Kissan hiekkalaatikko

Kauris

Miten on, täytyykö kissan hiekkalaatikkoon aina vaihtaa uutta hiekkaa? Otan päivittäin kaikki kokkareet pois. Pitääkö laatikko pestä ja vaihtaa hiekkaa viikottain vai kuukausittain vai miten.
Kertokaa mielipiteenne.

24

4110

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mamma

      vähän monesta eri asiasta, esim. montako kissaa sinulla on ja kuinka usein se/ne käyvät astialla sekä millaista hiekkaa käytät.

      Pääsääntönä voi ehkä pitää 1 tai 2 viikon väliä. Samalla kun vaihdat koko hiekan uuteen, tietysti desinfioit laatikon(t) esim. klorinilla ja huuhtelet sen huolellisesti.

      Mikäli pidät laatikossa reilua kerrosta hiekkaa, on koko hiekan vaihtoväli pidempi kuin pienellä hiekka määrällä.

    • Anne

      Kissan hiekkalaatikko olisi suositeltavasti hyvä pestä
      kerran viikossa.Näin ei pääse syntymään bakteereita.
      n.kerran tai pari puolessa vuodessa olisi hyvä myös
      desinfioida laatikko.

      • Kollin Äiskä

        Kollipoikani on paksu ja pitkä, ikävä on pyllyillä pienessä laatikossa, Kaupan suurin malli on minusta niin pieni, mitä te isojen kissojen omistajat käytätte laatikkona?


      • pate
        Kollin Äiskä kirjoitti:

        Kollipoikani on paksu ja pitkä, ikävä on pyllyillä pienessä laatikossa, Kaupan suurin malli on minusta niin pieni, mitä te isojen kissojen omistajat käytätte laatikkona?

        Meidänkin kissoilla oli ahdasta hiekkelaatikolla. Kiertelin pitkään kauppoja, kunnes lopulta löysin Faunatar -nimisestä liikkeestä katetun hiekkalaatikon kokoa Jumbo. Siellä mahtuu mainiosti isompikin kissa kääntyilemään eikä pää ota kattoon istuessa. Näitä laatikoita oli Malmin (Hki) Faunattaressa, ei ollut ihan halpa, mutta ostos kannatti silti.


      • Kollin Äiskä
        pate kirjoitti:

        Meidänkin kissoilla oli ahdasta hiekkelaatikolla. Kiertelin pitkään kauppoja, kunnes lopulta löysin Faunatar -nimisestä liikkeestä katetun hiekkalaatikon kokoa Jumbo. Siellä mahtuu mainiosti isompikin kissa kääntyilemään eikä pää ota kattoon istuessa. Näitä laatikoita oli Malmin (Hki) Faunattaressa, ei ollut ihan halpa, mutta ostos kannatti silti.

        Siispä ostoksille, ja loppuu se ahtaus toimittaa asiansa
        Voin kiittää sinua vinkistä !


    • Burmanomistaja

      Ihmettelen, kuinka kaikki täällä kehottavat desinfioimaan laatikon. Siinä touhussa ei ole järjen hiventäkään.

      Desinfioivalla aineella pesu ei ole bakteerien hävittämisen kannalta sen parempi vaihtoehto kuin normaalilla pesuaineellakaan pesu. Huolellinen peseminen, huuhtelu ja kuivaus on se, mitä hiekkalaatikko kaipaa.

      Nyt ovat vihdoin myös Suomen viranomaiset älynneet kehottaa ihmisiä välttämään antibakteeristen aineiden käyttöä. Syy on juuri se, ettei niille kotioloissa ole tarvetta eikä niiden käytöstä ole vastaavaa hyötyä. Sen sijaan niiden käyttö voi edesauttaa bakteereita kehittämään vastustuskykyä myös antibiooteille.

      Helsingin Sanomien verkkoliite kertoo tästä sivulla

      http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010217KO6&pvm=20010217&a=1

      Tässä katkelma Hesarin uutisesta:

      ----------------------

      "Antibakteeristen valmisteiden käyttö on turhaa siksi, että kodeista ei juuri tuhoisia mikrobeja löydy. Niiden markkinoinnissa vedotaan ala-arvoisesti kuluttajien bakteerikammoon, sillä bakteeriton ympäristö ei ole edes tavoitteena järkevä tai mahdollinen - - Jotkut aineista voivat olla jopa haitallisia. Niiden runsas käyttö saattaa lisätä bakteerien vastustuskykyä ihmisten ja eläinten lääkinnässä käytettäviä antibiootteja vastaan - - Kotona antibakteerisia tuotteita ei viranomaisarvion mukaan tarvita. Haitallisten bakteerien määrä on yleensä niin vähäinen, että siivous tavallisilla pesuaineilla ja välineillä riittää pitämään kodin tarpeeksi puhtaana.
      Tehokkaaseen desinfiointiin ei kaupan hyllyltä edes aineita löydy. Viranomaisten mukaan markkinoilla olevien antibakteeristen aineiden teho on käytännössä näennäinen."

