Olkiluodon ydinreaktorin hitsaamisessa

Katso ajankohtainen kakkonen:
http://areena.yle.fi/toista?id=1423679

Olkiluodon ydinreaktorin hitsaamisessa vakavia puutteita:

Suomi — Greenpeacen mukaan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen YLE:n uutisille esittämillä ydinvoima- ja energialinjauksilla ei saavuteta päästötavoitteita tai lopeteta energian tuontiriippuvuutta. Puhumalla uusista ydinvoimaloista Katainen yrittää viedä huomion rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n ongelmista.
- Kokoomuksen ilmasto- ja energiapoliittinen huoneentaulu nostaa ydinvoiman kotimaisia uusiutuvia energialähteitä tärkeämmäksi hintalapusta piittaamatta. On kuvaavaa, että Katainen on asettanut selvän tavoitteen ydinvoiman lisäämiselle, mutta ei konkreettisia tavoitteita ilmastopäästöjen tai tuontiriippuvuuden vähentämiselle, saati energiansäästölle. Kokoomus ei pysty näkemään ydinvoimaa realistisessa valossa, Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta toteaa.

Energiateollisuus ry on ajanut hyvin samanlaista keinopakettia kuin kokoomus. Energiateollisuuden omat laskelmat kuitenkin osoittavat, ettei sähköntuotannon päästöjä saataisi kahdella uudella ydinvoimalalla vuoteen 2020 mennessä edes Kioton vertailuvuoden tasolle, vaikka päästöjen pitää tuolloin olla vähintään 30 prosenttia vertailuvuotta 1990 pienemmät. Kokoomus ei ole esittänyt minkäänlaisia laskelmia ydinvoimaloiden rakentamisen vaikutuksista päästöihin.

- Kokoomus väittää ydinvoiman lisärakentamisen korvaavan sähkön tuonnin ja hiilidioksidipäästöjä tuottavat lauhdevoimalat. Väitteellä ei ole kuitenkaan pohjaa, sillä lauhdesähköllä ja sähkön tuonnilla vastataan sähkön kulutuspiikkeihin, joihin ydinvoima ei kykene reagoimaan. Voimakkaimmin kulutuspiikkeihin vaikuttaa energian käytön tehostaminen, mutta se ei ole kiinnostanut kokoomusta juhlapuheita pidemmälle, Myllyvirta sanoo.

- On älytöntä edes puhua seitsemännestä ydinvoimalasta, kun viidennenkin rakentamisessa on vakavia turvallisuuspuutteita, kustannusarvio ylittyy vähintään kahdella miljardilla eurolla, aikataulu myöhästyy yli kaksi vuotta ja myöhästyminen aiheuttaa sähkön käyttäjille kolmen miljardin lisälaskun. Olkiluoto 3:n reaktorirakennusta hitsattiin vähintään puolen vuoden ajan ilman hitsausohjeita, hitsaussaumojen kestävyyttä ei varmistettu työkokeilla ja hitsaustyöllä ei ollut pätevää valvojaa kuukausiin. Olkiluodossa nähdään, että kokoomuksen harhakuvitelmat halvasta ydinvoimasta johtavat vain turvallisuuden laiminlyöntiin, Myllyvirta jatkaa.

Suomen energiantarpeeseen voidaan vastata ilman ydinvoimaa tai muita ympäristölle tuhoisia energiamuotoja. Konsulttiyhtiö Gaia Groupin Greenpeacelle tekemä, toukokuussa julkistettu selvitys osoittaa, että Suomessa on mahdollista vähentää sähkön tarvetta energian tehokkaammalla käytöllä kahden ydinvoimalan verran vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen omien selvitysten mukaan lisäämällä monipuolisesti uusiutuvaa energiaa - muun muassa biokaasua, metsähaketta, tuulivoimaa, peltoenergiaa, lämpöpumppuja ja puun pienpolttoa - voidaan tuottaa vähintään kahden ydinvoimalan verran lisää sähköä ja viiden ydinvoimalan verran lisää energiaa vuonna 2020.

