vielä tiedä, miten tulen tekemään. Tällä hetkellä se ruuvien kohta on edelleen tunnoton, n. kananmunankokoiselta alueelta. Tunnoton aluekin on kokoajan pienentynyt.
Lääkäriin menen ensi maanantaina ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen,, ihan mielenkiintoista nähdä mitä sanoo. En tiedä otetaanko tästä röntgenkuvia enää, maanantaina olen viisaampi???

Itse kaaduin helmikuussa, jolloin polven kierukka repesi, se tähystysleikattiin maaliskuussa.
Rupesi paranemaan ihan hyvin, mutta menin sitten liukastumaan uudelleen toukokuun alussa.
Sillä kertaa tuli uusi repeämä kierukkaan vanhan viereen.
Molemmilla kaatumiskerroilla polvilumpio meni paikoiltaan, palaten takaisin. Seurauksena sen löystyminen , että muljahteli minnesattui aina sopivissa tilanteissa!!
Minulle tehtiin siis juhannuksena sekä tähystysleikkaus, jossa kierukka korjattiin , että tämä lumpion kiristys, yhtäaikaa!

Itse olin masentunut tuon toisen kaatumisen jälkeen,, olinhan juuri ruvennut parantumaan ja tapahtui täydellinen taantuminen sekä kaikki hoitotoimenpiteet uudelleen, vielä pahempina kuin aiemmin!
Siitä suosta on noustu ja nyt taas voiton puolella.
Eniten olen huolissani, ettei kävely ole palautunut normaaliksi, polvi yliojentuu edelleen astuessa.
Silti aion toiveikkaana ilmoittautua ensi kuun puolessa välissä alkavalle tanssikurssille!!!
...onneksi siihen on vielä kuukausi aikaa..

Kyllä sinä toivut,, aikaa ja sisua tarvitaan!! Olet nuorempikin kuin minä,, itse jo yli nelikymppinen,, aion myös toipua!!
Seurailen tätä palstaa,, anna tulla vaan jos joku askarruttaa. Kyllä se päivä vielä risukasaankin paistaa!!

Lue lisää

Hei...missäs polvioperoidut nyt ovat, kun vallan hiljenitte??
Itse kävin maanantaina leikkauksen jälkitarkistuksessa,, lisää sairaslomaa napsahti kuukausi, elikkä nyt syyskuun loppuun on paperi.
Muuten lääkäri tuntui tyytyväiseltä tilanteeseeni, aikataulun mukaisesti oli hänen mielestään parantuminen tapahtunut. Selvitti minulle vähän leikkaustakin lisää. Tosiaan jänne on irroitettu luunkappaleen kanssa ja se luu on kiinnitetty niillä ruuveilla takaisin. Itse ruuvitkin ihan eri paikassa kuin etukäteen epäilin. Ne ovatkin kuulemma ihan tuolla haavan alaosassa keskellä,, koko ajan kuvittelin niiden olevan vasemmassa sivussa ylempänä. Siitä kohtaa kun on vielä tunnoton alue, sekä turvonnut. Kuulemma vettäkin vähän polvessa, muttei aleta ottamaan pois kun niin vähän.
Kehoitus liikkua, liikkua, liikkua,, mutta järki pidettävä päässä. Ei epätasaista maastoa, eikä liikaa hyppimistä ehdointahdoin.
Sanoi, että n. vuoden päästä leikkauksesta voi alkaa odottaa polven tuntuvan normaalilta!!
Loppuvuoteen uskoi menevän, että kävelen ontumatta!!
Kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä, meille kaikille siis!
Nyt olen aloittanut lenkkeilyn sauvojen kanssa. Joka askeleella on ajateltava polven liikerata oikein, mutta mielestäni se sujuu jo hieman paremmin sekin.
En aio luovuttaa,, polven on tultava kuntoon,, älkää te muutkaan!!
ps. ...tanssikurssille on nyt ilmoittauduttu,, ympäristö pitää hulluna!!
Heh!!