      --------------------

      Sille, joka haluaa puhdistaa kissanhiekkalaatikkonsa mahdollisimman puhtaaksi, voisi suositella sen pesemistä mahdollisimman kuumalla, jopa kiehuvalla vedellä.

      Jos edes yksi hiekkalaatikkonsa desinfioiva pysähtyy ajattelemaan ja huomaa, ettei kloorin, tolun tai muiden antibakteeristen aineiden käytössä tosiaan ole mitään järkeä, on tämä kirjoitus linkkeineen täyttänyt tehtävänsä.

      Kiitos kärsivällisille lukijoille ja puhdasta, mutta ei bakteeritonta jatkoa!

      • Kauris

        Hyvä jos pesu riittää. Pesin äsken kissani heikkalaatikon joka on 35x45 kokoinen. Pesin niin kuumalla suihkulla kuin tulee ja käytin käsipesuainetta. Mielestäni on vähän suuri urakka jos pitäisi pestä vielä desinfiointi aineella ja sitten pitäisi vielä pestä mahdollisimman puhtaaksi ettei jää ainetta siihen.
        Ei kai sisäkissalla ole niin paljon bakteereja, en tiedä onko niissä sitten niin paljon bakteereja ihmisille. Jos joka päivä korjaa jätökset niin pitäisikö silti puhdistaa koko laatikko joka viikko. Siitähän menee paljon hiekkaa hukkaan. Käytän muistaakseni Bio carino hiekkaa.


      • mamma

        ELT Suvi Pohjola-Stenroosin kirjoitus viimeisestä KISSA-lehdestä, kirjoitus oli FIP:n ehkäisyä koskevassa tekstissä.

        Antibakteeriset pesuaineet ovat eri asia kuin desinfioimiseen käytettävät ja tuo Hesarin kirjoitus TV:ssä esitetty juttu käsitteli nimenomaan antibakteerisia pesuaineita kuten esim. Fairy antibackterial ym. eikä suinkaan koskenut desinfioimista joka on erittäin tarpeellista varsinkin monikissatalouksissa. Eläinlääkäri S.P-S suositteli juuri klorinia tai vastaavaa niin hiekkalaatikoiden kuin esim. lattioiden desinfioimiseen.

        Pelkkä pesu vedellä ei riitä pöpöjen tappamiseen hiekkalaatikoista. Nyt on juuri tehty kartoitus Suomen kissaloiden Giardia tilanteesta ja tosiasia on, että sitä löytyy meiltä niin kuin muualta maailmasta. Itse voin todistaa meillä olevan giardia-vapaa kissala (testattu ja tulokset saatu viime torstaina).


      • moips
        mamma kirjoitti:

        ELT Suvi Pohjola-Stenroosin kirjoitus viimeisestä KISSA-lehdestä, kirjoitus oli FIP:n ehkäisyä koskevassa tekstissä.

        Antibakteeriset pesuaineet ovat eri asia kuin desinfioimiseen käytettävät ja tuo Hesarin kirjoitus TV:ssä esitetty juttu käsitteli nimenomaan antibakteerisia pesuaineita kuten esim. Fairy antibackterial ym. eikä suinkaan koskenut desinfioimista joka on erittäin tarpeellista varsinkin monikissatalouksissa. Eläinlääkäri S.P-S suositteli juuri klorinia tai vastaavaa niin hiekkalaatikoiden kuin esim. lattioiden desinfioimiseen.

        Pelkkä pesu vedellä ei riitä pöpöjen tappamiseen hiekkalaatikoista. Nyt on juuri tehty kartoitus Suomen kissaloiden Giardia tilanteesta ja tosiasia on, että sitä löytyy meiltä niin kuin muualta maailmasta. Itse voin todistaa meillä olevan giardia-vapaa kissala (testattu ja tulokset saatu viime torstaina).

        Ei sitä laatikkoa nyt joka viikko tarvitse pestä/desifioida, jos käytät paakkuuntuvaa hiekkaa ja otat joka päivä huolellisesti paakut pois ja lisäät uutta saman verran tilalle.Itse pesen laatikon(en desifioi joka kerta) noin kerran kuussa,paitsi tietty jos pahemmin sottaantuu niin silloin tarpeen mukaan.Jos/kun käytät kisuasi leikkauksessa, silloin täytyy olla entistä huolellisempi, eli täysin puhdas hiekka heti leikkauksesta tultua.