Lisää aiheesta verkossa:

Energiatehokkuustoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Greenpeacen 13. elokuuta julkistamat tiedot osoittavat selvästi, että Säteilyturvakeskuksen valvonta Olkiluoto 3:n työmaalla on pettänyt. Säteilyturvakeskus ei ole antanut tyydyttäviä vastauksia, jotka liittyvät laiminlyönnit osoittaviin dokumentteihin. Greenpeace vaatiikin rakennustöiden keskeyttämistä ja kansainvälistä tarkastusta työmaalle.
Säteilyturvakeskus on esittänyt, että Greenpeacen paljastamat valvonnan laiminlyönnit koskisivat ainoastaan turvallisuuden kannalta vähemmän kriittisiä asennushitsauksia. Greenpeacen hallussa olevien 11 hitsausohjeen mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä kuusi hitsausohjetta koskee turvallisuuden kannalta kriittisimpiä voimaliitoksia. Voimaliitoksia tarvitaan muun muassa betoniteräsverkon kokoamisessa, jatkamisessa ja maadoittamisessa, joten niitä on tehty hitsaustöiden alusta lähtien. Säteilyturvakeskus hyväksyi nämä ohjeet vasta vuoden 2007 alussa, kun reaktorirakennuksen betoniraudoituksen hitsaustyöt alkoivat TVO:n verkkosivujen mukaan touko-kesäkuussa 2006. Voiko Säteilyturvakeskus esittää, minä päivinä nyt betonirakenteen sisällä olevat voimaliitokset on tarkastettu? Mihin dokumentteihin ja testeihin tarkastus on perustunut, kun hitsausohjeita ei oltu hyväksytty?

Hitsausohjeissa määritellään lukuisia hitsauksen suoritukseen, käytettävään menetelmään ja asetuksiin liittyviä teknisiä parametreja, joiden määrittämistä ei voi jättää kunkin hitsaajan vastuulle. Miten Säteilyturvakeskus voi vakuuttaa, ettei hitsausohjeiden puuttuminen olisi vaikuttanut työn laatuun?

Säteilyturvakeskus ei pystynyt 12. elokuuta YLE:n Ajankohtaisessa kakkosessa vastaamaan, ketkä kirjoittivat, tarkastivat ja hyväksyivät ohjelmassa näytetyn viimeisimmän hitsausohjeen ja mitkä näiden henkilöiden pätevyydet ovat. Keitä nämä henkilöt ovat?

Greenpeacen tietojen mukaan betoniteräksen hitsauksen työkokeita ei ole tehty myöskään elokuun 2007 jälkeen, jolloin Säteilyturvakeskus tätä edellytti. Onko Säteilyturvakeskuksella esittää kirjanpito ja tulokset betoniteräksen hitsauksen työkokeista?

Bouygues on ilmoittanut hitsauskoordinaattoriksi tammikuussa 2008 Jacques Margalidan. Puolen vuoden jälkeen yrityksen työntekijät eivät tunne Margalidaa. Onko Säteilyturvakeskuksella esittää dokumentit, jotka osoittavat hänen hoitaneen tehtäväänsä?

Esimerkiksi Ranskassa ydinturvallisuusviranomainen L’Autorité de sûreté nucléaire julkaisee verkossa (http://www.asn.fr/sections/acces-lettre-suite/) tiedot tärkeimmistä laatupoikkeamista. Miksi Säteilyturvakeskus kieltäytyy edelleen julkaisemassa verkossa listaa kaikista Olkiluoto 3:ssa havaituista laatupoikkeamista?


Potential Significance of Alleged Misconducts at the Welding of
the Steel Frame for the Olkiluoto 3 Reactor Building
Statement for Greenpeace Nordic
Dr. Helmut Hirsch, Hanover, August 06, 2008
According to allegations of Greenpeace Nordic, Welding Procedure
Specifications for the steel framework of the OL3 reactor building have been
prepared after the work had started. Furthermore, it is alleged that
specifications were approved and used without approval of a third party, and
preliminary Welding Procedure Specifications were used in the construction.
It was not the task of the author to check those allegations. (It has to be
noted, however, that publicly available information strongly indicates that
indeed none of the Welding Procedure Specifications had gone through tests
and were approved before welding was started.) In any case, the author was
asked by Greenpeace Nordic solely to briefly summarize the potential
significance of such misconducts, should they occur or have occured.
11 documents with Welding Procedure Specifications for OL3 as well as, in
most cases, other records concerning tests and material composition, were
made available to the author by Greenpeace Nordic. For the purpose of this
statement, it is assumed by the author that those Specifications concern the
outer shell of the OL3 reactor building, as stated by Greenpeace.
Performing welding work at the reactor building before the final version of
Welding Procedure Specifications, approved by a third party, was prepared
would be a clear case of bad practice and in indicator of bad safety culture.
Such bad practice could only be remedied by thoroughly checking all the
welding work performed under those conditions, identifying all deviations
from Specifications, evaluating the significance of the deviations and
performing comprehensive repair work in all cases where the deviations have
not been proven acceptable by careful analysis.
If such bad practice should occur and is not remedied, it can give rise to poor
quality of welds and hence, have significance for the safety of the plant. The
potential significance depends on the type of welds concerned and varies for
the different types which are treated in the documents made available to the
author as mentioned above.
In the case of structural welds of reinforcing steel bars, bad quality will
directly affect the strength of the reinforced concrete. The resistance of the
concrete structure against external loads like earthquakes or aircraft impact
will be reduced; the hazard of severe radioactive releases in case of an
external event will be increased.
It is noteworthy that even according to the records for the tests performed by
Innova, the tensile strengths of structural welds was found to be only slightly
above requirements in some cases. This gives rise to the question which safety
factors, if any, are allowed for in the requirements. Furthermore, the fracture
location at the test was at the fusion line of the weld, indicating a potential
weakness.
No bending tests were required in case of structural welds. This presupposes
that equivalent stresses have been determined which cover all relevant
multiaxial stress loads.
In the case of welds which are part of the earthing system, bad quality can
lead to defective earthing and thus, to a degradation of the dissipation of
stray currents in the steel/concrete structure. Stray currents in reinforced
concrete can under certain circumstances lead to electrochemical corrosion
of the steel – if they are persisting over a longer period of time, or if there is
ingress of chlorides or carbonation in the concrete.
Corrosion will lead to weakening of the steel bars and possibly also, since the
volume of corrosion products is larger than that of steel, to cracking and
spalling of the concrete. The resistance of the concrete structure against
external loads will thus be reduced, with consequences as mentioned above.
Ordinary tack welds between steel bars etc., on the other hand, are not
necessarily particularly critical. To the extent that their main function is to
keep the bars together until the concrete has been poured and has solidified,
their long-term quality is of somewhat smaller relevance.

