No niin.
Nyt on Suomen Pankin kirstu täynnä. Yhteiskunta on käyttänyt velkavipuna oman kodin halunneita ja nyt Kansa on täynnä suur-asuntovelkaisia lapsiperheitä.
Asuntojen hinnat ei enää nouse, joten koronkiskonnan (II-vaihe) jälkeen voidaan siirtyä asuntovelallisten hyväksikäytön III -vaiheeseen.
Ja se on: Ulos talosta, pakko myynti halpaan hinttan rikkaille ja lapsiperhe pakkashankeen yöksi!
Se on Suomi-Finland se... eikä suinkaan se mitä meille YLEN kanavilla kerrotaan.
Nyt on Suomen Pankin kirstu täynnä. Yhteiskunta on käyttänyt velkavipuna oman kodin halunneita ja nyt Kansa on täynnä suur-asuntovelkaisia lapsiperheitä.
Asuntojen hinnat ei enää nouse, joten koronkiskonnan (II-vaihe) jälkeen voidaan siirtyä asuntovelallisten hyväksikäytön III -vaiheeseen.
Ja se on: Ulos talosta, pakko myynti halpaan hinttan rikkaille ja lapsiperhe pakkashankeen yöksi!
Se on Suomi-Finland se... eikä suinkaan se mitä meille YLEN kanavilla kerrotaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ylipäätään velaksi ottaminen on erittäin typerää, varsinkin asuntovelan. Sitä saattaa itsensä velkavankeuteen.
Holkerin hallitus aloitti huhtikuussa 1987
http://fi.wikipedia.org/wiki/Holkerin_hallitus
"Holkerin hallitus oli Suomen tasavallan 64. hallitus, jonka muodostivat aluksi Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Maaseudun Puolue. SMP erosi hallituksesta syksyllä 1990. Hallitus toimi 30. huhtikuuta 1987 – 26. huhtikuuta 1991, eli koko vaalikauden."
Kolme vuotta Holkerin hallituksen perustamisesta tapahtui tämä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lama_(talous)
"Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18 %:iin.
Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
* 1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
* Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
* Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
* Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista."
Ja 2007 eli 20 vuotta myöhemmin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhasen_II_hallitus
Joten kahden vuoden päästä taas vasarat paukkuu, todennäköisesti jo aikaisemmin.
"Hän joka ei opi menneisyydestä on tuomittu toistamaan sen."