sairaslomalainen kirjoitti:

Huomenta
Näin aamusin polvi on jäykkä ja on oma hommansa saada se "käyntiin" ja toimimaan. Normaalikotihommissa se ei kyllä enään päivän aikana väsy samallalailla kuin aiemmin, en oikein muista sitä enään lepuuttaa kun ei välttämätöntä tarvetta siihen ole. Lenkkailen vaan eteenpäin..
Pohkeessa ei ole ollut mitään kramppeja,, tuolla fysioterapiassa nyt jumpatessa on ollut vähän, mutta normaalisti ei ollenkaan. Ei myöskään muita särkyjä missään kohtaa jalkaa.

Minä kun kysyin ruuveista ja niiden polveen jäämisestä sain vastaukseksi, että ruuvit voidaan poistaa paikallispuudutuksessa puolen vuoden kuluttua, jos niistä on haittaa. En vielä tiedä, miten tulen tekemään. Tällä hetkellä se ruuvien kohta on edelleen tunnoton, n. kananmunankokoiselta alueelta. Tunnoton aluekin on kokoajan pienentynyt.
Lääkäriin menen ensi maanantaina ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen,, ihan mielenkiintoista nähdä mitä sanoo. En tiedä otetaanko tästä röntgenkuvia enää, maanantaina olen viisaampi???

Itse kaaduin helmikuussa, jolloin polven kierukka repesi, se tähystysleikattiin maaliskuussa.
Rupesi paranemaan ihan hyvin, mutta menin sitten liukastumaan uudelleen toukokuun alussa.
Sillä kertaa tuli uusi repeämä kierukkaan vanhan viereen.
Molemmilla kaatumiskerroilla polvilumpio meni paikoiltaan, palaten takaisin. Seurauksena sen löystyminen , että muljahteli minnesattui aina sopivissa tilanteissa!!
Minulle tehtiin siis juhannuksena sekä tähystysleikkaus, jossa kierukka korjattiin , että tämä lumpion kiristys, yhtäaikaa!

Itse olin masentunut tuon toisen kaatumisen jälkeen,, olinhan juuri ruvennut parantumaan ja tapahtui täydellinen taantuminen sekä kaikki hoitotoimenpiteet uudelleen, vielä pahempina kuin aiemmin!
Siitä suosta on noustu ja nyt taas voiton puolella.
Eniten olen huolissani, ettei kävely ole palautunut normaaliksi, polvi yliojentuu edelleen astuessa.
Silti aion toiveikkaana ilmoittautua ensi kuun puolessa välissä alkavalle tanssikurssille!!!
...onneksi siihen on vielä kuukausi aikaa..

Kyllä sinä toivut,, aikaa ja sisua tarvitaan!! Olet nuorempikin kuin minä,, itse jo yli nelikymppinen,, aion myös toipua!!
Seurailen tätä palstaa,, anna tulla vaan jos joku askarruttaa. Kyllä se päivä vielä risukasaankin paistaa!!

Lue lisää

Nyt on leikkauksesta aikaa jo 5vk ja viikko sitten kävin lääkärissä tai siis kirurgilla. Polvilumpio ei pitäisi lähteä niin herkästi pois paikoiltaan, mutta saattaa lähteä. Vaikka minulla tehtiin sen jännesiirto niin edelleen polvilumpio liikkuu liikaa. Lääkäri sanoi ettei polveani saada koskaan kuntoon edes operoimallakaan, sillä minulla puuttuu polvesta osa, mikä kaikilla ihmisten polvissa on..eli siis minulla sitä osaa ei ole koskaan kehittynyt polveen.