Conclusion:
Should the allegations of Greenpeace Nordic be correct (and there are strong
indications that they are), there would be reason for serious concern
regarding the resistance of the reactor building of OL3 against external loads.
There is the possibility that this resistance will be lower than assumed in
safety studies, and hence, the risk associated with external events like
earthquakes, blast waves from explosions or missile impact higher than
expected.

Yhteenveto medialle 13.8.2008 G
Uusia turvallisuusrikkomuksia Olkiluoto 3 -hankkeessa
Ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva rakentaa Olkiluotoon uuden reaktorimallinsa (Eurooppalainen
painevesireaktori, EPR) prototyyppiä. Greenpeace on paljastanut ydinvoimahankkeessa uusia
turvallisuuslaiminlyöntejä, joista viranomaiset eivät ole olleet tietoisia tai eivät ole kyenneet
puuttumaan niihin. Paljastukset osoittavat, että Areva ja reaktorirakennuksen rakennustöistä
vastaava urakoitsija, ranskalainen Bouygues ovat jatkaneet perustavien turvallisuuskäytäntöjen ja
ydinturvallisuuden laiminlyöntiä Olkiluodossa vuosia, eivätkä viranomaiset ole kyenneet riittävästi
puuttumaan asiaan.
Tämän yhteenvedon tiedot perustuvat Greenpeacen haltuunsa saamiin luottamuksellisiin
dokumentteihin sekä YLE:n Ajankohtaisessa Kakkosessa 12.8.2008 esitettyyn reportaasiin.
Mitä on vialla?
· Hitsaajilla ei ole ollut hyväksyttävää hitsausohjetta käytössään ainakaan vuoteen
keskeisten hitsaustöiden aikana.
· Hitsien laatua ei ole varmistettu standardien mukaisilla tuotantotesteillä.
· Bouyguesilla ei ole ollut yli vuoteen, eikä edelleenkään ole, pätevää hitsaushenkilöstöä.
Vaikutus reaktorin käytön riskeihin
Betoniraudoituksella, johon turvallisuusrikkeet liittyvät, on oleellinen merkitys reaktorin
haavoittuvuuden kannalta. Ydinreaktori ja sen jäähdytysjärjestelmä asennetaan teräsbetonin päälle
ja liitetään tartuntalevyillä betoniraudoitukseen. Tämän raudoituksen laatu ja kestävyys on nyt
kyseenalainen.
Pohjoismainen Greenpeace pyysi riippumatonta ydinturvallisuusasiantuntijaa Helmut Hirschiä
selvittämään turvallisuusrikkeiden mahdollisia vaikutuksia. Hirsch päätyi lausunnossaan “Potential
Significance of Alleged Misconducts at the Welding of the Steel Frame for the Olkiluoto 3 Reactor
Building” näihin tuloksiin:
· Rikkeet ovat “selvä esimerkki huonoista toimintatavoista ja turvallisuuskulttuurista”
· Rakenteellisten hitsaussaumojen huono laatu voi vaikuttaa suoraan rakenteen lujuuteen
· Ohjeiden mukaisellakin hitsauksella tavoitelujuuteen päästiin vain juuri ja juuri
· Maadoitusjärjestelmän laatuvirheet voivat johtaa teräksen sähkökemialliseen korroosioon
ja edelleen betonin halkeamiseen
· Johtopäätös: rikkeet voivat asettaa kyseenalaiseksi reaktorirakennuksen kestävyyden
Fysiikan tohtori Helmut Hirschillä on 30 vuoden kokemus ydinvoima-asiantuntijana. Hän on
työskennellyt mm. Itävallan ja Saksan liittovaltioiden hallinnolle. Hän on ollut Itävallan
ympäristöministeriön alaisen ydinvoimapaneelin jäsen vuodesta 1990. Tällä hetkellä hän mm.