      • mamma
        moips kirjoitti:

        Ei sitä laatikkoa nyt joka viikko tarvitse pestä/desifioida, jos käytät paakkuuntuvaa hiekkaa ja otat joka päivä huolellisesti paakut pois ja lisäät uutta saman verran tilalle.Itse pesen laatikon(en desifioi joka kerta) noin kerran kuussa,paitsi tietty jos pahemmin sottaantuu niin silloin tarpeen mukaan.Jos/kun käytät kisuasi leikkauksessa, silloin täytyy olla entistä huolellisempi, eli täysin puhdas hiekka heti leikkauksesta tultua.

        ensimmäisen viestini? jos luit, huomasit pari faktaa jotka vaikuttavat laatikon pesuväleihin. Onhan ihan eri juttu jos sinulla on yksi kissa kuin jos niitä on vaikka kymmenen. Mainitsemani giardia on suolisto-loinen johon ei välttämättä tepsi edes normaali desinfiointi vaan se vaatii kissan hoidon lisäksi uusimaan hiekkalaatikot ja pahimmassa tapauksessa (voi tarttua ihmiseen) myös koko huushollin desinfioimisen ja jopa petivaatteiden uusimisen aina patjoja myöden sekä lääkekuurin myös omistajalle/-jille.

        Toinen viheliäinen vitsaus, joka vaatii hiekkalaatikon kunnollisen puhdistuksen, on coronavirus joka pahimmillaan aiheuttaa FIP:iä (johtaa hyvin usein kissan kuolemaan).


      • Kauris
        mamma kirjoitti:

        ensimmäisen viestini? jos luit, huomasit pari faktaa jotka vaikuttavat laatikon pesuväleihin. Onhan ihan eri juttu jos sinulla on yksi kissa kuin jos niitä on vaikka kymmenen. Mainitsemani giardia on suolisto-loinen johon ei välttämättä tepsi edes normaali desinfiointi vaan se vaatii kissan hoidon lisäksi uusimaan hiekkalaatikot ja pahimmassa tapauksessa (voi tarttua ihmiseen) myös koko huushollin desinfioimisen ja jopa petivaatteiden uusimisen aina patjoja myöden sekä lääkekuurin myös omistajalle/-jille.

        Toinen viheliäinen vitsaus, joka vaatii hiekkalaatikon kunnollisen puhdistuksen, on coronavirus joka pahimmillaan aiheuttaa FIP:iä (johtaa hyvin usein kissan kuolemaan).

        Voi mamma nyt tuli aika epätietoisuus mitä tehdä. Mulla on 1 kissa ja laitan hiekkaa n. 5 cm ja korjaan päivittäin pois paakkuuntuneet kokkareet. Laatikko tosiaankin pitää mielestäsi pestä ainakin joka toinen viikko ja käyttää desinfiointia?
        No jos mahdollisesti on tälläinen Giardia-loinen niin miten on jos kissa käy nukkumaan sänkyssä jopa vieressäni.


      • Ei tolua tovereille

        Samaa mieltä! Ja kissat inhoaa sitäpaitsi liian steriiliä ympäristöä, mitään kissalle kuuluvaa ei saisi pestä voimakkailla pesuaineilla, se haistaa ne vaikka kuinka huuhtelisit. Ja eikös sitä paitsi muovinen hiekkalaatikko ime myrkkyjä itseensä ainakin pitemmän päälle? Kuuma vesi riittää, samoin kuin ruoka-astioidenkin pesuun.


      • Burmanomistaja
        mamma kirjoitti:

        ELT Suvi Pohjola-Stenroosin kirjoitus viimeisestä KISSA-lehdestä, kirjoitus oli FIP:n ehkäisyä koskevassa tekstissä.

        Antibakteeriset pesuaineet ovat eri asia kuin desinfioimiseen käytettävät ja tuo Hesarin kirjoitus TV:ssä esitetty juttu käsitteli nimenomaan antibakteerisia pesuaineita kuten esim. Fairy antibackterial ym. eikä suinkaan koskenut desinfioimista joka on erittäin tarpeellista varsinkin monikissatalouksissa. Eläinlääkäri S.P-S suositteli juuri klorinia tai vastaavaa niin hiekkalaatikoiden kuin esim. lattioiden desinfioimiseen.

        Pelkkä pesu vedellä ei riitä pöpöjen tappamiseen hiekkalaatikoista. Nyt on juuri tehty kartoitus Suomen kissaloiden Giardia tilanteesta ja tosiasia on, että sitä löytyy meiltä niin kuin muualta maailmasta. Itse voin todistaa meillä olevan giardia-vapaa kissala (testattu ja tulokset saatu viime torstaina).

        että tavallisen kissanomistajan on turhaa ja jopa väärin käyttää desinfioivia (tai antibakteerisia) pesuaineita hiekkalaatikon puhdistuksessa.