Vähän alkoi taas masentamaan että taas uusi synnynnäinen rakennevika löytyi. 6 vuotta sitten löytyi rakennevika selän 5:stä nikamasta..nikaman ympäriltä puuttuvat kaarituet, mitkä pitäisi pitää nikaman paikoillaan. Minulla kun ne tuet puuttuvat niin nikama pääsee liikkumaan. Mitäköhän vielä löytyy vuosien mittaan. Taidan olla ihan museokamaa...nyyh.

Palatakseni tähän polveen. Kävely on hankalaa ja vaapun kuin ankka..viikko sitten kun sain alkaa astumaan jalalla, en saanut sitä eteenpäin lainkaan. Tässä menty takapakkia kun ei ole reisilihasta juurikaan lainkaan enää. Nyt siis urakalla alkanut jumppaamaan, jotta se alkaisi kehittymään taas takaisin.

Rappuset menee hyvin ylöspäin, mutta alaspäin se on hankalaa, kun tuo nilkkakin sitte sattuu..eikä ihme ku melkei koko jalka on krampissa. Mistähän mahtaa johtua sekin..tiiä sitte.

Minulla myös aamuisin jalka kankea..koko jalka itseasiassa, mutta vetreytyy hieman. Jonakin hetkenä on taas ihan kankea ja taas saa alkaa tekemään jotai jotta se vetreytyy. Jos pidän jalkaa suorassa tuolin päällä ja nostan hetken päästä jalkaa, niin sattuu kauheasti lumpion alapuolelle. Välillä kun koukistaa niin sattuu pirusti ja välillä taas vähemmän. Kyykkyyn en pääse vieläkään, mutta jos se siittä sitten alkaa vetreytymään kunhan turvotus laskee kokonaan ja lihakset alkavat olemaan normit eikä vaan krampissa.

Ilouutinen tai mistä olen iloinen, niin pystyn ajamaan autoa. Ihana tunne ajaa kun viimekerrasta on se 5vk.

Kuinka kauan sinulla oli jalka turvoksissa? saatko jalkaa koukkuun ja päsetkö kyykkyyn jo?

Minulla otetaan ruuvit pois ensi vuoden keväällä...onneks otetaan pois ja myös paikallispuudutuksella. Pelottaa kyllä se että kuinka paljon mahtaa jalka olla taas kipeä ja että tuleeko sitten taas jalalla astumiskielto..ohan siinä sääriluussa sitte reijät kun ruuvit otetaan pois.

Kysyin muuten lääkäriltä että mitä eroa minun leikkauksella ja elms trillat leikkauksella on eroa. Totesi että minulle tehtiin juuri se leikkaus minkä niminenkin se on ja taas elms trillat on leikkaus jossa on pahempi polvituho. Mä en oikee osaa selittää.

nina-80 kirjoitti:

Nyt on leikkauksesta aikaa jo 5vk ja viikko sitten kävin lääkärissä tai siis kirurgilla. Polvilumpio ei pitäisi lähteä niin herkästi pois paikoiltaan, mutta saattaa lähteä. Vaikka minulla tehtiin sen jännesiirto niin edelleen polvilumpio liikkuu liikaa. Lääkäri sanoi ettei polveani saada koskaan kuntoon edes operoimallakaan, sillä minulla puuttuu polvesta osa, mikä kaikilla ihmisten polvissa on..eli siis minulla sitä osaa ei ole koskaan kehittynyt polveen.

Vähän alkoi taas masentamaan että taas uusi synnynnäinen rakennevika löytyi. 6 vuotta sitten löytyi rakennevika selän 5:stä nikamasta..nikaman ympäriltä puuttuvat kaarituet, mitkä pitäisi pitää nikaman paikoillaan. Minulla kun ne tuet puuttuvat niin nikama pääsee liikkumaan. Mitäköhän vielä löytyy vuosien mittaan. Taidan olla ihan museokamaa...nyyh.