työskentelee Temelinin ydinvoimalan valvonnan kehittämiseksi Tshekissä ja kuuluu OECD:n
ydinenergiajärjestön (NEA) asiantuntijaryhmään.
Yhteenveto medialle 13.8.2008 G
Mitä nyt on tehtävä?
Säteilyturvakeskus ei ole ollut valmis käyttämään keinoja, jotka pakottaisivat Arevan vuosikausia
jatkuneiden ongelmien korjaamiseen. Nyt paljastuneet turvallisuusrikkeet osoittavat selvästi, että
tiukempia toimia tarvitaan.
Vähimmilläänkin ongelmien ratkaiseminen edellyttää, että kaikki rakennustyöt Olkiluodossa
keskeytetään ja koko työmaalla suoritetaan perusteellinen, riippumaton tarkastus
turvallisuuspuutteiden määrän ja vakavuuden selvittämiseksi. Tarkastuksen tulee koskea koko
hanketta, ei ainoastaan reaktorirakennusta.
Säteilyturvakeskuksen asemaa on arvioitava uudelleen. Nyt ydinvoiman turvallisuutta
Laiminlyönteihin syyllistyneet ja niihin puuttumatta jättäneet on saatava vastuuseen. Näin vakavien
rikkomusten painaminen villaisella varmistaisi huonon turvallisuuskulttuurin jatkumisen.
Töitä voidaan jatkaa vasta, kun Areva sitoutuu asianmukaisiin standardeihin, kuten pätevän
hitsaushenkilökunnan käyttöön.
Tarkempi kuvaus rikkomuksista
Hitsausohjeet
Rakennusalan laatuvaatimukset edellyttävät, että ennen hitsauksen aloittamista työtä varten
laaditaan hitsausohje. Hitsausohje määrittelee, miten hitsaus suoritetaan: siinä kuvataan sauman
pituus ja paikka, osien asento, lämmöntuonti, hitsausasento, materiaalit, esilämmitys jne.
Ennen kuin hitsausohjetta voidaan käyttää työmaalla, täytyy 1) tehdä menetelmäkokeet, joilla
varmistetaan, että hitsausohjeella päästään haluttuun kestävyyteen; 2) hyväksyttää ohje tilaajalla
(Areva) sekä riippumattomalla 3. osapuolella; sekä 3) varmistaa hitsaajien pätevyys työkokeilla.
Greenpeacen haltuunsa saamat dokumentit osoittavat, että kaikkia näitä vaatimuksia on rikottu.
Hitsausohjeiden päivämääriä ja TVO:n verkkosivuilla julkisesti saatavilla olevaa tietoa verrattaessa
käy ilmi, että

• Yksikään saamistamme 11 hitsausohjeesta ei ollut valmis, kun suojakuoren
betoniraudoituksen hitsaus työmaalla aloitettiin. Työmaalla hitsattiin jo loppuvuonna 2005,
reaktorin suojarakennuksen raudoittaminen aloitettiin touko-kesäkuussa 2006, ja
ensimmäinen hitsausohje oli käyttövalmiina aikaisintaan syyskuussa 2006.
• Hyvin todennäköisesti yksikään ei ollut käynyt läpi hyväksyntäprosessia ennen kuin
suojakuoren ensimmäinen betonin valu suoritettiin lokakuussa 2006, joten raudoitusta ei
voitu tarkistaa ennen valua. Reaktorin jäähdytysjärjestelmä asennetaan tämän
mahdollisesti viallisen teräsbetonin päälle.
Yhteenveto medialle 13.8.2008 G
Esimerkki hitsausohjeesta, joka on voitu lähettää hyväksyttäväksi aikaisintaan marraskuun lopussa
2006.

Hitsauksen työkokeet
Hitsauksen työkokeilla varmistetaan, että hitsausohjeen mukaiseen tulokseen todella päästään
työmaalla.
Näitä Suomen rakennumääräysten ja kansainvälisten standardien edellyttämiä kokeita ei ole tehty
Olkiluodossa. Säteilyturvakeskus edellytti kokeiden aloittamista vasta 13.8.2007 päivätyssä
muistiossa – lähes kaksi vuotta hitsaustyön aloittamisen jälkeen.

