Kysyn ihan tämmöistä: mitä olivat divisioonien sissikomppaniat? Mitkä olivat niiden määrävahvuudet jne? Toimivatko ne suoraan divisioonan komentajan alaisuudessa vai osana jotain sissipataljoonaa vai rykmenttiä? Olen yrittänyt ettiä tietoja mutta ei vaan tunnu löytyvän. Löytyy mainintoja tyyliin "divisioonan sissikomppania lähetettiin" jnejne. Siis kiinnostaa nimenomaan sissikomppania jatkosodassa, sen kokoonpano, määrävahvuus, tehtävät, komentosuhteet jne. Kiitos, jos joku osaa kertoa itse tai sen mistä vastauksia löytyy.
jatkosodan sissikomppaniat?
kiitos jo etukäteen
254022
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
ainoastaan 3D ja 14D joilla olisi ollut sissikomppaniat/ osastot. Yhtymien historiikeista varmasti löytyisi tietoa. Rukajärveltä etelään vastaava oli divisioonan jääkärikomppania.
3D:n osalta seuraava.
Nykänen, Heikki
Sissisotaa : sissipäällikön muistelmia jatkosodasta ja Lapin sodasta
Katso asiaa Pentti Kopsan luettelosta narc.fi-Arkistolaitos jne. Joihinkin divisiooniin perustettiin sodan alussa polkupyörä/jääkärikomppanioita ( esim. PPK/7. D eli Pinna). Ne lakkautettiin smalla kun kevyet osastot talvella -42.
Kolmeen diviisioonaan ( 1. 4. ja 18.) perustettiin myöhemmin jääkärikomppaniat komentajan suoraan johtoon hänen lähireservikseen ja iskuosastokseen. Näitä tarkoitettanet? Divisioonilla ei ollut sissikomppanioita, ellei sitten jääkärikomppaniaa tai jotain tilapäisosastoa kutsuttu tällä nimellä.
Sissipataljoonia tai -rykmenttejä ei Jatkosodassa ollut, mutta rajajääkäripataljoonat olivat varsin lähellä sitä ajatusta. Divisioonilla ei ollut kaukopartio-osastoja, vaikka sellaistakin usein väitetään. Se oli ErP 4:n erikoismiesten heiniä.
Jääkärikomppaniat vastasivat pataljoonien jääkärikomppanioita. Niillä oli polkupyörät ja tavallista vahvempi konetuliaseistus. Miehet olivat yleensä vapaaehtoisia. Tunnetuin on 1.D:n osasto Törni
Pitää heti tarkentaa edellistä.Polkupyörä- tai jääkärikomppanioita oli myös 14. D:lla sekä 6. ja 11. Prikaatilla ja JR 2:lla.Prikaatien yksiköiden toiminta-ajasta ei ole tietoa, koska tällaisia prikaateja ei sodan aikana toiminut, ellei sitten ollut kyse jostain järjestelyvaiheesta, kun divisioonia oltiin supistamassa prikaateiksi.
KaukopARTIO-osastoja oli kuitenkin 13(?), 4. ja 14. D:lla. Tieto on epävarma, sillä 13. D:aa ei kyllä ollut.
Sissipataljoonia oli Kopsmn mukaan kolme eli numerot 1-3. Sissiosastoja oli 15,7,11. D:lla ja V sekä VI AK:lla. En pysty ainakaan suoralta kädeltä sanomaan kuinka pitkään nämä toimivat ja olivatko ne yleensä pysyviä. Vahvuus linee ollut 1-2 joukkueen luokkaa.
Joo tarkoitin juuri näitä divisioonien sissiporukoita, joita putkahtelee aina siellä täällä teksteissä esiin. Joissakin kirjoissa kerrotaan, että divisioonan komentajalla oli käytössään sissikomppania joka hoiti sen divisioonan tiedustelun ja partiointia, ja joissain kirjoissa kerrotaan että vapaaehtoisista perustettiin sissijoukkue tms. Eli mitään varsinaista vakiintunutta systeemiä ei liene ollut, vaan kulloisenkin komentajan katsomalla tavalla on toimittu. Rajajääkärithän hoiti joillakin suunnilla jokseenkin näitä hommia, luin jostain. Ovat siis varmaan olleet näitä divisioonien kaukopartiojoukkoja. Ja tosiaan, tarkoitan tässä nimenomaan muita kuin päämajan kaukopartio-osastoja, jotka olivat ihan oma lukunsa. Niistähän on julkaistu se Heiskasen kirjakin, jossa se homma aika selkeästi perataan. Harmi ettei tätä sissikuviota ole mistään tiivistetysti saatavissa. Kirjoja on toki paljon.