Palatakseni tähän polveen. Kävely on hankalaa ja vaapun kuin ankka..viikko sitten kun sain alkaa astumaan jalalla, en saanut sitä eteenpäin lainkaan. Tässä menty takapakkia kun ei ole reisilihasta juurikaan lainkaan enää. Nyt siis urakalla alkanut jumppaamaan, jotta se alkaisi kehittymään taas takaisin.

Rappuset menee hyvin ylöspäin, mutta alaspäin se on hankalaa, kun tuo nilkkakin sitte sattuu..eikä ihme ku melkei koko jalka on krampissa. Mistähän mahtaa johtua sekin..tiiä sitte.

Minulla myös aamuisin jalka kankea..koko jalka itseasiassa, mutta vetreytyy hieman. Jonakin hetkenä on taas ihan kankea ja taas saa alkaa tekemään jotai jotta se vetreytyy. Jos pidän jalkaa suorassa tuolin päällä ja nostan hetken päästä jalkaa, niin sattuu kauheasti lumpion alapuolelle. Välillä kun koukistaa niin sattuu pirusti ja välillä taas vähemmän. Kyykkyyn en pääse vieläkään, mutta jos se siittä sitten alkaa vetreytymään kunhan turvotus laskee kokonaan ja lihakset alkavat olemaan normit eikä vaan krampissa.

Ilouutinen tai mistä olen iloinen, niin pystyn ajamaan autoa. Ihana tunne ajaa kun viimekerrasta on se 5vk.

Kuinka kauan sinulla oli jalka turvoksissa? saatko jalkaa koukkuun ja päsetkö kyykkyyn jo?

Minulla otetaan ruuvit pois ensi vuoden keväällä...onneks otetaan pois ja myös paikallispuudutuksella. Pelottaa kyllä se että kuinka paljon mahtaa jalka olla taas kipeä ja että tuleeko sitten taas jalalla astumiskielto..ohan siinä sääriluussa sitte reijät kun ruuvit otetaan pois.

Kysyin muuten lääkäriltä että mitä eroa minun leikkauksella ja elms trillat leikkauksella on eroa. Totesi että minulle tehtiin juuri se leikkaus minkä niminenkin se on ja taas elms trillat on leikkaus jossa on pahempi polvituho. Mä en oikee osaa selittää.

Lue lisää

Hei

Minulla oli ainakin se elms trillat ja nyt tosiaan leikkauksesta jo menossa viikko 12! Edelleen sairaslomalla, mutta en tunne enään itseäni kipeäksi! Käyn edelleen viikottain fysioterapiassa, päivittäin lenkillä joko kävellen tai pyörällä. Pystyn yhä enenevässä määrin kävelemään niin etten ajattele polvea. Onnun yhä, tosin sekin on lieventynyt, ulkopuolinen joka ei tiedä leikkauksesta ei välttämättä huomaa ontumistani joka tilanteessa.
Polvi on edelleen jonkin verran turvoksissa ja siinä on vettä, n. puolikkaan kananmunan kokoinen pallukka! Sitä ei poisteta, pitää vaan odottaa että katoaa.. Turvotus rupesi vähenemään nelisen viikkoa sitten, polvilumpio on nyt tullut näkyviin n. 2 viikkoa sitten!

Silloin kun minä pääsin aloittamaan jumpan,elokuun alussa, oli reisilihakset täysin nolla! Jos istuin , jalkapohja maassa, en saanut nostettua kantapäätä ilmaan ilman apua. Jumppa ja fysioterapia tekee ihmeitä, tällä hetkellä tuntuu että reidessä on voimaa jo ihan hyvin. Polvinivel on jäykkä, polvi taipuu lähes saman verran kuin tervekin. Jäykkyyskin alkaa olla sellaista, että itse sen tunnen, mutta ulkopuolinen ei välttämättä huomaa! Kyykistyminen nyt..en ihan alas asti pääse vaikeuksitta,, mutta aika pitkälle jo kuitenkin. Kipuja ei edelleenkään ole!