Yhteenveto medialle 13.8.2008 G
Pohjoismainen Greenpeace on yrittänyt saada STUK:in toimittamaan kokeista pidetyn kirjanpidon
tai kokeiden tulokset, mutta alustavat vastaukset viittaavat siihen, että aineistoa ei ole eikä kokeita
ole tehty myöskään elokuun 2007 jälkeen.

Hitsaushenkilöstö
Bouyguesilla ei ole ollut yli vuoteen, eikä edelleenkään ole, pätevää hitsauskoordinaattoria. STUK
vaati elokuussa 2007 selvitystä yrityksen hitsausorganisaatiosta. Vastauksena Bouygues toimitti
organisaatiokaavion, jossa oli ainoastaan tyhjät laatikot. STUK ei puuttunut asiaan. Myöhemmin
Bouygues on peitellyt pätevien työntekijöiden puuttumista ilmoittamalla hitsauskoordinaattoreiksi
henkilöitä, jotka eivät ole toimineet päivääkään ko. tehtävässä. STUK ei ole kyennyt puuttumaan
myöskään tähän.

Tällä hetkellä Olkiluotoon koulutetaan hitsauskoordinaattoreita kahden viikon kurssilla, kun
asianmukainen pätevyys vaatisi korkeakoulututkintoa.
Valvonta epäonnistunut
Areva, TVO ja STUK ovat kaikki olleet tietoisia hitsausohjeiden puuttumisesta ja siitä, ettei
hitsauksen työkokeita ole tehty. Pätevän hitsauskoordinaattorin puuttuminen oli helppo saada
selville, mutta joko kukaan ei tarkistanut tai sitten kukaan ei välittänyt. Tämä osoittaa, että valvonta
työmaalla on pettänyt kaikilla tasoilla eikä tilannetta voida korjata ilman ulkopuolista väliintuloa.
Yhteenveto medialle 13.8.2008 G
Miksi tällä on väliä?
Ydinvoimalan komponentit valtavan kuumuuden, paineen ja säteilyn alaisina 60 vuotta, eikä
keskeisimpiä komponentteja voida vaihtaa.
· Hitsausvirheet voivat aiheuttaa ydinonnettomuuden tai pahentaa seurauksia
onnettomuuden sattuessa.
· Nyt paljastuneet turvallisuusrikkomukset koskevat sekä reaktorin ulompaa että sisempää
suojarakennusta, jotka voivat laiminlyöntien seurauksena olla heikompia ja alttiimpia
korroosiolle. Reaktori ja sen jäähdytysjärjestelmä asennetaan mahdollisesti viallisen
teräsbetonin päälle.
· Täysin retuperällä oleva turvallisuuskulttuuri uhkaa tehdä reaktorista riskialttiimman kuin
suomalaisille uskoteltiin. Olkiluoto 3 -hanke on selvästi alle puolivälissä ja turvallisuuden
kannalta vaativimmat ja keskeisimmät työt ovat vasta alkamassa, joten tähänastiset
turvallisuuspuutteet ennakoivat jopa vakavampia ongelmia jatkossa. Turvallisuuden
kannalta merkittävimpiä työvaiheita ovat mm. reaktorin ja jäähdytysjärjestelmän
asentaminen sekä elektroniset turvajärjestelmät.
Ongelmien perussyitä

• TVO:n Arevalta edellyttämät laatustandardit, mm. hitsaushenkilöstön pätevyys, ovat
riittämättömiä
• Laiminlyöntien taustalla on yritys tinkiä jatkuvasti paisuvista kustannuksista, kun
reaktorihankkeen epärealistiset aikataulu- ja kustannusarviot karkaavat yhä kauemmaksi.
• Uuden jättireaktorin rakentaminen edes melko turvalliseksi on edellisiä reaktoreita
vaikeampaa.
• STUK ja TVO jättäneet puuttumatta ilmeisiin puutteisiin
• STUK ei ole ollut valmis käyttämään keinoja, jotka pakottaisivat Arevan vuosikausia
jatkuneiden ongelmien ja laiminlyöntien korjaamiseen
Arevan EPR-reaktorimalli
Olkiluotoon rakenteilla oleva reaktori on ranskalaisen ydinvoimajätin Arevan uuden
Eurooppalaisen painevesireaktorin (EPR) ensimmäinen prototyyppi. Toista EPR-reaktoria
rakennetaan Ranskan Flamanvilleen. Molemmat hankkeet ovat ajautuneet vakaviin
laatuongelmiin ja viivytyksiin. Olkiluoto 3 on 2-3 vuotta aikataulustaan jäljessä, kun rakennustyöt
ovat jatkuneet 3,5 vuotta. Hankkeen arvioidaan tähän mennessä ylittäneen kustannusarvionsa
noin kahdella miljardilla eurolla eli 70 prosentilla.
EPR-ydinvoimalan suuri koko ja korkea polttoaineen säteilytys tarkoittavat, että reaktorissa on
kerralla huomattavasti enemmän ja radioaktiivisempaa polttoainetta kuin aiemmissa
reaktoreissa. Tämä tekee EPR:stä potentiaalisesti vaarallisemman kuin lähestulkoon mistä
tahansa toiminnassa olevasta ydinreaktorista. Tästä syystä edes nykyisten reaktoreiden
riskitasolle pääseminen edellyttää huomattavasti entistä parempaa turvallisuuskulttuuria ja
laadunvalvontaa. Tuloksena EPR-reaktorin rakentaminen on poikkeuksellisen vaativaa.
Yhteenveto medialle 13.8.2008 G
Greenpeacen varoituksia ei huomioitu
Greenpeace on toistuvasti Olkiluoto 3 -hankkeen aikana varoittanut, että hankkeen aikana tehdyt
kompromissit voivat johtaa juuri nyt havaitun kaltaisiin ongelmiin.

