Hihut aina toitottaa, että elämällä ei ole mitään merkitystä jos kuoleman jälkeen vain lakkaamme olemasta. Samalla logiikalla pussillisesta karkkeja ei ole varmaankaan mitään iloa, koska ne loppuu jossain vaiheessa.
Hihu on suuruudenhullu. Hihulle ei riitä pieni pala elämää tai pussillinen karkkeja. Vain äärettömyys riittää hihhulille.
Hihu on suuruudenhullu. Hihulle ei riitä pieni pala elämää tai pussillinen karkkeja. Vain äärettömyys riittää hihhulille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
että uskovainen tahtoo jonkinlaisen perustelun oikeudelleen elää. En tiedä miksi. Eikö se riitä, että on elossa?
Se ei oikeuta tuomitsemaan, tuomitseminen aiheuttaa
vieraantumista omasta oikeasta sielun maisemasta ja todellisuudesta. On päivän selvää että suurin osa ihmisistä uskoo elämällä olevan suurempaa merkitystä
tämän faktan hyväksymisessä tuntuu olevan suuria vaikeuksia, vaikka kysymyksessä on älykkyyttään korostava erityisvähemmistö. On vain niin, että kaikki eivät ole suuntautuneita henkisiin ja hengellisiin asioihin. Ihminen värähtelee eri lailla
"Hihut aina toitottaa, että elämällä ei ole mitään merkitystä jos kuoleman jälkeen vain lakkaamme olemasta."
Voi olla, että minun vuoksi olet tuossa luulossa ja siksi sanoisin:
Elämällä voi joka tapauksessa olla merkitystä myös uskovalle, mutta jos loppu olisi pelkkää olematonta, ei sen kannalta olisi millään merkitystä. Jos syömällä karkkia päätyy samaan kuin syömättä, mitä väliä on syökö vai ei?
Jos uskoo Jumalaan, lopussa jokainen tuomitaan tekojen ja sanojen mukaan ja kaikki mitä olet tehnyt tässä elämässä vaikuttaa ja on siis merkityksellistä. Jos mitää tuomiota ei ole, ei ole myöskään siinä vaiheessa mitään merkitystä millään, kun kaikki on poissa.
"Samalla logiikalla pussillisesta karkkeja ei ole varmaankaan mitään iloa, koska ne loppuu jossain vaiheessa."
Jos ajatellaan loppu, jonka jälkeen ei ole mitään, mitä merkitystä on siinä vaiheessa karkkipussilla tai millään muulla? Varmasti kaikilla nykyhetken nautinnoilla on suuri merkitys monille tällä hetkellä ja niiden mukaan suurin osa kulkee, mutta siinä vaiheessa kun ketään ei enää olisi, niin mitä väliä niillä oisi?
Onko nyt tosiaan niin, että sinun kaltaisesi uskovat eivät löytäisi mitään syytä elää, mikäli jumalaa ei olisi olemassa tai jumala ei olisi sellainen kuin sinä uskot sen olevan?
Elämä 'täällä maan päällä' on vain pakkopulla sinunlaisillesi ja vain yksi välietappi ennen suurta palkintoa ja täydellistä olotilaa?
Elämän merkitys pitäisi löytää elämästä itsestään, eikä siitä mitä elämän jälkeen pitäisi tapahtua. Mikäli näin ei tapahdu on ihmisen mahdoton oppia arvostamaan tätä elämää, omaansa tai muiden.
teidän uskiksien täytyy mässäillä jollain rangaistuksella? Rangaistus niinkin "kauheasta" rikoksesta, kuin siitä, että ei usko johonkin jumalaan. Olette jokseenkin sadisteja kaikki.
"Voi olla, että minun vuoksi olet tuossa luulossa"
Oikeastaan olen kuullut tuon lukemattomilta hihhuleilta.
"mutta jos loppu olisi pelkkää olematonta, ei sen kannalta olisi millään merkitystä."
Miksi tulevaisuus määrittelisi nykyhetken merkityksellisyyden? Nykyisyyden merkityksen määrittelee nykyisyys itse. Täysin typerää ajatella, että tällä päivällä ei ole merkitystä, koska joskus tulevaisuudessa lakkaat olemasta.
"Jos uskoo Jumalaan, lopussa jokainen tuomitaan tekojen ja sanojen mukaan ja kaikki mitä olet tehnyt tässä elämässä vaikuttaa ja on siis merkityksellistä."
Kaikki mitä teet tässä elämässä vaikuttaa tähän elämään ja on jo merkityksellistä tässä elämässä.
"Jos mitää tuomiota ei ole, ei ole myöskään siinä vaiheessa mitään merkitystä millään, kun kaikki on poissa."
Daa! Tietenkään millään ei ole enään mitään merkitystä kun olet kuollut. Melkoinen Einstein olet.
"Jos ajatellaan loppu, jonka jälkeen ei ole mitään, mitä merkitystä on siinä vaiheessa karkkipussilla tai millään muulla?"
Karkkipussin kuten elämänkin merkitys on nykyisyydessä.
"mutta siinä vaiheessa kun ketään ei enää olisi, niin mitä väliä niillä oisi?"
Niin, ei millään ole enään mitään väliä sinulle sitten kun sinua ei enään ole olemassa. Elämällä on väliä vain silloin kun on elossa. DAA!!!
tilasta ENNEN elämää?
"Hihu on suuruudenhullu. Hihulle ei riitä pieni pala elämää tai pussillinen karkkeja. Vain äärettömyys riittää hihhulille. "
Hihun suuruudenhulluutta kuvaa parhaiten se että hihu luo itselleen Jumalan. Jumalan joka välittää hihustaja tuomitsee muut helvettiin.
Hihhulismi on megalomaanista egomaniaa. Hihhulin mielestä koko tämä valtava maailmankaikkeus on luotu vain ihmistä, siis häntä itseään varten.
Hihhulismin näkökulma asioihin on tämä: MINÄ olen tärkeä ja MINUA varten kaikki on luotu ja MINÄ olen maailmankaikkeuden napa ja MINULLA on ainoa oikea usko ja MINÄ pelastun ja MINÄ elän ikuisesti taivaassa ja MINULLA on jumala puolellani.
Albert Einstein sen tiivisti hienosti:
"I cannot imagine a God who rewards and punishes the objects of his creation, whose purposes are modeled after our own - a God, in short, who is but a reflection of human frailty. Neither can I believe that the individual survives the death of his body, although feeble souls harbor such thoughts through fear or ridiculous egotisms.
- Albert Einstein (1879-1955), obituary in New York Times 1955-04-19
Ridiculous egotisms - täsmälleen.
päässyt lapsenomaisesta omaan napaan tuijottamisesta. Lapsellehan kaikki on vain häntä itseään varten. Millään muulla ei ole väliä. Ja tuolle tasolle uskikset ovat jämähtäneet.
Kun nyt tälläkin palstalla on seurannut uskovaisten kirjoituksia, niin pääasia on se oma taivaspaikka. Uskikset ovat minä-minä-tyyppejä.
Muutama täällä aina kirjoittelee kuinka juuri hän on niin onnellinen, kun uskoo jumalaan tai jeesukseen tai vaikka mihin ja sitten hän, ah, saa viettää ikuisuuden harppua soitellen taivaan iloissa, koska hän uskoi sellaisen jumaluuden olemassaoloon. Ihan sama millainen mulkvisti eläessään oli, kunhan vaan uskoi.