Onko se? Ainakin se on ateistinen uskonto.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Riippuu vähän. Budhalaisuutta kun on niin montaa sorttia.
Jotkut suuntaukset uskovat että Budha oli jokin jumalallinen vaikka Budha itse opetti että hän on vain ihminen.
Toisaalta budhalaiset yleensä uskovat nirvanaan, joka vapauttaa ihmisen elämän kiertokulusta. Tämä taasen menee tuonne yliluonnollisuuksien joukkoon joten voinemme puhua uskonnosta.
Ymmärtääkseni jotkut budhalaisuuden suuntaukset ovat hylänneet ajatukset nirvanasta ja haluavat vain olla hyviä ihmisiä. Tällaista ei voine kutsua uskonnoksi vaan aatteeksi.
...nirvanassa ei ole mitään yliluonnollista. Tai siis että ne pitävät sitä luonnollisena mielen tilana. Kaikki nirvanaan uskovat eivät usko jälleensyntymään ja yksikään buddhalainen ei usko sieluun. Tai jotakin semmosta.
Tekstini on vähän epäselvä. Tarkoitin että nirvanan jälkeen saavutettava tila, samsarasta vapautuminen menee yliluonnollisuuden puolelle.
Uskovathan budhalaiset myös uudelleen syntymiseen joka menee yliluonnollisuuksien puolelle.
uudelleensyntyminen on vähän hämärä uskomus. ainakaan sitä ei pidä ihan noin vain hyväksyä.
Buddhalaisuus on erinomainen uskonto. Siinä on järkeä.
"Uskovathan budhalaiset myös uudelleen syntymiseen joka menee yliluonnollisuuksien puolelle. "
Buddhalaisuudessa ihmisen persoonallisuus ei ainakaan synny uudestaan, koska persoonallisuus on harhaa. Uudestisyntyminen on buddhalaisuudessa persoonattomampi ja hämärämpi käsite, kuin yleensä luullaan. Buddhalaiset puhuvat olennon aiheuttamista toisen olennon syntymisen syistä. Niistä syntymisen syistä on varmaan erilaisia näkemyksiä. Jotkut varmaan ajattelevat, että teot elämän aikana aiheuttavat heebolle itselleen uuden syntymän syyt. Joku taas näkee asian siten, että jokainen muokkaa maailmaa eläessään ja vaikuttaa uusien olentojen syntymiseen ja tämän tuleviin elinolosuhteisiin. Siinä on varmaan uskonnollisen ja loogisen näkökulman ero. Länsimainen individualismi on omiaan ohjaamaan ajatusta henkilökohtaisen uudestisyntymisen suuntaan, mutta yhteisöllisempi ja perhekeskeisempi ihminen voi ehkä nähdä uudestisyntymisessä perheiden, sukujen ja suurempienkin ihmisryhmien jatkumista.