Ehkä nämä rajajääkärit kuului näihin pääesikunnan alaisiin sissi-osastoihin, ainakin Rovaniemellä oli sellaisten koulutuskeskus ja tukikohta rajavartioston yhteydessä, taisi olla komppanian vahvuinen, teki retkiä nimenomaan pääesikunnan käskystä.
Siitä on tehty kirjakin, tosin en muista nimeä, taisi olla jokin pääesikunnan sissit tai jotain sellaista ...
organisoitiin jatkosodassa ErP 4:ksi, jossa oli neljä kaukopartio-osastoa eli komppaniaa. Yksi todella toimi pohjoisessa. Ne eivät olleet rajajääkäreitä eikä sissejä. Rajajääkäripataljoonat olivat erikseen. Niitä taisi olla peräti kahdeksan ja ne toimivat tavallisen jaljkaväen tapaan. Rajavartiolaitos ei toiminut sodan iakana.
Divisioonilla oli jääkäri-, sissi- polkupyöräkomppanioita. Kyllä nekin suorittivat partiointi- ja sissiretkiä, mutta lähialueille siellä missä se oli mahdollista. Kaukopartiointi kuului vain Päämajan alaiselle ErP 4:lle.
Pushmanni sotkee asiat kuten aina.
Niin mitäs tossa oli sotkettu ????
Kumoatko taas väitteitä, joita ei ole esitetty ????
Päämajan kaukopartio-osastot eivät olleet rajajääkäreitä. Rajavartiolaitos ei toiminut jatkosodan aikana.
Turha näitä on sinulle selostaa. Et ymmärrä kuitenkaan. Kunhan höpiset omiasi.
Kuka tommosta on sitten väittänyt, taas olet kumoamassa väitteitä joita ei ole edes esitetty, oletko jonkun sortin ääliö ????
"Ehkä nämä rajajääkärit kuului näihin pääesikunnan alaisiin sissi-osastoihin, ainakin Rovaniemellä oli sellaisten koulutuskeskus ja tukikohta rajavartioston yhteydessä, taisi olla komppanian vahvuinen, teki retkiä nimenomaan pääesikunnan käskystä."
Et siis ymmärrä edes omia tekstejäsi?
onko
Korhonen, Urpo Sissiosasto : partiotoimintaa Rukajärvellä Julkaistu: Hämeenlinna , 1995
Itsellä tulee mieleen, erillisosasto Pennanen ja erillisosasto sau, jotka toimi nimenomaan sissiosastoina, linjojen välissä, Lapissa.
Edellinen Petsamon seudulla ja toinen Savukoski-Salla suunnalla, todennäköisesti vielä alempanakin toimi tälläisiä osastoja.
Tiettömien taipaleiden taakse ei voinut lähettää, esim. Saksalaisia joukkoja ja siksi nämä laajat erämaa-alueet käi Suomalaisille sissi-osastoille valvontaan ja taistelualueiksi.
Divisioonilla oli kyllä omia kaukopartioosastoja aina tarpeiden mukaan ja sitten oli tietenkin ne päämajan alaiset neljä varsinaista sissikomppaniaa, jotka tekivät töitä päämajan ohjeiden mukaan.
Pikku riikkisen kiikkisen verran faktaa.
Veikko Karhunen on julkaissut v. 1976 kirjan - Vienan sissit, sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943. Pataljoona kuului III armaijakuntaan.
Pataljoonassa oli kolme sissikomppaniaa, konekiväärikomppania, esikunta, jääkärijoukkue ja kranaatinheitinjoukkue. Yhteensä 1022 miestä.
Pataljoonan numerosta päätellen jatkosodassa on ollut ainakin kolme sissipataljoonaa.
SissiP 3 oli kokolailla tavallinen JvP. Myöhempi I/15Pr. Kunnostautui 1944 kesällä Nietjärven taistelussa.