Ja muuten, minä en päässyt vielä tuossa vaiheessa rappusia edes ylöspäin normaalisti!!

Omista ruuveistani en vielä tiedä. Olen sillä kannalla tällä hetkellä jollei niistä vaivaa ole, en poistata niitä. Tällä hetkellä en ainakaan huomaa niitten olemassaoloa, enkä tunne niitä edes tunnustellen jalasta. Jos rupeavat vaivaamaan, sitten tietysti pois!


Seuraava koiton paikka on ensi maanantai kun olen menossa tanssitunnille. Olen sitä harrastanut monta vuotta,, nyt hieman epävarma olo miten sen kanssa käy. Aion kuitenkin sitkeästi yrittää!

Harmi että sinulla muitakin esteitä paranemiselle siellä jalassa. Itse voit kuitenkin pitkälti vaikuttaa siihen minkälainen siitä tulee. Liikkeelle vaan, sisulla!
Muista että leikkauksestani on yli puolet pidempi aika ja toipuminen on yhä kesken! Noilla viikoilla huomaa itsekin edistymistä tapahtuvan kunhan on itse aktiivinen kuntoutuksen kanssa.

sairaslomalainen kirjoitti:

Hei

Minulla oli ainakin se elms trillat ja nyt tosiaan leikkauksesta jo menossa viikko 12! Edelleen sairaslomalla, mutta en tunne enään itseäni kipeäksi! Käyn edelleen viikottain fysioterapiassa, päivittäin lenkillä joko kävellen tai pyörällä. Pystyn yhä enenevässä määrin kävelemään niin etten ajattele polvea. Onnun yhä, tosin sekin on lieventynyt, ulkopuolinen joka ei tiedä leikkauksesta ei välttämättä huomaa ontumistani joka tilanteessa.
Polvi on edelleen jonkin verran turvoksissa ja siinä on vettä, n. puolikkaan kananmunan kokoinen pallukka! Sitä ei poisteta, pitää vaan odottaa että katoaa.. Turvotus rupesi vähenemään nelisen viikkoa sitten, polvilumpio on nyt tullut näkyviin n. 2 viikkoa sitten!

Silloin kun minä pääsin aloittamaan jumpan,elokuun alussa, oli reisilihakset täysin nolla! Jos istuin , jalkapohja maassa, en saanut nostettua kantapäätä ilmaan ilman apua. Jumppa ja fysioterapia tekee ihmeitä, tällä hetkellä tuntuu että reidessä on voimaa jo ihan hyvin. Polvinivel on jäykkä, polvi taipuu lähes saman verran kuin tervekin. Jäykkyyskin alkaa olla sellaista, että itse sen tunnen, mutta ulkopuolinen ei välttämättä huomaa! Kyykistyminen nyt..en ihan alas asti pääse vaikeuksitta,, mutta aika pitkälle jo kuitenkin. Kipuja ei edelleenkään ole!

Ja muuten, minä en päässyt vielä tuossa vaiheessa rappusia edes ylöspäin normaalisti!!

Omista ruuveistani en vielä tiedä. Olen sillä kannalla tällä hetkellä jollei niistä vaivaa ole, en poistata niitä. Tällä hetkellä en ainakaan huomaa niitten olemassaoloa, enkä tunne niitä edes tunnustellen jalasta. Jos rupeavat vaivaamaan, sitten tietysti pois!


Seuraava koiton paikka on ensi maanantai kun olen menossa tanssitunnille. Olen sitä harrastanut monta vuotta,, nyt hieman epävarma olo miten sen kanssa käy. Aion kuitenkin sitkeästi yrittää!

Harmi että sinulla muitakin esteitä paranemiselle siellä jalassa. Itse voit kuitenkin pitkälti vaikuttaa siihen minkälainen siitä tulee. Liikkeelle vaan, sisulla!
Muista että leikkauksestani on yli puolet pidempi aika ja toipuminen on yhä kesken! Noilla viikoilla huomaa itsekin edistymistä tapahtuvan kunhan on itse aktiivinen kuntoutuksen kanssa.