• Eduskuntakeskustelussa: Aikataulu ja hinta epärealistiset
• Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä: Suunnitelmat keskeneräiset
• Olkiluodon laatuongelmien paljastuttua: viranomaisten keinot liian pehmeitä – rakennustyöt
keskeytettävä, tarvitaan kansainvälinen tarkastus
• Flamanvillen EPR-hankkeen ongelmien paljastuttua: Pahimpien laiminlyöntien takana
Bouygues, joka vastaa rakennustöistä myös Olkiluodossa

Olkiluodon turvallisuusuhkia
Olkiluotoon rakennetaan maailman suurinta ydinreaktoria kireällä aikataululla ja
kustannuksista tinkien. Rakentamisvaiheessa tehdyt kompromissit kasvattavat
onnettomuuden riskiä. Työmaalla on rikottu turvallisuusmääräyksiä kuukausien ajan
ilman että asia on paljastunut Suomen viranomaisille. Säteilyturvakeskus on mm.
joutunut sallimaan viallisten komponenttien asentamisen, kun uusien valmistaminen
veisi liikaa aikaa tai tulisi liian kalliiksi. Turvallisuuspuutteita on havaittu yli 2000.
Hanke on jo nyt 2-3 vuotta myöhässä. Reaktorin ranskalainen toimittaja Areva joutunee
korvaamaan reaktorin tilanneelle TVO:lle myöhästymisestä aiheutuvat kulut, jotka
nousevat jo nykyisellä viiveellä kahteen miljardiin euroon. Myöhästymisestä tulee
kuitenkin kustannuksia suomalaisille veronmaksajille ja sähkön käyttäjille, eikä niitä
korvaa kukaan. Jos rakentamisvaiheen ongelmat johtavat huonoon käyttövarmuuteen
tai onnettomuuteen, jäävät kustannukset myöskin suomalaisten maksettaviksi.

Suojakuoren teräsvuoraus. Hitsattiin
puolalaisella konepajalla, jolla ei ollut
kokemusta ydinvoimaloista.
Hitsaussaumat viallisia. Reikiä tehtiin
vääriin paikkoihin. Vahingoittui
pudotessaan myrskyssä telineiltä.
Laiminlyönnit hitsauksessa jatkuneet
myös Olkiluodossa.

Paineistin. Neljä viidestä kappaleesta täytyi
valaa uudelleen, sillä jäähdytysaltaan pumppu
ei toiminut. STUK, TVO ja Areva olivat
tarkastaneet laitoksen mutta eivät huomanneet
vikaa.

Reaktorin paineastia.
Viisi kuudesta valetusta
kappaleesta ei täyttänyt
ranskalaisia
turvavaatimuksia ja ne
jouduttiin tekemään
uudestaan. Niiden
hitsausvaiheessa ilmeni
lisää ongelmia.

Höyrystin.
Laatuvaatimuksia ei
pystytty täyttämään, vaan
jouduttiin tekemään
korjauksia ja aikataulu
viivästyi.

Reaktorirakennuksen
pohjalaatta. Betonin
vesipitoisuus liian suuri ja
koostumus liian huokoinen
suunnitteluvirheiden ja
laadunvalvonnan puutteiden
takia.

Reaktorirakennus.
Hitsattiin ilman
hitsausohjeita, ”omasta
päästä” ja suureksi
osaksi ilman pätevää
hitsaustyön valvontaa.
Reaktori ja sen
jäähdytysjärjestelmä
asennetaan
mahdollisesti viallisen
teräsbetonin päälle.