        Löysin uusimmasta Kissa-lehdestä jutun "Miten vähentää kissojen tartuntatauteja kissakodeissa", jonka oli kirjoittanut Marjatta Rajala. Stenroosin juttua en nähnyt. Tarkkaavainen lukija ymmärtää, että juttu on suunnattu nimenomaan kissaloille, eli esimerkiksi kissankasvattajille tai kissahotelleille, siis talouksiin, joissa on useita kissoja ja joiden kissojen vaihtuvuuskin on suuri. Tavallisen kissanomistajan, jolla on yksi tai kaksi kissaa, ei kannata toimia kirjoituksen neuvojen mukaisesti. (Kovin tarkkaavainen lukijan ei sen sijaan tarvitse olla huomatakseen, miten huolimatonta kieltä juttu on.)

        (Vaarallisistakin) mikrobeista puhuminen on kaksiteräinen miekka. Bakteereita elinympäristössämme on aina, ja suurin osa bakteereista on ihmisille ja kissoillekin hyödyllisiä. Bakteerikammoinen pesee vimmatusti ympäristöään ja tuhoaa hyvätkin bakteerit huonojen mukana. Todennäköinen seuraus on vastustuskyvyn huonontuminen.

        Marjatta Rajalan jutun lopussa on mainittu jutussa käytetyt lähteet. Viimeistään niitä lukiessa olisi syytä hälytyskellojen soida ajattelevan kissaihmisen päässä: "Tartunnantorjunta sairaalassa. Sairaalaliiton julkaisuja"!! Kodeissa ei tarvita sellaista tartunnantorjuntaa, joka on sairaaloissa välttämätön!

        Jokainen tietää, että sairastettu flunssa tuo joksikin aikaa vastustuskyvyn flunssaa vastaan. Altistuminen erilaisille bakteereille lisää vastustuskykyä, ja bakteerien peseminen elinympäristöstä pois ei edistä terveyttä.

        Puhtaus on tärkeää, mutta järjenkäytön pitäisi olla sallittua, ja aina viisas on vanha sanonta "kohtuus kaikessa". Tietysti KISSALASSA eli kissankasvattajan kodissa tai kissahotellissa on syytä olla varovaisempi, mutta puhtaudestakin voi pitää huolta monella eri tavalla. Jos haluaa tuhota bakteereita, sen voi tehdä samalla tavoin kuin muutamia sukupolvia sitten tehtiin, silloin, kun klooreja ja toluja ei ollut vielä kauppojen hyllyiltä noukittavissa: kissanhiekkalaatikon voi aika ajoin pestä kiehuvalla vedellä, ja kissan ruokailuvälineet voi keittää.

        Joka tapauksessa on väärin neuvoa tällaisilla palstoilla tavallista kissanomistajaa desinfioimaan kissanhiekkalaatikkonsa kloorilla tai vastaavalla aineella. Desinfiointiteho on kyseenalainen, ja bakteerikammon lietsominen vastuutonta. Bakteerien kanssa on tultava toimeen, niitä ei voi kokonaan tuhota.

        (Kaikesta huolimatta olen pessimistisesti sitä mieltä, että ihmiset tulevat kuolemaan sukupuuttoon juuri tästä syystä. Pelätään muutamaa vaarallista mikrobia ja siinä pelossa hysteerisinä tuhotaan ne hyvät bakteerit, jotka olisivat auttaneet suojautumaan pahoilta.)


      • mamma
        Burmanomistaja kirjoitti:

        että tavallisen kissanomistajan on turhaa ja jopa väärin käyttää desinfioivia (tai antibakteerisia) pesuaineita hiekkalaatikon puhdistuksessa.

        Löysin uusimmasta Kissa-lehdestä jutun "Miten vähentää kissojen tartuntatauteja kissakodeissa", jonka oli kirjoittanut Marjatta Rajala. Stenroosin juttua en nähnyt. Tarkkaavainen lukija ymmärtää, että juttu on suunnattu nimenomaan kissaloille, eli esimerkiksi kissankasvattajille tai kissahotelleille, siis talouksiin, joissa on useita kissoja ja joiden kissojen vaihtuvuuskin on suuri. Tavallisen kissanomistajan, jolla on yksi tai kaksi kissaa, ei kannata toimia kirjoituksen neuvojen mukaisesti. (Kovin tarkkaavainen lukijan ei sen sijaan tarvitse olla huomatakseen, miten huolimatonta kieltä juttu on.)