Lue lisää

Muuten pääsisin liikkumaan jalalla paremmin mutta pohjelihas oikealta puolelta on ihan krampissa ja sitten on jäätävä jomotus-vihlomiskipu. Kovati yritän monta kertaa päivässä venytellä ja nyt olen alkanut laittamaan feldeniä, jos se auttaisi krampin laukeamiseen myös.

Sairaslomaa en hae enempää, kun sitten vaaditaan Kelaan B-todistus, jota tuskin lääkäriltä edes saisin. Eipä minulla ole töitäkään..olen liiton päivärahoilla. Jos tulee töitä niin sitten hakemaan sairaslomaa, jos jalka ei ole kunnossa. Muutenkaan en voi työtä noin vain ottaa vastaan, kun ei lapsellani ole edes hoitopaikkaa..neiti kun on kohta vasta 13kk:n.

Ensi vuoden alkupuolella voisi sitten alkaa hakemaan töitä..luulisi että siihen mennessä jalka olisi jo hyvemmässä ellei jo hyvässä kunnossa.

Sinulla taitaa olla pidempi kuntoutus, koska sinulle tehtiin polveen myös muutakin kuin pelkkä jänteen siirto.

Itse aloitan myös ensi viikon maanantaina fysioterapian. Pyysin lääkäriltä lähetteen..ettei kävisi sitten niin että jalka jäisi suoraksi. Toiselle polvelle meinasi käydä niin. Vaikka tähystyksessä operoitiin polvea hieman, niin kipu oli niin kova, etten kk pystynyt kävelemään ilman kyynärsauvoja, enkä pystynyt edes jumppaamaan kun kipu oli sietämätön. Sitten menin lääkärille joka tähysti polven. Sanoi että nyt kepit pois ja jumppaaminen täytyy aloittaa. Jos olisi mennyt 2kk aikaa enemmän, olisi jalkani jäänyt suoraksi, koska polveen oli alkanut tulemaan kiinnikkeitä.

Jalanpohja on alkanut muotoutumaan hyvin...ei satu enää niin paljoa kun sillä astuu..pohje vaan.

Onkohan normaalia että jalka kuumottaa välillä ja kirvelee..se on toi pohje mikä sitä tekee. Olen kuullut että kun iho tai kudos kirvelee, on se paranemisen merkki. Niin minulle yksi kirurgi sanoi kun pari vuotta sitten olin umpisuolen leikkauksessa ja se haava alkoi kirvelemään.

Kirvely ei ole koko aikaista vaan silloin tällöin vaan.

Nyt täytyy mennä nukkumaan. Olen tälläinen yökukkuja.

sairaslomalainen kirjoitti:

Hei...missäs polvioperoidut nyt ovat, kun vallan hiljenitte??
Itse kävin maanantaina leikkauksen jälkitarkistuksessa,, lisää sairaslomaa napsahti kuukausi, elikkä nyt syyskuun loppuun on paperi.
Muuten lääkäri tuntui tyytyväiseltä tilanteeseeni, aikataulun mukaisesti oli hänen mielestään parantuminen tapahtunut. Selvitti minulle vähän leikkaustakin lisää. Tosiaan jänne on irroitettu luunkappaleen kanssa ja se luu on kiinnitetty niillä ruuveilla takaisin. Itse ruuvitkin ihan eri paikassa kuin etukäteen epäilin. Ne ovatkin kuulemma ihan tuolla haavan alaosassa keskellä,, koko ajan kuvittelin niiden olevan vasemmassa sivussa ylempänä. Siitä kohtaa kun on vielä tunnoton alue, sekä turvonnut. Kuulemma vettäkin vähän polvessa, muttei aleta ottamaan pois kun niin vähän.
Kehoitus liikkua, liikkua, liikkua,, mutta järki pidettävä päässä. Ei epätasaista maastoa, eikä liikaa hyppimistä ehdointahdoin.
Sanoi, että n. vuoden päästä leikkauksesta voi alkaa odottaa polven tuntuvan normaalilta!!
Loppuvuoteen uskoi menevän, että kävelen ontumatta!!
Kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä, meille kaikille siis!
Nyt olen aloittanut lenkkeilyn sauvojen kanssa. Joka askeleella on ajateltava polven liikerata oikein, mutta mielestäni se sujuu jo hieman paremmin sekin.
En aio luovuttaa,, polven on tultava kuntoon,, älkää te muutkaan!!
ps. ...tanssikurssille on nyt ilmoittauduttu,, ympäristö pitää hulluna!!
Heh!!

