Maahanmuutto ei ratkaise (Pohjalainen maanantai 18.08.2008)
"Taas, nousukauden huipulla, vaikka edessä on lama, teollisuus itkee työvoimapulaa. Tämän päivän taikasana on työperäinen maahanmuutto, jolle ei todellisuudessa ole tarvetta.
Ensinnäkin globalisaatio, jonka kakkosvaihe vie yhä enemmän nyt myös koulutettuja työpaikkoja Aasiaan ja lisääntyvä teollisuuden automaatio, pitävät kyllä huolen siitä, ettei maamme ärjyvä työvoimapula muutu tämän pahemmaksi.
Kun puhutaan suurista ikäluokista, unohdetaan, että he jäävät jo nyt eläkkeelle. Parinkymmenen vuoden kuluttua heitä eri enää ole. Heidän saattohoitoonsa riittää nykyisten työttömien ja syrjäytyneiden kouluttaminen.
Lisäksi, väkiluvun pienentyessä, tarvitaan yhä vähemmän byrokratiaa pyörittämänä itseään. Tämä fakta on jäänyt lähes kokonaan huomioimatta.
Eikä maahanmuutto auta työvoimapulaan. Meidän työttömämme ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas maahanmuuttajat pääasiassa Etelä-Suomessa, jossa työvoimapula on "huutavan karjuva". Silti heidän työttömyysasteensa on siinä 40 kieppeillä.
Jotenkin tuntuu oudolta, että Kauhajoelle ollaan raahaamassa vietnamilaisia, vaikka siellä on yli 10 prosentin työttömyys. Työttömien joukossa on monia kurssitettuja ja "väärin" koulutettuja, joista pienellä lisäkoulutuksella, siis halvemmalla, tehtäisiin metallimiehiä.
Koska ihmisen perustaitoihin kuuluu oppia muiden kokemuksista, niin katsotaan miten muualla Euroopassa on käynyt: Englannissakin teollisuus huutaa työvoimapulaa, vaikka maassa on 3,5 miljoonaa työtöntä. Sen johdossa maan väkiluku, ja samalla työttömyys lisääntyy jatkuvasti.
Nousukauden huipulla Espanja haali maahansa kaikki halukkaat. Nyt maa maksaa siirtolaisille, jotta he muuttaisivat pois sieltä.
Vuosina 1990-2004 Ruotsiin ei ole nettona syntynyt lainkaan uusia työpaikkoja, vaikka samaan aikaan maahanmuuttajaväestön nettokasvu on ollut 600 000 henkeä. Laskelmien mukaan Ruotsissa käytetään enemmän rahaa maahanmuuttajiin (290 miljardia kruunua) kuin vanhuseläkkeisiin (170 miljardia kruunua). Maan huoltosuhde on romahtanut.
Eurooppalaisten esimerkkien valossa maahanmuutto on lähinnä lisännyt kustannuksia ja työttömyyttä. Miksi Suomi olisi poikkeus?
Maahanmuuton kohdalla todellisempi kysymys ei ole, onko meillä tarvetta maahanmuutolle, vaan onko meillä varaa siihen?
Jäitä hattuun Vaasa"
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=352174
"Taas, nousukauden huipulla, vaikka edessä on lama, teollisuus itkee työvoimapulaa. Tämän päivän taikasana on työperäinen maahanmuutto, jolle ei todellisuudessa ole tarvetta.
Ensinnäkin globalisaatio, jonka kakkosvaihe vie yhä enemmän nyt myös koulutettuja työpaikkoja Aasiaan ja lisääntyvä teollisuuden automaatio, pitävät kyllä huolen siitä, ettei maamme ärjyvä työvoimapula muutu tämän pahemmaksi.
Kun puhutaan suurista ikäluokista, unohdetaan, että he jäävät jo nyt eläkkeelle. Parinkymmenen vuoden kuluttua heitä eri enää ole. Heidän saattohoitoonsa riittää nykyisten työttömien ja syrjäytyneiden kouluttaminen.
Lisäksi, väkiluvun pienentyessä, tarvitaan yhä vähemmän byrokratiaa pyörittämänä itseään. Tämä fakta on jäänyt lähes kokonaan huomioimatta.
Eikä maahanmuutto auta työvoimapulaan. Meidän työttömämme ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas maahanmuuttajat pääasiassa Etelä-Suomessa, jossa työvoimapula on "huutavan karjuva". Silti heidän työttömyysasteensa on siinä 40 kieppeillä.
Jotenkin tuntuu oudolta, että Kauhajoelle ollaan raahaamassa vietnamilaisia, vaikka siellä on yli 10 prosentin työttömyys. Työttömien joukossa on monia kurssitettuja ja "väärin" koulutettuja, joista pienellä lisäkoulutuksella, siis halvemmalla, tehtäisiin metallimiehiä.
Koska ihmisen perustaitoihin kuuluu oppia muiden kokemuksista, niin katsotaan miten muualla Euroopassa on käynyt: Englannissakin teollisuus huutaa työvoimapulaa, vaikka maassa on 3,5 miljoonaa työtöntä. Sen johdossa maan väkiluku, ja samalla työttömyys lisääntyy jatkuvasti.
Nousukauden huipulla Espanja haali maahansa kaikki halukkaat. Nyt maa maksaa siirtolaisille, jotta he muuttaisivat pois sieltä.
Vuosina 1990-2004 Ruotsiin ei ole nettona syntynyt lainkaan uusia työpaikkoja, vaikka samaan aikaan maahanmuuttajaväestön nettokasvu on ollut 600 000 henkeä. Laskelmien mukaan Ruotsissa käytetään enemmän rahaa maahanmuuttajiin (290 miljardia kruunua) kuin vanhuseläkkeisiin (170 miljardia kruunua). Maan huoltosuhde on romahtanut.
Eurooppalaisten esimerkkien valossa maahanmuutto on lähinnä lisännyt kustannuksia ja työttömyyttä. Miksi Suomi olisi poikkeus?
Maahanmuuton kohdalla todellisempi kysymys ei ole, onko meillä tarvetta maahanmuutolle, vaan onko meillä varaa siihen?
Jäitä hattuun Vaasa"
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=352174
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.