        (Vaarallisistakin) mikrobeista puhuminen on kaksiteräinen miekka. Bakteereita elinympäristössämme on aina, ja suurin osa bakteereista on ihmisille ja kissoillekin hyödyllisiä. Bakteerikammoinen pesee vimmatusti ympäristöään ja tuhoaa hyvätkin bakteerit huonojen mukana. Todennäköinen seuraus on vastustuskyvyn huonontuminen.

        Marjatta Rajalan jutun lopussa on mainittu jutussa käytetyt lähteet. Viimeistään niitä lukiessa olisi syytä hälytyskellojen soida ajattelevan kissaihmisen päässä: "Tartunnantorjunta sairaalassa. Sairaalaliiton julkaisuja"!! Kodeissa ei tarvita sellaista tartunnantorjuntaa, joka on sairaaloissa välttämätön!

        Jokainen tietää, että sairastettu flunssa tuo joksikin aikaa vastustuskyvyn flunssaa vastaan. Altistuminen erilaisille bakteereille lisää vastustuskykyä, ja bakteerien peseminen elinympäristöstä pois ei edistä terveyttä.

        Puhtaus on tärkeää, mutta järjenkäytön pitäisi olla sallittua, ja aina viisas on vanha sanonta "kohtuus kaikessa". Tietysti KISSALASSA eli kissankasvattajan kodissa tai kissahotellissa on syytä olla varovaisempi, mutta puhtaudestakin voi pitää huolta monella eri tavalla. Jos haluaa tuhota bakteereita, sen voi tehdä samalla tavoin kuin muutamia sukupolvia sitten tehtiin, silloin, kun klooreja ja toluja ei ollut vielä kauppojen hyllyiltä noukittavissa: kissanhiekkalaatikon voi aika ajoin pestä kiehuvalla vedellä, ja kissan ruokailuvälineet voi keittää.

        Joka tapauksessa on väärin neuvoa tällaisilla palstoilla tavallista kissanomistajaa desinfioimaan kissanhiekkalaatikkonsa kloorilla tai vastaavalla aineella. Desinfiointiteho on kyseenalainen, ja bakteerikammon lietsominen vastuutonta. Bakteerien kanssa on tultava toimeen, niitä ei voi kokonaan tuhota.

        (Kaikesta huolimatta olen pessimistisesti sitä mieltä, että ihmiset tulevat kuolemaan sukupuuttoon juuri tästä syystä. Pelätään muutamaa vaarallista mikrobia ja siinä pelossa hysteerisinä tuhotaan ne hyvät bakteerit, jotka olisivat auttaneet suojautumaan pahoilta.)

        onkin vain hiekkalaatikoiden desinfioimisesta eikä suinkaan koko kodin hysteerisestä "puunaamisesta". En itsekkään suosittele antibakteerisia aineita eli siis astianpesu- tai yleispesuaineita enkä saippuoita joihin on lisätty jokin bakteereja "tuhoava" ainesosa, juuri siksi koska niistä ei ole apua ja ne jopa voivat saada aikaan antibiooteille reagoimattomia bakteerikantoja.

        Vaikka KISSA-lehden molemmat kirjoitukset koskivat lähinnä monikissatalouksia voi samoja ongelmia esiintyä myös yhden kissan huushollissa. Mielestäni en ole "lietsonut hysteriaa" kirjoittamalla asioista niinkuin ne ovat tai pahimmassa tapauksessa voivat olla. Luulenpa tälläkin palstalla olevan lukijoita joilla on useampiakin kissoja kuin yksi tai kaksi ja siitä olen samaa mieltä, että järjenkäyttö on sallittua, mielellään kuitenkin jo ennenkuin kissa(t) sairastuvat.

        Mielipiteitä on ja tuleekin olla erilaisia ja jokainen toimii kuten parhaaksi näkee. Olen aina pyrkinytkin tuomaan esille asioita ajatellen, että on olemassa talouksia joissa on yksi kissa sekä useampia kissoja ja siksi useissa vastauksissani on eri vaihtoehtoja tai neuvoja erilaisille kissakodeille.


      • matte
        Burmanomistaja kirjoitti:

        että tavallisen kissanomistajan on turhaa ja jopa väärin käyttää desinfioivia (tai antibakteerisia) pesuaineita hiekkalaatikon puhdistuksessa.