Lue lisää

jolle tehtiin samanlainen leikkaus kuin sinullekin toukokuun lopussa. Töihin palasin elokuussa ja polvi olikin hyvin kuntoutunut, mutta nyt kun kiipesin portaita ylös niin polven ulkosyrjällä alkoi kuulua pauketta. Kun koukistan polvea niin siinä näkyy ja kuuluu kun joku osa siirtyy hieman ulospäin ja palaa suoristamisen yhteydessä takaisin. Polvi ei ole kipeä eikä turvonnut ja vaiva ei ole kokoajan. Ruuvit näkyvät ja tuntuvat ihon alla ja toivon että otetaan pian pois. Lokakuussa röntgen ja lääkärin aika. Harmittaa tuo lonksuminen kun muuten leikkaus onnistui loistavasti.

kohtalotoveri kirjoitti:

jolle tehtiin samanlainen leikkaus kuin sinullekin toukokuun lopussa. Töihin palasin elokuussa ja polvi olikin hyvin kuntoutunut, mutta nyt kun kiipesin portaita ylös niin polven ulkosyrjällä alkoi kuulua pauketta. Kun koukistan polvea niin siinä näkyy ja kuuluu kun joku osa siirtyy hieman ulospäin ja palaa suoristamisen yhteydessä takaisin. Polvi ei ole kipeä eikä turvonnut ja vaiva ei ole kokoajan. Ruuvit näkyvät ja tuntuvat ihon alla ja toivon että otetaan pian pois. Lokakuussa röntgen ja lääkärin aika. Harmittaa tuo lonksuminen kun muuten leikkaus onnistui loistavasti.

Lue lisää

Tässä viikko sitten ajoin autoa..kyse on vasen polvi eli kytkintä pitää käyttää..niin alko klonksumaan. Välillä se sattuu ja välillä ei. En tiedä mistä mahtaa johtua..täytynee varmaan kysyä leikkaavalta lääkäriltä, kun täytyy pyytää nyt kuitenkin sairaslomaa lisää. Ei ole polvi vieläkään kunnossa. Kauheeta särkyä ja jomotusta.

Mahtaakohan se olla sitten se jänne mikä siellä klonksuu. Olin eilen fysioterapiassa, kuntouttamassa polvea ja se kunto-ohjaaja sanoi, että mulla se polvilumpio menee vieläkin vinoon. Mahtaakohan se sitte johtua siitä, kun ei ole reisilihakset pitämässä lumpiota paikoillaan.

Ite olin Elmslie-Trillatissa 3 vuotta sitten. Vuosi meni toipuessa, nyt menee jo paremmin. Kiertoliikkeet on unelmaa vaan. Toisaalta oon kolmekymppinen, joten polveni oli varmasti pahemmassa kunnossa ku parikymppisellä. Älä hätäile kuntoutumisen kanssa, tällä palstalla polvileikkaus tarkoittaa kaikkea mahdollista polven tähystyksestä proteesin laittoon asti. Itse ahdistuin ku joku oli käyny kävelylenkillä parin viikon päästä muka samanlaisen leikkauksen jälkeen..