Pääkiertoputkisto.
Kaikki kahdeksan
putkea joudutaan
valamaan uudestaan,
koska suunnitteluvirheen
takia putkia ei olisi voitu
testata halkeamien
varalta. Uudet putket
vielä työn alla, ei tietoa
onko ongelma ratkaistu.


Turpiinirakennuksen pohjalaatta.
Intialainen alihankkija unohti, että
Suomessa on talvi. Perustuksiin ei
jätetty varaa lämpölaajenemiselle ja
ne jouduttiin suunnittelemaan
uudestaan.



EPR-reaktorimalli
EPR-reaktorissa on käytön aikana enemmän radioaktiivisuutta kuin missään toimivassa ydinreaktorissa.
Myös lämpöteho on maailman suurin.
Edes nykyisten reaktoreiden riskitasolle pääseminen edellyttää huomattavasti entistä parempaa turvallisuuskulttuuria, laadunvalvontaa ja turvajärjestelmiä.
EPR-reaktorin rakentaminen on poikkeuksellisen vaativaa ja altista virheille


Pohjalaatan betonin koostumus oli väärä ja sitä muutettiin ilman viranomaisten hyväksyntää.
Rikkomusta piiloteltiin kuukausien ajan
Betonin koekuutiot, joista betonin lujuus ja huokoisuus olisi voitu määrittää, ”hävisivät”
Tuloksena betoni on liian huokoista ja sen kestävyys pidemmällä aikavälillä on kyseenalainen


Reaktorirakennuksen teräsvuoraus teetettiin kokemattomalla puolalaisella alihankkijalla, joka ei seurannut hitsausohjeita
Teräsvuorauksen piirustukset eivät olleet valmiita kun työ aloitettiin ja siksi reikiä leikattiin vääriin paikkoihin
Teräsvuoraus vaurioitui kuljetuksessa
Hitsausvirheet jatkuivat työmaalla, mm. yritettiin liittää toisiinsa kappaleita, jotka valmistusvirheen vuoksi eivät sopineet yhteen
STUK:in mukaan kaikki virheet saatiin lopulta korjattua


Reaktorin pääkiertoputkien valmistaja yritti tinkiä kustannuksista valmistamalla putket edullisemmalla menetelmällä
Tuloksena metallin raekoko oli liian suuri eikä niitä olisi voitu tarkastaa reaktorin ollessa käytössä
Putkia valetaan uudestaan, vielä ei ole varmuutta, onko ongelma ratkaistu


Hitsausohje
Määrittelee, miten hitsaus suoritetaan: sauman pituus ja paikka, osien asento, lämmöntuonti, hitsausasento, materiaalit, esilämmitys…
Perustuu reaktorin turvallisuustavoitteisiin ja niistä johdettuihin tavoitteisiin komponentin lujuudelle, korroosion kestävyydelle ym.
Ennen hitsauksen aloittamista täytyy
Tehdä menetelmäkokeet, joilla varmistetaan, että hitsausohjeella päästään haluttuun kestävyyteen
Hyväksyttää ohje tilaajalla (Areva) sekä riippumattomalla 3. osapuolella
Voimaliitosten tapauksessa hyväksyttää ohje STUK:lla
Varmistaa hitsaajien pätevyys työkokeilla
Kaikkia näitä rikottu!
Yksikään saamistamme 11 hitsausohjeesta ei ollut valmis, kun hitsaus aloitettiin.
Yksikään ei ollut käynyt läpi hyväksyntäprosessia ennen kuin ensimmäinen betonin valu suoritettiin.
STUK hyväksyi ensimmäiset hitsausohjeet vasta 2007
Liitos, jonka lujuus lasketaan osaksi koko rakenteen lujuutta
STUK:lla velvollisuus hyväksyä hitsausohjeet ja valvoa suoritusta. Viimeistään betonointivalmiuden tarkastuksessa varmistuttava, että työ suoritettu oikein (hitsausohjeen mukaisesti).
STUK väittää, että voimaliitosten osalta kaikki on tehty oikein
Ensimmäiset voimaliitokset tehtiin ja valettiin betoniin ennen kuin STUK hyväksyi ensimmäistäkään hitsausohjetta

Bouygues toimitti organisaatiokaavion, jossa oli ainoastaan tyhjät laatikot. STUK ei puuttunut asiaan.
Myöhemmin Bouygues on ilmoittanut hitsauskoordinaattoreiksi henkilöitä, jotka eivät ole toimineet päivääkään ko. tehtävässä.