        Löysin uusimmasta Kissa-lehdestä jutun "Miten vähentää kissojen tartuntatauteja kissakodeissa", jonka oli kirjoittanut Marjatta Rajala. Stenroosin juttua en nähnyt. Tarkkaavainen lukija ymmärtää, että juttu on suunnattu nimenomaan kissaloille, eli esimerkiksi kissankasvattajille tai kissahotelleille, siis talouksiin, joissa on useita kissoja ja joiden kissojen vaihtuvuuskin on suuri. Tavallisen kissanomistajan, jolla on yksi tai kaksi kissaa, ei kannata toimia kirjoituksen neuvojen mukaisesti. (Kovin tarkkaavainen lukijan ei sen sijaan tarvitse olla huomatakseen, miten huolimatonta kieltä juttu on.)

        (Vaarallisistakin) mikrobeista puhuminen on kaksiteräinen miekka. Bakteereita elinympäristössämme on aina, ja suurin osa bakteereista on ihmisille ja kissoillekin hyödyllisiä. Bakteerikammoinen pesee vimmatusti ympäristöään ja tuhoaa hyvätkin bakteerit huonojen mukana. Todennäköinen seuraus on vastustuskyvyn huonontuminen.

        Marjatta Rajalan jutun lopussa on mainittu jutussa käytetyt lähteet. Viimeistään niitä lukiessa olisi syytä hälytyskellojen soida ajattelevan kissaihmisen päässä: "Tartunnantorjunta sairaalassa. Sairaalaliiton julkaisuja"!! Kodeissa ei tarvita sellaista tartunnantorjuntaa, joka on sairaaloissa välttämätön!

        Jokainen tietää, että sairastettu flunssa tuo joksikin aikaa vastustuskyvyn flunssaa vastaan. Altistuminen erilaisille bakteereille lisää vastustuskykyä, ja bakteerien peseminen elinympäristöstä pois ei edistä terveyttä.

        Puhtaus on tärkeää, mutta järjenkäytön pitäisi olla sallittua, ja aina viisas on vanha sanonta "kohtuus kaikessa". Tietysti KISSALASSA eli kissankasvattajan kodissa tai kissahotellissa on syytä olla varovaisempi, mutta puhtaudestakin voi pitää huolta monella eri tavalla. Jos haluaa tuhota bakteereita, sen voi tehdä samalla tavoin kuin muutamia sukupolvia sitten tehtiin, silloin, kun klooreja ja toluja ei ollut vielä kauppojen hyllyiltä noukittavissa: kissanhiekkalaatikon voi aika ajoin pestä kiehuvalla vedellä, ja kissan ruokailuvälineet voi keittää.

        Joka tapauksessa on väärin neuvoa tällaisilla palstoilla tavallista kissanomistajaa desinfioimaan kissanhiekkalaatikkonsa kloorilla tai vastaavalla aineella. Desinfiointiteho on kyseenalainen, ja bakteerikammon lietsominen vastuutonta. Bakteerien kanssa on tultava toimeen, niitä ei voi kokonaan tuhota.

        (Kaikesta huolimatta olen pessimistisesti sitä mieltä, että ihmiset tulevat kuolemaan sukupuuttoon juuri tästä syystä. Pelätään muutamaa vaarallista mikrobia ja siinä pelossa hysteerisinä tuhotaan ne hyvät bakteerit, jotka olisivat auttaneet suojautumaan pahoilta.)

        mitä eroa on desinfektioaineilla ja antibakteerisilla aineilla. Mm. se tieto löytyy kovasti "kauhistelemastasi" Tartunnantorjunta sairaalassa-teoksesta. Kirjasta löytyy monta hyvää perusasiaa, joita voi soveltaa ihan arkiseen oman ympäristön puhtaanapitoon.

        Desinfektioaineiden käyttö on tarpeellista, antibakteeristen ei.


      • mamma
        Kauris kirjoitti:

        Voi mamma nyt tuli aika epätietoisuus mitä tehdä. Mulla on 1 kissa ja laitan hiekkaa n. 5 cm ja korjaan päivittäin pois paakkuuntuneet kokkareet. Laatikko tosiaankin pitää mielestäsi pestä ainakin joka toinen viikko ja käyttää desinfiointia?
        No jos mahdollisesti on tälläinen Giardia-loinen niin miten on jos kissa käy nukkumaan sänkyssä jopa vieressäni.

        Voi tosiaankin tarttua myös ihmiseen mutta sen todennäköisyys on hyvin pieni. Tarttumisen estäminen onnistuu normaali hygienialla ja hiekkalaatikoiden kunnollisella puhdistuksella sekä tietysti giardiatartunnan hoitamisella pois kissasta.

        Jos kissa on saanut kys. tartunnan (todettu ulostenäytteestä), tarkastetaan yleensä myös ihmisten näytteet varmuuden saamiseksi tai puhtauden toteamiseksi.

        Pahimmassa tapauksessa menee koko huusholli desinfioitavaksi ja jopa petivaatteet uusiksi.