Lukeekohan kukaan enää vuonna 2010. Mun faija 11 divisioonan siiskomppaniassa . Kertoi, että haki jr 8 pois 1942 kun kaverit sanoi, että sisssit ssa parempaa ruokaa. En paljoa tiedä. kertoi tehneensä paljon partoireissuja ja vankeja hakivat asemasodan aikana. Shemenskin-Pertjärven taisteluissa olivat. Tuuloksessa ottivat ryssän maihinnousua vastaan 1944 kun menivät jo kannakselle apuun.
Tali-Ihantalan taisteluissa teki vaan partioreissuja ja kun kerran sai vangin meinas oma vanhempi mies ampua kun ei meinannu suostua antamaan vankia hänelle. Vangista sai nääs loman. Antoi sitten kun kuulemma se vanhempi oli ukkomies jne.. 11 Divisioonan komentaja oli kuulemma sanonut, että jos linjat pettää hän ottaa sissikompanian mukaan Ruotsiin ja alkaa tehdä tihutöitä ryssien valtaamalle Suomelle. Aseistuksesta faija puhu vaan, että joka jätkällä oli kp.
kaikki. 11.D:n sissikomppaniaa ei löydy yksikköluetteloista, mutta monet tällaiset yksiköt olivatkin "epävirallisia". Komentajat perustivat niitä asemasodan aikana tiedustelutehtäviin ja käyttivät niitä myös iskujoukkoina. Elämä oli niissä hieman vaihtelevampaa luin linjajalkaväessä.
Tuo Ruotsin juttu on kyllä huhua. Tosin 11.D oli Lapin sodassa ihan Ruotsin rajan tuntumassa...
Näillä yksiköillä todella oli vahva konetuliaseistus.
11 Divisioona ajo sakemanneja Muonioon asti ja faija kertoi, että siellä käytiin Pellossa Ruotsin puolella kaupassa. Sai suklaata ekan kerran kolmeen vuoteen. Ruotsalaiset sotilaat oli rannassa vastassa ja halus ostaa kaikkea sotakrääsää mm. kokardeja ja karttalaukkuja. Näin sai jätkät rahaa, mutta aseista ne eivät olis luopuneet. Ruottalaiset sano, että he vahtii niitä sillä aikaa ja että kauppaan ette kyllä konepistooleja vie
suhteista sotien aikana. Meidän puolelle saa tulla aseiden kanssa, mutta maitokauppaan niitä ei saa viedä. Jokainen meistä voi miettiä mitä kautta Tornionjokilaaksossa etenevien suomalaisten sotilaiden huolto kävi.
Ja jos sitä mielikuvitusta riittää, niin voitaisiin miettiä vaikka sitä ,että ellei Ruotsin valtio olisi taannut meille leipäviljaa talveksi 1944-45, niin minkälainen meidän nykyinen asemamme olisi jos me olisimme saksalaisen elintarvikehuollon varassa joutuneet taistelemaan katkeraan loppuun saakka.
Ensisijaisesti odotan vastausta noilta fennomaanien ”Uumajansoutajilta”, mutta jos asia muitakin kiinnostaa, niin siitä vain.
suomalaisia kaukopartiomiehiä vakoilijoina sodan jälkeen Naton toimeksiannosta. Tekivätkö he vakoiluretkiä Neuvostolliittoon. Olen kuullut jostakin ilmapalloretkestä Norjasta Venäjälle, onko totta ?
retkiä Neuvostoliittoon. Ilmapalloretkistä en tiedä.
entiset kaukopartiomiehet tekivät Norjasta vakoiluretken ilmapallolla Neuvostoliittoon, sodan jälkeen. Siitä kerrotaan kirjassa ? Kuka tietää kirjan nimen ?
Markku Tasala (2001): Operaatio Uppsala.
Esa Anttala (1977): Yli rautaesiripun
Mun faija Reino L. oli 11D sissiosaston pomo toukokuusta 1944 Lapin sotaan saakka. Tuuloksessa 11D ryssän maihinnousun yhteydessä arkisto tuhoutui. Sen jälkeen isä oli varmistamassa Talin-Ihantalan takana, koulutettiin sakujen aseilla panssarintorjuntaan. Sieltä Lapin sotaan, Yli-Tornio - Muonio - Enontekiö. Tuhosi saksalaisen partion, haavoittui miinasta Paljakkatunturissa marraskuun lopulla 1944.
Sissios./11.D oli toki virallisesti olemassa. Peiteluku 4612. 11. divisioonan sissiosaston viimeinen päällikkö oli isäni luutnantti Reino Olavi Linna (toukokuu 1944 - lokakuu 1944).