Hitsaajilla ei ole ollut hyväksyttävää hitsausohjetta käytössään ainakaan vuoteen keskeisten hitsaustöiden aikana
Hitsien laatua ei ole varmistettu standardien mukaisilla työkokeilla
Bouyguesilla ei ole ollut yli vuoteen, eikä edelleenkään ole, pätevää hitsaushenkilöstöä

Yhteenveto
Areva, TVO ja STUK tienneet hitsausohjeiden ja työkokeiden puuttumisesta
STUK:in olisi pitänyt vaatia hitsausohjeita vähintään ennen betonointivalmiuden tarkastusta
Pätevän hitsauskoordinaattorin puuttuminen oli helposti selvitettävissä, mutta STUK ei tarkistanut sitä

Fysiikan tohtori, 30 vuoden kokemus ydinvoima-asiantuntijana
Työskennellyt mm. Itävallan ja Saksan liittovaltioiden hallinnolle
Itävallan ympäristöministeriön alaisen ydinvoimapaneelin jäsen vuodesta 1990
Työskentelee Temelinin ydinvoimalan valvonnan kehittämiseksi Tshekissä
Kuuluu OECD:n ydinenergiajärjestön (NEA) asiantuntijaryhmään.

Hirsch: keskeiset tulokset
Rakenteellisten hitsaussaumojen huono laatu vaikuttaa suoraan rakenteen lujuuteen
Ohjeiden mukaisellakin hitsauksella tavoitelujuuteen päästiin vain juuri ja juuri
Maadoitusjärjestelmän laatuvirheet voivat johtaa teräksen sähkökemialliseen korroosioon ja edelleen betonin halkeamiseen
Johtopäätös: rikkeet voivat asettaa kyseenalaiseksi reaktorirakennuksen kestävyyden

Reaktori ja sen jäähdytysjärjestelmä asennetaan mahdollisesti viallisen teräsbetonin päälle.
Ydinvoimalan komponentit valtavan kuumuuden, paineen ja säteilyn alaisina 60 vuotta, keskeisimpiä komponentteja ei voida vaihtaa
Hitsausvirheet voivat aiheuttaa ydinonnettomuuden tai pahentaa seurauksia onnettomuuden sattuessa

Täysin retuperällä oleva turvallisuuskulttuuri uhkaa tehdä reaktorista riskialttiimman kuin suomalaisille uskoteltiin.
Olkiluoto 3 -hanke on alle puolivälissä ja turvallisuuden kannalta keskeisimmät työt ovat vasta alkamassa, joten tähänastiset turvallisuuspuutteet ennakoivat vakavampia ongelmia jatkossa.
Turvallisuuden kannalta merkittävimpiä työvaiheita ovat mm. reaktorin ja jäähdytysjärjestelmän asentaminen sekä elektroniset turvajärjestelmät.

Laiminlyöntien taustalla on yritys tinkiä jatkuvasti paisuvista kustannuksista, sekä se, että uuden jättireaktorin rakentaminen edes melko turvalliseksi on edellisiä reaktoreita vaikeampaa.
Jättireaktorin prototyyppi alennushintaan ja pika-aikataululla on mahdoton yhtälö
TVO:n Arevalta edellyttämät laatustandardit, mm. hitsaushenkilöstön pätevyys, riittämättömiä

STUK ja TVO jättäneet puuttumatta ilmeisiin puutteisiin
STUK ei ole ollut valmis käyttämään keinoja, jotka pakottaisivat vuosikausia jatkuneiden ongelmien korjaamiseen

Vähimmilläänkin ongelmien ratkaiseminen edellyttää, että
kaikki rakennustyöt Olkiluodossa keskeytetään ja koko työmaalla suoritetaan perusteellinen, riippumaton tarkastus turvallisuuspuutteiden määrän ja vakavuuden selvittämiseksi. Tarkastuksen tulee koskea koko hanketta, ei ainoastaan reaktorirakennusta.
Töitä voidaan jatkaa vasta, kun Areva sitoutuu asianmukaisiin standardeihin

STUK:lla selvästi poliittinen paine olla hidastamatta hankkeen aikataulua
Ydinenergian turvallisuusvalvonta ydinvoimamyönteisen työ- ja elinkeinomisteriön alaisuudessa
Onko STUK:in tehtävä suojella ydinvoimateollisuutta vai ihmisiä?
STUK paikkaa jatkuvasti Arevan ja TVO:n töitä joutuu liian lähelle hanketta

Eduskuntakeskustelussa: Aikataulu ja hinta epärealistiset
Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä: Suunnitelmat keskeneräiset
Olkiluodon laatuongelmien paljastuttua: rakennustyöt keskeytettävä, kansainvälinen tarkastus, tiedot ongelmista julkaistava
Flamanvillen ongelmien paljastuttua: Pahimpien laiminlyöntien takana Bouygues, joka vastaa rakennustöistä myös Olkiluodossa

http://areena.yle.fi/toista?id=1423679