        Giardia tartunta kyllä normaalisti näkyy kissalla selvänä ripulointina joka ei asetu millään keinolla kunnolla joten mikäli kissasi näyttää olevan siltä osin kunnossa ei liene syytä huoleen. Jos kissasi oireilee eri hoidosta huolimatta, voit tiedustella näytteen ottoa lääkäriltäsi (tutkii itse tai lähettää eteenpäin).


      • Ei kyllä loogista
        Burmanomistaja kirjoitti:

        että tavallisen kissanomistajan on turhaa ja jopa väärin käyttää desinfioivia (tai antibakteerisia) pesuaineita hiekkalaatikon puhdistuksessa.

        Löysin uusimmasta Kissa-lehdestä jutun "Miten vähentää kissojen tartuntatauteja kissakodeissa", jonka oli kirjoittanut Marjatta Rajala. Stenroosin juttua en nähnyt. Tarkkaavainen lukija ymmärtää, että juttu on suunnattu nimenomaan kissaloille, eli esimerkiksi kissankasvattajille tai kissahotelleille, siis talouksiin, joissa on useita kissoja ja joiden kissojen vaihtuvuuskin on suuri. Tavallisen kissanomistajan, jolla on yksi tai kaksi kissaa, ei kannata toimia kirjoituksen neuvojen mukaisesti. (Kovin tarkkaavainen lukijan ei sen sijaan tarvitse olla huomatakseen, miten huolimatonta kieltä juttu on.)

        (Vaarallisistakin) mikrobeista puhuminen on kaksiteräinen miekka. Bakteereita elinympäristössämme on aina, ja suurin osa bakteereista on ihmisille ja kissoillekin hyödyllisiä. Bakteerikammoinen pesee vimmatusti ympäristöään ja tuhoaa hyvätkin bakteerit huonojen mukana. Todennäköinen seuraus on vastustuskyvyn huonontuminen.

        Marjatta Rajalan jutun lopussa on mainittu jutussa käytetyt lähteet. Viimeistään niitä lukiessa olisi syytä hälytyskellojen soida ajattelevan kissaihmisen päässä: "Tartunnantorjunta sairaalassa. Sairaalaliiton julkaisuja"!! Kodeissa ei tarvita sellaista tartunnantorjuntaa, joka on sairaaloissa välttämätön!

        Jokainen tietää, että sairastettu flunssa tuo joksikin aikaa vastustuskyvyn flunssaa vastaan. Altistuminen erilaisille bakteereille lisää vastustuskykyä, ja bakteerien peseminen elinympäristöstä pois ei edistä terveyttä.

        Puhtaus on tärkeää, mutta järjenkäytön pitäisi olla sallittua, ja aina viisas on vanha sanonta "kohtuus kaikessa". Tietysti KISSALASSA eli kissankasvattajan kodissa tai kissahotellissa on syytä olla varovaisempi, mutta puhtaudestakin voi pitää huolta monella eri tavalla. Jos haluaa tuhota bakteereita, sen voi tehdä samalla tavoin kuin muutamia sukupolvia sitten tehtiin, silloin, kun klooreja ja toluja ei ollut vielä kauppojen hyllyiltä noukittavissa: kissanhiekkalaatikon voi aika ajoin pestä kiehuvalla vedellä, ja kissan ruokailuvälineet voi keittää.

        Joka tapauksessa on väärin neuvoa tällaisilla palstoilla tavallista kissanomistajaa desinfioimaan kissanhiekkalaatikkonsa kloorilla tai vastaavalla aineella. Desinfiointiteho on kyseenalainen, ja bakteerikammon lietsominen vastuutonta. Bakteerien kanssa on tultava toimeen, niitä ei voi kokonaan tuhota.

        (Kaikesta huolimatta olen pessimistisesti sitä mieltä, että ihmiset tulevat kuolemaan sukupuuttoon juuri tästä syystä. Pelätään muutamaa vaarallista mikrobia ja siinä pelossa hysteerisinä tuhotaan ne hyvät bakteerit, jotka olisivat auttaneet suojautumaan pahoilta.)

        Millai nää jutut ei mee kirjotusjärjestyksessä-tänpäiväsiä juttuja on välissä ja eilisiä viimesenä-on pöljää lukea ku eilisiä lisäyksiä tulee uusimpien jälkeen.


      • Burmanomistaja
        matte kirjoitti:

        mitä eroa on desinfektioaineilla ja antibakteerisilla aineilla. Mm. se tieto löytyy kovasti "kauhistelemastasi" Tartunnantorjunta sairaalassa-teoksesta. Kirjasta löytyy monta hyvää perusasiaa, joita voi soveltaa ihan arkiseen oman ympäristön puhtaanapitoon.

        Desinfektioaineiden käyttö on tarpeellista, antibakteeristen ei.

        Ihanko totta? Olen kuvitellut, että antibakteerisia aineita ovat kaikki, joiden sanotaan tuhoavan bakteereja: myös kloori olisi yksi niistä. Mutta näköjään minun etsittävä kirjallisuutta ja varmistuttava asiasta.


      • Alva
        Ei tolua tovereille kirjoitti:

        Samaa mieltä! Ja kissat inhoaa sitäpaitsi liian steriiliä ympäristöä, mitään kissalle kuuluvaa ei saisi pestä voimakkailla pesuaineilla, se haistaa ne vaikka kuinka huuhtelisit. Ja eikös sitä paitsi muovinen hiekkalaatikko ime myrkkyjä itseensä ainakin pitemmän päälle? Kuuma vesi riittää, samoin kuin ruoka-astioidenkin pesuun.

        Antibakteeristen ja desinfioivien aineiden käyttö on aivan turhaa normaalioloissa. Ehkäpä kissan ollessa sairas voi olla syytä desinfioida, mutta ei kyllä muuten.

        Kissan laatikko puhdistuu tavallisilla pesuaineilla.


    • moips

      Jäi äsken sanomati, että hiekkaa sais olla reilu viitisen senttiä paksuudeltaan-jos on liian vähän pisut lorisee laatikon pohjalle ja jos on liikaa kisun on hankala raapia kuoppaa tarpeilleen!

    • matte

      Meillä on neljä kissaa ja kaksi hiekkalaatikkoa. Hiekan ostan 20 kg:n säkissä ja säkillinen kestää parisen viikkoa. Kun olen täyttänyt kolot viimeisen kerran ja säkki on tyhjä, käytän hiekat niin vähiin kuin mahdollista (n. viikon ajan) ja sitten pesen ja desinfioin laatikot ja täytän ne uudella puhtaalla hiekalla. Joka vuosi vaihdan laatikot uusiin, kun pohjat alkavat olla aika raavittuja ja tuntuu, ettei niitä saa enää pesemällä tarpeeksi puhtaaksi.

      • moips taas

        Niin mä todellakin puhuin yhden kissan omasta hiekkalaatikosta-toki asia on toinen jos tarpeiden tekijöitä on useampi.


    • Kauris

      mielipiteistänne. Tämä on mielestäni aika tärkeä asia, hiekkalaatikon puhdistus, varsinkin niille kissaystäville joilla ei ole kokemusta kissoista kuten minulla. Onhan se tärkeää pitää kissa terveenä ja miksei myös ihmistä jos saa jotain bakteereja kissalta.
      Mamma kertoi Giardia-loisesta. Kissallani ei ole ollut yhtään vetelä kakkaa niin ei kai hänellä sitten sitä ole.
      Yhteenvetona päätin poistaa kaikki päivän jätökset ja joka toinen viikko pesen kuumalla vedellä ja kerran kuukaudessa vaihdan koko hiekan sekä samalla voin vähän käyttää Klorinia.
      Eiköhän tämä olis riittävä vai onko jollakin lisättävää tähän.
      Olen yleensä tarkka kissan puhtaudesta.

    • wili wallaton

      meillä laatikko pestään sit ku se haisee, vaikka paakut otetaan aamuin illoin pois. Meillä ei käytetä mitään pesuainetta, eikä musta tarttekaan, kunhan muistaa pitää laatikossa tarpeeks paljon hiekkaa (ainakin 7-9cm.riippuu laatikosta). Hiekkaa on silloin tarpeeksi, kun pissapaakut ei haise,ei ole kiinni pohjassa, vaan pystyy korjaamaan pois ilman et se hajoaa ja sotkee muunki hiekan.. kokonaan hiekka vaihdetaan pesun yhteydessä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Arvaa miten paljon

      Haluan sua?
      Ikävä
      94
      1739
    2. Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.

      https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr
      Maailman menoa
      240
      1533
    3. Mitä toiveita ja ajatuksia sulla

      On kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      89
      1346
    4. Sunnuntai terveiset kaivatulle

      Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!
      Ikävä
      65
      1015
    5. Aika usein mietin sitä

      Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t
      Ikävä
      46
      921
    6. Rakastan sinua ja

      Tiedät sen.
      Ikävä
      47
      908
    7. Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?

      Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman
      Ikävä
      38
      898
    8. Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !

      Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si
      Suomussalmi
      9
      884
    9. On ikävä sua

      Rakas ❤️.
      Ikävä
      46
      852
    10. IS Viikonloppu 26.-27.4.2025

      Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika
      Sanaristikot
      35
      829
    Aihe